Sarastus Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Lainsäädäntö

2026-04-20T15:39:26Z

J0nni: +Huurula

'''Lainsäädäntö''' sisältää [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.

== Valtakunnan perustuslaki ==
[[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]] poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo [[keskushallinto]] ylläpidon avustamana mutta sen rikkomisesta rangaistaan roolipelillisin keinoin, viimekädessä karkotuksella.

== Paikalliset lainsäädännöt ==

=== [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Alavan käskyt|Alava]] ===

=== [[Tiedosto:Aura vaakuna.png|64x64px]][[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===

=== [[Tiedosto:hallavaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö|Huurula]] ===

=== [[Tiedosto:Kalmakorpi_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Kalmakorven lakikokoelma|Kalmakorpi]] ===

=== [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Magnan Lakikodeksi|Magna]] ===

:: [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Ketunsaaren lakikirja|'''Ketunsaari''']]

=== [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===

:: [[Tiedosto:Vehmasveren_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Sauran ja Siimelän laki|'''Saura ja Siimelä''']]

=== [[Tiedosto:peltava.png|64x64px|Peltavan herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Peltava|Peltava]] ===

=== [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===

:: [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|'''Harmio''']]

=== [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuuri]] ===

Historialliset tapahtumat

2026-04-08T16:25:49Z

J0nni: päähineet eivät aateloi ketään tai paina lisää rahaa

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Kirja ja sulkakynä|vanilla=writable_book|size=40}}|text=Tämä listaus on '''keskeneräinen'''. Palvelimella pelaamalla ja uusia asioita muiden kanssa kokemalla voit ehkä joskus päätyä täydentämään tätä listaa. Huomioithan kuitenkin, että joitain ylöskirjauksia saatetaan poistaa palvelimen tyyliin sopimattomina tai muulla tavalla heikkotasoisina.|type=content}}Tältä sivulta löydät listan tapahtumista, jotka ovat palvelimen pelaajien mielestä olleet muistamisen arvoisia. Listaa saa muokata kuka tahansa seuraavilla kirjoitusohjeilla:

# Aivan ensiksi kysy itseltäsi, '''onko ylös kirjaamasi tapahtuma wikiin kirjoittamisen arvoinen?''' Jos tässä on epäselvyyksiä niin varmista asia ylläpidolta. Tietyissä tapauksissa turhemmiltakin tuntuvat asiat ovat loppujenlopuksi tärkeä osa jonkin yhteisön historiaa, mutta pidetäänhän silti tapahtumalistaukset tietyllä tasolla.
# '''Luo tapahtumallesi uusi wikisivu.''' Tämä onnistuu esimerkiksi hakemalla (olemattoman) sivun nimeä wikin hakutoiminnolla, ja painamalla ''edit or create page'' painiketta. Jos sinulla on hankaluuksia wikisivun luomisessa on suositeltavaa tutustua [[Kirjoitusohje]] artikkeliin.
# '''Linkitä tapahtuman wikisivu''' alla olevaan listaan esimerkin mukaisesti. Vuosi 2025 on palvelimen ajanlaskun mukaan vuosi '''127''', käytäthän sitä.

== Historialliset tapahtumat ==
{| class=wikitable
|-
! style=width:15em | Päivämäärä !! style=width:60em | Tapahtuma
|-
| 7. marraskuuta 122 || [[Kuningas]] Virankannos astui valtaan veljensä kuoltua.
|-
| 2. maaliskuuta 127 || [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]] allekirjoitettiin.
|-
|7. maaliskuuta 127
|[[Jalokallio|Jalokallion Protektoraatti]] perustettiin.
|-
|9. maaliskuuta 127
|[[Harmion verikokous|Harmion verilöylynä]] tunnettu kokous pidettiin.
|-
|23. maaliskuuta 127
|[[Huurula|Huurulan]] alueet siirtyivät [[Halla|Hallan]] alaisuuteen.
|-
|23. maaliskuuta 127
|Mestarein Kollegio valitsi [[Varjosalo|Varjosalon]] uudeksi suurkaaniksi [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviiman]].
|-
|19. huhtikuuta 127
|Kruunu painoi 50 000 kappaletta lisää kruunuja.
|-
|20. huhtikuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorven]] järjestämän ihmisshakin voitti [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]].
|-
|25. huhtikuuta 127
|[[Saronia|Saroniassa]] järjestettiin kolmipäiväisen [[Saronian Soturijuhlat|Soturijuhlan]] avajaiset.
|-
|3. toukokuuta 127
|[[Varjosalo|Varjosalossa]] järjestettiin Belisariusjuhlat.
|-
|4. toukokuuta 127
|[[Varjosalo|Varjosalon]] ja [[Natai|Natain]] läänit sekä [[Zenyara|Zenyaran]] alue yhdistyi muodostaen uuden läänin, [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]].
|-
|4. toukokuuta 127
|[[Sarfold|Sarfoldin]] vasallisopimus purkautui ja sen alueet palautuivat takaisin Kruunun hallintaan.
|-
|8. toukokuuta 127
|[[Saronia|Saronian]] Soturijuhlat voittivat [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] kulttuuritapahtuman.
|-
|16. toukokuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorvella]] järjestettiin Suon Tähti -taidenäyttelyn avajaiset.
|-
|24. toukokuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorvella]] järjestettiin 1. vapaan taidenäyttelyn avajaiset.
|-
|5. kesäkuuta 127
|[[Magna]] irtaantui [[Sydänvesi|Sydänvedestä]] itsenäistyen ja jättäen Sydänveden ilman [[Herttua/Herttuatar|herttuaa]].
|-
|14. kesäkuuta 127
|[[Halla|Hallan ruhtinaskunta]] julisti sodan [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuuria]] vastaan aloittaen [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]].
|-
|17. kesäkuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden]] uudeksi [[Herttua/Herttuatar|herttuaksi]] valittiin Asward.
|-
|19. kesäkuuta 127
|[[Valkeavihta]] jätti virkansa [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] [[Rahamestari|rahamestarina]] ja hänen seuraajakseen nimitettiin Holvia.
|-
|25. kesäkuuta 127
|[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] alueet [[Hiidensaari|Hiidensaarelta]] siirtyivät [[Halla|Hallan]] alaisuuteen lopettaen sodan.
|-
|26. kesäkuuta 127
|[[Harmio|Harmion]] alueet siirtyivät [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] alaisuuteen.
|-
|8. heinäkuuta 127
|Kruunun järjestämän läänien välisen shakkiturnauksen voitti [[Kalmakorpi|Kalmakorven]] kilpailija [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]. Myöhemmin tämän johdosta Kalmakorvella tapahtuivat kuuluisat niin sanotut [[shakkilautamurhat]].
|-
|11. heinäkuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorvella]] järjestettiin Pienen pieni -taidenäyttelyn avajaiset.
|-
|20. heinäkuuta 127
|[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] uudeksi [[Maaherra|maaherraksi]] valittiin [[Jipes|Jipes Yöailakki]].
|-
|21. heinäkuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden]] uudeksi [[Herttua/Herttuatar|herttuaksi]] valittiin ElkkuSorsa de Avénje.
|-
|23. heinäkuuta 127
|[[Tubaaja]] julkaisi [https://www.youtube.com/watch?v=rA_ioztFBrM videon] Sarastuksesta, joka aiheutti uusien pelaajien ryntäyksen. Pelaajaennätys rikottiin ja uusia pelaajia tuli yli 800.
|-
|5. elokuuta 127
|Kruunu otti käyttöön valtakunnan kattavan yleisen aateluusjärjestelmän.
|-
|8. elokuuta 127
|[[Magna|Magnan]] [[Kreivi/Kreivitär|kreivitär]] [[Tulililja]] ja oikeusneuvosto irtisanoutui laajassa irtisanoutumisaallossa Magnassa.
|-
|4. syyskuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnan]] vasallisopimus purkautui ja [[Herttua/Herttuatar|herttua]] [[Avénjen suku|ElkkuSorsan]] vasallius päättyi.
|-
|17. syyskuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden]] uudeksi [[Herttua/Herttuatar|herttuaksi]] valittiin Frozencatfish.
|-
|24. syyskuuta 127
|Uuden Sarastuksen liittouma eli [[Aura|Auran]] ja [[Saronia|Saronian]] ruhtinaskunnat, [[Kalmakorpi|Kalmakorven triumviraatti]], [[Peltava|Peltavan]] ja [[Magna|Magnan]] herttuakunnat, [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] & [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden prefektuuri]] julistivat sodan [[Palkkasoturien kilta|palkkasoturien kiltaa]] vastaan.
|-
|28. syyskuuta 127
|Käytiin [[Haaskalinnan taistelu]]. Uuden Sarastuksen liittouma hyökkäsi Haaskalinnalle vallaten sen onnistuneesti.
|-
|1. lokakuuta 127
|Keskushallinto laati rauhansopimuksen Uuden Sarastuksen liittouman ja [[Palkkasoturien kilta|palkkasoturien killan]] välille päättäen sodan. Rauhansopimus sisälsi muun muassa Haaskalinnan luovuttamisen [[Kalmakorpi|Kalmakorven]] alaisuuteen sekä palkkasoturien killan lakkauttamisen.
|-
|5. lokakuuta 127
|[[Hallintoneuvos]] [[Haskraw|Haskraw Sirénin]] luovuttuaan vasalliudesta ja astuttuaan alas lääninjohdosta, [[Kalmakorpi|Kalmakorven triumviraatista]] tuli Kalmakorven diarkia, jota nyt johtaa vasallina kalmaherra Ralewien Hawthorn yhdessä kalmaneito Fredriika Zinnian kanssa.
|-
|7. marraskuuta 127
|Kruunu järjesti ensimmäiset aatelointitilaisuudet, jossa [[Fredriika|Fredriika Zinnia]], [[Termesh|Termesh Alveron]], [[Haskraw|Haskraw Siren]], [[Meowlicious]] ja [[Rolzzi]] sekä [[Tomatti|Tomatti Vehmasveri]] nimitettiin aateliseksi.
|-
|7. joulukuuta 127
|[[Saronia|Saronian]] ensimmäinen [[Ruhtinas|ruhtinas]], [[Tomatti|Tomatti Vehmasveri]], astui syrjään, nimittäen [[M1kse|Mikse Hopeasumun]] Saronian seuraavaksi ruhtinaaksi.
|-
|7. joulukuuta 127
|[[Peltava|Peltavan]] [[herttua]] [[Frozencatfish|Bernhard Ingemann]] luopui vasalliudestaan, nimittäen [[Blakktailin|Canute Blakktailin]] uudeksi herttuaksi.
|-
|27. joulukuuta 127
|[[Valkeavuo]] ja [[Halla]] tekivät aluemuutoksen, [[Harmio|Harmion]] alue kuuluu nyt Valkeavuolle ja [[Malva|Malvan]] alue Hallalle.
|-
|24. tammikuuta 128
|[[Sarastus-gaala]] järjestettiin ensimmäistä kertaa Saroksen kuninkaanlinnalla.
|-
|25. helmikuuta 128
|[[Rahamestari]] [[Holvia|Holvia Vectigali]] jäi virkavapaalle, [[Termesh|Termesh Alveron]] nimitettiin sijaistavaksi rahamestariksi.
|-
|25. helmikuuta 128
|[[Syrjäkumpu|Syrjäkummun]] vasallisopimus solmittiin ja sen vasalliksi nimitettiin jaarli [[Jop_man]].
|-
|29. maaliskuuta 128
|Kruunu järjesti toisen aatelointitilaisuuden, jossa [[Asward]], [[Larww]] ja [[Rohki]] nimitettiin aateliseksi.
|-
|4. huhtikuuta 128
|[[M1kse|Mikse Hopeasumu]] luopui vasalliudestaan, [[Rolzzi|Rolzzi Vehmasveri]] nousi [[Saronia|Saronian]] uudeksi vasalliksi kantaen hietaherra titteliä.
|-
|7. huhtikuuta 128
|[[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] vasallisopimus purkautui ja [[ruhtinas]] [[Valmer von Keksistinen|Valmer von Keksistisen]] vasallius päättyi.
|-
|7. huhtikuuta 128
|[[Alava|Alavan]] vasallisopimus solmittiin ja sen vasalliksi nimitettiin abbedissa [[Azshaera]].
|}

Historialliset tapahtumat

2026-04-08T10:31:01Z

J0nni: Annetaan vasallin tarvittaessa itse kirjoittaa uudesta läänistä itse tarkemmin sen sijaan että ulkopuoliset arvailevat

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Kirja ja sulkakynä|vanilla=writable_book|size=40}}|text=Tämä listaus on '''keskeneräinen'''. Palvelimella pelaamalla ja uusia asioita muiden kanssa kokemalla voit ehkä joskus päätyä täydentämään tätä listaa. Huomioithan kuitenkin, että joitain ylöskirjauksia saatetaan poistaa palvelimen tyyliin sopimattomina tai muulla tavalla heikkotasoisina.|type=content}}Tältä sivulta löydät listan tapahtumista, jotka ovat palvelimen pelaajien mielestä olleet muistamisen arvoisia. Listaa saa muokata kuka tahansa seuraavilla kirjoitusohjeilla:

# Aivan ensiksi kysy itseltäsi, '''onko ylös kirjaamasi tapahtuma wikiin kirjoittamisen arvoinen?''' Jos tässä on epäselvyyksiä niin varmista asia ylläpidolta. Tietyissä tapauksissa turhemmiltakin tuntuvat asiat ovat loppujenlopuksi tärkeä osa jonkin yhteisön historiaa, mutta pidetäänhän silti tapahtumalistaukset tietyllä tasolla.
# '''Luo tapahtumallesi uusi wikisivu.''' Tämä onnistuu esimerkiksi hakemalla (olemattoman) sivun nimeä wikin hakutoiminnolla, ja painamalla ''edit or create page'' painiketta. Jos sinulla on hankaluuksia wikisivun luomisessa on suositeltavaa tutustua [[Kirjoitusohje]] artikkeliin.
# '''Linkitä tapahtuman wikisivu''' alla olevaan listaan esimerkin mukaisesti. Vuosi 2025 on palvelimen ajanlaskun mukaan vuosi '''127''', käytäthän sitä.

== Historialliset tapahtumat ==
{| class=wikitable
|-
! style=width:15em | Päivämäärä !! style=width:60em | Tapahtuma
|-
| 7. marraskuuta 122 || [[Kuningas]] Virankannos astui valtaan veljensä kuoltua.
|-
| 2. maaliskuuta 127 || [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]] allekirjoitettiin.
|-
|7. maaliskuuta 127
|[[Jalokallio|Jalokallion Protektoraatti]] perustettiin.
|-
|9. maaliskuuta 127
|[[Harmion verikokous|Harmion verilöylynä]] tunnettu kokous pidettiin.
|-
|23. maaliskuuta 127
|[[Huurula|Huurulan]] alueet siirtyivät [[Halla|Hallan]] alaisuuteen.
|-
|23. maaliskuuta 127
|Mestarein Kollegio valitsi [[Varjosalo|Varjosalon]] uudeksi suurkaaniksi [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviiman]].
|-
|19. huhtikuuta 127
|[[Kruunu]] painoi 50 000 kappaletta lisää kruunuja.
|-
|20. huhtikuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorven]] järjestämän ihmisshakin voitti [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]].
|-
|25. huhtikuuta 127
|[[Saronia|Saroniassa]] järjestettiin kolmipäiväisen [[Saronian Soturijuhlat|Soturijuhlan]] avajaiset.
|-
|3. toukokuuta 127
|[[Varjosalo|Varjosalossa]] järjestettiin Belisariusjuhlat.
|-
|4. toukokuuta 127
|[[Varjosalo|Varjosalon]] ja [[Natai|Natain]] läänit sekä [[Zenyara|Zenyaran]] alue yhdistyi muodostaen uuden läänin, [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]].
|-
|4. toukokuuta 127
|[[Sarfold|Sarfoldin]] vasallisopimus purkautui ja sen alueet palautuivat takaisin Kruunun hallintaan.
|-
|8. toukokuuta 127
|[[Saronia|Saronian]] Soturijuhlat voittivat [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] kulttuuritapahtuman.
|-
|16. toukokuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorvella]] järjestettiin Suon Tähti -taidenäyttelyn avajaiset.
|-
|24. toukokuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorvella]] järjestettiin 1. vapaan taidenäyttelyn avajaiset.
|-
|5. kesäkuuta 127
|[[Magna]] irtaantui [[Sydänvesi|Sydänvedestä]] itsenäistyen ja jättäen Sydänveden ilman [[Herttua/Herttuatar|herttuaa]].
|-
|14. kesäkuuta 127
|[[Halla|Hallan ruhtinaskunta]] julisti sodan [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuuria]] vastaan aloittaen [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]].
|-
|17. kesäkuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden]] uudeksi [[Herttua/Herttuatar|herttuaksi]] valittiin Asward.
|-
|19. kesäkuuta 127
|[[Valkeavihta]] jätti virkansa [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] [[Rahamestari|rahamestarina]] ja hänen seuraajakseen nimitettiin Holvia.
|-
|25. kesäkuuta 127
|[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] alueet [[Hiidensaari|Hiidensaarelta]] siirtyivät [[Halla|Hallan]] alaisuuteen lopettaen sodan.
|-
|26. kesäkuuta 127
|[[Harmio|Harmion]] alueet siirtyivät [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] alaisuuteen.
|-
|8. heinäkuuta 127
|Kruunun järjestämän läänien välisen shakkiturnauksen voitti [[Kalmakorpi|Kalmakorven]] kilpailija [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]. Myöhemmin tämän johdosta Kalmakorvella tapahtuivat kuuluisat niin sanotut [[shakkilautamurhat]].
|-
|11. heinäkuuta 127
|[[Kalmakorpi|Kalmakorvella]] järjestettiin Pienen pieni -taidenäyttelyn avajaiset.
|-
|20. heinäkuuta 127
|[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] uudeksi [[Maaherra|maaherraksi]] valittiin [[Jipes|Jipes Yöailakki]].
|-
|21. heinäkuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden]] uudeksi [[Herttua/Herttuatar|herttuaksi]] valittiin ElkkuSorsa de Avénje.
|-
|23. heinäkuuta 127
|[[Tubaaja]] julkaisi [https://www.youtube.com/watch?v=rA_ioztFBrM videon] Sarastuksesta, joka aiheutti uusien pelaajien ryntäyksen. Pelaajaennätys rikottiin ja uusia pelaajia tuli yli 800.
|-
|5. elokuuta 127
|Kruunu otti käyttöön valtakunnan kattavan yleisen aateluusjärjestelmän.
|-
|8. elokuuta 127
|[[Magna|Magnan]] [[Kreivi/Kreivitär|kreivitär]] [[Tulililja]] ja oikeusneuvosto irtisanoutui laajassa irtisanoutumisaallossa Magnassa.
|-
|4. syyskuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnan]] vasallisopimus purkautui ja [[Herttua/Herttuatar|Herttua]] [[Avénjen suku|ElkkuSorsan]] virkakausi päättyi.
|-
|17. syyskuuta 127
|[[Sydänvesi|Sydänveden]] uudeksi [[Herttua/Herttuatar|herttuaksi]] valittiin Frozencatfish.
|-
|24. syyskuuta 127
|Uuden Sarastuksen liittouma eli [[Aura|Auran]] ja [[Saronia|Saronian]] ruhtinaskunnat, [[Kalmakorpi|Kalmakorven triumviraatti]], [[Peltava|Peltavan]] ja [[Magna|Magnan]] herttuakunnat, [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] & [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden prefektuuri]] julistivat sodan [[Palkkasoturien kilta|palkkasoturien kiltaa]] vastaan.
|-
|28. syyskuuta 127
|Käytiin [[Haaskalinnan taistelu]]. Uuden Sarastuksen liittouma hyökkäsi Haaskalinnalle vallaten sen onnistuneesti.
|-
|1. lokakuuta 127
|Keskushallinto laati rauhansopimuksen Uuden Sarastuksen liittouman ja [[Palkkasoturien kilta|palkkasoturien killan]] välille päättäen sodan. Rauhansopimus sisälsi muun muassa Haaskalinnan luovuttamisen [[Kalmakorpi|Kalmakorven]] alaisuuteen sekä palkkasoturien killan lakkauttamisen.
|-
|5. lokakuuta 127
|[[Hallintoneuvos]] [[Haskraw|Haskraw Sirénin]] luovuttuaan vasalliudesta ja astuttuaan alas lääninjohdosta, [[Kalmakorpi|Kalmakorven triumviraatista]] tuli Kalmakorven diarkia, jota nyt johtaa vasallina kalmaherra Ralewien Hawthorn yhdessä kalmaneito Fredriika Zinnian kanssa.
|-
|7. marraskuuta 127
|[[Kruunu]] järjesti ensimmäiset aatelointitilaisuudet, jossa [[Fredriika]], [[Termesh]], [[Haskraw]], [[Rolzzi]], [[Meowlicious]] sekä [[Tomatti]] nimitettiin aateliseksi.
|-
|7. joulukuuta 127
|[[Saronia|Saronian]] ensimmäinen [[Ruhtinas|ruhtinas]], [[Tomatti|Tomatti Vehmasveri]], astui syrjään, nimittäen [[M1kse|Mikse Hopeasumun]] Saronian seuraavaksi ruhtinaaksi.
|-
|7. joulukuuta 127
|[[Peltava|Peltavan]] [[herttua]] [[Frozencatfish]] astui alas vallastaan nimittäkseen [[Blakktailin]] uudeksi herttuaksi.
|-
|27. joulukuuta 127
|[[Valkeavuo]] ja [[Halla]] tekivät aluemuutoksen, [[Harmio|Harmion]] alue kuuluu nyt Valkeavuolle ja [[Malva|Malvan]] alue Hallalle.
|-
|24. tammikuuta 128
|[[Sarastus-gaala]] järjestettiin ensimmäistä kertaa Saroksen kuninkaanlinnalla.
|-
|25. helmikuuta 128
|[[Rahamestari]] [[Holvia]] jäi virkavapaalle, [[Termesh|Termesh Levi Alveronista]] tuli uusi rahamestari hetkellisesti.
|-
|25. helmikuuta 128
|[[Syrjäkumpu|Syrjäkummun]] uudeksi vasalliksi nousi [[Jop_man]].
|-
|29. maaliskuuta 128
|[[Kruunu]] järjesti toiset aatelointitilaisuudet, jossa [[Asward]], [[Larww]] ja [[Rohki]] nimitettiin aateliseksi.
|-
|4. huhtikuuta 128
|[[M1kse|Mikse]] luopui [[Ruhtinas/Ruhtinatar|ruhtinaan]] nimikkeestä. [[Rolzzi]] nousi [[Saronia|Saronian]] uudeksi vasalliksi kantaen hietaherra titteliä.
|-
|7. huhtikuuta 128
|[[Halla|Hallan]] vasallisopimus purkautui ja [[ruhtinas]] [[Valmer von Keksistinen|Keksistisen]] virkakausi päättyi.
|}

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2026-02-26T21:07:09Z

J0nni: loppusilaus kielioppiin

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
'''26.2.2026:''' Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ('''7 §''') ajantasaisiksi.
<br>

'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
<br>

'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
<br>
'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi [[Keskushallinto|keskushallinnon]] antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|kansalaisuuden riistäminen]].

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Alaläänitykset|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.7|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.
{{Rivinvaihto}}
Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Vasallilla on oikeus määrittää läänin pankin toimipisteen palvelumaksujen hinnasto, sekä se, miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa. Pankkivirkailija ei saa muokata pankkitilin tietoja, kuten omistajia, muutoin kuin pankkitilin omistajan pyytäessä tätä muutosta.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2026-02-26T21:01:57Z

J0nni: lauserakenne

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
'''26.2.2026:''' Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ('''7 §''') ajantasaisiksi.
<br>

'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
<br>

'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
<br>
'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi [[Keskushallinto|keskushallinnon]] antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|kansalaisuuden riistäminen]].

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Alaläänitykset|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.7|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.
{{Rivinvaihto}}
Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Vasallilla on oikeus määrittää läänin pankin toimipisteen palvelumaksujen hinnasto, sekä sen miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa. Pankkivirkailija ei saa muokata pankkitilin tietoja, kuten omistajia, muutoin kuin pankkitilin omistajan pyytäessä tätä muutosta.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma

2026-02-26T20:54:09Z

J0nni: Kielletty päihteet, koska meillä kaikki kiva kielletään.

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Saroksen lakikokoelma poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että sitä sitä ei saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.|type=delete}}
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''26.2.2026:''' Kielletty päihteitä
<br>
'''3.5.2025:''' Tarkennettu muut rikokset-pykälän alle keskushallinnon halventamista
<br>
'''5.4.2025:''' Lisätty vaikutusalue koskevaksi aina keskushallintoa koskeviin rikoksiin
<br>}}{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Vaikutusalue|Sisältö=Tämä lainsäädäntö on voimassa Saroksen alueella, sekä aina alueesta riippumatta keskushallintoon kohdistuvissa rikoksissa. Saroksen alue käsittää kuninkaanlinnan ja tapauskohtaisesti myös sen läheisyyden. Lain rikkomista käsitellään Saroksen alueen tuomioistuimessa.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoslaki|Sisältö={{Alapykälä|Nro=2.1|Otsikko=Väkivaltarikokset|Sisältö=Saroksen alueella ei tule käyttää minkäänlaista aiheetonta väkivaltaa. Päällekarkaukset, tapot, murhat ja muu väkivalta on yksiselitteisesti kiellettyä. }}
{{Alapykälä|Nro=2.2|Otsikko=Omaisuusrikokset|Sisältö=Kaikenlainen muiden omaisuuden oikeudeton varastaminen ja haltuunotto on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.3|Otsikko=Rajattujen esineiden hallussapito|Sisältö=Saroksen alueella naamioituminen sisältäen myös pään peittävän nahkalakin on yksiselitteisesti kielletty. Myös panssareiden sekä terä- ja jousiaseiden julkinen kantaminen on kiellettyä.
<br>
Alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden nauttiminen Saroksen alueella on kiellettyä ilman keskushallinnon erillistä lupaa. Myös päihtyneenä esiintyminen on tuomittavaa.}}
{{Alapykälä|Nro=2.4|Otsikko=Muut rikokset|Sisältö=Kaikenlainen muu yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen käytös on myös kiellettyä, vaikka sitä ei olisi tässä laissa erikseen kielletty. Myös minkäänlainen keskushallinnon kunnian, aseman tai arvokkuuden loukkaaminen on ehdottoman tuomittavaa.}}
{{Alapykälä|Nro=2.5|Otsikko=Rangaistukset|Sisältö=Saroksen alue on asemastaan johtuen erityisen rauhoitettu rikoksilta ja häiriöltä. Alueen lain rikkomisesta rangaistaan rikoksen vakavuuden ja yleisen harkinnan mukaan, vakavimmista rikoksista voidaan tuomita myös [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|karkotukseen]].}}}}
{{Laki|Alue=Saros}}

Lainsäädäntö

2026-02-25T21:52:51Z

J0nni: alaläänitykset sisennyksiin

'''Lainsäädäntö''' sisältää [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.

