Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi

Jalokallion Kodeksi

Määrännyt ja allekirjoittanut,

Hänen Ylhäisyytensä

Annettu Vituurein jalona vuonna

670

─ OSA YKSI ─

Jalokallion Protektoraatin Hallintosääntö

ARTIKLA I,

Hallintosäännön Julistukset

I. Hallintosäännön julistus

Täten julistettakoon voimaan tämä Hallintosääntö, joka asettaa Jalokallion Protektoraatin hallinnolliset periaatteet, Virtaneuvoston auktoriteetin sekä Arkkiprotektorin valtuudet ja vastuut. Tämä sääntö määrittelee Protektoraatin ja Polkukansain Yhteisön välisen suhteen sekä vahvistaa yhteisönlaajuiset sitoumukset, joita sen jäsenet noudattavat.

Olkoon tämä Hallintosääntö Protektoraatin perustavanlaatuinen laki, joka pysyy voimassa niin kauan kuin Virtaneuvosto ja Arkkiprotektori sen säilyttämisen katsovat palvelevan Yhteisön ja sen kansan etua.

II. Hallintosäännön purkamisesta

Hallintosäännön purku vaatii Virtaneuvoston yksimielisen päätöksen, sekä Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektorin hyväksynnän.

III. Hallintosäännön muuttamisesta

Hallintosäännön muuttaminen vaatii Virtaneuvoston yksimielisen päätöksen, sekä Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektorin hyväksynnän.

ARTIKLA II,

Virtaneuvosto

I. Virtaneuvoston auktoriteetti

Virtaneuvosto olkoon Jalokallion Protektoraatin korkein vallankäyttäjä heti Jalokallion hallitsijan jälkeen. Olkoon kuitenkin Virtaneuvoston valtuudet delegoitu Arkkiprotektorille, ellei neuvosto jotain asiaa käsiteltäväkseen palauta. Vaatikoot kuitenkin kaikki neuvoston Jalokalliota koskevat päätökset aina Jalokallion hallitsijan hyväksynnän.

II. Virtaneuvoston kokoonpano

Koostukoot neuvosto jokaisen Yhteisöön kuuluvan läänin hallitsijoista, ja olkoon neuvoston velvollisuutena ylläpitää ja suojella kulkijain vapautta, oikeutta ja kukoistusta.

i. Olkoon Virtaneuvoston paikat jaettu vanhempiin ja nuorempiin.

• a. Kantakoot vanhemmaksi tunnustetut neuvoston jäsenet kahta ääntä.
• b. Kantakoot nuoremmaksi tunnustetut neuvoston jäsenet yhtä ääntä.

ii. Olkoon Neuvostossa paikka seuraavilla lääneillä:

• a. Valkeavuon Markkreivikunnalla, vanhemmaksi tunnustettuna
• b. Sydänveden Herttuakunnalla, vanhemmaksi tunnustettuna
• c. Varjosalon Suurella Mäkikansain Kaganaatilla, vanhemmaksi tunnustettuna
• d. Sarfoldin Herttuakunnalla, nuoremmaksi tunnustettuna

III. Virtaneuvoston vastuut ja velvollisuudet

i. Äänestäkööt se Arkkiprotektorin puheenjohtamaan neuvostoa ja edustamaan Yhteisöä.

• a. Virtaneuvosto voi panna Arkkiprotektorin viralta 2/3 enemmistöllä epäluottamusäänestyksessä. Tasatilanne merkitköön uutta äänestystä.

ii. Äänestäkööt se sopimuksista Polkukansain Yhteisön nimeen.

• a. Sopimus olkoon vahvistettu vain Virtaneuvoston enemmistön tuella. Tasatilanne ratkaistakoon Arkkiprotektorin äänellä.

iii. Äänestäkööt se sodanjulistuksista Polkukansain Yhteisön nimeen.

