Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma

Hallan laki

1 § Ruhtinas

Hallan ruhtinaskuntaa johtaa ruhtinas. Ruhtinas käyttää Hallan alueella kuninkaan vasallina ja tämän vallan jatkeena absoluuttista valtaa.

2 § Päiväkäskyt

Ruhtinas voi antaa päiväkäskyjä, joilla on lainvoimainen vaikutus. Päiväkäskyllä saatetaan esimerkiksi kumota aiempia päätöksiä tai antaa määräyksiä asioihin, jotka vaativat sääntelyä.

3 § Kilpineito

Kilpineito on ruhtinaan oikea käsi. Tarvittaessa kilpineito toimii ruhtinaan sijaisena.

4 § Sotapäällikkö

Sotapäällikkö toimii ruhtinaan suorassa alaisuudessa ja vastaa Hallan turvallisuudesta, sekä katsoo oikeuden tapahtuvan Hallassa.

Sotapäällikköä palkatessa, voidaan valinta ratkaista hakijoiden keskinäisellä kaksintaistelulla tai muulla ruhtinaan määräämällä tavalla.

5 § Hovikissa

Hovikissa nimitetään ruhtinaan päiväkäskyllä. Hovikissa vastaa Hallan kulttuurista ja huolehtii hovin hiirien kurinpidollisista toimista.

Mikäli hovikissaksi nimitetty henkilö palkataan sotapäälliköksi, olkoot hänen tittelinsä Soturikissapäällikkö ja hän kantakoot molempien tehtävien vastuut ja valtaoikeudet.

6 § Itsensä suojelu

Jokainen henkilö saa puolustaa itseään ja omaa perhettään. Mikäli henkilö tai tämän perhe joutuu hyökkäyksen kohteeksi, on hyökkääjän häätäminen väkivalloin, tai ääritapauksessa jopa surmaaminen sallittua.

7 § Yleisestä järjestyksestä

Jokaisen tulee läänissä noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä ja paikallisviranomaisten ohjeita.

Härkäkypärän käyttäminen on sallittua ainoastaan sotapäällikölle, kilpineidolle, ruhtinaalle tai muulle paikallishallinnon korkea-arvoiselle edustajalle.

8 § Porttikiellot

Porttikiellon voi määrätä ruhtinas, kilpineito tai sotapällikkö. Porttikielto määrätään myös oikeuden päätöksellä karkotetulle. Porttikiellon saanut ei saa astua jalallaan Hallan alueelle tai käydä kauppaa Hallan alueella.

Oikeudenkäymiskaari

1 § Tuomioistuinlaki

Hallan tuomioistuimena toimii Ting-oikeus. Ting-oikeutta tuomaroi ensisijaisesti ruhtinas. Ruhtinaan poissaollessa Ting-oikeutta tuomaroi sotapäällikkö.

2 § Rangaistuksen muodot

Ting-oikeudessa voidaan rangaistukseksi rikoksesta määrätä sakko, kurinpitotoimenpiteitä, vankeutta, karkoitus tai kuolemantuomio. Kuolemaan tuomitulta takavarikoidaan tämän koko omaisuus Hallan ruhtinaalle. Karkoituksen saanut saatetaan ulos läänin alueelta ja tälle annetaan porttikielto.

3 § Korvaukset

Ting-oikeudessa voidaan määrätä riita-asiassa osapuoli maksamaan korvauksia oikeuden määrittämällä tavalla. Korvaukset eivät rajoitu rahallisiin korvauksiin.

4 § Kaksintaistelu

Käsiteltävä asia voidaan ratkaista myös kaksintaistelulla kuolemaan saakka tuomarin harkinnan ja osapuolten suostumuksen mukaisesti.

Kaksintaistelua varten osapuolet voivat nimetä taistelijan, joka edustaa itseään kaksintaistelussa.

Taistelijoille nimettäkööt myös sekundantit, jotka kantavat taistelijan tavaroita kaksintaistelun ajan ja varmistavat kuoleman tapauksessa, että taistelija saa tavaransa takaisin.

Kaksintaisteluun osallistuvaa taistelijaa ei voida tuomita vastakkaisen taistelijan tappamisesta kaksintaistelussa.

5 § Kanne

Kuka vain alamainen voi nostaa kanteen toista yksityistä vastaan. Kanteen nostaja on kantaja ja se ketä vastaan on kanne nostettu, on vastaaja.

Kanteen nostettua tulee kantajan, vastaajan ja Ting-oikeuden pyrkiä sopimaan sopiva aika riita-asian käsittelylle, jossa Ting-oikeus ratkaisee riidan. Ruhtinas tai kilpineito voivat kanteen tultua tietoon myös määrittää mielivaltaisesti ajankohdan riita-asian käsittelylle.