== [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Valtakunnan perustuslaki]] ==
[[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]] poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo [[keskushallinto]] ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.

== Paikalliset lainsäädännöt ==

=== [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===

=== [[Tiedosto:Aura vaakuna.png|64x64px]][[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===

=== [[Tiedosto:hallavaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===

=== [[Tiedosto:Kalmakorpi_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Kalmakorven lakikokoelma|Kalmakorpi]] ===

=== [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Magnan Lakikodeksi|Magna]] ===

=== [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===

:: [[Tiedosto:Vehmasveren_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Sauran ja Siimelän laki|'''Saura ja Siimelä''']]

=== [[Tiedosto:peltava.png|64x64px|Peltavan herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Peltava|Peltava]] ===

=== [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===
=== [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuuri]] ===

Keskushallinto

2026-01-04T09:09:05Z

J0nni:

'''Keskushallinto''' eli kruununneuvosto on valtakunnan ylin '''roolipelin sisäinen''' päättävä elin, joka huolehtii ylläpidon avustuksella palvelimen laadukkaasta roolipelikokemuksesta sekä valtakunnan jatkuvuudesta ja sen yleisestä edunvalvonnasta. Keskushallinnon päätökset ovat määrääviä, mutta lähtökohtaisesti yksittäisten alamaisten tekemisiin ei puututa kuin ääritapauksissa. Sarastuksessa keskushallinnon ja ylläpidon tarkempi roolijako on määritelty [[Säännöt|säännöissä]].

Keskushallinnon valta ja valvonta ulottuu koko Sarastuksen mantereelle, ja valtakunnan kaikkea toimintaa seurataan taukoamatta ja proaktiivisesti huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin yksittäinen pelaaja kykenee tekemään. '''Tämä myös tarkoittaa, että mitään keskushallinnon päätöksiä ei tehdä kevyin syin tai ”mututuntumalla”'''. Kaikki päätökset pohjautuvat ''joihinkin'' juurisyihin: myös sellaisiin, joista sinulla tai kanssapelaajillasi ei välttämättä ole mitään aavistusta eikä näitä useissa tilanteissa voida roolipelillisistä syistä myöskään avata.

Keskushallinnolla on oikeus määrätä heidän päätöksiään tai määräyksiään rikkoville henkilöille roolipelin sisäisiä rangaistuksia aina huomautuksesta lähes porttikieltoa vastaavaan karkotukseen. Näistä lisää tietoa esimerkiksi [[Lainsäädäntö:perustuslaki|perustuslaissa]].

Keskushallintoon kuuluvat kuninkaan lisäksi [[oikeusmestari]], [[rahamestari]] sekä [[ylipapitar]]. Kuningas on alati kiireinen valtakunnan johtamisessa, joten hän onkin armollisuuttaan delegoinut valtakunnan käytännön vastuualueet muille kruunun jäsenille.

== Haluan ottaa yhteyttä keskushallintoon, mitä teen? ==

Keskushallinnon vastuualueet ovat lueteltu alapuolella, mutta huomioithan ennen mahdollista yhteydenottoa ensin seuraavat asiat: 

* Sinun tavallisena kansalaisena mitä todennäköisimmin '''ei tarvitse''' ottaa yhteyttä keskushallintoon. Keskushallinto ei myöskään tarjoa töitä pelaajille.

* Lue ensin perustuslaki, palvelimen esittely ja usein kysytyt kysymykset huolella läpi. Mikäli näistä ei löydy vastausta kysymykseesi, varmista esimerkiksi kanssapelaajiltasi osaisivatko he auttaa sinua.

* Mikäli näiden jälkeen asiasi löytyy allaolevasta vastuunjakotaulukosta, voit ottaa yhteyttä sopivaan henkilöön roolipelin sisällä. Pohdi kuitenkin ensin voisitko jättää asiasta suoraan '''kirjeen''': jos olet tekemässä esimerkiksi hakemusta, voit jättää hakemuksen suoraan oikealle kruunun jäsenelle, joka kutsuu sinut tapaamiseen mikäli se on hakemuksen jälkeen aiheellista — erillistä keskustelua ennen hakemusta ei lähtökohtaisesti tarvita.

* '''Keskushallinto ei käsittele tekoälyllä kirjoitettuja kirjeitä tai hakemuksia, vaan nämä menevät suoraan roskiin'''. Sarastus on myös nuoremmille pelaajille oiva paikka harjoitella luovaa kirjottamista itse.<br />
==== OIKEUSMESTARI ====

* Läänin perustaminen, maankäyttöluvat, aluejaot
* Konfliktiasiat
* Läänin tuomiovaltaisten henkilöiden hyväksyttäminen
* Perustuslain tulkinta ja sen noudattamisen valvominen
* Läänien lainsäädäntöjen hyväksyntä, (vasallien) kysymykset läänien lainsäädännöistä
* Perustuslakituomioistuimen asiat

'''Ethän ota''' yhteyttä seuraavissa asioissa:
* Minne voin perustaa läänin? -> Mahdolliset vapaat alueet sinun tulee selvittää itse roolipelin sisällä, oikeusmestarilta ei saa apua tässä asiassa.

* Sain tuomion läänissä X asiasta Y, koen tulleeni tuomituksi väärin! -> Oikeusmestari ei lähtökohtaisesti ota kantaa läänien sisäisiin rikosasioihin tai tuomioihin. Jos kuitenkin koet kokeneesi selkeää puolueellisuutta tai muuta vääryyttä tuomiossasi, tee asiasta kirjallinen valitus jonka toimitat oikeusmestarin postilaatikkoon.

==== RAHAMESTARI ====

* Kruunun rahavarojen hallinta
* Läänien raha- ja talousasiat, tukipaketit & avustukset
* Rahan arvon valvominen ja ylläpitäminen
* Pankkilaitoksen toiminta
* Läänien pankkiirien hyväksyttäminen
* Verotusasiat

'''Ethän ota''' yhteyttä seuraavissa asioissa:
* Olen yksityishenkilö ja tarvitsisin rahaa projektin X perustamiseen -> Ota yhteyttä vasalliisi, joka voi hakea tukipakettia läänin nimissä projektillesi.

==== YLIPAPITAR ====

* Kalpean Tähden uskon tulkitseminen ja jakaminen
* Valtakunnan historian säilyttäminen ja taltiointi
* Läänien pyhitys
* Loren tulkitseminen
* Hengellinen johdatus/apu
* Seremoniallinen apu
* Alttariesineistön luovuttaminen
* Haaleaveden luostarin ylläpito

'''Ethän ota''' yhteyttä seuraavissa asioissa:

* Sopiiko titteli X minulle jos haluan olla Kalpean Tähden pappi? -> Lähtökohtaisesti tittelien sopivuudesta vastaa '''koko''' ylläpitotiimi yhteistuumin ja ne kannattaakin osoittaa esimerkiksi apua -pyynnön kautta. Hyviä huomioitavia on: 1) Onko titteli liian korkealle ampuva? 2) Sopiiko titteli palvelimen teemaan ja yleiseen aikakauteen?
* Mitä Y tarkoittaa Kalpean Tähden Uskossa? Entä tapahtuiko asia Z palvelimen historiassa näin vai noin? -> Vaikka ylipapitar on myös palvelimen lorellinen vastaava, valtaosa palvelimen loresta ja uskonnosta on selvitettävissä pelin sisällä '''ilman''' ylipapittarelta suoraan kysymistä. On myös aivan tarkoituksellista, että osa asioista jää pelaajien tulkinnan varaan, eikä niihin välttämättä ole suoria vastauksia tarjolla. Kysele kanssapelaajiltasi, tutki karttaa sekä yritä jäsennellä asioita ja tapahtumia itse.

Jos asiasi ei löydy oheisesta vastuunjakotaulukosta, sinun ei todennäköisesti tarvitse ottaa yhteyttä keskushallintoon, vaan asiassasi voisivat parhaiten auttaa esimerkiksi muut pelaajat.

=== Kommunikointi keskushallinnon kanssa ===

Keskushallinto neuvoo ja ohjeistaa pelaajia ensisijaisesti roolipelin sisäisesti, ellei muuta ole erikseen sovittu. Mikäli haluamasi keskushallinnon jäsen ei ole juuri sillä hetkellä paikalla palvelimella, voit ystävällisellä Discord-yksityisviestillä kertoa lyhyesti asiasi ja pyytää tapaamista teille molemmille sopivana aikana. Discord-kaveripyyntöä ei tarvitse lähettää.

'''Huomioithan, että keskushallinnossa on oikeita ihmisiä''', joilla on oikea elämä, oikeat työt, oikeat harrastukset ja oikea vapaa-aika. Viesteihin vastataan ja reagoidaan (saapumisjärjestyksessä) heti, kun ehditään. Jankuttamalla, hokemalla tai toistuvilla viesteillä samasta asiasta voit olla varma että asiasi päätyy tärkeysjärjestyksen häntäpäähän. Mikäli vastausta ei kuitenkaan kohtuullisessa ajassa ala kuulua, voi siitä ystävällisesti muistuttaa tai kysyä - me oikeina ihmisinä myös välillä unohtelemme asioita.

Keskushallinto

2025-11-21T14:27:50Z

J0nni: Wikisivu keskushallinnosta vihdoin. Sisältää melko tärkeää tietoa mm. yhteydenpidosta ja muusta, suositeltavaa lukemista uusien pelaajien lisäksi ihan kaikille.

'''Keskushallinto''' eli kruununneuvosto on valtakunnan ylin '''roolipelin sisäinen''' päättävä elin, joka huolehtii ylläpidon avustuksella palvelimen laadukkaasta roolipelikokemuksesta sekä valtakunnan jatkuvuudesta ja sen yleisestä edunvalvonnasta. Keskushallinnon päätökset ovat määrääviä, mutta lähtökohtaisesti yksittäisten alamaisten tekemisiin ei puututa kuin ääritapauksissa. Sarastuksessa keskushallinnon ja ylläpidon tarkempi roolijako on määritelty [[Säännöt|säännöissä]].

Keskushallinnon valta ja valvonta ulottuu koko Sarastuksen mantereelle, ja valtakunnan kaikkea toimintaa seurataan taukoamatta ja proaktiivisesti huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin yksittäinen pelaaja kykenee tekemään. '''Tämä myös tarkoittaa, että mitään keskushallinnon päätöksiä ei tehdä kevyin syin tai ”mututuntumalla”'''. Kaikki päätökset pohjautuvat ''joihinkin'' juurisyihin: myös sellaisiin, joista sinulla tai kanssapelaajillasi ei välttämättä ole mitään aavistusta eikä näitä useissa tilanteissa voida roolipelillisistä syistä myöskään avata.

Keskushallinnolla on oikeus määrätä heidän päätöksiään tai määräyksiään rikkoville henkilöille roolipelin sisäisiä rangaistuksia aina huomautuksesta lähes porttikieltoa vastaavaan karkotukseen. Näistä lisää tietoa esimerkiksi [[Lainsäädäntö:perustuslaki|perustuslaissa]].

Keskushallintoon kuuluvat kuninkaan lisäksi [[oikeusmestari]], [[rahamestari]] sekä [[ylipapitar]]. Kuningas on alati kiireinen valtakunnan johtamisessa, joten hän onkin armollisuuttaan delegoinut valtakunnan käytännön vastuualueet muille kruunun jäsenille.

== Haluan ottaa yhteyttä keskushallintoon, mitä teen? ==

Keskushallinnon vastuualueet ovat lueteltu alapuolella, mutta huomioithan ennen mahdollista yhteydenottoa ensin seuraavat asiat: 

* Sinun tavallisena kansalaisena mitä todennäköisimmin '''ei tarvitse''' ottaa yhteyttä keskushallintoon. Keskushallinto ei myöskään tarjoa töitä pelaajille.

* Lue ensin perustuslaki, palvelimen esittely ja usein kysytyt kysymykset huolella läpi. Mikäli näistä ei löydy vastausta kysymykseesi, varmista esimerkiksi kanssapelaajoltasi osaisivatko he auttaa sinua.

* Mikäli näiden jälkeen asiasi löytyy allaolevasta vastuunjakotaulukosta, voit ottaa yhteyttä sopivaan henkilöön roolipelin sisällä. Pohdi kuitenkin ensin voisitko jättää asiasta suoraan '''kirjeen''': jos olet tekemässä esimerkiksi hakemusta, voit jättää hakemuksen suoraan oikealle kruunun jäsenelle, joka kutsuu sinut tapaamiseen mikäli se on hakemuksen jälkeen aiheellista — erillistä keskustelua ennen hakemusta ei lähtökohtaisesti tarvita.

==== OIKEUSMESTARI ====

* Läänin perustaminen, maankäyttöluvat, aluejaot
* Konfliktiasiat
* Läänin tuomiovaltaisten henkilöiden hyväksyttäminen
* Perustuslain tulkinta ja sen noudattamisen valvominen
* Läänien lainsäädäntöjen hyväksyntä, (vasallien) kysymykset läänien lainsäädännöistä
* Perustuslakituomioistuimen asiat

'''Ethän ota''' yhteyttä seuraavissa asioissa:
* Minne voin perustaa läänin? -> Mahdolliset vapaat alueet sinun tulee selvittää itse roolipelin sisällä, oikeusmestarilta ei saa apua tässä asiassa.

* Sain tuomion läänissä X asiasta Y, koen tulleeni tuomituksi väärin! -> Oikeusmestari ei lähtökohtaisesti ota kantaa läänien sisäisiin rikosasioihin tai tuomioihin. Jos kuitenkin koet kokeneesi selkeää puolueellisuutta tai muuta vääryyttä tuomiossasi, tee asiasta kirjallinen valitus jonka toimitat oikeusmestarin postilaatikkoon.

==== RAHAMESTARI ====

* Kruunun rahavarojen hallinta
* Läänien raha- ja talousasiat, tukipaketit & avustukset
* Rahan arvon valvominen ja ylläpitäminen
* Pankkilaitoksen toiminta
* Läänien pankkiirien hyväksyttäminen
* Verotusasiat

'''Ethän ota''' yhteyttä seuraavissa asioissa:
* Olen yksityishenkilö ja tarvitsisin rahaa projektin X perustamiseen -> Ota yhteyttä vasalliisi, joka voi hakea tukipakettia läänin nimissä projektillesi.

==== YLIPAPITAR ====

* Kalpean Tähden uskon tulkitseminen ja jakaminen
* Valtakunnan historian säilyttäminen ja taltiointi
* Läänien pyhitys
* Loren tulkitseminen
* Hengellinen johdatus/apu
* Seremoniallinen apu
* Alttariesineistön luovuttaminen
* Haaleaveden luostarin ylläpito

'''Ethän ota''' yhteyttä seuraavissa asioissa:

* Sopiiko titteli X minulle jos haluan olla Kalpean Tähden pappi? -> Lähtökohtaisesti tittelien sopivuudesta vastaa '''koko''' ylläpitotiimi yhteistuumin ja ne kannattaakin osoittaa esimerkiksi apua -pyynnön kautta. Hyviä huomioitavia on: 1) Onko titteli liian korkealle ampuva? 2) Sopiiko titteli palvelimen teemaan ja yleiseen aikakauteen?
* Mitä Y tarkoittaa Kalpean Tähden Uskossa? Entä tapahtuiko asia Z palvelimen historiassa näin vai noin? -> Vaikka ylipapitar on myös palvelimen lorellinen vastaava, valtaosa palvelimen loresta ja uskonnosta on selvitettävissä pelin sisällä '''ilman''' ylipapittarelta suoraan kysymistä. On myös aivan tarkoituksellista, että osa asioista jää pelaajien tulkinnan varaan, eikä niihin välttämättä ole suoria vastauksia tarjolla. Kysele kanssapelaajiltasi, tutki karttaa sekä yritä jäsennellä asioita ja tapahtumia itse.

Jos asiasi ei löydy oheisesta vastuunjakotaulukosta, sinun ei todennäköisesti tarvitse ottaa yhteyttä keskushallintoon, vaan asiassasi voisivat parhaiten auttaa esimerkiksi muut pelaajat.

=== Kommunikointi keskushallinnon kanssa ===

Keskushallinto neuvoo ja ohjeistaa pelaajia ensisijaisesti roolipelin sisäisesti, ellei muuta ole erikseen sovittu. Mikäli haluamasi keskushallinnon jäsen ei ole juuri sillä hetkellä paikalla palvelimella, voit ystävällisellä Discord-yksityisviestillä kertoa lyhyesti asiasi ja pyytää tapaamista teille molemmille sopivana aikana. Discord-kaveripyyntöä ei tarvitse lähettää.

'''Huomioithan, että keskushallinnossa on oikeita ihmisiä''', joilla on oikea elämä, oikeat työt, oikeat harrastukset ja oikea vapaa-aika. Viesteihin vastataan ja reagoidaan (saapumisjärjestyksessä) heti, kun ehditään. Jankuttamalla, hokemalla tai toistuvilla viesteillä samasta asiasta voit olla varma että asiasi päätyy tärkeysjärjestyksen häntäpäähän. Mikäli vastausta ei kuitenkaan kohtuullisessa ajassa ala kuulua, voi siitä ystävällisesti muistuttaa tai kysyä - me oikeina ihmisinä myös välillä unohtelemme asioita.

Oikeusmestari

2025-11-12T17:04:41Z

J0nni: Tulipa työtön olo tätä rustatessa

== Oikeusmestari Dunlew Sarenholt ==

{{Infobox
| title = Oikeusmestari
| image = [[File:Dunlew_muotokuva.png|200px]]
| imagerowclass1 = infobox-image

| label1 = Asuinpaikka
| data1 = [[Saros]]
}}
'''Oikeusmestari''' vastaa [[Sarastus|valtakunnan]] oikeudellisista asioista. Hän omaa valtakunnassa ylimmän lainsäädäntövallan ja tuomiovallan. Oikeusmestari on kruununneuvoston jäsen, ja hänen asemansa on määritelty [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|valtakunnan perustuslaissa]].

Oikeusmestari vastaa esimerkiksi läänien lainsäädäntöjen hyväksymisestä, perustuslain toteutumisen valvomisesta sekä lähtökohtaisesti perustuslakituomioistuimen tuomarina toimimisesta.

=== Elämä ===

==== Nuoruus ====

Dunlewin varhaisista vuosista on vain vähän säilynyttä tietoa. Tiedossa on, että hän varttui pohjoisessa Sarenholtin veljeskunnassa. Hän oppi lukemaan lakitekstejä ennen rukouksia ja puhui harvoin, mutta aina täsmällisesti.

Veljeskuntien arkistoissa mainitaan nuori kirjuri, joka ratkaisi kiistoja ilman virkaa tai valtuuksia. Hän kuunteli pitkään, puhui vähän ja sai ihmiset myöntämään enemmän kuin olivat aikoneet.

Nimen Sarenholt viimeinen maininta löytyy muinaisesta oikeuden lausunnosta, jonka loppuosa on kadonnut - tai poistettu. Sen jälkeen hänen kerrotaan käyttäneen vain etunimeään, ja kruunun keskuudessa onkin opittu, ettei kukaan mainitse hänen sukunimeään hänen kuultensa.

Dunlew katosi pohjoisesta, ja jonkin ajan kuluttua hänen käsialansa alkoi esiintyä kruunun asiakirjoissa.

==== Oikeusmestarina ====

Dunlew nimitettiin oikeusmestarin virkaan Virankannoksen edeltäjän, [[Viljo II|Viljo II:n]] toimesta ilman seremoniaa tai selitystä. Virallisiin asiakirjoihin kirjattiin vain, että hänen neuvonsa oli kuultu ja hyväksytty.
Hän on säilynyt virassaan myös kuningas [[Kuningas|Virankannoksen]] aikana, eikä kukaan ole esittänyt hänen seuraajaansa.

Hänen päätöksensä ovat tunnettuja tarkkuudestaan ja kylmyydestään. Dunlew ei siedä tyhjiä sanoja: hänelle puhuminen ilman asiaa on ajan tuhlausta. Hän kuuntelee tarkasti, mutta valhe katkaisee keskustelun.

Oikeusmestarin työpöydän sivulla lepää valkea pääkallo, niin puhdas, ettei siihen ole jäänyt pölynhiukkastakaan.
Huhujen mukaan se ei ole aina ollut siinä, mutta se palaa paikalleen, jos joku siirtää sen.
Kukaan ei ole varma, miksi kallo on paikallaan, mutta sen läheisyydessä hiljaisuus tuntuu painavammalta.

==== Ulkonäkö ja olemus ====

Dunlew on kookas, leveäharteinen mies, jonka liikkeet ovat hitaita ja harkittuja.
Hänen hiuksensa ja partansa ovat tuuheat ja oranssit, väri joka näyttää liekin ja metallin väliltä.

Hän pukeutuu tummaan, ilman koruja, ja kantaa mukanaan mustaa, sinetillä suljettua kirjaa, jota kukaan ei ole nähnyt avattuna.
Häntä kohdatessa ihmiset puhuvat harvoin turhia; hänen läsnäolonsa muistuttaa, että sanatkin punnitaan.

[[Luokka:Roolit ja ammatit]]

Suvut ja henkilöt

2025-11-12T16:37:26Z

J0nni: sukunimi oikein

Tiedosto:Dunlew muotokuva.png

2025-11-12T16:31:46Z

J0nni:

Suvut ja henkilöt

2025-11-12T16:30:04Z

J0nni: TBA

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2025-11-07T12:32:18Z

J0nni: Selkeytetty kömpelöä lauserakennetta karkotuksista; ei muutoksia lakiin tai karkotuskriteereihin.

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
<br>
'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|kansalaisuuden riistäminen]].

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Alaläänitykset|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.7|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.
{{Rivinvaihto}}
Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Saronian lakikokoelma

2025-10-21T04:27:16Z

J0nni: muutoslistaus järkevän pituiseksi

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''21.10.2025:''' Muutettu talouslain I luvun 2 § ja oikeudenkäymiskaaren 2 §. Uudistettu aatelistolain I- ja II-luvut.

'''25.4.2025:''' Lisätty rikoslain VI Lukuun §6-§8,
lisätty maankäyttölain II Luvun §5 & III §1.3,
lisätty talouslain II Luvun §4-§6 & III Luvun §4 sekä lisätty markkinalain I Luvun §2.
Päivitetty Soleasaari-nimi Maankäyttölain III Luvun §1:n.

'''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.
}}
= <big>Saronian lainsäädäntö</big> =
Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.

== Rikoslaki ==

==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.

Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}

==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.
{{Rivinvaihto}}
Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.
{{Rivinvaihto}}
Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.

Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}

==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}

==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.
{{Rivinvaihto}}
Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}
{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}
{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}
{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

== '''Maankäyttölaki''' ==

==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}

==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}
{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}

==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily.
}}
{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}

== '''Talouslaki''' ==

==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltyinä pankkivirkailijoina toimii pankkiirit. Pankkiirit nimittää rahamestari.}}

==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}
{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}
{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}
{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.
}}

==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio.
{{Rivinvaihto}}
Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä.
{{Rivinvaihto}}
Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}
{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}

== '''Markkinalaki''' ==

==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}
{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenet, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi.
}}

== '''Oikeudenkäymiskaari''' ==

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai tämän kyseiseen tehtävään nimittämä henkilö.}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}

{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}

{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä.
{{Rivinvaihto}}
Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}

== '''Aatelistolaki''' ==

==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Mikäli aateli saa tittelin Saroniasta, vannoo hän myös uskollisuudenvalan suoraan ruhtinaalle. Uskollisuudenvalaa ja aatelinvalaa ei tarvitse välttämättä antaa samassa tilaisuudessa.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Uskollisuudenvala|Sisältö=Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}
''“Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}

==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtakunnan aateli|Sisältö=Saronia tunnustaa aateliksi vain kruunun aateloimat henkilöt.
}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronialainen aateli|Sisältö=Kruunun aateloimalle henkille, joka on Saronialle uskollinen ja on osoittautunut läänille hyödylliseksi, voidaan myöntää Saroniassa erityinen titteli, jolloin hänestä tulee saronialainen aatelinen.
{{Rivinvaihto}}
Saronialaisia aatelisia velvoittaa III-luvussa säädetyt velvollisuudet.
{{Rivinvaihto}}
Saronialaiselle aatelisen titteli voidaan myöntää esimerkiksi liitännäisenä maaomistukseen tai tiettyyn tehtävään.
}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut arvovaltaiset toimijat|Sisältö=Saronian lääni voi tunnustaa jonkin läänin, ritarikunnan tai muun organisaation “aateliset” tai “ritariston” merkkihenkilöinä.
{{Rivinvaihto}}
Tällaiset merkkihenkilöt nauttikoon vastaavanlaista kunnioittavaa kohtelua kuin aateliset. Merkkihenkilöillä ei kuitenkaan tämän tunnustuksen myötä ole IV-luvussa määriteltyjä oikeuksia.}}

==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.
{{Rivinvaihto}}
Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.
}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.
}}

==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}

{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}

{{Laki|Alue=Saronia}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-10-21T04:25:06Z

J0nni: Minä lupaan vastineeksi olla hyväksymättä näitä juuri heränneenä…

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''20.10.2025''' Lisätty maankäyttölakiin uusi alapykälä, jossa käsitellään luvattomien rakennusten takavarikointi ja purkaminen.

'''01.10.2025''' Nostettu veroprosentti 10% -> 15%

'''24.09.2025''' Muutettu titteli sotaneuvos käskynhaltijaksi.
}}

= <div style="text-align:center;">Peltavan säädöskokoelma </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kultahovi
| Sisältö =

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.

Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kultahovin jäsenet
| Sisältö = Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

{{Rivinvaihto}}

'''Käskynhaltija''';

{{Rivinvaihto}}

'''Linnanvouti''';

{{Rivinvaihto}}

'''Kansleri''';

{{Rivinvaihto}}

Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.
}}

{{Rivinvaihto}}

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}

}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kansalaisista
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Velvollisuudet
| Sisältö = Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
}}
{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Oikeudet
| Sisältö = Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

{{Rivinvaihto}}

- puolueetonta oikeutta,
{{Rivinvaihto}}

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
{{Rivinvaihto}}

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,
{{Rivinvaihto}}

sekä;
{{Rivinvaihto}}

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.
}}

}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Tuomioistuin
| Sisältö =

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomari
| Sisältö =

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.

{{Rivinvaihto}}

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

{{Rivinvaihto}}
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Reservi
| Sisältö =

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Velvollisuudet
| Sisältö =

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeudet
| Sisältö =

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

}}
}}
== Virastolaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Toimintasääntö
| Sisältö = Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Talousvirasto
| Sisältö = Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Puolustusvirasto
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Elinkeinovirasto
| Sisältö = Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

{{Rivinvaihto}}
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Veropetos
| Sisältö =

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}
{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.6
| Otsikko = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateli
| Sisältö =

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Ylhäisaateli
| Sisältö =
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

{{Rivinvaihto}}

}}
{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Alhaisaateli
| Sisältö =
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
{{Rivinvaihto}}
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.3
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

'''Ase privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

{{Rivinvaihto}}

'''Haarniska privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

{{Rivinvaihto}}

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

{{Rivinvaihto}}

- Kaivostoiminta,

{{Rivinvaihto}}

- Maataloustoiminta,

{{Rivinvaihto}}

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

{{Rivinvaihto}}

- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.3
| Otsikko = Luvattomista rakennuksista
| Sisältö =
Herttuakunnalla on oikeus takavarikoida ja purkaa rakennukset, joiden rakentamiseen ei ole myönnetty lupaa herttualta.