• a. Sodanjulistukset olkoon vahvistettu vain Virtaneuvoston 3/4 enemmistön tuella. Tasatilanne ratkaistakoon Arkkiprotektorin äänellä.

iv. Äänestäkööt se paikkain myöntämisestä uusille lääneille, jotka Polkkansain Yhteisöön tahtovat liittyä, sekä polkuläänen korottamisesta nuoremmasta vanhemmaksi.

• a. Uusi lääni otettakoon mukaan Yhteisöön vain Virtaneuvoston yksimielisellä päätöksellä.
• b. Lääni erotettakoon Yhteisöstä vain Virtaneuvoston yksimielisellä päätöksellä, poislukien erotettava lääni.
• c. Nuorempi polkulääni korotettakoon vanhemmaksi vain Virtaneuvoston yksimielisellä päätöksellä.

ARTIKLA III,

Arkkiprotektori

I. Arkkiprotektorin auktoriteetti

Yhteisönlaajuisesti Arkkiprotektori puheenjohtakoon Virtaneuvoston kokouksia. Virtaneuvoston luotettuna, olkoon Arkkiprotektorille suotu valtuus edustaa Polkukansain Yhteisöä, ja puhua Virtaneuvoston äänellä.

Jalokalliossa olkoon Virtaneuvoston auktoriteetti myönnetty Arkkiprotektorin kannettavaksi, ja olkoon Arkkiprotektori täten Virtaneuvoston valtaa kantava, niinkuin tässä kodeksissa säädetään. Tämän auktoriteetin myötä Arkkiprotektorin velvollisuutena on noudattaa tämän hallintösäännön määräyksiä sekä suojella Protektoraattia, Yhteisöä ja niiden kansaa. Vaatikoot kuitenkin kaikki Arkkiprotektorin Jalokalliota koskevat päätökset aina Jalokallion hallitsijan hyväksynnän.

II. Arkkiprotektorin valinta

i. Arkkiprotektori olkoon äänestetty Virtaneuvoston jäsenten nimeämien ehdokkaiden joukosta.

• a. Ehdokas voidaan nimetä Arkkiprotektoriksi vain Virtaneuvoston enemmistön tuella.
• b. Tasatilanteessa järjestettäköön uudelleenäänestys.
• c. Toisessa tasatilanteessa olkoon kaikki ehdokkuudet tyhjätty ja alkakoon vaali alusta.

III. Arkkiprotektorin velvollisuudet ja valtuudet

Arkkiprotektorille suotakoon Yhteisönlaajuisesti seuraavat velvollisuudet ja valtuudet:

i. Hän toimikoon Virtaneuvoston ja sen tapaamisten puheenjohtajana, valmistelkoon esityslistat Virtaneuvostolle sekä valvokoon Virtaneuvoston äänestysprosessia.

ii. Hän edustakoon Polkukansain Yhteisöä muiden läänien ja ulkoisten tahojen edessä.

• a. Arkkiprotektorin neuvottelemat sopimukset vaatikoon Virtaneuvoston hyväksynnän astuakseen voimaan.

iii. Hän toimikoon sanansaattajana Polkuläänein hallitsijoiden välillä, ja edistäköön Polkuläänein hallitsijain yhteistoimintaa. iv. Hän toimikoon Jalokallion Tuomioistuimen puolueettomana ja oikeudenmukaisena tuomarina.

ARTIKLA IV,

Polkukansain Yhteisö

I. Polkukansain Yhteisö

Polkukansain Yhteisö koostuu Totuudenpolkua uskollisesti seuraavista polkulääneistä, jotka ovat päättäneet liittoutua yhteisen tavoitteen edessä; Suojelkaamme toinen toisiamme ja nostakaamme yhteinen etulinja suurta pimeyttä vastaan, joka meidät turmioon ajaa yrittää. Yhdessä olkaamme me takaava vapautemme kulkea polkua Totuuden, ja yhdessä olkaamme me suojaava kulkijoita niiltä, jotka vastaan Virran kärsien rämpivät. Yksin tuhoudumme heikkoina, mutta yhdessä seisomme vahvana.

Sijaitkoon Yhteisön hallinnollinen keskus Jalokallion mailla.