6 § Edustamisesta

Kuka vain voi nimetä itselleen edustajan rikos- tai riita-asian käsittelyä varten.

Rikoslaki

I Luku - Rikoslain soveltaminen alueellisesti

1 § Hallassa tapahtuneet rikokset

Hallassa tai Hallaa vastaan tehtyjen rikoksien tuomitsemisessa tulkitaan Hallan lainsäädäntöä.

2 § Lääneinväliset rikokset

Jos rikos on tehty muualla kuin Hallassa, tulkitaan rikoksen käsittelyssä ensisijaisesti alueella voimassa ollutta lainsäädäntöä.

Jos rikos on tehty alueella, joka ei kuulu millekään läänille, ei asiaa lähtökohtaisesti käsitellä Ting-oikeudessa. Rikos voi kuitenkin tulla tuomituksi Ting-oikeudessa, mikäli rikos on kohdistunut Hallan asukkaaseen tai aateliseen.

II Luku - Rangaistuksista, rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta

1 § Rangaistuksista

Eri rangaistuksen muodot määritellään oikeudenkäymiskaaressa.

Rangaistuksesta myönnettäköön kevennetty versio Ting-oikeuden tulkitessa asiassa olleen lieventäviä asiahaaroja.

Oikeuden tuomarointia hoitavalla taholla on vastuu määrätä rikokseen sopiva rangaistus perustuen ruhtinaan oikeudenmukaiseen arvioon ja aiempaan oikeuskäytäntöön.

2 § Rikos aatelia vastaan

Rikos aatelista kohtaan tulkitaan suoraan rikokseksi lääniä kohtaan ja siitä tulee säätää ankarampi rangaistus, kuin mitä säädettäisi, jos rikoksen uhri ei olisi aatelinen.

3 § Rikoksen yritys

Rikoksen yritys on rangaistavaa. Yrityksestä tuomitaan lähtökohtaisesti pienempi rangaistus kuin onnistuneesta rikoksesta, ellei kyseessä ole törkeäksi tulkittu yritys.

4 § Osallisuudesta

Osallisuudesta tai avunannosta rikokseen syyllistynyt tuomittakoon yhtä ankarasti, kuin rikoksen tekijä.

III Luku - Rikoksen uusimisesta ja yhtymistä

1 § Rikoksen uusiminen

Jos tekijä uusii aiemmin tekemänsä rikoksen, voidaan rikoksen uusimisesta määrätä entistä ankarampi tuomio, mikäli aiemmasta tuomiosta ei ole kulunut kahta vuotta.

2 § Rikoksien yhtymisestä

Kun henkilö on yhdellä tai usealla teolla syyllistynyt useampaan kuin yhteen rikokseen, tulee näitä arvioida samassa käsittelyssä. Tekijän ollessa syyllistynyt useaan rikokseen, tulee tätä pitää raskauttavana haarana tuomion arvioinnissa.

Useaan rikokseen syyllistyneelle ei sovi antaa tuomiota, joka olisi yksittäisten tuomioiden yhteenlaskettu rangaistus määrällisesti.

IV Luku - Rikokset lääniä vastaan

1 § Julkisen järjestyksen häirintä

Julkisen järjestyksen tai hallinnon häirintä tarpeettomalla tai muutoin kielletyllä tavalla on kiellettyä. Myös Hallan johdon asettamien käskyjen ja määräysten rikkominen voidaan katsoa julkisen järjestyksen häirinnäksi.

2 § Lääninpetturuus

Läänin asukas pettäessään ruhtinaan tai muun lääniä edustavan tahon luottamuksen tai toimiessaan näitä vastaan syyllistyy lääninpetturuuteen.

Ruhtinaaseen kohdistunut pahoinpitely, tappo tai muu rikos, jonka tekijänä on läänin asukas, katsotaan myös lääninpetturuudeksi.

3 § Veropetos

Joka tahallisesti tai tahattomasti jättää maksamatta lain nojalla maksettavaksi määrättyjä veroja, tulee tuomita veropetoksesta.

4 § Tunkeutuminen

Joka porttikieltoa tai muuta käskyä uhmaten astuu jalallaan Hallan alueelle, tulee tuomita tunkeutumisesta.

V Luku - Rikokset lääniä vastaan

1 § Uhkailu

Uhkailuun syyllistyy se, joka nostaa aseen toista vastaan tai joka muutoin uhkaa toista rikoksella tai muulla teolla, joka on omiaan aiheuttamaan maine haittaa, ikävää tunnetta tai mielipahaa.