}}
}}
== Uskonlaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö =
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.

}}
}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-10-21T04:20:46Z

J0nni: Muutoslistaus mukaan, nämä olisi hyvä muistaa laittaa jo ennen minua

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''01.10.2025''' Lisätty maankäyttölakiin uusi alapykälä, jossa käsitellään luvattomien rakennusten takavarikointi ja purkaminen.

'''01.10.2025''' Nostettu veroprosentti 10% -> 15%

'''24.09.2025''' Muutettu titteli sotaneuvos käskynhaltijaksi.
}}

= <div style="text-align:center;">Peltavan säädöskokoelma </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kultahovi
| Sisältö =

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.

Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kultahovin jäsenet
| Sisältö = Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

{{Rivinvaihto}}

'''Käskynhaltija''';

{{Rivinvaihto}}

'''Linnanvouti''';

{{Rivinvaihto}}

'''Kansleri''';

{{Rivinvaihto}}

Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.
}}

{{Rivinvaihto}}

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}

}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kansalaisista
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Velvollisuudet
| Sisältö = Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
}}
{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Oikeudet
| Sisältö = Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

{{Rivinvaihto}}

- puolueetonta oikeutta,
{{Rivinvaihto}}

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
{{Rivinvaihto}}

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,
{{Rivinvaihto}}

sekä;
{{Rivinvaihto}}

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.
}}

}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Tuomioistuin
| Sisältö =

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomari
| Sisältö =

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.

{{Rivinvaihto}}

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

{{Rivinvaihto}}
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Reservi
| Sisältö =

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Velvollisuudet
| Sisältö =

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeudet
| Sisältö =

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

}}
}}
== Virastolaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Toimintasääntö
| Sisältö = Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Talousvirasto
| Sisältö = Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Puolustusvirasto
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Elinkeinovirasto
| Sisältö = Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

{{Rivinvaihto}}
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Veropetos
| Sisältö =

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}
{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.6
| Otsikko = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateli
| Sisältö =

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Ylhäisaateli
| Sisältö =
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

{{Rivinvaihto}}

}}
{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Alhaisaateli
| Sisältö =
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
{{Rivinvaihto}}
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.3
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

'''Ase privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

{{Rivinvaihto}}

'''Haarniska privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

{{Rivinvaihto}}

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

{{Rivinvaihto}}

- Kaivostoiminta,

{{Rivinvaihto}}

- Maataloustoiminta,

{{Rivinvaihto}}

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

{{Rivinvaihto}}

- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

}}
}}

== Uskonlaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö =
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.

}}
}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-09-25T10:23:58Z

J0nni:

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''24.09.2025''' Muutettu titteli sotaneuvos käskynhaltijaksi.

'''23.09.2025:''' Päivitetty laki uuden hallinnon myötä.
}}

= <div style="text-align:center;">Peltavan säädöskokoelma </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''𝑅𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, sekä ulkopoliittisena johtajana.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kultahovi
| Sisältö =

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.

Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kultahovin jäsenet
| Sisältö = Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

{{Rivinvaihto}}

'''Käskynhaltija''';

{{Rivinvaihto}}

'''Linnanvouti''';

{{Rivinvaihto}}

'''Kansleri''';

{{Rivinvaihto}}

'''Oikeuskansleri;'''

{{Rivinvaihto}}

sekä

{{Rivinvaihto}}

'''Sotaneuvos''' joilla on;

{{Rivinvaihto}}

oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.
}}

{{Rivinvaihto}}

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}

}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kansalaisista
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Velvollisuudet
| Sisältö = Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
}}
{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Oikeudet
| Sisältö = Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

{{Rivinvaihto}}

- puolueetonta oikeutta,
{{Rivinvaihto}}

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
{{Rivinvaihto}}

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,
{{Rivinvaihto}}

sekä;
{{Rivinvaihto}}

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.
}}

}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Tuomioistuin
| Sisältö =

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomari
| Sisältö =

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti oikeuskansleri.
Mikäli on syytä epäillä, että tuomari ei ole jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Sotaneuvos johtaa Peltavan kaartia.

{{Rivinvaihto}}

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

{{Rivinvaihto}}
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Peltavan kaarti toimii sotaneuvoksen alaisena. Se vastaa suoraan sotaneuvokselle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartinkomentaja
| Sisältö =

Kaartinkomentaja toimii kaartin esimiehenä ja vastaa suoraan sotaneuvokselle. Hän kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta. Sotaneuvos itse toimii tarvittaessa kaartinkomentajana ja suorittaa hänen virkatehtäviään.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä kaartinkomentajan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää sotaneuvoksen lupaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Reservi
| Sisältö =

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Velvollisuudet
| Sisältö =

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeudet
| Sisältö =

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

}}
}}
== Virastolaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Toimintasääntö
| Sisältö = Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Talousvirasto
| Sisältö = Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Puolustusvirasto
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta sotaneuvoksen johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa kaartinkomentaja tai tarvittaessa itse sotaneuvos. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Elinkeinovirasto
| Sisältö = Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Oikeusvirasto
| Sisältö = Oikeusvirasto vastaa Peltavan tuomioistuimen puolueettomuudesta, sekä huolehtii siitä, että oikeus toteutuu. Lisäksi oikeusvirasto käsittelee rikos- ja siviiliasiat.
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

{{Rivinvaihto}}
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Veropetos
| Sisältö =

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}
{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.6
| Otsikko = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateli
| Sisältö =

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Ylhäisaateli
| Sisältö =
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

{{Rivinvaihto}}

}}
{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Alhaisaateli
| Sisältö =
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
{{Rivinvaihto}}
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.3
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

'''Ase privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

{{Rivinvaihto}}

'''Haarniska privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

{{Rivinvaihto}}

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

{{Rivinvaihto}}

- Kaivostoiminta,

{{Rivinvaihto}}

- Maataloustoiminta,

{{Rivinvaihto}}

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

{{Rivinvaihto}}

- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

{{Rivinvaihto}}

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

}}
}}

== Uskonlaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

{{Rivinvaihto}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö =
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.

}}
}}

Peltava

2025-09-05T14:16:16Z

J0nni: vanhaa tietoa

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text='''Artikkelin tieto on osittain vanhentunutta.'''
<br>
Tämä artikkeli sisältää tietoja, jotka eivät välttämättä enää vastaa nykytilannetta.
Tarkennus: ''Läänillä ei ole wikisivusta poiketen vallassa olevaa hallintoa.''|type=delete}}

= Sydänveden Herttuakunta =
<div style="float:right; padding:20px">
{| class="wikitable" style="max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;"
|
{| style="border:10px background:#f5b92f; float:left;" width="150px"
|- style="background:#f5b92f; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:white"
! colspan="2" style="color:white; font-size:Medium; text-align:center" |<small>'''Sydänveden Herttuakunta'''</small>
|-
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:gray" |
|- style="vertical-align:middle;"
| style="height:100px" valign="top" |[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|keski|250x250px]]
|-
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:gray" |''Sydänveden Vaakuna''
|-
|<span style="font-size:small; text-align:center; color:#f5b92f;">__________________________________</span>
|-
|<span style="font-size:small;"> '''Herttua''': <span style="font-size:small;">[[Avénjen suku|ElkkuSorsa de Avénje]]</span></span>
|-
| '''Oikeuskansleri''': [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]
|-
|<span style="font-size:small; text-align:center; color:#f5b92f;; ">__________________________________</span>
|-
| <span style="font-size:small;">'''Perustettu''': 26.1.127</span>
|-
|<span style="font-size:small;"> '''Pääkaupunki''': [[Kultavalli]]</span>
|-
|<span style="font-size:small;"> '''Katsomus''': [[Kalpea tähti]], [[Totuudenpolku]]*</span>
|-
|-
|<span style="font-size:small; text-align:center; color:#f5b92f;; ">__________________________________</span>
|-
|*Sydänvesi on uskonnollisesti neutraali,
listattu yleisimmät uskonnot alueella.
|}
|}
</div>
----
[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|vasen|128x128px| ]]
'''Sydänveden herttuakunta''' tai paremmin tunnettuna '''Sydänvesi''' on maatalouslääni Hiidensaarella, [[Sarastus|Sarastuksen valtakunnassa]]. Sen alue käsittää vuoristot ja Hiidensaaren kaksi jokea.

<span style="font-size:medium; text-align:center; color:#f5b92f;">'''Historia'''

Sydänvesi perustettiin 26.1.127, kun [[Tulililja|Tulililja Sydänvesi]] löysi Kultavallin linnan rauniot, entisen Mellikan suvun linnan. Hän päätti kunnostaa Kultavallin ja perustaa sen lähialueille Sydänveden läänin.

Sydänvesi kasvoi nopeasti ja se oli osa Polkukansain yhteisöä, sen vanhempana jäsenenä. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain yhteisön perustussopimus]] allekirjoitettiin Kultavallilla. Sydänveden kiinnostus alueidensa laajentamisesta kasvoi ja pian Sydänvedelle myönnettiin eteläinen siirtokunta, Magna. Lopulta Tulililjan innostus Sydänveteen hiipui ja hän oli ajavana voimana Magnan itsenäistymisessä. Muutoksessa Sydänvesi palautui Kruunulle ja Tubaaja nousi Magnan herttuaksi.

Jonkin ajan jälkeen Sydänveden herttuaksi nousi [[Asward]], joka toimi virassaan noin kuukauden ajan edistäen läänin ulkosuhteita. Läänissä ei sisäisesti hirveästi tapahtunut paljoa. Aswardin valtakausi jäi lyhyeksi ja hän siirsi Sydänveden vasalliuden nykyiselle herttualle, ElkkuSorsa de Avénjelle.

<span style="font-size:medium; text-align:center; color:#f5b92f;">'''Talous'''

Sydänveden talous on hyvin maatalouspainotteista sen sijainnin vuoksi. Kasvuvauhti on Sydänvedellä yksi valtakunnan nopeimmista, mikä mahdollistaa viljan nopean kasvattamisen ja leivän suuren tuotannon.

Sydänvesi on lähellä Kaldavuoren aloituskylää, joten sinne saapuu paljon uusia pelaajia etsimään ensimmäistä työpaikkaa. Uusille pelaajille tarjotaan lähinnä alkutuotannon ammatteja.

<span style="font-size:medium; text-align:center; color:#f5b92f;">'''Politiikka'''

Sydänvesi on yhtenäinen herttuakunta, jota hallitsee herttua. Herttua voi nimittää itselleen neuvonantajia ja delegoida heille tehtäviään, mutta vain herttualla on oikeus säätää lakeja. Sydänveden oikeuskansleri vastaa tuomiovallan käytöstä ja lakiesitysten antamisesta herttualle.
{| class="mw-collapsible mw-collapsed wikitable"
|+ style="white-space: nowrap" |Lista Sydänveden hallitsijoista.
!Nimi
!Titteli
!Kausi
|-
|[[Avénjen suku|ElkkuSorsa de Avénje]]
|[[Herttua/Herttuatar|Herttua]]
|21.7.127 - ''nykyhetki''
|-
|[[Asward]]
|[[Herttua/Herttuatar|Herttua]]
|17.6.127 - 21.7.127
|-
|[[Tulililja|Tulililja Sydänvesi]]
|[[Herttua/Herttuatar|Herttuatar]]
|26.1.127 - ''5.6.127?''
|}
{{Hahmokortti
| hahmo model = ElkkuSorsa model.png
| vaakuna = Avenjevaakuna.png
| koko nimi = ElkkuSorsa de Avénje
| päänimike = Herttua
| etuliite = Kunnianarvoisa
| etunimi = ElkkuSorsa
| hahmoteksti = on Sydänveden oikeamielinen herttua, läänin korkein johtaja ja Avénjen suvun päämies.
| valtakausi = 21.7.127 - nykyhetki
}}

[[Luokka:Läänit]]

Lainsäädäntö:Peltava

2025-09-05T05:46:12Z

J0nni: maininta ettei laki ole voimassa

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Tämä laki koskee aluetta, jolla ei kirjoitushetkellä ole voimassaolevaa hallintoa. Lainsäädäntö '''ei''' ole voimassa, kunnes tämä ilmoitus on poistunut.}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''12.8.2025:''' Perimyssääntö kumottu.

'''9.8.2025:''' Rikos rauhaa ja järjestystä vastaan, vallankumouksellinen toiminta

'''5.8.2025:''' Aateluus muutettu koskemaan keskushallinnon aatelisia

'''31.7.2025:''' Lisätty riita-asiat
}}

= <div style="text-align:center;">Sydänveden säädöskokoelma </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''𝑅𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

{{Rivinvaihto}}

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Oikeuslaitos
| Sisältö =

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Oikeuskansleri
| Sisältö =

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Hovioikeus
| Sisältö =

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Riita-asia
| Sisältö =

Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Riita-asian sovittelu
| Sisältö =

Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Riita-asian ratkaisu oikeudessa
| Sisältö =

Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartinkomentaja
| Sisältö =

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

}}
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.6
| Otsikko = Salaliitto rauhaa ja järjestystä vastaan
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa tai vahingoittaa valtakunnan rauhaa tai järjestystä tuomittakoot salaliitosta rauhaa ja järjestystä vastaan.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.7
| Otsikko = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateluus
| Sisältö =

Sydänveden aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin. Ylhäisaateliin kuuluvat ne, jotka keskushallinto katsoo ylhäisaatelistoksi. Alhaisaateliin kuuluvat kaikki ne, jotka keskushallinto katsoo alhaisaatelistoksi sekä ne, jotka herttua katsoo Sydänveden alhaisaatelistoksi.

{{Rivinvaihto}}

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kiinteistövero
| Sisältö =

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

}}
}}

== Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnolliset rakennukset
| Sisältö =
Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Uskonnollinen häirintä
| Sisältö =
Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.

}}
}}

Lainsäädäntö:Syrjäkummun säännöstö

2025-08-24T18:25:11Z

J0nni: maininta ettei laki ole voimassa

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2025-08-18T19:45:36Z

J0nni: korjattu linkki

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
<br>
'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|kansalaisuuden riistäminen]].

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Alaläänitykset|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.7|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.
{{Rivinvaihto}}
Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunu voi karkottaa oman harkintansa perusteella, sisältäen mutta ei rajoittuen perustuslakia tai muuta kruunun lainvoimaista määräystä rikkovaan alamaisen. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-08-13T14:13:47Z

J0nni: Läänillä ei ole porttikiellon vuoksi vallassa olevaa kruunun tunnustamaa vasallia, joten ei myöskään oikeutta lakimuutoksiin. Muutos hylätty. Kumottu muokkaus 2883, jonka teki ElkkuSorsa (keskustelu)

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''12.8.2025:''' Perimyssääntö kumottu.

'''9.8.2025:''' Rikos rauhaa ja järjestystä vastaan, vallankumouksellinen toiminta

'''5.8.2025:''' Aateluus muutettu koskemaan keskushallinnon aatelisia

'''31.7.2025:''' Lisätty riita-asiat
}}

= <div style="text-align:center;">Sydänveden säädöskokoelma </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''𝑅𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

{{Rivinvaihto}}

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Oikeuslaitos
| Sisältö =

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Oikeuskansleri
| Sisältö =

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Hovioikeus
| Sisältö =

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Riita-asia
| Sisältö =

Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Riita-asian sovittelu
| Sisältö =

Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Riita-asian ratkaisu oikeudessa
| Sisältö =

Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartinkomentaja
| Sisältö =

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

}}
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.6
| Otsikko = Salaliitto rauhaa ja järjestystä vastaan
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa tai vahingoittaa valtakunnan rauhaa tai järjestystä tuomittakoot salaliitosta rauhaa ja järjestystä vastaan.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.7
| Otsikko = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateluus
| Sisältö =

Sydänveden aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin. Ylhäisaateliin kuuluvat ne, jotka keskushallinto katsoo ylhäisaatelistoksi. Alhaisaateliin kuuluvat kaikki ne, jotka keskushallinto katsoo alhaisaatelistoksi sekä ne, jotka herttua katsoo Sydänveden alhaisaatelistoksi.

{{Rivinvaihto}}

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kiinteistövero
| Sisältö =

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

}}
}}

== Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnolliset rakennukset
| Sisältö =
Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Uskonnollinen häirintä
| Sisältö =
Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.

}}
}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-08-09T10:29:27Z

J0nni:

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''9.8.2025:''' Rikos rauhaa ja järjestystä vastaan

'''5.8.2025:''' Aateluus muutettu koskemaan keskushallinnon aatelisia

'''31.7.2025:''' Lisätty riita-asiat
}}

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

{{Rivinvaihto}}

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Perimyssääntö
| Sisältö =

Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.

{{Rivinvaihto}}

Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.

{{Rivinvaihto}}

Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Vallasta luopuminen
| Sisältö =

Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Oikeuslaitos
| Sisältö =

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Oikeuskansleri
| Sisältö =

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Hovioikeus
| Sisältö =

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Riita-asia
| Sisältö =

Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Riita-asian sovittelu
| Sisältö =

Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Riita-asian ratkaisu oikeudessa
| Sisältö =

Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartinkomentaja
| Sisältö =

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

}}
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.6
| Otsikko = Rikos rauhaa ja järjestystä vastaan
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa tai vahingoittaa valtakunnan rauhaa tai järjestystä tuomittakoot rikoksesta rauhaa jä järjestystä vastaan.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateluus
| Sisältö =

Sydänveden aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin. Ylhäisaateliin kuuluvat ne, jotka keskushallinto katsoo ylhäisaatelistoksi. Alhaisaateliin kuuluvat kaikki ne, jotka keskushallinto katsoo alhaisaatelistoksi sekä ne, jotka herttua katsoo Sydänveden alhaisaatelistoksi.

{{Rivinvaihto}}

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kiinteistövero
| Sisältö =

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

}}
}}

== Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnolliset rakennukset
| Sisältö =
Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Uskonnollinen häirintä
| Sisältö =
Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.

}}
}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-08-06T16:12:36Z

J0nni: muutoslistaus mukaan

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''5.8.2025:''': Aateluus muutettu koskemaan keskushallinnon aatelisia

'''31.7.2025:''' Lisätty riita-asiat

'''22.7.2025:''' Päivitetty lainsäädäntö uuden hallinnon mukaiseksi
}}

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

{{Rivinvaihto}}

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Perimyssääntö
| Sisältö =

Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.

{{Rivinvaihto}}

Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.

{{Rivinvaihto}}

Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Vallasta luopuminen
| Sisältö =

Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Oikeuslaitos
| Sisältö =

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Oikeuskansleri
| Sisältö =

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Hovioikeus
| Sisältö =

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikosoikeus
| Sisältö =

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Riita-asia
| Sisältö =

Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Riita-asian sovittelu
| Sisältö =

Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Riita-asian ratkaisu oikeudessa
| Sisältö =

Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Kaartinkomentaja
| Sisältö =

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

}}
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.5
| Otsikko = Kunnianloukkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateluus
| Sisältö =

Sydänveden aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin. Ylhäisaateliin kuuluvat ne, jotka keskushallinto katsoo ylhäisaatelistoksi. Alhaisaateliin kuuluvat kaikki ne, jotka keskushallinto katsoo alhaisaatelistoksi sekä ne, jotka herttua katsoo Sydänveden alhaisaatelistoksi.

{{Rivinvaihto}}

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kiinteistövero
| Sisältö =

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

}}
}}

== Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonvapaus
| Sisältö =

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Uskonnolliset rakennukset
| Sisältö =
Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Uskonnollinen häirintä
| Sisältö =
Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.

}}
}}

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2025-08-05T15:43:14Z

J0nni: Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin, lisätty aatelisuus

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
<br>
'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona kansalaisuuden riistäminen.

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Alaläänitykset|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.7|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.
{{Rivinvaihto}}
Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunu voi karkottaa oman harkintansa perusteella, sisältäen mutta ei rajoittuen perustuslakia tai muuta kruunun lainvoimaista määräystä rikkovaan alamaisen. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Zenyaran konflikti

2025-07-28T10:47:41Z

J0nni:

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Metatietoa konfliktista'''</big>
'''Zenyaran konflikti''' oli Sarastuksen historian ensimmäinen sotaan saakka päätynyt konflikti joka aikanaan herätti paljon hämmennystä ja kysymyksiä.
<br>
<br>
'''Lisätietoja''' konfliktin ylläpidollisesta puolesta löytyy artikkelista [[Päivitysloki]]. [https://sarastus.net/wiki/P%C3%A4ivitysloki#28.6.2025_Sarastuksen_ensimm%C3%A4inen,_Hallan_ja_Viiden_Totuuden_prefektuurin_v%C3%A4linen_sota Linkki].
}}

<div style="float:right; padding:20px">
{| class="wikitable" style="float:right; margin-left: 10px;"
|
{| style="border:10px background:#FFFFFF; float:left;"
|- style="height:5px; text-align:center"
{| width="150px" style="border:10px background:#D7A82F; float:left;"
|- style="background: linear-gradient(to right, #4d7128 0%, #d78357 100%); height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white"
! colspan="2" span style="color:white; font-size:Medium; text-align:center" | <small>'''Zenyaran konflikti'''
|-
|- style="vertical-align:middle;"
! colspan="2" span style="height:100px" valign="top" |
[[File:Konfliktivaakuna.png|250px]]
|- style="color:grey; text-align:center; vertical-align:center;"
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:gray" |'''''Hallan ruhtinaskunnan ja Viiden Totuuden Prefektuurin vaakunat'''''
|-
|- style="color:grey; text-align:center; vertical-align:center;"
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:#4d7128" |________________________________________________
|-
|-
|<span style="font-size:small;">'''Osapuolet''': || <span style="font-size:small;">[[Halla|Hallan ruhtinaskunta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]
|-
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357" |________________________________________________
|-
|<span style="font-size:small;">'''Päiväys''': || <span style="font-size:small;"> 15.6.127.
|-
|<span style="font-size:small;">'''Komentajat:''' || <span style="font-size:small;"> Keksistinen, Katvekorpi ja Jipes sekä DatArnoGuy,
|-

|}
|}
</div>

==Zenyaran konflikti – Operaatio jääkaappi==

Zenyaran konflikti eli Hallan lääninhallinnon sisäisenä koodinimenä tunnettu '''operaatio jääkaappi''' oli Hallan ruhtinaskunnan suorittama erikoisoperaatio, jonka tarkoituksena oli ottaa Viiden Totuuden Prefektuurilta haltuun malmirikkaasta maaperästä ja maantieteellisesti vaikeasta sijainnistaan tunnettu '''Zenyaran saari.'''

== Taustaa ==
[[Halla]] oli jo pitkään hyvin kiinnostunut takapihallaan olevasta, [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurille]] kuuluvasta, Zenyaran saaresta, jossa tiedettävästi oli malmirikas maaperä. Ruhtinas [[Valmer von Keksistinen]] päättikin tavoitella tätä saarta Hallan ruhtinaskunnan alaiseksi maa-alueeksi.

= Konfliktitoimet =

'''Palkkamurhat'''

Ennen varsinaisia neuvotteluja Halla murhautti kaksi Prefektuurin kaivostyöntekijää varoituksena Prefektuurille ja valmistellakseen asemaansa neuvotteluissa.

''Keksistinen saikin varoituksen konfliktisääntöjen rikkomisesta. Konfliktilupa olisi pitänyt olla anottuna ennen näitä toimia.''

'''Neuvottelut'''

''5.6.127''

Halla tarjoutui ostamaan saaren ja tarjosi erilaisia vaihtokauppoja alueesta. Prefektuuri hylkäsi tarjoukset. Näin ollen alueista ei päästy yhteisymmärrykseen.

'''Sodanjulistus'''

''14.6.127''

Tuloksettomien neuvottelujen myötä '''9 päivää''' myöhemmin Halla julisti sodan Prefektuurille 14.6 kuninkaan hyvänä vuonna 127 '''klo 20:00.'''.

Hallan Ruhtinaskunta katsoi julistuksessaan olevansa avoimessa sodassa Viiden Totuuden Prefektuurin kanssa.

'''Hyökkäyksen pääpäivä'''

''15.6.127''

Hallan ruhtinaskunta julkaisi hyökkäyksilmoituksen '''klo 18.52.''' Prefektuurin joukoille oli annettu noin tunti aikaa reagoida ilmoituksen sisältöön. Hyökkäys olisi tapahtuva '''klo 19:55.'''

Hallan ruhtinaskunnan viestinnän tavoitteena oli huijata vihollista luulemaan, että hyökkäys tapahtuisi vain saarta kohtaan. Todellisuudessa Halla aikoi toteuttaa varsinaisen hyökkäyksen Zenyaran saarelle ja toisen Anweihin kaupunkiin. Tavoitteena oli luoda neuvotteluja varten vipuvartta jonka turvin Halla voisi painostaa Prefektuuria vaihtokauppaan maa-alueista.

Odottamattomien ongelmien ja suhteellisen ison paskamyrskyn vuoksi, hyökkäyksen aikataulu petti ja siten myös yllätysmomentti oli menettänyt merkityksensä. Ylläpidon luvalla hyökkäystä saatiin jatkaa Anweihin '''klo 21:00''' eteenpäin.

Hallan sotajoukot marssivat tyhjään kaupunkiin ottaen Anwein haltuunsa. Kaupunki oli selvästi hallussa eikä vastarintaa ollut. Prefektuuri oli päättänyt jättää Anwein puolustamatta ja pitää asemansa Zenyaran saarella.

Ruhtinas kävi ilmoittamassa oikeusmestarille kaupungin miehityksestä. Keskushallinto päätti keskeyttää operaation kokonaan, koska alkuperäinen suunnitelma, joka keskushallinnolle esitettiin oli poikennut liikaa toteutetusta. Keskushallinnon näkökulmasta operaatio oli epäonnistunut.

''Erikoinen yksityiskohta sodassa oli, ettei yksikään Hallan sotilas astunut Zenyaran saaren maaperälle sodan aikana.''

'''Lopputulos ja rauhansopimus'''

''26.6.127''

Halla ja Prefektuuri kävivät rauhanneuvotteluja Ruhtinaan ja silloisen Prefektuurin sotaherra [[Jipes|Jipesin]] johdolla. Lopputuloksena oli, että Prefektuuri luopuu Hiidensaaren maa-alueistaan ja vastineena saa pitää Zenyaran saaren ja Natain kirsikkasaaren.

Rauhansopimus oli syntynyt ja sotatoimet päättettiin '''26.6.127.'''

== Osapuolet ==

* [[Halla|Hallan Ruhtinaskunta]], Hallan palkkasoturit [[Syrjäkumpu|Syrjäkummusta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]

== Konfliktin tappiot ==

Konflitki oli harvinaisen veretön. Yhtäkään henkeä ei menetetty sotatoimien aikana.