II. Polkukansain Suvereniteetti

Polkukansain Yhteisö ylläpitäköön jokaisen polkuläänin suvereniteettia, ja pitäköön se huolta kaikkien sen alamaisten kukoistuksesta ja vapaudesta. Tässä hengessä:

i. Jokaisella polkuläänillä olkoon oikeus omaan lainsäädäntöönsä sekä kultuuriinsa.

ii. Jokaisella polkuläänillä olkoon oikeus suvereeniin diplomatiaan, mutta älköön yksikään polkulääni olko osallisena toimissa, jotka toimivat vastaan tai ovat ristiriidassa Polkukansain Yhteisön sopimusten ja tavoitteiden kanssa.

iii. Jokaisella polkuläänillä olkoon oikeus erota Polkukansain Yhteisöstä, mutta tällöin katsottakoon kaikki voimassaolevat sopimukset eronneen läänin ja Polkukansain Yhteisön sekä sen jäsenten välillä puretuksi.

iv. Olkoon Polkukansain Yhteisöllä yhteinen valitus- ja hallintotuomioistuin, johon polkuläänein kansalaiset voivat saamistaan tuomioista valittaa, ja joka valvoo Yhteisön sopimusten ja velvoitteiden täyttymistä.

• a. Toimikoon Polkukansain Yhteisön yhteisenä valitus- ja hallintotuomioistuimena Jalokallion tuomioistuin.
• b. Voikoon Polkukansain Yhteisön tuomiostuimen tuomion kumota tai muuttaa vain Virtaneuvoston tai Kruunun päätöksellä.

v. Sitoutukoon jokainen polkulääni yhteisönlaajuiseen yhteistyöhön pankkiensa, turvallisuusjoukkojensa, sotajoukkojensa, hallintonsa ja taloutensa saralta.

vi. Tunnustakoon jokainen polkulääni toistensa aatelin tai vastaavan, ja olkoon kaikkien polkuläänein aateli muiden polkuläänein alueilla lähtökohtaisesti oikeutettu samaan, kuin näiden oma aateli.

• a. Omatkoon myös Arkkiprotektori jokaisessa polkuläänissä läänein aatelille tai vastaavalle suodut erioikeudet.

vii. Sitoutukoot jokainen polkulääni edesauttamaan yhdenmukaista hallintoa ja lakia niiltä osin, missä se on mahdollista.

• a. Kunnioitettakoon kuitenkin jokaisen polkuläänin suvereniteettia, ja älköön yksikään lääni ole pakotettu lainsäädäntöön, jota se ei hyväksy.

III. Polkukansain Sotilasliittouma

Polkukansain Yhteisö olkoon sidottu täyteen sotilasliittoon, toimien yhdessä Totuuden suojana ja Virtaneuvoston etua edistäen. Sotilasliiton ehdot ovat seuraavat:

i. Kaikki hyökkäykset yhteen polkulääniin laskettakoon hyökkäykseksi kaikkia polkuläänejä kohtaan, ja löytäkööt nämä hyökkäykset edestään kaikkien polkuläänien yhtenäisen sotilaallisen mahdin.

ii. Sodanjulistus Virtaneuvoston taholta sitokoon kaikkia jäsenläänejä, ja ne kaikki julistakoon hyökkäyssodan yhtenäisenä rintamana.

iii. Sodan syttyessä muodostakoon Polkukansain Yhteisö sotaneuvoston, jossa olkoon osallisena kaikki polkuläänein hallitsijat, sotilaalliset johtajat, sekä muut jäsenet, jotka Virtaneuvosto tarpeellisiksi näkee.

• a. Tilanteessa, jossa jossain polkuläänissä syttyvät vallankumouksen liekit, ryhtykööt kaikki Polkukansain Yhteisön jäsenet sotaan vallankumouksellisia kohtaan Yhteisön suvereniteetin puolustamiseksi.
• b. Jokaisen polkuläänin sotilasjohtajat muodostakoot neuvoston, jossa he voivat koordinoida säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia sekä suunnitella yhteistä sotastrategiaa koko Polkukansain Yhteisön laajuisesti.