Uhkailu on rangaistavaa, jos siihen ei ole kuninkaan mandaatilla määrättyä perustetta.

2 § Pahoinpitely

Joka kohdistaa toiseen väkivaltaisen teon, kuten nyrkiniskun luvatta, syyllistyy pahoinpitelyyn.

3 § Vapaudenriisto

Joka ilman kuninkaan mandaatilla määrättyä velvollisuutta tai oikeutta rajoittaa toisen vapaata liikkuvuutta tai vapautta kommunikoida joko väkivalloin tai muulla tavalla, syyllistyy vapaudenriistoon.

4 § Tappo

Tappoon syyllistyy se, joka riistää toiselta hengen suoraan tai epäsuorasti muutoin kuin suunnitelmalisesti tai harkitusti.

5 § Murha

Murhaan syyllistyy se, joka suunnitelmallisesti tai harkitusti riistää toiselta hengen.

V Luku - Rikokset lääniä vastaan

1 § Varkaus

Toisen henkilön omaisuuden ottaminen omaan tai toisen henkilön haltuun luvatta on rikos.

Toisen henkilön luvattomasti ottaman omaisuuden haltuunotto tulkitaan tilanteesta riippuen osallisuudeksi tai avunannoksi. Mikäli luvattomasti otetun omaisuuden vastaanottaja ei ole tietoinen omaisuuden haltuunoton luvattomuudesta, ei vastaanottaja syyllisty rikokseen.

2 § Kiristys

Joka uhkailemalla pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta tai muusta edusta tai tekemään jonkin teon, syyllistyy kiristämiseen.

3 § Murto

Joka luvatta murtautuu lukittuun tilaan, syyllistyy murtautumiseen.

Mikäli murtautumisen yhteydessä tekijä anastaa luvatta toisen omaisuutta, syyllistyy tämä murtovarkauteen.

4 § Eläimensurma

Joka luvatta riistää toisen omistuksessa olevalta eläimeltä hengen, syyllistyy eläimensurmaan.

Talouslaki

I Luku - Valuutta, pankki ja verot

1 § Valuutta

Hallassa ainoa käypä valuutta on kruunu.

2 § Hallan rahatalo

Hallan rahatalo on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste Hallassa. Hallan rahatalossa perustulain vaatimaa pankkivirkailijan tehtävää hoitaa pankkiiri.

3 § Kaupankäyntivero

Kaikesta kaupankäynnistä Hallan alueella kerätään 15% vero ruhtinaalle.

4 § Verovapaus

Ruhtinas voi myöntää mielivaltaisesti verovapauden kenelle tahansa.

I Luku - Valuutta, pankki ja verot

1 § Liiketoiminnan aloitus

Liiketoiminnan tai muunlaisen yrityksen perustamisesta tulee ilmoittaa vapaamuotoisesti kilpineidolle tai ruhtinaalle.

2 § Luvanvaraiset toimialat

Tiettyjen toimialojen harjoittamiseen tarvitsee luvan kilpineidolta tai ruhtinaalta.

Kaivostoiminta on luvanvaraista.

Kasino- ja muu raha- ja uhkapeliliiketoiminta on luvanvaraista. Yksityiset rahapelit ovat sallittuja, mutta näiden järjestäminen säännöllisesti ja avoimesti tulkitaan edellä mainituksi luvanvaraiseksi toiminnaksi.

Vuohien pitäminen ja kasvatus on luvanvaraista.

Maankäyttölaki

1 § Omistussuhteista

Maata voi omistaa kuka tahansa.

2 § Rakentaminen

Kaikki rakentaminen on luvanvaraista. Rakennusluvan voi myöntää ruhtinas, kilpineito, sotapäällikkö, tai soturikissapäällikkö.

Kartanoille rakennuslupia myönnetään vain aatelisille.

Linnan rakentamiseen tarvitaan aina lupa ruhtinaalta.

3 § Valvonta

Rakennukset, joiden ulkonäkö tai olemus ei miellytä ruhintasta tai kilpineitoa, puretaan sotapäällikön johtamalla hyökkäyksellä.

Aatelislaki

1 § Viikinkiritarikunta

Hallan aatelisto koostuu viikingeistä, jotka ovat osa Viikinkiritarikuntaa. Nimityksen viikingin arvoon voi saada vain ruhtinaalta tai kilpineidolta.

2 § Viikinkilordit

Hallan aatelistolle voidaan myöntää ruhtinaan tai kilpineidon toimesta viikinkilordin arvo. Viikinkilordin arvo myönnetään vain sellaiselle, joka omistaa maita Hallassa.

Viikinikilordit ovat viikinkiritarikunnanan korkea-arvoisia jäseniä.