Zenyaran konflikti

2025-07-28T10:33:26Z

J0nni: neutraaliusmalline

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text='''Artikkelin neutraalius on kyseenalaistettu.'''
<br>
Sivun sisältö ei välttämättä edusta tasapuolista näkökulmaa tai saattaa painottua liikaa tiettyyn tulkintaan. Sisältöä lukiessa tulisi huomioida, että esitystapa ei välttämättä ole puolueeton tai tasapainoinen.
Tarkennus: ''Artikkeli on kirjoitushetkellä ainoastaan konfliktin toisen osapuolen kirjoittama.''|type=delete}}{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Metatietoa konfliktista'''</big>
'''Zenyaran konflikti''' oli Sarastuksen historian ensimmäinen sotaan saakka päätynyt konflikti joka aikanaan herätti paljon hämmennystä ja kysymyksiä.
<br>
<br>
'''Lisätietoja''' konfliktin ylläpidollisesta puolesta löytyy artikkelista [[Päivitysloki]]. [https://sarastus.net/wiki/P%C3%A4ivitysloki#28.6.2025_Sarastuksen_ensimm%C3%A4inen,_Hallan_ja_Viiden_Totuuden_prefektuurin_v%C3%A4linen_sota Linkki].
}}

<div style="float:right; padding:20px">
{| class="wikitable" style="float:right; margin-left: 10px;"
|
{| style="border:10px background:#FFFFFF; float:left;"
|- style="height:5px; text-align:center"
{| width="150px" style="border:10px background:#D7A82F; float:left;"
|- style="background: linear-gradient(to right, #4d7128 0%, #d78357 100%); height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white"
! colspan="2" span style="color:white; font-size:Medium; text-align:center" | <small>'''Zenyaran konflikti'''
|-
|- style="vertical-align:middle;"
! colspan="2" span style="height:100px" valign="top" |
[[File:Konfliktivaakuna.png|250px]]
|- style="color:grey; text-align:center; vertical-align:center;"
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:gray" |'''''Hallan ruhtinaskunnan ja Viiden Totuuden Prefektuurin vaakunat'''''
|-
|- style="color:grey; text-align:center; vertical-align:center;"
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:#4d7128" |________________________________________________
|-
|-
|<span style="font-size:small;">'''Osapuolet''': || <span style="font-size:small;">[[Halla|Hallan ruhtinaskunta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]
|-
! colspan="2" style="font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357" |________________________________________________
|-
|<span style="font-size:small;">'''Päiväys''': || <span style="font-size:small;"> 15.6.127.
|-
|<span style="font-size:small;">'''Komentajat:''' || <span style="font-size:small;"> Keksistinen, Katvekorpi ja Jipes sekä DatArnoGuy,
|-

|}
|}
</div>

==Zenyaran konflikti – Operaatio jääkaappi==

Zenyaran konflikti eli Hallan lääninhallinnon sisäisenä koodinimenä tunnettu '''operaatio jääkaappi''' oli Hallan ruhtinaskunnan suorittama erikoisoperaatio, jonka tarkoituksena oli ottaa Viiden Totuuden Prefektuurilta haltuun malmirikkaasta maaperästä ja maantieteellisesti vaikeasta sijainnistaan tunnettu '''Zenyaran saari.'''

== Taustaa ==
[[Halla]] oli jo pitkään hyvin kiinnostunut takapihallaan olevasta Viiden Totuuden Prefektuurille kuuluvasta Zenyaran saaresta jossa tiedettävästi oli malmirikas maaperä. Ruhtinas [[Valmer von Keksistinen]] päättikin tavoitella tätä saarta Hallan ruhtinaskunnan alaiseksi maa-alueeksi.

= Konfliktitoimet =

'''Palkkamurhat'''

Ennen varsinaisia neuvotteluja Halla murhautti kaksi Prefektuurin kaivostyöntekijää varoituksena Prefektuurille ja valmistellakseen asemaansa neuvotteluissa.

''Keksistinen saikin varoituksen konfliktisääntöjen rikkomisesta. Konfliktilupa olisi pitänyt olla anottuna ennen näitä toimia.''

'''Neuvottelut'''

''5.6.127''

Halla tarjoutui ostamaan saaren ja tarjosi erilaisia vaihtokauppoja alueesta. Prefektuuri hylkäsi tarjoukset. Näin ollen alueista ei päästy yhteisymmärrykseen.

'''Sodanjulistus'''

''14.6.127''

Tuloksettomien neuvottelujen myötä '''9 päivää''' myöhemmin Halla julisti sodan Prefektuurille 14.6 kuninkaan hyvänä vuonna 127 '''klo 20:00.'''.

Hallan Ruhtinaskunta katsoi julistuksessaan olevansa avoimessa sodassa Viiden Totuuden Prefektuurin kanssa.

'''Hyökkäyksen pääpäivä'''

''15.6.127''

Hallan ruhtinaskunta julkaisi hyökkäyksilmoituksen '''klo 18.52.''' Prefektuurin joukoille oli annettu noin tunti aikaa reagoida ilmoituksen sisältöön. Hyökkäys olisi tapahtuva '''klo 19:55.'''

Hallan ruhtinaskunnan viestinnän tavoitteena oli huijata vihollista luulemaan, että hyökkäys tapahtuisi vain saarta kohtaan. Todellisuudessa Halla aikoi toteuttaa varsinaisen hyökkäyksen Zenyaran saarelle ja toisen Anweihin kaupunkiin. Tavoitteena oli luoda neuvotteluja varten vipuvartta jonka turvin Halla voisi painostaa Prefektuuria vaihtokauppaan maa-alueista.

Odottamattomien ongelmien ja suhteellisen ison paskamyrskyn vuoksi, hyökkäyksen aikataulu petti ja siten myös yllätysmomentti oli menettänyt merkityksensä. Ylläpidon luvalla hyökkäystä saatiin jatkaa Anweihin '''klo 21:00''' eteenpäin.

Hallan sotajoukot marssivat tyhjään kaupunkiin ottaen Anwein haltuunsa. Kaupunki oli selvästi hallussa eikä vastarintaa ollut. Prefektuuri oli päättänyt jättää Anwein puolustamatta ja pitää asemansa Zenyaran saarella.

Ruhtinas kävi ilmoittamassa oikeusmestarille kaupungin miehityksestä ja keskushallinto päätti keskeyttää sotatoimet siltä iltaa.

''Erikoinen yksityiskohta sodassa oli, ettei yksikään Hallan sotilas astunut Zenyaran saaren maaperälle sodan aikana.''

'''Lopputulos ja rauhansopimus'''

''26.6.127''

Halla ja Prefektuuri kävivät rauhanneuvotteluja Ruhtinaan ja silloisen Prefektuurin sotaherra Jipesin johdolla. Lopputuloksena oli, että Prefektuuri luopuu Hiidensaaren maa-alueistaan ja vastineena saa pitää Zenyaran saaren ja Natain kirsikkasaaren.

Rauhansopimus oli syntynyt ja sotatoimet päättettiin '''26.6.127.'''

== Osapuolet ==

* [[Halla|Hallan Ruhtinaskunta]], Hallan palkkasoturit [[Syrjäkumpu|Syrjäkummusta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]

== Konfliktin tappiot ==

Konflitki oli harvinaisen veretön. Yhtäkään henkeä ei menetetty sotatoimien aikana.

Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma

2025-07-27T08:18:42Z

J0nni: sanamuoto

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''3.5.2025:''' Tarkennettu muut rikokset-pykälän alle keskushallinnon halventamista
<br>
'''5.4.2025:''' Lisätty vaikutusalue koskevaksi aina keskushallintoa koskeviin rikoksiin
<br>
'''17.2.2025:''' Selvennetty rangaistuksia
'''10.2.2025:''' Kielletty naamioituminen sekä panssareiden ja aseiden julkinen hallussapito.}}{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Vaikutusalue|Sisältö=Tämä lainsäädäntö on voimassa Saroksen alueella, sekä aina alueesta riippumatta keskushallintoon kohdistuvissa rikoksissa. Saroksen alue käsittää kuninkaanlinnan ja tapauskohtaisesti myös sen läheisyyden. Lain rikkomista käsitellään Saroksen alueen tuomioistuimessa.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoslaki|Sisältö={{Alapykälä|Nro=2.1|Otsikko=Väkivaltarikokset|Sisältö=Saroksen alueella ei tule käyttää minkäänlaista aiheetonta väkivaltaa. Päällekarkaukset, tapot, murhat ja muu väkivalta on yksiselitteisesti kiellettyä. }}
{{Alapykälä|Nro=2.2|Otsikko=Omaisuusrikokset|Sisältö=Kaikenlainen muiden omaisuuden oikeudeton varastaminen ja haltuunotto on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.3|Otsikko=Rajattujen esineiden hallussapito|Sisältö=Saroksen alueella naamioituminen sisältäen myös pään peittävän nahkalakin on yksiselitteisesti kielletty. Myös panssareiden sekä terä- ja jousiaseiden julkinen kantaminen on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.4|Otsikko=Muut rikokset|Sisältö=Kaikenlainen muu yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen käytös on myös kiellettyä, vaikka sitä ei olisi tässä laissa erikseen kielletty. Myös minkäänlainen keskushallinnon kunnian, aseman tai arvokkuuden loukkaaminen on ehdottoman tuomittavaa.}}
{{Alapykälä|Nro=2.5|Otsikko=Rangaistukset|Sisältö=Saroksen alue on asemastaan johtuen erityisen rauhoitettu rikoksilta ja häiriöltä. Alueen lain rikkomisesta rangaistaan rikoksen vakavuuden ja yleisen harkinnan mukaan, vakavimmista rikoksista voidaan tuomita myös [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|karkotukseen]].}}}}
{{Laki|Alue=Saros}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-07-22T17:55:11Z

J0nni: muutoslistaus mukaan

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''22.7.2025:''' Päivitetty lainsäädäntö uuden hallinnon mukaiseksi

'''7.7.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä uuden herttuan mukaiseksi.

'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.
}}

== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunta on absoluuttinen monarkia, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina absoluuttista valtaa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

{{Rivinvaihto}}

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan asema
| Sisältö =

Sydänveden herttuakunnan absoluuttisena hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Perimyssääntö
| Sisältö =

Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.

{{Rivinvaihto}}

Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.

{{Rivinvaihto}}

Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Vallasta luopuminen
| Sisältö =

Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Päiväkäskyt
| Sisältö =

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}

== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Oikeuslaitos
| Sisältö =

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Oikeuskansleri
| Sisältö =

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Hovioikeus
| Sisältö =

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Oikeudenkäymiskaari
| Sisältö =

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

{{Rivinvaihto}}

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

{{Rivinvaihto}}

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

{{Rivinvaihto}}

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Kaarti
| Sisältö =

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Kaartinkomentaja
| Sisältö =

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Kaartin erityisasema
| Sisältö =

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

{{Rivinvaihto}}

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

}}
}}

== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleistä
| Sisältö =

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Rikoksen törkeys
| Sisältö =

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Väkivaltarikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Tappo
| Sisältö =

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.2
| Otsikko = Murha
| Sisältö =

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.3
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö =

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö =

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 2.5
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö =

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Omaisuusrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 3.1
| Otsikko = Ryöstö
| Sisältö =

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.2
| Otsikko = Näpistys
| Sisältö =

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.3
| Otsikko = Laiton haltuunotto
| Sisältö =

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}

{{Alapykälä
| Nro = 3.4
| Otsikko = Murto
| Sisältö =

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Talousrikokset
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 4.1
| Otsikko = Petos
| Sisältö =

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

{{Rivinvaihto}}

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 4.2
| Otsikko = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 5.1
| Otsikko = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.2
| Otsikko = Oikeuden estäminen
| Sisältö =

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.3
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö =

Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 5.4
| Otsikko = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =

{{Alapykälä
| Nro = 6.1
| Otsikko = Lahjonta
| Sisältö =

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 6.2
| Otsikko = Virkavirhe
| Sisältö =

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

}}
}}

== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aateluus
| Sisältö =

Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.

{{Rivinvaihto}}

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Ulkomainen aatelinen
| Sisältö =

Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.

}}
}}

== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Verotus
| Sisältö =

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

{{Rivinvaihto}}

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Kaupankäyntivero
| Sisältö =

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

{{Rivinvaihto}}

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Kiinteistövero
| Sisältö =

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on viisi (5) penniä kuutiota kohden.

}}
}}
{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Liiketoiminta
| Sisältö =

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

{{Alapykälä
| Nro = 2.1
| Otsikko = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.

}}
}}

== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö =

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

{{Alapykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

{{Rivinvaihto}}

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

}}

{{Alapykälä
| Nro = 1.2
| Otsikko = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

{{Rivinvaihto}}

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

}}
}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-07-08T14:59:21Z

J0nni: uusin muokkaus ylimmäiseksi

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''7.7.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä uuden herttuan mukaiseksi.

'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.

'''16.3.2025:''' Lisätty hallintolakiin 8§ 2 momentti. Lisätty rikoslakiin I luvun 5§ 2 momentti, III luvun 4§, IV luvun 5§. V luvun 4§ sekä VII luku. Talouslaki jaoteltu lukuihin, lisätty II luku sopimuksista.
}}

= Hallintolaki =

==== ''I Luku - Hallinnosta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Herttua |

Sisältö =Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttua Asward.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kreivi |

Sisältö =Kreivi on herttuan oikea käsi, joka sijaistaa herttuaa tämän poissaollessa.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Vouti |

Sisältö =Vouti vastaa Sydänveden alueen verotukseen ja taloushallintoon liittyvistä asioista sekä paikallisen pankkitoiminnan valvonnasta ja sujuvuudesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Oikeuskansleri|

Sisältö = Oikeuskansleri toimii herttuan neuvonantajana lainsäädäntöön ja muihin oikeudellisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Hän on myös Sydänveden hovioikeuden tuomari ja vastaa kaartin toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.
}}

==== ''II Luku - Herttuasta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Herttuan koskemattomuus |

Sisältö =Herttualla on oikeudellinen koskemattomuus kaikista Sydänveden lain säädöksistä. Tämä koskemattomuus varmistaa, ettei mikään alueen laki estä herttuaa toimimasta Kruunun palvelijana ja suorittamasta hänelle määrättyjä tehtäviä.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuan päiväkäskyt |

Sisältö =Herttua voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat jokaista Sydänvedellä asuvaa sekä Sydänvedellä oleskelevaa.
}}

==== ''III Luku - Lakien säätämisestä'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lainsäädäntövalta |

Sisältö =Vain ja ainoastaan Sydänveden herttua voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lakiehdotukset |

Sisältö =Kreivillä, oikeuskanslerilla ja voudilla on oikeus esittää lakiehdotuksia herttualle, mikäli he kokevat niistä olevan hyötyä Sydänveden herttuakunnalle.
}}

==== ''IV Luku - Tuomioista'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomiovalta |

Sisältö =Tuomiovalta kuuluu herttualle, kreiville ja oikeuskanslerille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tuomioistuin |

Sisältö =Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö..
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Tuomioista valittaminen |

Sisältö =Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa herttualle. Herttua voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä. Hovioikeuden ratkaisusta voi valittaa vain kerran.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistusmenetelmät|

Sisältö = Sydänveden alueella tehdystä rikoksesta voidaan tuomita rangaistukseksi sakkoa, pakkotyötä, vankeutta, teloitus tai karkoitus Sydänveden alueelta.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Tuomitun oikeudet|

Sisältö = Sydänveden alueella rikoksesta tuomittu ei omaa mitään oikeuksia, ennen kuin rangaistus on suoritettu tai korvaukset on maksettu.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden alueelta karkoitetut henkilöt eivät omaa mitään oikeuksia Sydänveden alueella.
}}

==== ''V Luku - Vaikutusalueesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lakien vaikutusalue |

Sisältö =Tämä lakikokoelma on voimassa kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.
}}
= Rikoslaki =

==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus |

Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys |

Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen |

Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu |

Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto |

Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.
{{Rivinvaihto}}
Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.
{{Rivinvaihto}}
Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.

}}

==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo |

Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.

}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha |

Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely |

Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.

}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos |

Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.

}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen |

Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, toista tai omaisuuttaan ihmisen tai kotieläimen hyökätessä käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.

}}

==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Taskuvarkaus |

Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava taskuvarkaudesta.

}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus |

Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Petos |

Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.

}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Eläinsuojelurikos |

Sisältö = Joka tahallaan kohtelee kotieläintä kaltoin, satuttaa, tappaa tai laiminlyö sen hoitoa on tuomittava eläinsuojelurikoksesta.
{{Rivinvaihto}}
Kotieläimen hyökätessä sovelletaan rikoslain II Luvun 5 §:tia hätävarjelun liioittamisesta.

}}

==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen |

Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.

}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen |

Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen |

Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden alueella raskaiksi aseiksi katsotaan kaikki miekat, sotakirveet, sotanuijat, sotavasarat ja keihäät, ellei Sydänveden hallinto toisin ilmoita.
{{Rivinvaihto}}
Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttualta, kreiviltä tai oikeuskanslerilta.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden hallinto, Sydänveden kaarti, Kuningas, Kruununneuvosto ja Kruunun vasallit eivät tarvitse erillistä lupaa raskaiden aseiden tai panssareiden kantamiseen Sydänveden alueella.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Virkamiehen vastustaminen |

Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.
{{Rivinvaihto}}
Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Karkoituksen laiminlyönti |

Sisältö = Joka laiminlyö tai muutoin vastustaa Sydänveden herttuan tai hovioikeuden määräämää karkoitusta on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä.
}}

{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Maanpetos |

Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan, suunnittelee vallankaappausta tai muuten vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.
}}

==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu |

Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, on tuomittava uhkailusta.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kunnianloukkaus |

Sisältö = Joka tahallisesti loukkaa toisen mainetta tai kunniaa sanoin tai teoin, on tuomittava kunnianloukkauksesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Vapauden riistäminen |

Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Salakuuntelu |

Sisältö = Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, jota ei ole kuuntelijan kuultavaksi tarkoitettu on tuomittava salakuuntelusta.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kirjesalaisuuden rikkominen |

Sisältö = Joka tahallisesti lukee toisten kirjeitä, joita ei ole lukijan luettavaksi tarkoitettu on tuomittava kirjesalaisuuden rikkomisesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Vakoilu |

Sisältö = Joka tahallisesti kuuntelee, lukee tai tallentaa hallintoon tai liiketoimintaan liittyviä keskusteluja, kirjeitä, sopimuksia tai muita dokumentteja on tuomittava vakoilusta.
}}

==== ''VI Luku - Sopimuksista'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Nimen väärentäminen |

Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, on tuomittava nimen väärentämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimusrikkomus |

Sisältö = Joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta.
}}

==== ''VII Luku - Taloudesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko=Kirjanpitorikos |

Sisältö = Joka rikkoo talouslaissa määrättyjä kirjanpito-ohjeita on tuomittava kirjanpitorikoksesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veropetos |

Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta on tuomittava veropetoksesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta |

Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.
}}

==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe |

Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta |

Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen |

Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta.
}}

= Laki taloudesta =

==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero |

Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuakunnalle kymmenen prosenttia veroa.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta |

Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, uhkapelien tarjoaminen, kaivostoiminta, maanviljely, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.
{{Rivinvaihto}}
Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttua, kreivi tai vouti..

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verokevennys tai verovapaus |

Sisältö = Sydänveden herttua voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille verokevennyksen tai verovapautuksen. Kevennys tai vapautus toteutetaan erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttua tapauskohtaisesti.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kirjanpito |

Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä ja liiketoiminnasta on tehtävä kuukausikohtainen kirjanpito, josta näkyvät kaupasta tai liiketoiminnasta tulevat tulot. Kirjanpidosta on toimitettava kopio voudille verojen maksun yhteydessä.
}}

==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus |

Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset |

Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot.
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta |

Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä tai hovioikeuden luvalla, mikäli toinen osapuoli on rikkonut sopimusta.

}}

= Palkkasoturilaki =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi |

Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.
{{Rivinvaihto}}
Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttua, kreivi tai oikeuskansleri.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta |

Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

= Maankäyttölakii =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Maankäyttöoikeus |

Sisältö = Sydänveden herttua voi antaa, vuokrata tai myydä maankäyttöoikeuksia yhteen tai useampaan tarkoitukseen. Aluetta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen johon herttua on sen myöntänyt.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rakennusoikeus |

Sisältö = Sydänveden herttuakunnan alueella kaikki rakentaminen ilman herttuan myöntämää lupaa on kielletty.
}}

= Mehiläislaki =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta |

Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus |

Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuan myöntämä lupa.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet |

Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset |

Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2 §:n sekä VII Luvun 3 §:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.
}}

Lainsäädäntö:Magnan Lakikodeksi

2025-07-02T17:52:24Z

J0nni: muutoslistaus mukaan

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''2.7.2025:''' Lisätty päiväkäskyt, kreivittären lainsäätöoikeus, aviolaki, panssareiden käyttäminen säädetty luvanalaiseksi toimeksi ja tarkennettu panimotoiminnan rajoituksia}}

= <div style="text-align:center;">Magnan Lakikodeksi =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|300px]]
<div style="text-align:center;"> '''𝑉𝑎𝑘𝑎𝑢𝑑𝑒𝑛, 𝑜𝑖𝑘𝑒𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑗𝑎 𝑘𝑎𝑛𝑠𝑎𝑛 𝑒𝑑𝑢𝑛 𝑛𝑖𝑚𝑖𝑠𝑠𝑎̈.'''<div style="text-align:left;">

----

== '' Ensimmäinen kirja: Valta ''♕ ==

=== Luku I ⎯ Lain valta ⚜ ===

==== '''Artikla 1 – Lakikodeksin voimassaolo''' ====
Tämä kodeksi on ainoa laillinen järjestyksen sääntökirja Magnan alueilla Sarastuksen perustuslain lisäksi. Kodeksi velvoittaa kaikkia Magnan alueella asuvia, toimivia ja kulkevia ja suojelee oikeutta ja järjestystä.

==== '''Artikla 2 – Lain alaiset''' ====
Kaikkien Magnan alueella asuvien, toimivien ja kulkevien on noudatettava tätä lakikodeksia herttuakunnan mailla, ellei toisin mainita. Lain rikkomisesta seuraa rangaistus lakikodeksin artiklojen mukaan.

==== '''Artikla 3 – Hallinnollinen johto''' ====
Magnan alueita hallitsee kuninkaan armosta herttua. Herttuan toissijaisena johtajana toimii Kreivitär. Yhdessä he vastaavat oikeuden ja järjestyksen ylläpidosta alueellaan.

=== Luku II ⎯ Herttuan valta ⚚ ===

==== '''Artikla 1 – Herttuan vallasta''' ====
Herttua Tubaaja Elmitar Yötaivas on Magnan kiistaton valtapää, jonka sana tarvittaessa täydentää Magnan lakikodeksia. Hän johtaa herttuakuntaa kuninkaan ja kruununneuvoston armosta.

==== '''Artikla 2 – Oikeudellinen koskemattomuus''' ====
Herttualla on oikeudellinen koskemattomuus kaikista Magnan lakikodeksin säädöksistä. Koskemattomuus varmistaa, ettei maalliset esteet estä Herttuan toimia hänen Majesteettinsa tahdon jatkeena.

==== '''Artikla 3 – Herttuan tuomiovalta''' ====
Magnan herttuakunnassa Herttua kantaa korkeinta tuomarinsauvaa. Olkoon hänen tuomionsa viimeinen sana riidassa tai rikoksessa.

==== '''Artikla 4 – Päiväkäsky''' ====
Herttua voi julistaa päiväkäskyjä, jotka velvoittavat Magnan alueella asuvia, toimivia ja kulkevia.

=== Luku III ⎯ Kreivittären valta ⚘ ===

==== '''Artikla 1 – Kreivittären vallasta''' ====
Kreivitär Tulililja Sydänvesi on Magnan kiistaton toissijainen komentaja. Hän avustaa herttuakunnan johtamisessa herttuan tahdon jatkeena kuninkaan ja kruununneuvoston armosta.

==== '''Artikla 2 – Oikeudellinen koskemattomuus''' ====
Kreivittärellä on oikeudellinen koskemattomuus kaikista Magnan lakikodeksin säädöksistä. Koskemattomuus varmistaa, ettei maalliset esteet estä Kreivitärtä toimimasta Herttuan tahdon jatkeena.

==== '''Artikla 3 – Tuomiovalta''' ====
Magnan herttuakunnassa Kreivitär kantaa toisiksi korkeinta tuomarin sauvaa. Olkoon hänen tuomionsa puolueettomia ja oikeamielisiä, kansan ja kruunun eduksi.

==== '''Artikla 4 – Lainsäätöoikeus''' ====
Kreivitär voi toimia Herttuan perustuslaillisen lainsäätöoikeuden jatkeena ja laatia lakiehdotuksia hänen puolestaan oikeusmestarille.

==== '''Artikla 5 – Päiväkäsky''' ====
Kreivitär voi julistaa päiväkäskyjä, jotka velvoittavat Magnan alueilla asuvia, toimivia ja kulkevia.

=== Luku IV ⎯ Vartioston valta ⛉ ===

==== '''Artikla 1 – Vartioston asema Magnassa''' ====
Vartiosto toimii herttuan alaisuudessa ja huolehtii lakikodeksin noudattamisesta sekä yleisestä järjestyksestä.

==== '''Artikla 2 – Kenttätoimintaoikeus''' ====
Vartioston virkamiehet voivat pidättää epäiltyjä ja vangita rikollisia, kunnes heidät tuomitaan tai vapautetaan käsittelyissä.

----

== ''Toinen kirja: Oikeus ''𐄷==

=== Luku I ⎯ Tuomiovalta 𖤝 ===

==== '''Artikla 1 – Tuomiovalta''' ====
Herttua voi oikeusmestarin hyväksynnällä nimittää puolueettoman tuomarin palvelemaan Magnan alueilla.

==== '''Artikla 2 – Oikeusneuvosto''' ====
Tuomiovaltaa omaavat Magnan kansalaiset muodostavat oikeusneuvoston. Neuvosto valvoo oikeudenkäyntien lainmukaisuutta, käsittelee valituksia tuomareiden päätöksistä, voi kumota lainvastaisia tuomioita, sekä laatii lain vaatimia lupia. Oikeusneuvosto huolehtii myös oikeudenkulun kirjanpidosta.

=== Luku II ⎯ Oikeudenkulku ⚔︎ ===

==== '''Artikla 1 – Rikosilmoitus''' ====
Jokaisella on oikeus tehdä rikosilmoitus kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainittava:

༒︎ Ilmoituksen tekijän henkilötiedot

༒︎ Päivämäärä

༒︎ Epäillyn rikoksen tapahtuma-aika ja paikka

༒︎ Epäilty rikos lakikodeksin mukaisesti

༒︎ Epäilyn tai syytteen perusteet

༒︎ Mahdolliset todistajat nimeltä mainittuna

Rikosilmoitus tulee toimittaa Magnan vartiostolle tai oikeusneuvoston jäsenelle.