─ OSA KAKSI ─

Siviilikodeksi

ARTIKLA I,

Jalokallion Linnakkeesta

I. Jalokallion linnake

Jalokallion linnake toimii Protektoraatin sekä koko Polkukansain Yhteisön hallinnollisena keskuksena. Linnakkeella sijaitsee Virtaneuvoston kokoontumistilat sekä Jalokallion tuomioistuin. Pankkipalveluita tarjotaan Jalokallion linnakkeella sijaitsevassa pankin toimipisteessä.

II. Linnakkeen säännöstö

i. Linnakkeen alueella käytävän käsi- ja arkkukaupan veroprosentti on 10%. Linnakkeen alueelle voi perustaa arkkukaupan Arkkiprotektorin erikseen myöntämälle kauppapaikalle.

ii. Linnakkeen tiloista ja tiluksista vastaa Jalokallion Senesalkki. Senesalkin vastuulla on tilojen ja tilusten hoito sekä ylläpito.

III. Jalokallion turvallisuus

i. Jalokallion alueella Arkkiprotektorilla, Senesalkilla, Polkuläänein hallitsijoilla sekä Polkuläänein vartiostojen jäsenillä on oikeus ottaa kiinni ja saattaa oikeuden eteen rikoksesta epäilty.

ARTIKLA II,

Ritareista ja Helmivirran Ritarikunnasta

I. Helmivirran Ritareista

i. Ritarin arvon voi myöntää vain Ritarikunnan Suvereeni. Ritarikunnan Suvereenina toimii Jalokallion hallitsija.

ii. Jokainen Ritari olkoot nimetty yhteen Helmivirran Ritarikunnan haaroista, joko Valkian haaraan tai Vuolteen haaraan.

iii. Molemmat Ritarikunnan haarat vastaavat toiminnastaan Helmivirran Ritarikunnan Suvereenille.

iv. Valkian haara toimii sotilaallisena ja aseistettuna joukkona, ylläpitäen ritarillisuuden sääntöjä, sekä kantaen heidän valojaan ja velvoitteitaan.

v. Vuolteen haara toimii kirjallisena- ja siviilijoukkona, ylläpitäen hallinnollisia instituutioita, historiaa sekä akateemista työtä.

vi. Helmivirran Ritarit toimivat Jalokallion aatelina, ja omatkoon he kaikki Jalokallion mailla aatelille säädetyt oikeudet.

II. Ritarein Velvoitteista

i. Jalokallion hallitsija voi pyytää Ritareita toimimaan hänen neuvonantajinaan, hyödyntäen heidän kokemuksistaan juontuvia arvokkaita näkemyksiään.

ii. Ritarit voidaan pyytää puolustamaan Jalokallion Protektoraattia sekä Polkukansain Yhteisöä sodassa, jotta ylimääräinen verenvuodatus saataisiin lopetettua.

ARTIKLA III,

Arvoista ja puhuttelusta

I. Aatelin ja kunnia-arvoisten puhuttelu

Puhuteltakoon ja kohdeltakoon Jalokallion alueella Protektoraatin sekä muun Yhteisön aatelia ja muuta korkea-arvoista kansaa kunnioittavasti ja asianmukaisesti. Käytettäköön Jalokallion mailla heitä puhuteltaessa virallista puhuttelua, joka on seuraava:

• Sydänveden Herttuatar
  • Teidän armonne, hänen armonsa
• Sarfoldin Herttua
  • Teidän armonne, hänen armonsa
• Valkeavuon Markkreivi
  • Teidän korkeutenne, hänen korkeutensa
• Varjosalon Suurkaani
  • Arvoisa --, suuri --
• Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori
  • Teidän ylhäisyytenne, hänen ylhäisyytensä
• Helmivirran Ritari
  • Arvoisa --, Herra --
• Totuudenpolun Mestari
  • Teidän viisautenne, hänen viisautensa
• Totuudenpolun Munkki
  • Arvoisa kulkija
• Muu aatelin jäsen
  • Arvoisa --