==== '''Artikla 2 – Tutkinta''' ====
Tutkinnan voi käynnistää Herttuan vartiosto, Kreivittären nimeämä valtuutettu tai oikeuden nimeämä tai hyväksymä tutkija.

==== '''Artikla 3 – Oikeudenkäynti''' ====
Syytetty kutsutaan vastaamaan syytteisiin tuomarin tai oikeusneuvoston eteen rikoksen vakavuuden mukaan. Tutkintaa johtanut esittää syytteet ja niihin liittyvät todisteet. Syytetyllä on oikeus esittää puolustus. Todistajia kuullaan molemmilta puolilta. Mikäli tuomio annetaan, se langetetaan oikeuden täydessä arvossa.

==== '''Artikla 4 – Tuomion toimeenpano''' ====
Laillisesti annettu tuomio pannaan täytäntöön viivytyksettä ja arvokkaasti. Toimeenpanosta vastaavat oikeusneuvoston valtuuttamat virkamiehet. Kukaan ei saa estää tai häiritä tuomion toimeenpanoa.

==== '''Artikla 5 – Tuomiosta vapauttaminen''' ====
Mikäli myöhemmin tulee ilmi, että tuomio perustui virheelliseen tietoon, tai että todisteet eivät enää tue syytettä, oikeusneuvosto voi päättää vapauttamisesta. Vapautus julistetaan julkisesti ja tuomion kumoaminen merkitään lakiarkistoon.

==== '''Artikla 6 – Siviilioikeus''' ====
Sarastuksen kuningaskunnan kansalaisilla on oikeus nostaa kanne toista henkilöä vastaan siviilioikeudessa mikäli hän epäilee lakikodeksin rikettä. Kanteen vastaanottamisen jälkeen oikeudenkulun jatkosta päättää oikeusneuvosto.

===Luku III ⎯ Aviolaki 𖹭===

===='''Artikla 1 – Avioliitto'''====
Avioliitto on kahden kansalaisen välinen, lain tunnustama liitto.

===='''Artikla 2 – Sopimus avioliitosta'''====
Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat allekirjoittaneet. Sopimuksessa tulee olla kirjattuna osapuolten nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä. Sopimus tulee toimittaa vihkijälle ennen avioliiton solmimista.

===='''Artikla 3 – Avioliiton solmiminen'''====
Avioliiton voi solmia oikeusneuvoston jäsen tai Kalpean tähden kirkon edustaja. Vaatimuksena avioliiton solmimiselle on kaksi todistajaa avioliiton osapuolten ja vihkijän lisäksi.

===='''Artikla 4 – Avioliiton vahvistaminen'''====
Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Magnassa. Vahvistettu avioliitto on sama asia, kuin Magnassa solmittu avioliitto. Avioliiton voi vahvistaa Magnan oikeusneuvosto.

===='''Artikla 5 – Avioliiton esteet'''====
Avioliittoa ei voida solmia seuraavissa tapauksissa:

༒︎ jos osapuolet ovat toisilleen sukulaissuhteessa

༒︎ jos osapuolina ovat eläin ja ihminen

༒︎ jos toinen osapuoli kieltäytyy liitosta

༒︎ jos toinen osapuoli on jo avioliitossa

===='''Artikla 6 – Todistaminen oikeudenkäynneissä'''====
Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toisiaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.

===='''Artikla 7 – Avioliiton purkaminen'''====
Magnassa solmitut avioliitot puretaan Magnan oikeusneuvoston päätöksellä ja avioliiton purkamisen voi aloittaa kumpi tahansa aviopuoliso. Jos toisessa läänissä solmittu, ja Magnassa vahvistettu avioliitto purkautuu, purkautuu se myös Magnan herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä. Magnan oikeusneuvosto ei voi purkaa toisessa läänissä solmittua avioliittoa, vaan voi ainoastaan purkaa avioliiton vahvistamisen Magnan alueilla.

----

== ''Kolmas kirja: Rikos ''🗡==

=== Luku I ⎯ Rikoksen määrittely ⸸ ===

==== '''Artikla 1 – Rikosten luokittelu''' ====
Rikokset jaetaan kuuteen ryhmään:

༒︎ Henkirikokset: teot, jotka vievät tai vaarantavat ihmishengen.

༒︎ Kunniarikokset: teot, jotka tahraavat toisen mainetta tai arvovaltaa.

༒︎ Vallanvastaiset rikokset: teot, jotka kohdistuvat kruunuun tai herttuakunnan johtoon.

༒︎ Omaisuusrikokset: teot, jotka kohdistuvat omaisuuteen.

༒︎ Rauhaa rikkovat rikokset: teot, jotka häiritsevät rauhaa.

༒︎ Epämääräiset rikokset: teot, jotka eivät sovellu edellä määriteltyihin luokkiin.

==== '''Artikla 2 – Tahallisuus''' ====
Rikoksena pidetään tekoa, joka on joko:

༒︎ Tahallinen: tekijä on halunnut aiheuttaa seurauksen

༒︎ Tahaton: tekijä on toiminut ilman riittävää huolellisuutta

==== '''Artikla 3 – Rikosoikeudellinen vastuu''' ====
Jokainen teko arvioidaan motiivin, teko-olosuhteiden ja seuraamusten mukaan.

=== Luku II ⎯ Rikosnimikkeiden määritelmät 🕮 ===

==== '''Artikla 1 – Henkirikokset''' ====
༒︎ Tappo, toisen ihmisen surmaaminen.

༒︎ Murha, suunniteltu ja tahallinen surma.

༒︎ Kuolemantuottamus, kuolemaan johtanut huolimattomuus.

༒︎ Pahoinpitely, fyysinen vahingoittaminen ilman kuolemantuottamusta.

==== '''Artikla 2 – Kunniarikokset''' ====
༒︎ Kunnianloukkaus, toisen maineen tahallinen loukkaaminen.

==== '''Artikla 3 – Vallanvastaiset rikokset''' ====
༒︎ Kapina, yritys koittaa kumota lakikodeksia tai vaihtaa hallitsijaa väkivalloin.

༒︎ Luvaton maankäyttö, maan käyttäminen ilman lupaa.

༒︎ Maanpetos, teko, joka vaarantaa hallinnon tai kruunun aseman.

༒︎ Luvanalaisen toiminnan rike, luvanalaisen toiminnan harjoittaminen luvatta.

==== '''Artikla 4 – Omaisuusrikokset''' ====
༒︎ Varkaus, toisen omaisuuden anastaminen.

༒︎ Taskuvarkaus, omaisuuden varastaminen toisen taskusta.

༒︎ Omaisuuden tuhoaminen, toisen omaisuuden tahallinen vahingoittaminen.

༒︎ Lemmikin tappaminen, toisen lemmikin surmaaminen.

==== '''Artikla 5 – Rauhaa rikkovat rikokset''' ====
༒︎ Murtautuminen, luvaton tunkeutuminen yksityiseen tilaan.

༒︎ Julkisrauhan häirintä, yleisen rauhan häiritseminen.

༒︎ Petos, toisen harhaanjohtaminen omaksi hyödyksi.

༒︎ Vartijan häiritseminen, virkatehtävissä olevan vartijan tahallinen häiritseminen.

==== '''Artikla 6 – Epämääräiset rikokset''' ====
༒︎ Rikoksen suunnittelu, rikoksen valmistelu ilman varsinaista toteutusta.

༒︎ Rikoksen yritys, rikoksen aloittaminen, joka jää kesken tai epäonnistuu.

༒︎ Osallisuus, rikokseen osallistuminen tai sen edistäminen.

༒︎ Mielipahan tuottaminen, mielipahan tuottaminen.

=== Luku III ⎯ Rikosten seuraamukset ⛓ ===

==== '''Artikla 1 – Rangaistusten periaatteet''' ====
Rangaistusten on oltava suhteessa rikoksen vakavuuteen ja tekotapaan. Rangaistuksen tulee vahvistaa lain kunnioitusta ja turvata Magnan yhteiskuntaa.

==== '''Artikla 2 – Tuomio''' ====
Lakikoodin rikkomisesta seuraa oikeusneuvoston määräämä tuomio.

==== '''Artikla 3 – Herttuaan, oikeusneuvostoon tai Kruunuun kohdistuvat rikokset''' ====
Rikokset, jotka kohdistuvat herttuaan, oikeusneuvostoon, kuninkaaseen tai kruununneuvoston jäseniin tuomitaan ankarasti.

----

== ''Neljäs kirja: Talous ''⛁==

=== Luku I ⎯ Verolainsäädäntö % ===

==== '''Artikla 1 – Verokaudet''' ====
Verokaudet ovat kuukausittaisia. Edellisen kuukauden verot on maksettava Magnan talouskanslerille kunkin kuukauden ensimmäisellä viikolla, ellei toisin säädetä.

==== '''Artikla 2 – Kauppavero''' ====
Kauppavero Magnan alueella on 0% kaikista kaupallisista toimista ja vaihdoista.

==== '''Artikla 3 – Liiketilavero''' ====
Magnan alueella kerätään verokausittain liiketilaveroa 0,1kr neliömetriä kohden tiloista, joissa harjoitetaan liiketoimintaa. Tila katsotaan liiketoimintaa harjoittavaksi, jos siinä on vähintään yksi julkisesti saatavilla oleva kauppa-arkku.

=== Luku II ⎯ Luvanalainen toiminta ✖ ===

==== '''Artikla 1 – Luvanalaiset toimet''' ====
Seuraavat toimet Magnan alueella vaativat oikeusneuvoston myöntämän luvan:

༒︎ Kasinoiden tai uhkapelin pyörittäminen

༒︎ Kaivostoiminta

༒︎ Laajamittainen maanviljely

༒︎ Laajamittainen panimotoiminta (yli 2 tynnyriä)

༒︎ Kellareiden omistaminen

༒︎ Pankkitoiminta

༒︎ Panssareiden käyttäminen

==== '''Artikla 2 – Lupamaksut''' ====
Perittävät lupamaksut määritellään erikseen ja, julkistetaan virallisesti Magnan hallinnon kautta.

==== '''Artikla 3 – Kellariluvasta''' ====
Kellarilupa on rakennuskohtainen eikä sitä voida siirtää toiseen rakennukseen. Lupa on pysyvästi voimassa siitä hetkestä, kun se on myönnetty.

=== Luku III ⎯ Pankkilaki 🏛 ===

==== '''Artikla 1 – Pankkitoiminnasta''' ====
Kaikki pankkitoiminta Magnan alueella on luvanvaraista. Muualta tulevien pankkivirkailijoiden on hankittava kirjallinen lupa oikeusneuvostolta ennen toiminnan aloittamista.

==== '''Artikla 2 – Pankkivirkailijoiden velvollisuudet''' ====
Pankkivirkailijoiden on pidettävä kirjanpitoa ja raportoitava verokausittain toiminnastaan Magnan hallinnolle. Heidän tulee toimia vastuullisesti ja suojella kansalaisten etua. Palvelumaksujen on oltava samat kuin Magnan talouskanslerin määrittelemät maksut.

==== '''Artikla 3 – Ulkopuoliset pankkivirkailijat''' ====
Ulkopuoliset pankkivirkailijat, jotka toimivat päämääräisesti muissa lääneissä ja harjoittavat pankkitoimintaa myös Magnassa ovat velvoitettuja pitämään kirjanpitoa kaikista Magnassa suoritetuista pankkitoiminnoista. Puolet perityistä palvelumaksuista sekä kirjanpito viedään Magnan talouskanslerille joka verokausi.

Lainsäädäntö

2025-06-26T19:04:05Z

J0nni: -Harmio

'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.

== [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Valtakunnan perustuslaki]] ==
[[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]] poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.

== Paikalliset lainsäädännöt ==

=== [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===

=== [[Tiedosto:hallavaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===

=== [[Tiedosto:Kalmakorpi_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Kalmakorven lakikokoelma|Kalmakorpi]] ===

=== [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Magnan Lakikodeksi|Magna]] ===

=== [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===

=== [[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|64x64px|Sydänveden herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Syrjäkummun_säännöstö|Syrjäkumpu]] ===

=== [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===
=== [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuuri]] ===

Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

2025-06-26T19:03:40Z

J0nni: hyvää yötä 7000 sanan lainsäädäntö

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Tämä laki koskee aluetta, jota ei ole enää olemassa. Sivun sisältö '''ei''' ole voimassa, ja on säilytetty ainoastaan arkistointia varten.}}{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''17.6.2025:''' Muokattu lakia "Laki Vierailusta".

'''10.6.2025:''' Muokattu Harjulanlaakson lainsäädäntöä, poistaen muussa lainsäädännössä mainittavat pykälät koskien "Laki Uskonnosta", muokattu "Laki Uskonnosta", muokattu Rikoslakia.

'''2.6.2025:''' Muokattu Poikkeuslakia..

}}

=Harmion lainsäädäntö=

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Herttuakunnalle.

'''(LUKUOHJE; Oleellisimmat lait ovat Herttuainsäädös & Rikoslaki.)'''

=Herttuainsäädös=
Herttuainsäädös on Herttuakunnan perusta ja näin myös ylittää kaikki muut tässä lainsäädännössä säädetyt lait.

==Valtalaki==

===''I Luku - Yleistä''===
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion Herttuakunta
| Sisältö = Harmion Herttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Herttua Steevulle läänittämä maa. Herttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Herttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä Harmion Herttualla tarkoitetaan Herttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Herttualla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan Herttua Steevua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuakunnan lakien soveltaminen
| Sisältö = Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Herttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Harmion Herttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Herttuakunnan alue
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Herttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Herttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuan valta
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan Herttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Herttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Herttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Herttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Herttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan. Harmion Herttua vastaa Herttuakunnan lain tulkinnasta.
{{Rivinvaihto}}
Herttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Herttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Herttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Herttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden. Herttua voi myös valtuuttaa Harmion alaisen vasallin, tai Herttuakunnan palkkaaman virkamiehen harjoittamaan kenttäoikeutta, kuitenkin niin että henkilö tarkastetaan Oikeusmestarilla ennen valtuutuksen antoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Kruunun intressi
| Sisältö = Mikäli Kruunulla tai Herttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Herttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Herttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Herttuakunnan vartiosto
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Herttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Herttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Herttuakunnan tuomioistuimelta.
{{Rivinvaihto}}
Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Herttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Herttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.
{{Rivinvaihto}}
Herttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Herttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Herttuakunnan alueella Herttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Herttualle. Herttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Harmion tuomioistuin
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Herttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti
| Sisältö = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Herttuan ja Harmion Herttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Herttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Herttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Herttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Herttuan päätöksellä muusta Harmion Herttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Herttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Herttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;
{{Rivinvaihto}}
'''Kenraalikuvernööri''', neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Herttuan ohjeistuksen mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Maaherra''', neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Komentaja''', johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö = Kaikki maa on Kruunun, hänen majesteettinsa omistuksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hänen majesteettinsa omistaa kaiken valtakunnan maan, mutta voi antaa maa-alueen valtakunnan alamaisen hoidettavaksi erillisellä mandaatilla. Näin ollen puhuttaessa maa-alueen vuokraamisesta, myynnistä, omistamisesta tai muusta omistussuhteesta tässä lainsäädännössä, tarkoitetaan tällä ainoastaan oikeutta käyttää ja hallinnoida asiaan kuuluvaa maa-aluetta Harmion Herttuakunnan alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Maan ja sen resurssien käyttö ilman Herttuan lupaa, on kiellettyä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Verilehdon hovi
| Sisältö = Verilehdon hoviksi kutsutaan Harmion Herttuakunnan pääkaupungissa sijaitsevaa linnaa ja tämän maa-aluetta. Hovin tiluksista vastaa Herttuan nimittämä Linnakreivi.
}}

===''II Luku - Julistukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuan päiväkäsky
| Sisältö = Harmion Herttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi ilmoittaa uuden lainsäädännön astumisesta voimaan, kumota voimassa olevan lainsäädännön taikka yksittäisen lakipykälän, ilmoittaa Herttuan ja Harmion Herttuakunnan päätöksistä, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen päätöksiin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin Harmion viranomaisten ja paikallishallinnon päätöksiin. Herttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Herttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Herttua toisin sanoo. Herttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Herttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion muihin viranomaisiin ja tuomioistuimeen nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion virkamiesten että Harmion tuomioistuimen yläpuolella. Herttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Herttua Steevu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Päiväkäskyn julkaisu
| Sisältö = Herttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Herttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Herttua itse.
}}

===''III Luku - Herttuakunnan neuvosto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Neuvosto
| Sisältö = Herttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Herttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Herttuan konsultointi Harmion Herttuakuntaa koskevissa asioissa, Herttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.
{{Rivinvaihto}}

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Herttuaa Harmion Herttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Herttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään tai lailla antanut.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Neuvoston kokoontuminen
| Sisältö = Neuvosto kokoontuu aina Herttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Herttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Herttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Herttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Sotaneuvosto
| Sisältö = Merkittävän Harmion Herttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Herttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Herttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Herttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Herttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Herttuan johdolla. Herttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Neuvoston kokoonpano
| Sisältö = Ohessa määrätään Harmion Herttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Herttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Käskynhaltija''' (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Herttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeuskansleri''', toimii Herttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.
{{Rivinvaihto}}
'''Kaupunginvouti''', johtaa Herttuakunnan pääkaupunkia Herttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Suurarkkitehti''', avustaa Herttuaa Herttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnanvouti''', johtaa ja vastaa Herttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös Herttuanvirastosta. Toimii Herttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Harjulanlaakson Kenraalikuvernööri''', johtaa ja vastaa Kenraalikuvernementin toiminnasta Herttuan alaisuudessa.
}}

=Harmion Rikoslaki=

===''I Luku - Rikoslain soveltaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Soveltamisesta Harmion Herttuakunnassa
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella ja Herttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Herttuakunnan lakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Törkeät rikokset
| Sisältö = Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Herttuaan, Herttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.
}}

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomitun oikeudet
| Sisältö = Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.
}}

===''III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kotirauhan häirintä
| Sisältö = Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Julkisrauhan häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Virkamiehen häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Häiriköinti
| Sisältö = Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokseen yllyttäminen
| Sisältö = Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Varkaus, ryöstö ja anastus
| Sisältö = Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.
}}

===''IV Luku - Rikokset Herttuakuntaa vastaan''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Puolueettomuuden vaarantaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Virkarikos
| Sisältö = Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Herttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Lahjuksista
| Sisältö = Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö = Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Herttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Herttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Herttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Herttuakunnalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Vartioston vastustaminen
| Sisältö = Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Rikoskumppanuus
| Sisältö = Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos
| Sisältö = Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Uskon esto ja pilkkaus
| Sisältö = Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Herttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Kaupankäynnin estäminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 11
| Otsikko = Kansalliseläimen kaataminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka tahallisesti, vahingossa, tai suunnittelee suden surmaamista tai vangitsemista, on tuomittava kuolemaan.
}}

===''V Luku - Väkivaltarikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Murha
| Sisältö = Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tappo
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Pahoinpitely
| Sisältö = Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö = Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.
}}

===''VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Varkaus
| Sisältö = Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Murto
| Sisältö = Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö = Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Perätön syytös
| Sisältö = Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Herttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Herttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Ilkivalta
| Sisältö = Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.
}}

===''VII Luku - Muut rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avunanto
| Sisältö = Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikoksen yritys ja suunnittelu
| Sisältö = Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Etsintäkuulutetun auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Maanpetturin auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Luvaton maankäyttö
| Sisältö = Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Herttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Luvaton harjoittaminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Kruunun halventaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka halventavalla taikka pilkkaavalla sävyllä puhuu Kruunusta tai hänen majesteettinsa edustajasta, on tuomittava Kruunun halventamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Muun lain tai säädöksen rikkominen
| Sisältö = Muun Harmion Herttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.
}}

=Harmion Herttuakunnan Säännöstö=
Harmion Säännöstö on osa Harmion lainsäädäntöä, säännöstöä ylempänä on Harmion Perustuslaki.

==Laki vartiostosta==

===''I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion vartiosto
| Sisältö = Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa Herttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.
{{Rivinvaihto}}
Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Herttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Herttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Etsintäkuulutukset
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Herttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Herttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Herttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosten tutkiminen
| Sisältö = Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuakunnan turvallisuus
| Sisältö = Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Herttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Herttuakunnan lakien, säädösten ja Herttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Herttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Etsinnät ja takavarikot
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Haarniskan ja aseen kantaminen
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Herttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Herttuakunnan virkamiehillä, Herttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella, on teko rangaistava.
}}

==Tuomioistuinlaki==

===''I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Herttua itse. Herttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Herttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Herttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Herttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Herttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Herttuakuntaa Herttuan itsensä alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Harmion oikeuslaitos koostuu siis Herttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Herttuan alaisuudessa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vilppi ja virkarikos
| Sisältö = Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Herttua kaikki asiaan liittyvät toimet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Päätöksestä valittaminen
| Sisältö = Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Herttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Herttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.
}}

==Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki==

===''I Luku - Verolaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vero
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Herttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Herttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Veroprosentti ja veron toimitus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 0 prosenttia myyntihinnasta. Herttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla, kuitenkin tiedottaen asiasta Rahamestaria ja tehden eriävästä veroprosentista lisäyksen Herttuakunnan lainsäädäntöön. Eriävästä veroprosentista annetaan myös erillinen Herttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Herttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Herttualle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Myynti Herttuakunnan ulkopuolelle
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Herttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Herttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Herttuan päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vapauttaminen verosta
| Sisältö = Herttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Herttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa
| Sisältö = Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Herttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 150 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.
}}

===''II Luku - Maankäyttölaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maankäyttö
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan maankäyttöä valvoo Herttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Herttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Herttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Herttualta tai rakennusvirastolta.
{{Rivinvaihto}}
Myös materiaalien kerääminen ilman maanomistajan tai Herttuan lupaa on kiellettyä. Tähän lukeutuvat muun muassa luvattomat hakkuut. Ainoastaan marjojen kerääminen Herttuakunnan omistamista metsistä, joita ei ole muurein tai aidoin rajattu, on sallittua.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaavoitus
| Sisältö = Herttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Herttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Herttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suuret rakennusprojektit
| Sisältö = Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Herttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuakunnan maanvuokraus
| Sisältö = Harmion rakennusvirastolla on Herttuan myöntämä lupa vuokrata Herttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Herttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Herttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.
{{Rivinvaihto}}
Herttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maa-alueen tarkoitus
| Sisältö = Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Herttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Herttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Provisio
| Sisältö = Harmion Herttuakunta voi myöntää Herttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Herttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Herttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.
}}

===''III Luku - Yrityslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yrityksen perustaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Herttuakunnan vakituinen asukas, Herttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Herttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Herttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Herttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään '''2 Kr''' suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aloitusraha ja tuet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa perustettu yritys tai Herttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Herttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Herttua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Herttuakunnalta tukia, joko Herttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Herttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Herttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Yritykset kaivostoiminnassa
| Sisältö = Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Herttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Herttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,
{{Rivinvaihto}}
5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
6) Ilmoituksen jättäjän nimi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Yrityksen purkaminen
| Sisältö = Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Herttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Herttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Herttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Myönnetty monopoli
| Sisältö = Herttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Herttuakunnassa. Harmion Herttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Taho, joka ilman Herttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista ja tästä hyötymistä, on tuomittava laittomasta monopolista.
}}

===''IV Luku - Sopimuslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Sopimukset
| Sisältö = Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikkeet ja riidat
| Sisältö = Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Herttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelin sopimukset
| Sisältö = Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.
}}

==Laki Harmion Rahastosta==

===I Luku - Herttuakunnan Rahasto===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rahasto
| Sisältö = Herttuakunnan rahasto, viralliselta nimeltään "Harmion Herttuakunnan Rahasto" eli lyhenteeltä "HHR" on Harmion alaisuudessa toimiva rahasto. Rahaston tehtävänä on hoitaa Harmion Herttuakunnan ottamia ja myöntämiä velkoja, lainoja ja sijoituksia. Herttua vastaa rahastoa johtavan tahon nimityksestä ja täten myös valvoo tämän toimintaa. Lainsäädännön kannalta rahasto katsotaan yritykseksi, täten rahastoa johtavaa tahoa kutsutaan nimikkeellä "Toimitusjohtaja".
}}

==Laki Herttuakunnan säädyistä==

===''I Luku - Harmion säädyt''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan säädyt
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;
{{Rivinvaihto}}
'''Aateliset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Herttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Herttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.
{{Rivinvaihto}}
'''Papisto'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Herttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Porvaristo'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Herttuakunnan alueella, pitäen Herttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.
{{Rivinvaihto}}
'''Alamaiset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen Herttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Herttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuakunnan alamaisuus
| Sisältö = Jokainen Harmion Herttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Herttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Karkoitus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnasta karkoitettu menettää Herttuakunnan alamaisuuden, kaiken Herttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Herttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.
}}

===''II Luku - Harmion aatelisto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelisto
| Sisältö = Aatelisarvot myönnetään Herttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Herttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;
{{Rivinvaihto}}
'''Markiisi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Kreivi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnakreivi''', annettakoot ansioituneelle ja uskolliselle Herttuakunnan alamaiselle, joka pitää hallussaan linnaa ja maa-aluetta.
{{Rivinvaihto}}
'''Varakreivi''', annettakoot ansioituneelle alamaiselle, joka toimii kreivin tai linnakreivin edustajana, tai hallussapitää omaa maa-aluettaan, mutta joka ei ole yhtä laaja tai erioikeuksiltaan merkittävä verraten kreivin ja linnakreivin omistuksiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Paroni''', kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
'''Vapaaherra''', myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Herttuakunnan hyväksi. Tai vapaakaupungin hallituksen johtajalle virkasuhteen ajaksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Baronetti''', henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Herttuaa kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
'''Ritari''', annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Herttuakuntaa, sen asukkaita, Herttuaa ja valvonut Herttuan sanan toteutumista.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Herttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aatelisarvon myöntäminen
| Sisältö = Aatelisarvon myöntää aina Harmion Herttuakunnan Herttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Herttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelisarvon riistäminen
| Sisältö = Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Herttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.
}}

===''III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelin velvoitteet
| Sisältö = Harmion aateli on nimitetty Herttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Herttuakuntaa ja Herttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite raportointiin''', mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Herttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Herttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite kehittämiseen''', jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Herttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Herttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Herttuan mahdollistamalla tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Varustuksen ylläpito''', jokaisen Herttuakunnan aateliin kuuluvan tulee ylläpitää omaa, mahdollisen maa-alueensa ja kyseisellä maa-alueella asuvien varustusta. Tämä tulee olla sillä tasolla, että vasalli kykenee itsenäisesti puolustamaan tälle myönnettyä maa-aluetta ja suojelemaan sen väestöä. Vasallin on myös varustuksensa puitteissa kyettävä auttamaan ja puolustamaan Herttuakuntaa että Harmion Herttuaa niin sota- että poikkeustilassa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aateliston erioikeudet
| Sisältö = Aatelinen, joka Herttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kantaa haarniskaa''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulla kuulluksi''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Herttuan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kartanoon''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Herttuakunnan alueelta.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Herttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus Herttuan tuomioon''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus Herttuan pitämään oikeudenkäyntiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kaksintaisteluun''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan aatelistoa, jonka Herttua itse aateliin on nimittänyt.
}}

===''IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Porvariston velvollisuudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;
{{Rivinvaihto}}
Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Herttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.
{{Rivinvaihto}}
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Porvariston erioikeudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Herttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus edustukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Herttuan erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus verohelpotukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Herttuan päiväkäskyn mukaan.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Herttuakunnan alueella asuvat.
}}

===''V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kiinniotto-oikeus
| Sisältö = Jokaisella Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Herttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Itsepuolustus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Oikeus ravintoon
| Sisältö = Jokaisella Harmion Herttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Sota- tai poikkeustilassa
| Sisältö = Harmion Herttuan julistaessa sota- tai poikkeustilan koko Herttuakunnan tai tietylle Herttuakunnan alueelle ovat Harmion Herttuakunnan alamaiset velvoitettuja seuraavaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen laskettakoot Herttuakunnan vartioston nostoväkeen ja olkoot velvollisia ilmoittautumaan palvelukseen lähimmällä Herttuakunnan vartioston toimipaikalla. Nostoväki varustetaan Herttuakunnan toimesta.
{{Rivinvaihto}}
2) Mikäli käsketään, jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen olkoot velvoitettuja palaamaan takaisin Harmion Herttuakunnan maa-alueelle, mikäli ovat Harmion ulkopuolelle poistuneet.
{{Rivinvaihto}}
3) Kaikkien tärkeiden resurssien, muun muassa raudan, kullan ja muiden metallien että yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien myynti Herttuakunnan ulkopuolelle tulee keskeyttää välittömästi. Mahdolliset tappiot myynnin keskeyttämisestä korvataan Herttuakunnan puolesta, joko valuuttana tai materiaaleina mikäli itse Herttuakunta ei osta muuten ulkomaille myytyjä tuotteita.
{{Rivinvaihto}}
4) Jokainen Harmion Herttuakunnassa vankeusrangaistusta suorittava olkoot rangaistuksen aikana Herttuakunnan alamaiseen verrattavissa. Mikäli vankeusrangaistusta suorittava toivoo, voi tämä suorittaa koko rangaistuksensa tai osan rangaistuksestaan Harmion Herttuakunnan vartioston palveluksessa.
}}

==Laki avioliitosta==

===''I Luku - Avioliitto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avioliiton solmiminen
| Sisältö = Avioliiton voi solmia Herttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Herttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Herttuan lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Solmiminen ja purkaminen
| Sisältö = Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Herttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Avioliitto omaisuuden kanssa
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Aikaisemmat avioliitot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Avioliitot eläimien kanssa
| Sisältö = Eläin, joka on Herttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Herttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.
}}

==Laki karkoituksesta==
''Tarkennusta karkoitukseen liittyen.''

===''I Luku - Karkoitus''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Karkoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Herttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Herttuakunnan alueelle, ilman Herttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Karkoituksen poistaminen
| Sisältö = Vain Harmion Herttua voi mitätöidä HeHrttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.
}}

==Laki Uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Herttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Vasallilaki==

===''I Luku - Harmion Herttuakunnan vasallit''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vasallit
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Herttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vasallien oikeudet
| Sisältö = Harmion Herttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.
{{Rivinvaihto}}
'''Vasallien yleiset erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Maa-alueen hallinnointi''', Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Asuinkeskusten perustaminen''', omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.
{{Rivinvaihto}}
'''Kauppasuhteet''', omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.
{{Rivinvaihto}}
'''Kenttätuomio''', omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
'''Muut erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Verotus''', omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
'''Lainsäätöoikeus''', omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Herttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Herttuan hyväksyntä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulliin''', omaa oikeuden asettaa tulleja Herttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', on vapaa Herttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Herttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus vartioon''', omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vasallin nimitys
| Sisältö = Harmion Herttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Herttua voi nimittää Harmion Herttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Herttua katsoo sopivaksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Läänitykset ja hallintoalueet
| Sisältö = Tämä pykälä säätää Herttuakunnassa esiintyvistä läänityksistä ja hallintoalueista. Alla on lueteltuna ja selitettynä erilaiset läänitykset ja hallintoalueet ylimmästä alimpaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Kenraalikuvernementti, suurlääni, jonka hallitsija on virkasuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
2) Kuvernementti, hallintoalue, jonka hallitsija on virkasuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
3) Markiisikunta, markiisin johtama läänitys.
{{Rivinvaihto}}
4) Kreivi- ja linnakreivikunta, kreivin tai linnakreivin johtama läänitys.
{{Rivinvaihto}}
5) Vapaaherrakunta, vapaaherran johtama läänitys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Läänityksen ja hallintoalueen hallinto
| Sisältö = Läänitykset ja hallintoalueet tarkoittavat tässä lainsäädännössä Herttuakunnan alaisia vasalleita, mikäli näille vasallin asema on suotu. Herttua päättää läänitystä myöntäessään tai hallintoaluetta perustaessaan, kuka maa-aluetta hallitsee tai millä tavalla maa-aluetta hallitseva hallinto valitaan. Herttua voi myöntää läänityksen tietylle henkilölle, tai julistaa erillisen järjestelmän, jolla hallitus läänitykselle nimitetään.
{{Rivinvaihto}}
Läänityksen omistus ja perinnöllinen siirtyminen jälkeläisille, pääasiassa jokainen myönnetty läänitys, joka ei ole Kenraalikuvernementti tai Kuvernementti on tietyn yhden henkilön omistuksessa ja tulee noudattamaan perinnöllistä siirtymistä.
{{Rivinvaihto}}
Kenraalikuvernementin ja Kuvernementin hallitsijat ovat aina virkasuhteessa, täten halliten maa-aluetta Herttuan puolesta ja tämän tahtoa seuraten.
{{Rivinvaihto}}
Herttuan päätöksellä läänitykselle tai hallintoalueelle voidaan julistaa vaaleilla valittava hallinto, tämä käytännössä voi tarkoittaa muun muassa kuvernöörin tai paikallisen kreivin valintaa erillisellä äänestyksellä, taikka parlamentin perustamista alueelle.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Herttualla on oikeus mielensä mukaisesti vaihtaa paikallista hallintoa, tai purkaa paikallisen hallinnon kokonaisuudessaan, sekä palauttaa suoraan Herttuan haltuun paikallinen läänitys taikka hallintoalue.
}}

==='''II Luku - Vapaakaupungit'''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vapaakaupunki
| Sisältö = Vapaakaupunki on kaupunki, jolla on osittaisia itsehallinnollisia oikeuksia. Vapaakaupungin perustamiseen vaaditaan Herttuan kirjallinen lupa, ja erillinen julistus. Vapaakaupungit eivät ole kenenkään yksittäistä omaisuutta, ja toimivat aina oman parlamenttinsa johdolla, joka koostuu oman kaupungin asukkaista. Vaikkakin kaupungissa on läsnä oma parlamentti, toimii kaupunki Herttuan alaisuudessa ja tämän armosta. Vapaakaupunki on hallintoalue.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vapaakaupungin hallinto
| Sisältö = Vapaakaupungin hallinto koostuu kahdesta osasta, parlamentista ja hallituksesta. Kumpikin, niin parlamentti kuin hallitus tulee koostua vain paikallisista asukkaista. Kaupungin hallitus valitaan parlamentin päätöksellä ja tämän esityksestä. Vapaakaupungin parlamentti valitaan puolestaan Herttuan antaman ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin että parlamentti vaihtuu jokaisen kuukauden vaihteessa. Uuden parlamentin myötä vaihtuu myös kaupungin hallitus. Hallinnon kokoonpanosta;
{{Rivinvaihto}}
Parlamenttia johtaa Nimismies, joka valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä parlamentin keskuudesta tämän ensimmäisessä kokouksessa. Nimismies toimii parlamentin puheenjohtajana ja vastaa kokouksien koolle kutsumisesta, sekä johtaa mahdollista kaupungin vartiostoa. Nimismies ei voi toimia samaan aikaan kaupungin hallituksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hallitusta johtaa Vapaaherra, jolle myönnetään aateluus ja vapaaherran titteli virkasuhteen ajaksi. Hallitus koostuu pääasiassa vapaaherrasta ja neuvoksista, joita ovat lakineuvos/oikeusneuvos ja talousneuvos. Hallinnolliset tehtävät jaetaan hallituksen jäsenten kesken hallitusta valittaessa, kuitenkin niin että vapaaherra johtaa ja vastaa hallituksen toiminnasta.
{{Rivinvaihto}}
Vapaakaupungin hallitus vastaa kaupungille annetuista velvoitteista ja kaupungin oikeuksien harjoittamisesta, sekä johtaa kaupunkia parlamentin ohjeistuksen mukaisesti. Poislukien vartiosto, josta vastaa parlamentin puheenjohtaja.
}}

==Laki Vierailusta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnassa vierailu
| Sisältö = Harmion Herttuakuntaan saapuvien vasallien ja heidän edustajiensa tulee erillisellä pyynnöllä ilmoittaa vierailustaan Herttuakunnassa. Pyynnön vierailusta hyväksyy ja hylkää Harmion Herttua itse, tai tämän poissaollessa Harmion tuomioistuin.
{{Rivinvaihto}}
Muiden hänen majesteettinsa ja Kruunun alamaisten liikkumista Harmion Herttuakunnassa ei tällä lailla rajoiteta.
{{Rivinvaihto}}
Lain selitys;
{{Rivinvaihto}}
''Harmiolaisina pyrimme tarjoamaan vieraillemme tasokkaan vierailun, tästä johtuen on suotavaa antaa aikaa ja rauha valmistella tilat vierailua varten, että kunnioittaa majoituksen järjestäjää. Kunnioituksesta muita hänen majesteettinsa vasalleja ja heidän edustajiaan kohden, vaadimme vähintään yhden päivän (Pelin sisäinen) varoajan vierailuille, jonka käytämme valmisteluihin. Olkoot huomautettu, että vasallien nimittämä aateli lukeutuu vasallin edustajiin.''
}}

{{Pykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Läänikohtaiset poikkeukset
| Sisältö = Seuraavat hänen majesteettinsa vasallit, taikka heidän edustajansa eivät tarvitse erillistä lupaa Harmion Herttuakunnassa vierailulle;
{{Rivinvaihto}}
'''Aura''',
{{Rivinvaihto}}
'''Halla''',
{{Rivinvaihto}}
'''Kalmakorpi''',
{{Rivinvaihto}}
'''Sydänvesi''',
{{Rivinvaihto}}
'''Syrjäkumpu''',
{{Rivinvaihto}}
'''Valkeavuo'''.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Yleiset poikkeukset
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa vierailuun ei tarvitse erillistä lupaa, mikäli vierailun tarkoituksena on suorittaa Harmion lainsäädännön mukaista kauppaa paikallisen kauppiaan tai asukkaan kanssa.

Harmion Herttuakuntaan vierailun ajaksi saapuvat vasallit ja heidän edustajansa eivät tarvitse erillistä suostumusta vierailulleen, taikka ole tarpeen vierailusta ilmoittaa, mikäli;
{{Rivinvaihto}}
1) Vierailun tarkoituksena on suorittaa Harmion lainsäädännön mukaista kauppaa paikallisen kauppiaan tai asukkaan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
2) Vierailun päämääränä on harjoittaa kaupankäyntiä paikallisen yrityksen, tai asutuskeskuksessa sijaitsevan kaupan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
Näissä tapauksissa vierailu kuitenkin rajataan toteutettavaksi virallisessa asutuskeskuksessa, ja mahdollisimman lyhyessä ajassa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vierailu omistuksen perusteella
| Sisältö = Mikäli vasalli tai tämän edustaja omistaa maata, asunnon, kaupan tai toimitilan Harmion Herttuakunnasta, voi tämä vierailla vapaasti Herttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vierailu suhteen perusteella
| Sisältö = Mikäli vasallin tai tämän edustajan puoliso asuu, tai omistaa maata, asunnon, kaupan tai toimitilan Harmion Herttuakunnasta, voi tämä vierailla vapaasti Herttuakunnan alueella.
}}

===''II Luku - Vierailun ehdot ja ilmoittaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vierailuoikeus
| Sisältö = Kaikki vasallit ja heidän edustajansa, jotka haluavat vierailla Harmion Herttuakunnassa, heidän on erillisellä ilmoituksella pyydettävä Harmion Herttuan suostumus vierailulle. Ilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen vierailua.
{{Rivinvaihto}}
Suostumuksen myöntämisestä päättää Herttua itse, ja tämä suostumus voidaan evätä, mikäli vieraileva rikkoo paikallista lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vierailun alueellinen rajoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakuntaan saapuvilla vasalleilla ja heidän edustajillaan, joiden vierailu on hyväksytty, voi esiintyä liikkumisrajoituksia, jotka määritellään etukäteen vierailun hyväksymisen yhteydessä. Vierailijat saavat tällöin liikkua vain niillä alueilla, jotka on selkeästi määritelty suostumusta annettaessa. Mikäli vierailija rikkoo näitä rajoituksia, hänet voidaan poistaa Harmion alueelta.
{{Rivinvaihto}}
Oikeuslaitos voi tarvittaessa valvoa vierailijoiden liikkumista ja puuttua tilanteeseen, mikäli liikkumisrajoituksia rikotaan.
}}

===''III Luku - Vierailun kielto ja seuraamukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Ilman suostumusta tapahtuva vierailu
| Sisältö = Mikäli vasalli tai hänen edustajansa saapuu Harmion Herttuakuntaan ilman etukäteen hankittua suostumusta ja annettua ilmoitusta vierailusta, hänet voidaan pidättää tai poistaa Herttuakunnan alueelta. Tällaisesta vierailusta voi myös seurata rangaistus, joka voi sisältää sakkoja, majoittamisen epäämisen tai karkoituksen alueelta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Poikkeukset ja erityistapaukset
| Sisältö = Harmion Herttua voi myöntää erityisen suostumuksensa tietyille vasalleille ja heidän edustajilleen. Tällöin vierailijoiden tulee kuitenkin noudattaa Harmion lakeja ja käyttäytyä sopusoinnussa Herttuakunnan asukkaiden kanssa.
{{Rivinvaihto}}
Vierailut, joissa on poikkeuksellisia ehtoja, käsitellään aina henkilökohtaisesti Harmion Herttuan toimesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Liikkumisrajoitukset ja valvonta
| Sisältö = Kaikkien Harmion Herttuakunnassa vierailevien muiden vasallien ja heidän edustajiensa on noudatettava mahdollisia liikkumisrajoituksia. Vierailijoille voidaan määrittää erityisiä alueita, joilla he saavat liikkua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli vierailija rikkoo liikkumisrajoituksia, hänet voidaan poistaa Herttuakunnasta välittömästi ilman palautusoikeutta.
}}

===''IV Luku - Lain toimeenpano''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Lain valvonta ja rangaistukset
| Sisältö = Tämän lain valvonta kuuluu Harmion Herttuakunnan oikeuslaitokselle, joka vastaa siitä, että kaikki vierailijat omaavat luvan Herttuakunnassa vierailulle ja noudattavat annettuja ehtoja. Viranomaiset voivat myös valvoa majoitusta ja vierailun aikataulua.
{{Rivinvaihto}}
Viranomaiset voivat tarvittaessa määrätä vieraiden poistumisen Herttuakunnasta, mikäli he eivät noudata sovittuja sääntöjä tai ovat aiheuttaneet häiriöitä. Liikkumisrajoitusten rikkominen tai luvattomat vierailut voivat johtaa muun muassa karkotukseen.
}}

=Harmion Poikkeuslaki=

==Laki Poikkeuslain Voimaantulosta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Poikkeuslaki
| Sisältö = Poikkeuslaki astuu voimaan Harmion Herttuan julistaessa poikkeustilan. Poikkeustila voidaan julistaa ja mitätöidä Herttuan toimesta päiväkäskyn muodossa. Herttua voi erikseen määritellä astuuko poikkeustila voimaan koko Herttuakunnan alueella, vai ainoastaan tietylle alueelle rajattuna. Päiväkäskyssä tulee ilmoittaa poikkeustilan kesto, tai julistaa tila toistaiseksi voimassa olevana.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuslaki ylittää vallaltaan "Harmion Herttuakunnan Säännöstön" ja ottaa täten prioriteetin säännöstöön nähden.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuslailla ei voi rajoittaa Kruunun, taikka keskushallinnon toimintaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan ollessa estynyt
| Sisältö = Harmion Herttuan ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään, taikka kykenemätön vastaamaan Harmion Herttuakuntaa koskevaan uhkaan, tapahtuu seuraavat asiat;
{{Rivinvaihto}}
1) Harmion Herttuakunnan Neuvosto on kutsuttava välittömästi koolle jonkun Neuvoston jäsenen toimesta. Neuvosto äänestää keskuudestaan henkilön, tai henkilöt, jotka ottavat Harmion Herttuan tehtävät väliaikaisesti hoitaakseen, neuvosto toteuttaa tämän ilman Herttuainsäädöksen rikkomista. Neuvostolla ei ole valtaa muokata Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä, taikka kumota Herttuan aikaisempia päiväkäskyjä.
{{Rivinvaihto}}
2) Vallan väliaikaisesta vaihtumisesta on välittömästi julkaistava päiväkäsky, nimellä "Neuvoston Päiväkäsky". Neuvoston julkaisemat päiväkäskyt kertovat suoran Neuvoston kannan ja ovat yhtä painavia, kuin Herttuan itsensä sana.
{{Rivinvaihto}}
3) Johtuen poikkeuksellisesta tilanteesta, astuu Poikkeuslaki välittömästi voimaan kokonaisuudessaan.
{{Rivinvaihto}}
4) Neuvosto ottaa käyttöönsä nimen "Väliaikaishallitus" ja ottaa yksin hoitaakseen Herttuakunnan diplomaattiset kanavat.
{{Rivinvaihto}}
Herttuan ollessa jälleen kykenevä hoitamaan tehtäviään, poistuu Poikkeuslaki käytöstä.
}}

==Laki Vartioston ja Oikeuslaitoksen Erioikeuksista==

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleiset erioikeudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan Oikeuslaitoksella ja tämän alaisella vartiostolla on laajennetut oikeudet suorittaa pidätyksiä, etsintöjä ja takavarikkoja. Vartioston ei tule pyytää erillistä tuomioistuimen lupaa taikka konsultoida tuomioistuinta pidätyksien, etsintöjen taikka takavarikkojen suorittamisesta. Vartiostolla on valtuudet poistaa kuka tahansa miltä tahansa alueelta ilman erikseen määriteltävää syytä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaupankäynti
| Sisältö = Oikeuslaitoksella on oikeus rajoittaa Harmion Herttuakunnan alueella tapahtuvaa kauppaa, taikka kieltää kaupankäynti kokonaisuudessaan. Kauppaan kohdistuvista rajoituksista tulee ilmoittaa erillisellä Oikeuslaitoksen julkistamalla tiedotteella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Liikkuminen
| Sisältö = Oikeuslaitos voi erillisen tiedotteen julkistamalla rajoittaa liikkumista Harmion Herttuakunnan alueella. Rajoitukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia Harmion Herttuakunnassa liikkuvia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Taannehtivuus
| Sisältö = Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisesti; Jotta taannehtivuutta koskeva pykälä tulisi voimaan muun Poikkeuslain kanssa, tulee pykälän voimaantulolle saada hyväksyntä niin Harmion Herttualta, mutta myös kaikilta Herttuakunnan Neuvoston jäseniltä.
}}

=Harjulanlaakson lainsäädäntö=

==Laki Harjulanlaaksosta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kenraalikuvernementin lainsäädäntö ja selitys
| Sisältö = Harjulanlaakson lainsäädäntö muodostaa osan Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä, ja sen julkaisemisesta vastaa Harmion Herttua. Se on voimassa yksinomaan Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueella.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson lainsäädäntöön voi sisältyä säädöksiä ja lakeja, jotka poikkeavat muusta Herttuakunnasta, tai jotka ovat lisäyksiä Herttuakunnassa laajasti vallassa oleviin lakeihin. Vaikka Harmion Herttuakunnan lainsäädäntö on lähtökohtaisesti ensisijainen, Kenraalikuvernementin omia lakeja sovelletaan silloin, kun ne poikkeavat yleisestä lainsäädännöstä — poikkeuksena Harmion Valtalaki, jota on noudatettava koko Herttuakunnan alueella riippumatta paikallisista säädöksistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Lain muokkaaminen ja mitätöinti
| Sisältö = Harmion Herttua voi Kruunun hyväksynnällä muokata Harjulanlaakson lainsäädäntöä tai mitätöidä sen kokonaan. Herttua pidättää myös oikeuden päiväkäskyllä väliaikaisesti poistaa yksittäisten pykälien voimassaolon Harjulanlaakson lainsäädännöstä.
}}

==Laki Uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Herttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Rikoslain lisäys==

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

2025-06-18T12:56:04Z

J0nni: oikea päiväys

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''17.6.2025:''' Muokattu lakia "Laki Vierailusta".

'''10.6.2025:''' Muokattu Harjulanlaakson lainsäädäntöä, poistaen muussa lainsäädännössä mainittavat pykälät koskien "Laki Uskonnosta", muokattu "Laki Uskonnosta", muokattu Rikoslakia.

'''2.6.2025:''' Muokattu Poikkeuslakia..

}}

=Harmion lainsäädäntö=

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Herttuakunnalle.

'''(LUKUOHJE; Oleellisimmat lait ovat Herttuainsäädös & Rikoslaki.)'''

=Herttuainsäädös=
Herttuainsäädös on Herttuakunnan perusta ja näin myös ylittää kaikki muut tässä lainsäädännössä säädetyt lait.

==Valtalaki==

===''I Luku - Yleistä''===
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion Herttuakunta
| Sisältö = Harmion Herttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Herttua Steevulle läänittämä maa. Herttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Herttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä Harmion Herttualla tarkoitetaan Herttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Herttualla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan Herttua Steevua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuakunnan lakien soveltaminen
| Sisältö = Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Herttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Harmion Herttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Herttuakunnan alue
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Herttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Herttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuan valta
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan Herttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Herttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Herttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Herttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Herttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan. Harmion Herttua vastaa Herttuakunnan lain tulkinnasta.
{{Rivinvaihto}}
Herttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Herttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Herttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Herttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden. Herttua voi myös valtuuttaa Harmion alaisen vasallin, tai Herttuakunnan palkkaaman virkamiehen harjoittamaan kenttäoikeutta, kuitenkin niin että henkilö tarkastetaan Oikeusmestarilla ennen valtuutuksen antoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Kruunun intressi
| Sisältö = Mikäli Kruunulla tai Herttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Herttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Herttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Herttuakunnan vartiosto
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Herttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Herttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Herttuakunnan tuomioistuimelta.
{{Rivinvaihto}}
Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Herttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Herttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.
{{Rivinvaihto}}
Herttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Herttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Herttuakunnan alueella Herttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Herttualle. Herttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Harmion tuomioistuin
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Herttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti
| Sisältö = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Herttuan ja Harmion Herttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Herttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Herttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Herttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Herttuan päätöksellä muusta Harmion Herttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Herttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Herttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;
{{Rivinvaihto}}
'''Kenraalikuvernööri''', neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Herttuan ohjeistuksen mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Maaherra''', neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Komentaja''', johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö = Kaikki maa on Kruunun, hänen majesteettinsa omistuksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hänen majesteettinsa omistaa kaiken valtakunnan maan, mutta voi antaa maa-alueen valtakunnan alamaisen hoidettavaksi erillisellä mandaatilla. Näin ollen puhuttaessa maa-alueen vuokraamisesta, myynnistä, omistamisesta tai muusta omistussuhteesta tässä lainsäädännössä, tarkoitetaan tällä ainoastaan oikeutta käyttää ja hallinnoida asiaan kuuluvaa maa-aluetta Harmion Herttuakunnan alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Maan ja sen resurssien käyttö ilman Herttuan lupaa, on kiellettyä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Verilehdon hovi
| Sisältö = Verilehdon hoviksi kutsutaan Harmion Herttuakunnan pääkaupungissa sijaitsevaa linnaa ja tämän maa-aluetta. Hovin tiluksista vastaa Herttuan nimittämä Linnakreivi.
}}

===''II Luku - Julistukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuan päiväkäsky
| Sisältö = Harmion Herttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi ilmoittaa uuden lainsäädännön astumisesta voimaan, kumota voimassa olevan lainsäädännön taikka yksittäisen lakipykälän, ilmoittaa Herttuan ja Harmion Herttuakunnan päätöksistä, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen päätöksiin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin Harmion viranomaisten ja paikallishallinnon päätöksiin. Herttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Herttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Herttua toisin sanoo. Herttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Herttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion muihin viranomaisiin ja tuomioistuimeen nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion virkamiesten että Harmion tuomioistuimen yläpuolella. Herttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Herttua Steevu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Päiväkäskyn julkaisu
| Sisältö = Herttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Herttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Herttua itse.
}}

===''III Luku - Herttuakunnan neuvosto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Neuvosto
| Sisältö = Herttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Herttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Herttuan konsultointi Harmion Herttuakuntaa koskevissa asioissa, Herttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.
{{Rivinvaihto}}

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Herttuaa Harmion Herttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Herttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään tai lailla antanut.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Neuvoston kokoontuminen
| Sisältö = Neuvosto kokoontuu aina Herttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Herttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Herttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Herttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Sotaneuvosto
| Sisältö = Merkittävän Harmion Herttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Herttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Herttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Herttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Herttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Herttuan johdolla. Herttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Neuvoston kokoonpano
| Sisältö = Ohessa määrätään Harmion Herttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Herttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Käskynhaltija''' (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Herttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeuskansleri''', toimii Herttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.
{{Rivinvaihto}}
'''Kaupunginvouti''', johtaa Herttuakunnan pääkaupunkia Herttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Suurarkkitehti''', avustaa Herttuaa Herttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnanvouti''', johtaa ja vastaa Herttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös Herttuanvirastosta. Toimii Herttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Harjulanlaakson Kenraalikuvernööri''', johtaa ja vastaa Kenraalikuvernementin toiminnasta Herttuan alaisuudessa.
}}

=Harmion Rikoslaki=

===''I Luku - Rikoslain soveltaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Soveltamisesta Harmion Herttuakunnassa
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella ja Herttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Herttuakunnan lakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Törkeät rikokset
| Sisältö = Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Herttuaan, Herttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.
}}

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomitun oikeudet
| Sisältö = Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.
}}

===''III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kotirauhan häirintä
| Sisältö = Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Julkisrauhan häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Virkamiehen häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Häiriköinti
| Sisältö = Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokseen yllyttäminen
| Sisältö = Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Varkaus, ryöstö ja anastus
| Sisältö = Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.
}}

===''IV Luku - Rikokset Herttuakuntaa vastaan''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Puolueettomuuden vaarantaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Virkarikos
| Sisältö = Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Herttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Lahjuksista
| Sisältö = Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö = Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Herttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Herttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Herttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Herttuakunnalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Vartioston vastustaminen
| Sisältö = Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Rikoskumppanuus
| Sisältö = Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos
| Sisältö = Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Uskon esto ja pilkkaus
| Sisältö = Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Herttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Kaupankäynnin estäminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 11
| Otsikko = Kansalliseläimen kaataminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka tahallisesti, vahingossa, tai suunnittelee suden surmaamista tai vangitsemista, on tuomittava kuolemaan.
}}

===''V Luku - Väkivaltarikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Murha
| Sisältö = Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tappo
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Pahoinpitely
| Sisältö = Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö = Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.
}}

===''VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Varkaus
| Sisältö = Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Murto
| Sisältö = Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö = Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Perätön syytös
| Sisältö = Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Herttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Herttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Ilkivalta
| Sisältö = Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.
}}

===''VII Luku - Muut rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avunanto
| Sisältö = Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikoksen yritys ja suunnittelu
| Sisältö = Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Etsintäkuulutetun auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Maanpetturin auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Luvaton maankäyttö
| Sisältö = Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Herttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Luvaton harjoittaminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Kruunun halventaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka halventavalla taikka pilkkaavalla sävyllä puhuu Kruunusta tai hänen majesteettinsa edustajasta, on tuomittava Kruunun halventamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Muun lain tai säädöksen rikkominen
| Sisältö = Muun Harmion Herttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.
}}

=Harmion Herttuakunnan Säännöstö=
Harmion Säännöstö on osa Harmion lainsäädäntöä, säännöstöä ylempänä on Harmion Perustuslaki.