ARTIKLA III,

Jalokallion asukkien ja vieraiden velvollisuuksista

I. Jalokallion asukkien ja vieraiden velvollisuudet

i. Jalokallion asukin tulee aina kantaa matkassaan asetta oman sekä Protektoraatin turvallisuuden suojelemiseksi.

ii. Jalokallion asukin ja Jalokalliossa vierailevan tulee pukeutua siisteihin ja asianmukaisiin vaatteisiin.

iii. Jalokallion asukki pitäkööt lupauksensa ja valansa.

iv. Jalokallion asukki vaalikoot kunniaansa ja integriteettiänsä.

─ OSA KOLME ─

Rikoskodeksi

ARTIKLA I,

Lainsuojattomuudesta

I. Lainsuojattoman määritelmä

i. Lainsuojaton on henkilö, joka hyökkää tai uhkaa muita hankkiakseen omaisuutta tai tietoa, taikka ottaa toisen panttivangiksi. Yleensä lainsuojaton pyrkii viemään rahaa, varusteita tai muuta omaisuutta.

ii. Lainsuojattomia ovat myös aggressiivisten läänien asukit, jotka osallistuvat edellä mainittuun poliittisen tai sotilaallisen hyödyn saamiseksi.

iii. Lainsuojattomia ovat myös jonkin polkuläänin etsintäkuuluttamat tai Arkkiprotektorin erikseen lainsuojattomiksi julistamat henkilöt.

II. Lainsuojattomuusklausuuli

i. Lainsuojattomat ovat Jalokallion lainsäädännön alapuolella. Kenellä tahansa on oikeus tappaa tai kiinniottaa lainsuojaton.

ii. Kuka tahansa voi tappaa aktiivisen lainsuojattoman Protektoraatin alueella ilman oikeudenkäyntiä, kunhan hän voi todistaa tämän olevan kiistatta lainsuojaton.

ARTIKLA II,

Tuomioista ja oikeudenkäynneistä

I. Tuomioista ilman oikeudenkäyntiä

i. Arkkiprotektori, Polkuläänein Hallitsijat, Jalokallion Senesalkki, Totuudenpolun Mestarit sekä Polkuläänein vartiostojen johtajat voivat jakaa tuomioita ilman oikeudenkäyntiä, mikäli rikollinen on vailla epäilystä syyllinen, tai hän on jäänyt kiinni itse teossa.

ii. Jos syyllisyydestä on kuitenkin pieninkään epäilys, on oikeudenkäynti järjestettävä.

II. Jalokallion tuomioistuimesta

i. Jalokallion tuomioistuin käsittelee Jalokalliossa tapahtuneet rikokset, jonkin Polkuläänin tuomioistuimen antamasta tuomiosta eteenpäinviedyt valitukset, sekä hallinnolliset kiistat koskien Polkuläänejä ja Polkukansain Yhteisöä.

ii. Jalokallion tuomioistuimen tuomarina toimii lähtökohtaisesti Arkkiprotektori. Poikkeuksellisista syistä voidaan käyttää Arkkiprotektorin erikseen nimeämää tuomaria.

iii. Rikoksista ritarillisuutta vastaan tuomarina voi kuka tahansa Helmivirran Ritari.

III. Rangaistuksista

i. Jalokallion tuomioistuimella on lähes vapaa päätösvalta määrittää rangaistuksia teoista. Jalokallion tuomioistuimen tuomioita voi kumota vain Virtaneuvosto, tai Kruunu.

ii. Henkilöä ja omaisuutta vastaan tehdyistä rikoksista on suotavaa tuomita kuolemaan.

iii. Ritarillisuutta vastaan tehdyistä rikoksista ei ole suotavaa tuomita kuolemaan, ellei tekoon liity muitakin rikoksia.