==Laki vartiostosta==

===''I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion vartiosto
| Sisältö = Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa Herttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.
{{Rivinvaihto}}
Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Herttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Herttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Etsintäkuulutukset
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Herttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Herttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Herttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosten tutkiminen
| Sisältö = Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuakunnan turvallisuus
| Sisältö = Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Herttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Herttuakunnan lakien, säädösten ja Herttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Herttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Etsinnät ja takavarikot
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Haarniskan ja aseen kantaminen
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Herttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Herttuakunnan virkamiehillä, Herttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella, on teko rangaistava.
}}

==Tuomioistuinlaki==

===''I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Herttua itse. Herttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Herttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Herttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Herttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Herttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Herttuakuntaa Herttuan itsensä alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Harmion oikeuslaitos koostuu siis Herttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Herttuan alaisuudessa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vilppi ja virkarikos
| Sisältö = Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Herttua kaikki asiaan liittyvät toimet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Päätöksestä valittaminen
| Sisältö = Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Herttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Herttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.
}}

==Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki==

===''I Luku - Verolaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vero
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Herttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Herttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Veroprosentti ja veron toimitus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 0 prosenttia myyntihinnasta. Herttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla, kuitenkin tiedottaen asiasta Rahamestaria ja tehden eriävästä veroprosentista lisäyksen Herttuakunnan lainsäädäntöön. Eriävästä veroprosentista annetaan myös erillinen Herttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Herttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Herttualle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Myynti Herttuakunnan ulkopuolelle
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Herttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Herttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Herttuan päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vapauttaminen verosta
| Sisältö = Herttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Herttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa
| Sisältö = Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Herttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 150 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.
}}

===''II Luku - Maankäyttölaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maankäyttö
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan maankäyttöä valvoo Herttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Herttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Herttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Herttualta tai rakennusvirastolta.
{{Rivinvaihto}}
Myös materiaalien kerääminen ilman maanomistajan tai Herttuan lupaa on kiellettyä. Tähän lukeutuvat muun muassa luvattomat hakkuut. Ainoastaan marjojen kerääminen Herttuakunnan omistamista metsistä, joita ei ole muurein tai aidoin rajattu, on sallittua.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaavoitus
| Sisältö = Herttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Herttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Herttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suuret rakennusprojektit
| Sisältö = Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Herttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuakunnan maanvuokraus
| Sisältö = Harmion rakennusvirastolla on Herttuan myöntämä lupa vuokrata Herttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Herttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Herttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.
{{Rivinvaihto}}
Herttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maa-alueen tarkoitus
| Sisältö = Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Herttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Herttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Provisio
| Sisältö = Harmion Herttuakunta voi myöntää Herttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Herttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Herttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.
}}

===''III Luku - Yrityslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yrityksen perustaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Herttuakunnan vakituinen asukas, Herttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Herttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Herttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Herttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään '''2 Kr''' suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aloitusraha ja tuet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa perustettu yritys tai Herttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Herttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Herttua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Herttuakunnalta tukia, joko Herttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Herttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Herttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Yritykset kaivostoiminnassa
| Sisältö = Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Herttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Herttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,
{{Rivinvaihto}}
5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
6) Ilmoituksen jättäjän nimi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Yrityksen purkaminen
| Sisältö = Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Herttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Herttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Herttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Myönnetty monopoli
| Sisältö = Herttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Herttuakunnassa. Harmion Herttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Taho, joka ilman Herttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista ja tästä hyötymistä, on tuomittava laittomasta monopolista.
}}

===''IV Luku - Sopimuslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Sopimukset
| Sisältö = Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikkeet ja riidat
| Sisältö = Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Herttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelin sopimukset
| Sisältö = Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.
}}

==Laki Harmion Rahastosta==

===I Luku - Herttuakunnan Rahasto===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rahasto
| Sisältö = Herttuakunnan rahasto, viralliselta nimeltään "Harmion Herttuakunnan Rahasto" eli lyhenteeltä "HHR" on Harmion alaisuudessa toimiva rahasto. Rahaston tehtävänä on hoitaa Harmion Herttuakunnan ottamia ja myöntämiä velkoja, lainoja ja sijoituksia. Herttua vastaa rahastoa johtavan tahon nimityksestä ja täten myös valvoo tämän toimintaa. Lainsäädännön kannalta rahasto katsotaan yritykseksi, täten rahastoa johtavaa tahoa kutsutaan nimikkeellä "Toimitusjohtaja".
}}

==Laki Herttuakunnan säädyistä==

===''I Luku - Harmion säädyt''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan säädyt
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;
{{Rivinvaihto}}
'''Aateliset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Herttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Herttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.
{{Rivinvaihto}}
'''Papisto'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Herttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Porvaristo'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Herttuakunnan alueella, pitäen Herttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.
{{Rivinvaihto}}
'''Alamaiset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen Herttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Herttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuakunnan alamaisuus
| Sisältö = Jokainen Harmion Herttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Herttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Karkoitus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnasta karkoitettu menettää Herttuakunnan alamaisuuden, kaiken Herttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Herttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.
}}

===''II Luku - Harmion aatelisto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelisto
| Sisältö = Aatelisarvot myönnetään Herttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Herttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;
{{Rivinvaihto}}
'''Markiisi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Kreivi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnakreivi''', annettakoot ansioituneelle ja uskolliselle Herttuakunnan alamaiselle, joka pitää hallussaan linnaa ja maa-aluetta.
{{Rivinvaihto}}
'''Varakreivi''', annettakoot ansioituneelle alamaiselle, joka toimii kreivin tai linnakreivin edustajana, tai hallussapitää omaa maa-aluettaan, mutta joka ei ole yhtä laaja tai erioikeuksiltaan merkittävä verraten kreivin ja linnakreivin omistuksiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Paroni''', kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
'''Vapaaherra''', myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Herttuakunnan hyväksi. Tai vapaakaupungin hallituksen johtajalle virkasuhteen ajaksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Baronetti''', henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Herttuaa kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
'''Ritari''', annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Herttuakuntaa, sen asukkaita, Herttuaa ja valvonut Herttuan sanan toteutumista.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Herttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aatelisarvon myöntäminen
| Sisältö = Aatelisarvon myöntää aina Harmion Herttuakunnan Herttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Herttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelisarvon riistäminen
| Sisältö = Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Herttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.
}}

===''III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelin velvoitteet
| Sisältö = Harmion aateli on nimitetty Herttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Herttuakuntaa ja Herttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite raportointiin''', mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Herttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Herttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite kehittämiseen''', jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Herttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Herttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Herttuan mahdollistamalla tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Varustuksen ylläpito''', jokaisen Herttuakunnan aateliin kuuluvan tulee ylläpitää omaa, mahdollisen maa-alueensa ja kyseisellä maa-alueella asuvien varustusta. Tämä tulee olla sillä tasolla, että vasalli kykenee itsenäisesti puolustamaan tälle myönnettyä maa-aluetta ja suojelemaan sen väestöä. Vasallin on myös varustuksensa puitteissa kyettävä auttamaan ja puolustamaan Herttuakuntaa että Harmion Herttuaa niin sota- että poikkeustilassa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aateliston erioikeudet
| Sisältö = Aatelinen, joka Herttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kantaa haarniskaa''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulla kuulluksi''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Herttuan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kartanoon''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Herttuakunnan alueelta.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Herttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus Herttuan tuomioon''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus Herttuan pitämään oikeudenkäyntiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kaksintaisteluun''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan aatelistoa, jonka Herttua itse aateliin on nimittänyt.
}}

===''IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Porvariston velvollisuudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;
{{Rivinvaihto}}
Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Herttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.
{{Rivinvaihto}}
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Porvariston erioikeudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Herttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus edustukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Herttuan erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus verohelpotukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Herttuan päiväkäskyn mukaan.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Herttuakunnan alueella asuvat.
}}

===''V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kiinniotto-oikeus
| Sisältö = Jokaisella Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Herttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Itsepuolustus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Oikeus ravintoon
| Sisältö = Jokaisella Harmion Herttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Sota- tai poikkeustilassa
| Sisältö = Harmion Herttuan julistaessa sota- tai poikkeustilan koko Herttuakunnan tai tietylle Herttuakunnan alueelle ovat Harmion Herttuakunnan alamaiset velvoitettuja seuraavaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen laskettakoot Herttuakunnan vartioston nostoväkeen ja olkoot velvollisia ilmoittautumaan palvelukseen lähimmällä Herttuakunnan vartioston toimipaikalla. Nostoväki varustetaan Herttuakunnan toimesta.
{{Rivinvaihto}}
2) Mikäli käsketään, jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen olkoot velvoitettuja palaamaan takaisin Harmion Herttuakunnan maa-alueelle, mikäli ovat Harmion ulkopuolelle poistuneet.
{{Rivinvaihto}}
3) Kaikkien tärkeiden resurssien, muun muassa raudan, kullan ja muiden metallien että yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien myynti Herttuakunnan ulkopuolelle tulee keskeyttää välittömästi. Mahdolliset tappiot myynnin keskeyttämisestä korvataan Herttuakunnan puolesta, joko valuuttana tai materiaaleina mikäli itse Herttuakunta ei osta muuten ulkomaille myytyjä tuotteita.
{{Rivinvaihto}}
4) Jokainen Harmion Herttuakunnassa vankeusrangaistusta suorittava olkoot rangaistuksen aikana Herttuakunnan alamaiseen verrattavissa. Mikäli vankeusrangaistusta suorittava toivoo, voi tämä suorittaa koko rangaistuksensa tai osan rangaistuksestaan Harmion Herttuakunnan vartioston palveluksessa.
}}

==Laki avioliitosta==

===''I Luku - Avioliitto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avioliiton solmiminen
| Sisältö = Avioliiton voi solmia Herttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Herttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Herttuan lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Solmiminen ja purkaminen
| Sisältö = Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Herttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Avioliitto omaisuuden kanssa
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Aikaisemmat avioliitot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Avioliitot eläimien kanssa
| Sisältö = Eläin, joka on Herttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Herttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.
}}

==Laki karkoituksesta==
''Tarkennusta karkoitukseen liittyen.''

===''I Luku - Karkoitus''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Karkoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Herttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Herttuakunnan alueelle, ilman Herttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Karkoituksen poistaminen
| Sisältö = Vain Harmion Herttua voi mitätöidä HeHrttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.
}}

==Laki Uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Herttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Vasallilaki==

===''I Luku - Harmion Herttuakunnan vasallit''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vasallit
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Herttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vasallien oikeudet
| Sisältö = Harmion Herttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.
{{Rivinvaihto}}
'''Vasallien yleiset erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Maa-alueen hallinnointi''', Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Asuinkeskusten perustaminen''', omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.
{{Rivinvaihto}}
'''Kauppasuhteet''', omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.
{{Rivinvaihto}}
'''Kenttätuomio''', omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
'''Muut erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Verotus''', omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
'''Lainsäätöoikeus''', omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Herttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Herttuan hyväksyntä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulliin''', omaa oikeuden asettaa tulleja Herttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', on vapaa Herttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Herttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus vartioon''', omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vasallin nimitys
| Sisältö = Harmion Herttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Herttua voi nimittää Harmion Herttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Herttua katsoo sopivaksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Läänitykset ja hallintoalueet
| Sisältö = Tämä pykälä säätää Herttuakunnassa esiintyvistä läänityksistä ja hallintoalueista. Alla on lueteltuna ja selitettynä erilaiset läänitykset ja hallintoalueet ylimmästä alimpaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Kenraalikuvernementti, suurlääni, jonka hallitsija on virkasuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
2) Kuvernementti, hallintoalue, jonka hallitsija on virkasuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
3) Markiisikunta, markiisin johtama läänitys.
{{Rivinvaihto}}
4) Kreivi- ja linnakreivikunta, kreivin tai linnakreivin johtama läänitys.
{{Rivinvaihto}}
5) Vapaaherrakunta, vapaaherran johtama läänitys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Läänityksen ja hallintoalueen hallinto
| Sisältö = Läänitykset ja hallintoalueet tarkoittavat tässä lainsäädännössä Herttuakunnan alaisia vasalleita, mikäli näille vasallin asema on suotu. Herttua päättää läänitystä myöntäessään tai hallintoaluetta perustaessaan, kuka maa-aluetta hallitsee tai millä tavalla maa-aluetta hallitseva hallinto valitaan. Herttua voi myöntää läänityksen tietylle henkilölle, tai julistaa erillisen järjestelmän, jolla hallitus läänitykselle nimitetään.
{{Rivinvaihto}}
Läänityksen omistus ja perinnöllinen siirtyminen jälkeläisille, pääasiassa jokainen myönnetty läänitys, joka ei ole Kenraalikuvernementti tai Kuvernementti on tietyn yhden henkilön omistuksessa ja tulee noudattamaan perinnöllistä siirtymistä.
{{Rivinvaihto}}
Kenraalikuvernementin ja Kuvernementin hallitsijat ovat aina virkasuhteessa, täten halliten maa-aluetta Herttuan puolesta ja tämän tahtoa seuraten.
{{Rivinvaihto}}
Herttuan päätöksellä läänitykselle tai hallintoalueelle voidaan julistaa vaaleilla valittava hallinto, tämä käytännössä voi tarkoittaa muun muassa kuvernöörin tai paikallisen kreivin valintaa erillisellä äänestyksellä, taikka parlamentin perustamista alueelle.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Herttualla on oikeus mielensä mukaisesti vaihtaa paikallista hallintoa, tai purkaa paikallisen hallinnon kokonaisuudessaan, sekä palauttaa suoraan Herttuan haltuun paikallinen läänitys taikka hallintoalue.
}}

==='''II Luku - Vapaakaupungit'''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vapaakaupunki
| Sisältö = Vapaakaupunki on kaupunki, jolla on osittaisia itsehallinnollisia oikeuksia. Vapaakaupungin perustamiseen vaaditaan Herttuan kirjallinen lupa, ja erillinen julistus. Vapaakaupungit eivät ole kenenkään yksittäistä omaisuutta, ja toimivat aina oman parlamenttinsa johdolla, joka koostuu oman kaupungin asukkaista. Vaikkakin kaupungissa on läsnä oma parlamentti, toimii kaupunki Herttuan alaisuudessa ja tämän armosta. Vapaakaupunki on hallintoalue.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vapaakaupungin hallinto
| Sisältö = Vapaakaupungin hallinto koostuu kahdesta osasta, parlamentista ja hallituksesta. Kumpikin, niin parlamentti kuin hallitus tulee koostua vain paikallisista asukkaista. Kaupungin hallitus valitaan parlamentin päätöksellä ja tämän esityksestä. Vapaakaupungin parlamentti valitaan puolestaan Herttuan antaman ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin että parlamentti vaihtuu jokaisen kuukauden vaihteessa. Uuden parlamentin myötä vaihtuu myös kaupungin hallitus. Hallinnon kokoonpanosta;
{{Rivinvaihto}}
Parlamenttia johtaa Nimismies, joka valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä parlamentin keskuudesta tämän ensimmäisessä kokouksessa. Nimismies toimii parlamentin puheenjohtajana ja vastaa kokouksien koolle kutsumisesta, sekä johtaa mahdollista kaupungin vartiostoa. Nimismies ei voi toimia samaan aikaan kaupungin hallituksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hallitusta johtaa Vapaaherra, jolle myönnetään aateluus ja vapaaherran titteli virkasuhteen ajaksi. Hallitus koostuu pääasiassa vapaaherrasta ja neuvoksista, joita ovat lakineuvos/oikeusneuvos ja talousneuvos. Hallinnolliset tehtävät jaetaan hallituksen jäsenten kesken hallitusta valittaessa, kuitenkin niin että vapaaherra johtaa ja vastaa hallituksen toiminnasta.
{{Rivinvaihto}}
Vapaakaupungin hallitus vastaa kaupungille annetuista velvoitteista ja kaupungin oikeuksien harjoittamisesta, sekä johtaa kaupunkia parlamentin ohjeistuksen mukaisesti. Poislukien vartiosto, josta vastaa parlamentin puheenjohtaja.
}}

==Laki Vierailusta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnassa vierailu
| Sisältö = Harmion Herttuakuntaan saapuvien vasallien ja heidän edustajiensa tulee erillisellä pyynnöllä ilmoittaa vierailustaan Herttuakunnassa. Pyynnön vierailusta hyväksyy ja hylkää Harmion Herttua itse, tai tämän poissaollessa Harmion tuomioistuin.
{{Rivinvaihto}}
Muiden hänen majesteettinsa ja Kruunun alamaisten liikkumista Harmion Herttuakunnassa ei tällä lailla rajoiteta.
{{Rivinvaihto}}
Lain selitys;
{{Rivinvaihto}}
''Harmiolaisina pyrimme tarjoamaan vieraillemme tasokkaan vierailun, tästä johtuen on suotavaa antaa aikaa ja rauha valmistella tilat vierailua varten, että kunnioittaa majoituksen järjestäjää. Kunnioituksesta muita hänen majesteettinsa vasalleja ja heidän edustajiaan kohden, vaadimme vähintään yhden päivän (Pelin sisäinen) varoajan vierailuille, jonka käytämme valmisteluihin. Olkoot huomautettu, että vasallien nimittämä aateli lukeutuu vasallin edustajiin.''
}}

{{Pykälä
| Nro = 1.1
| Otsikko = Läänikohtaiset poikkeukset
| Sisältö = Seuraavat hänen majesteettinsa vasallit, taikka heidän edustajansa eivät tarvitse erillistä lupaa Harmion Herttuakunnassa vierailulle;
{{Rivinvaihto}}
'''Aura''',
{{Rivinvaihto}}
'''Halla''',
{{Rivinvaihto}}
'''Kalmakorpi''',
{{Rivinvaihto}}
'''Sydänvesi''',
{{Rivinvaihto}}
'''Syrjäkumpu''',
{{Rivinvaihto}}
'''Valkeavuo'''.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Yleiset poikkeukset
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa vierailuun ei tarvitse erillistä lupaa, mikäli vierailun tarkoituksena on suorittaa Harmion lainsäädännön mukaista kauppaa paikallisen kauppiaan tai asukkaan kanssa.

Harmion Herttuakuntaan vierailun ajaksi saapuvat vasallit ja heidän edustajansa eivät tarvitse erillistä suostumusta vierailulleen, taikka ole tarpeen vierailusta ilmoittaa, mikäli;
{{Rivinvaihto}}
1) Vierailun tarkoituksena on suorittaa Harmion lainsäädännön mukaista kauppaa paikallisen kauppiaan tai asukkaan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
2) Vierailun päämääränä on harjoittaa kaupankäyntiä paikallisen yrityksen, tai asutuskeskuksessa sijaitsevan kaupan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
Näissä tapauksissa vierailu kuitenkin rajataan toteutettavaksi virallisessa asutuskeskuksessa, ja mahdollisimman lyhyessä ajassa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vierailu omistuksen perusteella
| Sisältö = Mikäli vasalli tai tämän edustaja omistaa maata, asunnon, kaupan tai toimitilan Harmion Herttuakunnasta, voi tämä vierailla vapaasti Herttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vierailu suhteen perusteella
| Sisältö = Mikäli vasallin tai tämän edustajan puoliso asuu, tai omistaa maata, asunnon, kaupan tai toimitilan Harmion Herttuakunnasta, voi tämä vierailla vapaasti Herttuakunnan alueella.
}}

===''II Luku - Vierailun ehdot ja ilmoittaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vierailuoikeus
| Sisältö = Kaikki vasallit ja heidän edustajansa, jotka haluavat vierailla Harmion Herttuakunnassa, heidän on erillisellä ilmoituksella pyydettävä Harmion Herttuan suostumus vierailulle. Ilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen vierailua.
{{Rivinvaihto}}
Suostumuksen myöntämisestä päättää Herttua itse, ja tämä suostumus voidaan evätä, mikäli vieraileva rikkoo paikallista lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vierailun alueellinen rajoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakuntaan saapuvilla vasalleilla ja heidän edustajillaan, joiden vierailu on hyväksytty, voi esiintyä liikkumisrajoituksia, jotka määritellään etukäteen vierailun hyväksymisen yhteydessä. Vierailijat saavat tällöin liikkua vain niillä alueilla, jotka on selkeästi määritelty suostumusta annettaessa. Mikäli vierailija rikkoo näitä rajoituksia, hänet voidaan poistaa Harmion alueelta.
{{Rivinvaihto}}
Oikeuslaitos voi tarvittaessa valvoa vierailijoiden liikkumista ja puuttua tilanteeseen, mikäli liikkumisrajoituksia rikotaan.
}}

===''III Luku - Vierailun kielto ja seuraamukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Ilman suostumusta tapahtuva vierailu
| Sisältö = Mikäli vasalli tai hänen edustajansa saapuu Harmion Herttuakuntaan ilman etukäteen hankittua suostumusta ja annettua ilmoitusta vierailusta, hänet voidaan pidättää tai poistaa Herttuakunnan alueelta. Tällaisesta vierailusta voi myös seurata rangaistus, joka voi sisältää sakkoja, majoittamisen epäämisen tai karkoituksen alueelta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Poikkeukset ja erityistapaukset
| Sisältö = Harmion Herttua voi myöntää erityisen suostumuksensa tietyille vasalleille ja heidän edustajilleen. Tällöin vierailijoiden tulee kuitenkin noudattaa Harmion lakeja ja käyttäytyä sopusoinnussa Herttuakunnan asukkaiden kanssa.
{{Rivinvaihto}}
Vierailut, joissa on poikkeuksellisia ehtoja, käsitellään aina henkilökohtaisesti Harmion Herttuan toimesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Liikkumisrajoitukset ja valvonta
| Sisältö = Kaikkien Harmion Herttuakunnassa vierailevien muiden vasallien ja heidän edustajiensa on noudatettava mahdollisia liikkumisrajoituksia. Vierailijoille voidaan määrittää erityisiä alueita, joilla he saavat liikkua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli vierailija rikkoo liikkumisrajoituksia, hänet voidaan poistaa Herttuakunnasta välittömästi ilman palautusoikeutta.
}}

===''IV Luku - Lain toimeenpano''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Lain valvonta ja rangaistukset
| Sisältö = Tämän lain valvonta kuuluu Harmion Herttuakunnan oikeuslaitokselle, joka vastaa siitä, että kaikki vierailijat omaavat luvan Herttuakunnassa vierailulle ja noudattavat annettuja ehtoja. Viranomaiset voivat myös valvoa majoitusta ja vierailun aikataulua.
{{Rivinvaihto}}
Viranomaiset voivat tarvittaessa määrätä vieraiden poistumisen Herttuakunnasta, mikäli he eivät noudata sovittuja sääntöjä tai ovat aiheuttaneet häiriöitä. Liikkumisrajoitusten rikkominen tai luvattomat vierailut voivat johtaa muun muassa karkotukseen.
}}

=Harmion Poikkeuslaki=

==Laki Poikkeuslain Voimaantulosta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Poikkeuslaki
| Sisältö = Poikkeuslaki astuu voimaan Harmion Herttuan julistaessa poikkeustilan. Poikkeustila voidaan julistaa ja mitätöidä Herttuan toimesta päiväkäskyn muodossa. Herttua voi erikseen määritellä astuuko poikkeustila voimaan koko Herttuakunnan alueella, vai ainoastaan tietylle alueelle rajattuna. Päiväkäskyssä tulee ilmoittaa poikkeustilan kesto, tai julistaa tila toistaiseksi voimassa olevana.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuslaki ylittää vallaltaan "Harmion Herttuakunnan Säännöstön" ja ottaa täten prioriteetin säännöstöön nähden.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuslailla ei voi rajoittaa Kruunun, taikka keskushallinnon toimintaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan ollessa estynyt
| Sisältö = Harmion Herttuan ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään, taikka kykenemätön vastaamaan Harmion Herttuakuntaa koskevaan uhkaan, tapahtuu seuraavat asiat;
{{Rivinvaihto}}
1) Harmion Herttuakunnan Neuvosto on kutsuttava välittömästi koolle jonkun Neuvoston jäsenen toimesta. Neuvosto äänestää keskuudestaan henkilön, tai henkilöt, jotka ottavat Harmion Herttuan tehtävät väliaikaisesti hoitaakseen, neuvosto toteuttaa tämän ilman Herttuainsäädöksen rikkomista. Neuvostolla ei ole valtaa muokata Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä, taikka kumota Herttuan aikaisempia päiväkäskyjä.
{{Rivinvaihto}}
2) Vallan väliaikaisesta vaihtumisesta on välittömästi julkaistava päiväkäsky, nimellä "Neuvoston Päiväkäsky". Neuvoston julkaisemat päiväkäskyt kertovat suoran Neuvoston kannan ja ovat yhtä painavia, kuin Herttuan itsensä sana.
{{Rivinvaihto}}
3) Johtuen poikkeuksellisesta tilanteesta, astuu Poikkeuslaki välittömästi voimaan kokonaisuudessaan.
{{Rivinvaihto}}
4) Neuvosto ottaa käyttöönsä nimen "Väliaikaishallitus" ja ottaa yksin hoitaakseen Herttuakunnan diplomaattiset kanavat.
{{Rivinvaihto}}
Herttuan ollessa jälleen kykenevä hoitamaan tehtäviään, poistuu Poikkeuslaki käytöstä.
}}

==Laki Vartioston ja Oikeuslaitoksen Erioikeuksista==

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleiset erioikeudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan Oikeuslaitoksella ja tämän alaisella vartiostolla on laajennetut oikeudet suorittaa pidätyksiä, etsintöjä ja takavarikkoja. Vartioston ei tule pyytää erillistä tuomioistuimen lupaa taikka konsultoida tuomioistuinta pidätyksien, etsintöjen taikka takavarikkojen suorittamisesta. Vartiostolla on valtuudet poistaa kuka tahansa miltä tahansa alueelta ilman erikseen määriteltävää syytä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaupankäynti
| Sisältö = Oikeuslaitoksella on oikeus rajoittaa Harmion Herttuakunnan alueella tapahtuvaa kauppaa, taikka kieltää kaupankäynti kokonaisuudessaan. Kauppaan kohdistuvista rajoituksista tulee ilmoittaa erillisellä Oikeuslaitoksen julkistamalla tiedotteella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Liikkuminen
| Sisältö = Oikeuslaitos voi erillisen tiedotteen julkistamalla rajoittaa liikkumista Harmion Herttuakunnan alueella. Rajoitukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia Harmion Herttuakunnassa liikkuvia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Taannehtivuus
| Sisältö = Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisesti; Jotta taannehtivuutta koskeva pykälä tulisi voimaan muun Poikkeuslain kanssa, tulee pykälän voimaantulolle saada hyväksyntä niin Harmion Herttualta, mutta myös kaikilta Herttuakunnan Neuvoston jäseniltä.
}}

=Harjulanlaakson lainsäädäntö=

==Laki Harjulanlaaksosta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kenraalikuvernementin lainsäädäntö ja selitys
| Sisältö = Harjulanlaakson lainsäädäntö muodostaa osan Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä, ja sen julkaisemisesta vastaa Harmion Herttua. Se on voimassa yksinomaan Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueella.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson lainsäädäntöön voi sisältyä säädöksiä ja lakeja, jotka poikkeavat muusta Herttuakunnasta, tai jotka ovat lisäyksiä Herttuakunnassa laajasti vallassa oleviin lakeihin. Vaikka Harmion Herttuakunnan lainsäädäntö on lähtökohtaisesti ensisijainen, Kenraalikuvernementin omia lakeja sovelletaan silloin, kun ne poikkeavat yleisestä lainsäädännöstä — poikkeuksena Harmion Valtalaki, jota on noudatettava koko Herttuakunnan alueella riippumatta paikallisista säädöksistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Lain muokkaaminen ja mitätöinti
| Sisältö = Harmion Herttua voi Kruunun hyväksynnällä muokata Harjulanlaakson lainsäädäntöä tai mitätöidä sen kokonaan. Herttua pidättää myös oikeuden päiväkäskyllä väliaikaisesti poistaa yksittäisten pykälien voimassaolon Harjulanlaakson lainsäädännöstä.
}}

==Laki Uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Herttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Rikoslain lisäys==

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2025-06-15T14:49:01Z

J0nni: Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
<br>
'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
<br>
'''2.3.2025:''' Selvennetty hoidettavan alueen luovuttamista eteenpäin ('''4.2 §''')
<br>
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona kansalaisuuden riistäminen.