ARTIKLA III,

Rikoksista Yhteisöä vastaan

I. Maanpetos

Jalokallion, Polkukansain Yhteisön, Kruunun tai jonkin näiden suvereniteetin pettäminen.

II. Hyökkäys

Aseiden nostaminen Jalokalliota, Polkukansain Yhteisöä tai Kruunua vastaan näiden valtaamiseksi, tuhoamiseksi, tai muutoin näiden suvereniteetin loukkaamiseksi.

III. Korruptio

Omien etujensa asettaminen Jalokallion, Yhteisön, tai muun toimipaikkansa edelle jonkin polkuläänin viranomaisena, hyläten oman ja virkansa integriteetin.

IV. Estäminen

Oikeuden jakamisen, parantajien toiminnan, taikka Jalokallion, Polkukansain Yhteisön tai jonkin polkuläänin hallinnon oikeutetun toiminnan estäminen tarkoituksellisesti.

ARTIKLA IV,

Rikoksista henkeä, terveyttä tai omaisuutta vastaan

I. Pahoinpitely

Aseen nostaminen toista vastaan ​​aiheuttaen ei-kuolettavaa vahinkoa tälle.

II. Murha

Toisen oikeudeton tappaminen tai muutoin toisen hengen oikeudeton riisto, vahingossa tai tarkoituksellisesti.

III. Vapaudenriisto

Toisen oikeudeton kiinniotto tai hallussapito vastoin heidän omaa tahtoaan.

IV. Häirintä

Tahallaan ongelman aiheuttaminen toiselle tai toisen jatkuva häirintä, kuitenkin aiheuttamatta fyysistä vahinkoa.

V. Kunnianloukkaus

Henkilön maineen oikeudeton vahingoittaminen levittämällä vääriä tietoja tai huhuja.

VI. Varkaus

Toisen omaisuuden oikeudeton vienti tai hallussapito.

VII. Vandalismi

Maan tai rakennusten vahingoittaminen tahallisesti ja ilman lupaa.

VIII. Murtautuminen

Rakennukseen tai muuhun yksityiseen tilaan oikeudeton tunkeutuminen.

IX. Hevosensurma

Hevosen tappaminen ilman pätevää syytä, mitä häpeällisin teko. Pätevä syy olisi esimerkiksi loukkaantuneen eläimen saattaminen pois kurjuudestaan ​​tai muutoin vaikeat olosuhteet.

ARTIKLA V,

Rikoksista ritarillisuutta vastaan

I. Haitan salliminen

Toisten kärsimyksen laiminlyönti, olipa kyseessä selvän korruption huomioimatta jättäminen tai sivussa seisominen viattomaan kohdistuvan hyökkäyksen aikana.

II. Avunannosta kieltäytyminen

Avun kieltäminen sitä tarvitsevilta, olipa kyseessä sitten loukkaantuneen henkilön taikka ahdistuneen lapsen jättäminen oman onnensa nojaan.

III. Menneen kunnianloukkaus

Kuolleiden tai valaistuneiden häpäiseminen tai heidän kunniansa loukkaus, oli se sitten ruumiin silpomisen salliminen tai henkilön asianmukaisen hautaamisen evääminen.

IV. Kunnianpuute

Epäkunnoittavasti tai epärehellisesti käyttäytyminen. Valehteleminen, valan rikkominen, pettäminen tai käyttäytyminen ilman yleistä kunnioitusta toista kohtaan.

ARTIKLA VI,

Muista rikoksista

I. Luvaton maankäyttö

Jalokallion maille luvaton rakentaminen tai sen mailta luvaton resurssien kerääminen.

II. Rikoksen yritys tai suunnittelu

Rikoksen suunnittelu tai rikoksen yrittäminen, kuitenkin siinä onnistumatta.

III. Avunanto

Toista rikollisessa toiminnassa auttaminen, tahallisesti tai tahattomasti.

IV. Säännöksen rikkominen

Jonkin Jalokallion laissa säädetyn säännöksen rikkominen, jota ei muutoin ole rikolliseksi teoksi määritelty.