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunu voi karkottaa oman harkintansa perusteella, sisältäen mutta ei rajoittuen perustuslakia tai muuta kruunun lainvoimaista määräystä rikkovaan alamaisen. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Peltava

2025-06-11T02:36:20Z

J0nni: maininta ettei laki ole voimassa

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Tämä laki koskee aluetta, jolla ei kirjoitushetkellä ole voimassaolevaa hallintoa. Lainsäädäntö '''ei''' ole voimassa, kunnes tämä ilmoitus on poistunut.}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.

'''16.3.2025:''' Lisätty hallintolakiin 8§ 2 momentti. Lisätty rikoslakiin I luvun 5§ 2 momentti, III luvun 4§, IV luvun 5§. V luvun 4§ sekä VII luku. Talouslaki jaoteltu lukuihin, lisätty II luku sopimuksista.
}}

= Hallintolaki =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana |

Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar |

Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä |

Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti |

Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija |

Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa.
}}

{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja |

Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta.
}}

{{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti |

Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä |

Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden kaartin kaartilaisilla on oikeus määrätä alamaiselle sakko arvionsa mukaan lievemmästä rikoksesta selvässä tapauksessa.
}}

{{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta |

Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.
}}

{{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta |

Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.
}}

{{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin |

Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö.

Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa Polkukansain Yhteisön valitustuomioistuimeen. Valitustuomioistuin voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä.
}}

= Rikoslaki =

==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus |

Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys |

Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen |

Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu |

Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto |

Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.
{{Rivinvaihto}}
Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.
{{Rivinvaihto}}
Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.

}}

==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo |

Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.

}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha |

Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely |

Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.

}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos |

Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.

}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen |

Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.

}}

==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys |

Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.

}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus |

Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho |

Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.

}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Petos |

Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.

}}

==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen |

Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.

}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen |

Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen |

Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseeksi.
{{Rivinvaihto}}
Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos |

Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Virkavallan vastustus |

Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.
{{Rivinvaihto}}
Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta.
}}

==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu |

Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen |

Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen |

Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sopimusrikkomus |

Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta.
}}

==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos |

Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta |

Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.
}}

==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe |

Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta |

Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen |

Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta.
}}

= Laki taloudesta =

==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero |

Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta |

Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.
{{Rivinvaihto}}
Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus |

Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.
}}

==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus |

Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset |

Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot.
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.

}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta |

Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä.
{{Rivinvaihto}}
Ensimmäisestä momentista voidaan kuitenkin poiketa, jos sopimuksen ehdoissa on toisin sovittu ja sopimus täyttää muotovaatimukset.

}}

= Palkkasoturilaki =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi |

Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.
{{Rivinvaihto}}
Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta |

Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

= Laki mehiläisistä =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta |

Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus |

Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet |

Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset |

Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.
}}

= Laki avioliitosta =

{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen |

Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.
}}

{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta |

Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet.
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä.
{{Rivinvaihto}}
Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.
}}

{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen |

Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto.
{{Rivinvaihto}}
Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.
{{Rivinvaihto}}
Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.
}}

{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä |

Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.
}}

{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero |

Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.
{{Rivinvaihto}}
Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä.
}}

Lainsäädäntö:Sarfold

2025-06-11T02:27:59Z

J0nni: arkistoitu

Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

2025-06-02T21:43:23Z

J0nni: Jatkossa kaikki tarpeelliset muokkaukset hyväksyttäväksi kerralla usean peräkkäisen sijaan. Lisäksi jos laista alkaa löytyä nykyisen muokkauksen kaltaisia, roolipeliin kuulumattomia ”hauskuuksia” niin siirrytte käyttämään oikeusmestarin kirjoittamaa esimerkkilakia. Muutos hylätty. Kumottu muokkaus 2341, jonka teki Steevu aito (keskustelu)

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''2.6.2025:''' Muokattu Poikkeuslakia..

'''2.6.2025:''' Lisätty poikkeuslaki, muokattu valtalakia.

'''3.5.2025:''' Lisätty Harjulanlaaksolle oma lainsäädäntö, lisätty "Laki Vierailusta", muokattu "Laki Uskonnosta", muokattu Rikoslain pykälää liittyen uskon pilkkaan, poistettu takautuvuus.

}}

=Harmion lainsäädäntö=

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Herttuakunnalle.

'''(LUKUOHJE; Oleellisimmat lait ovat Herttuainsäädös & Rikoslaki.)'''

=Herttuainsäädös=
Herttuainsäädös on Herttuakunnan perusta ja näin myös ylittää kaikki muut tässä lainsäädännössä säädetyt lait.

==Valtalaki==

===''I Luku - Yleistä''===
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion Herttuakunta
| Sisältö = Harmion Herttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Herttua Steevulle läänittämä maa. Herttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Herttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä Harmion Herttualla tarkoitetaan Herttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Herttualla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan Herttua Steevua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuakunnan lakien soveltaminen
| Sisältö = Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Herttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Harmion Herttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Herttuakunnan alue
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Herttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Herttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuan valta
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan Herttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Herttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Herttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Herttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Herttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan. Harmion Herttua vastaa Herttuakunnan lain tulkinnasta.
{{Rivinvaihto}}
Herttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Herttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Herttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Herttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden. Herttua voi myös valtuuttaa Harmion alaisen vasallin, tai Herttuakunnan palkkaaman virkamiehen harjoittamaan kenttäoikeutta, kuitenkin niin että henkilö tarkastetaan Oikeusmestarilla ennen valtuutuksen antoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Kruunun intressi
| Sisältö = Mikäli Kruunulla tai Herttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Herttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Herttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Herttuakunnan vartiosto
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Herttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Herttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Herttuakunnan tuomioistuimelta.
{{Rivinvaihto}}
Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Herttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Herttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.
{{Rivinvaihto}}
Herttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Herttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Herttuakunnan alueella Herttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Herttualle. Herttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Harmion tuomioistuin
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Herttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti
| Sisältö = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Herttuan ja Harmion Herttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Herttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Herttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Herttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Herttuan päätöksellä muusta Harmion Herttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Herttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Herttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;
{{Rivinvaihto}}
'''Kenraalikuvernööri''', neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Herttuan ohjeistuksen mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Maaherra''', neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Komentaja''', johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö = Kaikki maa on Kruunun, hänen majesteettinsa omistuksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hänen majesteettinsa omistaa kaiken valtakunnan maan, mutta voi antaa maa-alueen valtakunnan alamaisen hoidettavaksi erillisellä mandaatilla. Näin ollen puhuttaessa maa-alueen vuokraamisesta, myynnistä, omistamisesta tai muusta omistussuhteesta tässä lainsäädännössä, tarkoitetaan tällä ainoastaan oikeutta käyttää ja hallinnoida asiaan kuuluvaa maa-aluetta Harmion Herttuakunnan alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Maan ja sen resurssien käyttö ilman Herttuan lupaa, on kiellettyä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Verilehdon hovi
| Sisältö = Verilehdon hoviksi kutsutaan Harmion Herttuakunnan pääkaupungissa sijaitsevaa linnaa ja tämän maa-aluetta. Hovin tiluksista vastaa Herttuan nimittämä Linnakreivi.
}}

===''II Luku - Julistukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuan päiväkäsky
| Sisältö = Harmion Herttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi ilmoittaa uuden lainsäädännön astumisesta voimaan, kumota voimassa olevan lainsäädännön taikka yksittäisen lakipykälän, ilmoittaa Herttuan ja Harmion Herttuakunnan päätöksistä, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen päätöksiin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin Harmion viranomaisten ja paikallishallinnon päätöksiin. Herttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Herttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Herttua toisin sanoo. Herttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Herttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion muihin viranomaisiin ja tuomioistuimeen nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion virkamiesten että Harmion tuomioistuimen yläpuolella. Herttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Herttua Steevu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Päiväkäskyn julkaisu
| Sisältö = Herttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Herttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Herttua itse.
}}

===''III Luku - Herttuakunnan neuvosto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Neuvosto
| Sisältö = Herttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Herttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Herttuan konsultointi Harmion Herttuakuntaa koskevissa asioissa, Herttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.
{{Rivinvaihto}}

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Herttuaa Harmion Herttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Herttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään tai lailla antanut.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Neuvoston kokoontuminen
| Sisältö = Neuvosto kokoontuu aina Herttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Herttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Herttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Herttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Sotaneuvosto
| Sisältö = Merkittävän Harmion Herttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Herttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Herttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Herttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Herttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Herttuan johdolla. Herttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Neuvoston kokoonpano
| Sisältö = Ohessa määrätään Harmion Herttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Herttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Käskynhaltija''' (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Herttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeuskansleri''', toimii Herttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.
{{Rivinvaihto}}
'''Kaupunginvouti''', johtaa Herttuakunnan pääkaupunkia Herttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Suurarkkitehti''', avustaa Herttuaa Herttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnanvouti''', johtaa ja vastaa Herttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös Herttuanvirastosta. Toimii Herttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Harjulanlaakson Kenraalikuvernööri''', johtaa ja vastaa Kenraalikuvernementin toiminnasta Herttuan alaisuudessa.
}}

=Harmion Rikoslaki=

===''I Luku - Rikoslain soveltaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Soveltamisesta Harmion Herttuakunnassa
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella ja Herttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Herttuakunnan lakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Törkeät rikokset
| Sisältö = Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Herttuaan, Herttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.
}}

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomitun oikeudet
| Sisältö = Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.
}}

===''III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kotirauhan häirintä
| Sisältö = Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Julkisrauhan häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Virkamiehen häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Häiriköinti
| Sisältö = Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokseen yllyttäminen
| Sisältö = Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Varkaus, ryöstö ja anastus
| Sisältö = Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.
}}

===''IV Luku - Rikokset Herttuakuntaa vastaan''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Puolueettomuuden vaarantaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Virkarikos
| Sisältö = Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Herttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Lahjuksista
| Sisältö = Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö = Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Herttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Herttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Herttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Herttuakunnalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Vartioston vastustaminen
| Sisältö = Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Rikoskumppanuus
| Sisältö = Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos
| Sisältö = Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Uskon esto ja pilkkaus
| Sisältö = Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Herttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti. Laki Uskonnosta luvun 1, pykälän 3 rikkominen tulkitaan uskon pilkkaamisena.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Kaupankäynnin estäminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 11
| Otsikko = Kansalliseläimen kaataminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka tahallisesti, vahingossa, tai suunnittelee suden surmaamista tai vangitsemista, on tuomittava kuolemaan.
}}

===''V Luku - Väkivaltarikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Murha
| Sisältö = Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tappo
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Pahoinpitely
| Sisältö = Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö = Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.
}}

===''VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Varkaus
| Sisältö = Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Murto
| Sisältö = Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö = Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Perätön syytös
| Sisältö = Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Herttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Herttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Ilkivalta
| Sisältö = Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.
}}

===''VII Luku - Muut rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avunanto
| Sisältö = Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikoksen yritys ja suunnittelu
| Sisältö = Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Etsintäkuulutetun auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Maanpetturin auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Luvaton maankäyttö
| Sisältö = Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Herttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Luvaton harjoittaminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Kruunun halventaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka halventavalla taikka pilkkaavalla sävyllä puhuu Kruunusta tai hänen majesteettinsa edustajasta, on tuomittava Kruunun halventamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Muun lain tai säädöksen rikkominen
| Sisältö = Muun Harmion Herttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.
}}

=Harmion Herttuakunnan Säännöstö=
Harmion Säännöstö on osa Harmion lainsäädäntöä, säännöstöä ylempänä on Harmion Perustuslaki.

==Laki vartiostosta==

===''I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion vartiosto
| Sisältö = Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa Herttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.
{{Rivinvaihto}}
Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Herttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Herttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Etsintäkuulutukset
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Herttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Herttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Herttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosten tutkiminen
| Sisältö = Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuakunnan turvallisuus
| Sisältö = Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Herttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Herttuakunnan lakien, säädösten ja Herttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Herttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Etsinnät ja takavarikot
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Haarniskan ja aseen kantaminen
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Herttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Herttuakunnan virkamiehillä, Herttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella, on teko rangaistava.
}}

==Tuomioistuinlaki==

===''I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Herttua itse. Herttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Herttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Herttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Herttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Herttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Herttuakuntaa Herttuan itsensä alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Harmion oikeuslaitos koostuu siis Herttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Herttuan alaisuudessa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vilppi ja virkarikos
| Sisältö = Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Herttua kaikki asiaan liittyvät toimet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Päätöksestä valittaminen
| Sisältö = Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Herttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Herttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.
}}

==Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki==

===''I Luku - Verolaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vero
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Herttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Herttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Veroprosentti ja veron toimitus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 0 prosenttia myyntihinnasta. Herttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla, kuitenkin tiedottaen asiasta Rahamestaria ja tehden eriävästä veroprosentista lisäyksen Herttuakunnan lainsäädäntöön. Eriävästä veroprosentista annetaan myös erillinen Herttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Herttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Herttualle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Myynti Herttuakunnan ulkopuolelle
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Herttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Herttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Herttuan päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vapauttaminen verosta
| Sisältö = Herttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Herttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa
| Sisältö = Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Herttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 150 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.
}}

===''II Luku - Maankäyttölaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maankäyttö
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan maankäyttöä valvoo Herttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Herttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Herttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Herttualta tai rakennusvirastolta.
{{Rivinvaihto}}
Myös materiaalien kerääminen ilman maanomistajan tai Herttuan lupaa on kiellettyä. Tähän lukeutuvat muun muassa luvattomat hakkuut. Ainoastaan marjojen kerääminen Herttuakunnan omistamista metsistä, joita ei ole muurein tai aidoin rajattu, on sallittua.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaavoitus
| Sisältö = Herttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Herttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Herttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suuret rakennusprojektit
| Sisältö = Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Herttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Herttuakunnan maanvuokraus
| Sisältö = Harmion rakennusvirastolla on Herttuan myöntämä lupa vuokrata Herttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Herttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Herttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.
{{Rivinvaihto}}
Herttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maa-alueen tarkoitus
| Sisältö = Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Herttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Herttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Provisio
| Sisältö = Harmion Herttuakunta voi myöntää Herttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Herttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Herttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.
}}

===''III Luku - Yrityslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yrityksen perustaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Herttuakunnan vakituinen asukas, Herttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Herttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Herttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Herttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään '''2 Kr''' suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aloitusraha ja tuet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa perustettu yritys tai Herttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Herttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Herttua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Herttuakunnalta tukia, joko Herttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Herttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Herttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Yritykset kaivostoiminnassa
| Sisältö = Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Herttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Herttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,
{{Rivinvaihto}}
5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
6) Ilmoituksen jättäjän nimi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Yrityksen purkaminen
| Sisältö = Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Herttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Herttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Herttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Myönnetty monopoli
| Sisältö = Herttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Herttuakunnassa. Harmion Herttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Taho, joka ilman Herttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista ja tästä hyötymistä, on tuomittava laittomasta monopolista.
}}

===''IV Luku - Sopimuslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Sopimukset
| Sisältö = Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikkeet ja riidat
| Sisältö = Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Herttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelin sopimukset
| Sisältö = Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.
}}

==Laki Harmion Rahastosta==

===I Luku - Herttuakunnan Rahasto===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rahasto
| Sisältö = Herttuakunnan rahasto, viralliselta nimeltään "Harmion Herttuakunnan Rahasto" eli lyhenteeltä "HHR" on Harmion alaisuudessa toimiva rahasto. Rahaston tehtävänä on hoitaa Harmion Herttuakunnan ottamia ja myöntämiä velkoja, lainoja ja sijoituksia. Herttua vastaa rahastoa johtavan tahon nimityksestä ja täten myös valvoo tämän toimintaa. Lainsäädännön kannalta rahasto katsotaan yritykseksi, täten rahastoa johtavaa tahoa kutsutaan nimikkeellä "Toimitusjohtaja".
}}

==Laki Herttuakunnan säädyistä==

===''I Luku - Harmion säädyt''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnan säädyt
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;
{{Rivinvaihto}}
'''Aateliset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Herttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Herttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.
{{Rivinvaihto}}
'''Papisto'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Herttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Porvaristo'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Herttuakunnan alueella, pitäen Herttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.
{{Rivinvaihto}}
'''Alamaiset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen Herttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Herttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuakunnan alamaisuus
| Sisältö = Jokainen Harmion Herttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Herttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Karkoitus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnasta karkoitettu menettää Herttuakunnan alamaisuuden, kaiken Herttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Herttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.
}}

===''II Luku - Harmion aatelisto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelisto
| Sisältö = Aatelisarvot myönnetään Herttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Herttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;
{{Rivinvaihto}}
'''Markiisi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Kreivi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnakreivi''', annettakoot ansioituneelle ja uskolliselle Herttuakunnan alamaiselle, joka pitää hallussaan linnaa ja maa-aluetta.
{{Rivinvaihto}}
'''Varakreivi''', annettakoot ansioituneelle alamaiselle, joka toimii kreivin tai linnakreivin edustajana, tai hallussapitää omaa maa-aluettaan, mutta joka ei ole yhtä laaja tai erioikeuksiltaan merkittävä verraten kreivin ja linnakreivin omistuksiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Paroni''', kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
'''Vapaaherra''', myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Herttuakunnan hyväksi. Tai vapaakaupungin hallituksen johtajalle virkasuhteen ajaksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Baronetti''', henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Herttuaa kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
'''Ritari''', annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Herttuakuntaa, sen asukkaita, Herttuaa ja valvonut Herttuan sanan toteutumista.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Herttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aatelisarvon myöntäminen
| Sisältö = Aatelisarvon myöntää aina Harmion Herttuakunnan Herttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Herttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelisarvon riistäminen
| Sisältö = Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Herttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.
}}

===''III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelin velvoitteet
| Sisältö = Harmion aateli on nimitetty Herttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Herttuakuntaa ja Herttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite raportointiin''', mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Herttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Herttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite kehittämiseen''', jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Herttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Herttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Herttuan mahdollistamalla tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Varustuksen ylläpito''', jokaisen Herttuakunnan aateliin kuuluvan tulee ylläpitää omaa, mahdollisen maa-alueensa ja kyseisellä maa-alueella asuvien varustusta. Tämä tulee olla sillä tasolla, että vasalli kykenee itsenäisesti puolustamaan tälle myönnettyä maa-aluetta ja suojelemaan sen väestöä. Vasallin on myös varustuksensa puitteissa kyettävä auttamaan ja puolustamaan Herttuakuntaa että Harmion Herttuaa niin sota- että poikkeustilassa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aateliston erioikeudet
| Sisältö = Aatelinen, joka Herttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kantaa haarniskaa''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulla kuulluksi''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Herttuan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kartanoon''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Herttuakunnan alueelta.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Herttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus Herttuan tuomioon''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus Herttuan pitämään oikeudenkäyntiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kaksintaisteluun''', olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan aatelistoa, jonka Herttua itse aateliin on nimittänyt.
}}

===''IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Porvariston velvollisuudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;
{{Rivinvaihto}}
Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Herttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.
{{Rivinvaihto}}
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Porvariston erioikeudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Herttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus edustukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Herttuan erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus verohelpotukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Herttuan päiväkäskyn mukaan.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Herttuakunnan alueella asuvat.
}}

===''V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kiinniotto-oikeus
| Sisältö = Jokaisella Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Herttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Itsepuolustus
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Oikeus ravintoon
| Sisältö = Jokaisella Harmion Herttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Sota- tai poikkeustilassa
| Sisältö = Harmion Herttuan julistaessa sota- tai poikkeustilan koko Herttuakunnan tai tietylle Herttuakunnan alueelle ovat Harmion Herttuakunnan alamaiset velvoitettuja seuraavaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen laskettakoot Herttuakunnan vartioston nostoväkeen ja olkoot velvollisia ilmoittautumaan palvelukseen lähimmällä Herttuakunnan vartioston toimipaikalla. Nostoväki varustetaan Herttuakunnan toimesta.
{{Rivinvaihto}}
2) Mikäli käsketään, jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen olkoot velvoitettuja palaamaan takaisin Harmion Herttuakunnan maa-alueelle, mikäli ovat Harmion ulkopuolelle poistuneet.
{{Rivinvaihto}}
3) Kaikkien tärkeiden resurssien, muun muassa raudan, kullan ja muiden metallien että yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien myynti Herttuakunnan ulkopuolelle tulee keskeyttää välittömästi. Mahdolliset tappiot myynnin keskeyttämisestä korvataan Herttuakunnan puolesta, joko valuuttana tai materiaaleina mikäli itse Herttuakunta ei osta muuten ulkomaille myytyjä tuotteita.
{{Rivinvaihto}}
4) Jokainen Harmion Herttuakunnassa vankeusrangaistusta suorittava olkoot rangaistuksen aikana Herttuakunnan alamaiseen verrattavissa. Mikäli vankeusrangaistusta suorittava toivoo, voi tämä suorittaa koko rangaistuksensa tai osan rangaistuksestaan Harmion Herttuakunnan vartioston palveluksessa.
}}

==Laki avioliitosta==

===''I Luku - Avioliitto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avioliiton solmiminen
| Sisältö = Avioliiton voi solmia Herttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Herttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Herttuan lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Solmiminen ja purkaminen
| Sisältö = Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Herttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Avioliitto omaisuuden kanssa
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Aikaisemmat avioliitot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Avioliitot eläimien kanssa
| Sisältö = Eläin, joka on Herttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Herttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.
}}

==Laki karkoituksesta==
''Tarkennusta karkoitukseen liittyen.''

===''I Luku - Karkoitus''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Karkoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Herttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Herttuakunnan alueelle, ilman Herttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Karkoituksen poistaminen
| Sisältö = Vain Harmion Herttua voi mitätöidä HeHrttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.
}}

==Laki uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Kiellettyä uskonnonharjoitusta ovat vieraan uskonnon julkinen levittäminen, tunnustamattoman uskon sanoman levittäminen sekä tunnustamattoman uskon uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen. Tämän lisäksi tunnustamattomien uskontojen edustajilla ei ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Vasallilaki==

===''I Luku - Harmion Herttuakunnan vasallit''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vasallit
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Herttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vasallien oikeudet
| Sisältö = Harmion Herttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.
{{Rivinvaihto}}
'''Vasallien yleiset erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Maa-alueen hallinnointi''', Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Asuinkeskusten perustaminen''', omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.
{{Rivinvaihto}}
'''Kauppasuhteet''', omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.
{{Rivinvaihto}}
'''Kenttätuomio''', omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
'''Muut erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Verotus''', omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
'''Lainsäätöoikeus''', omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Herttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Herttuan hyväksyntä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulliin''', omaa oikeuden asettaa tulleja Herttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', on vapaa Herttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Herttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus vartioon''', omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vasallin nimitys
| Sisältö = Harmion Herttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Herttua voi nimittää Harmion Herttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Herttua katsoo sopivaksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Läänitykset ja hallintoalueet
| Sisältö = Tämä pykälä säätää Herttuakunnassa esiintyvistä läänityksistä ja hallintoalueista. Alla on lueteltuna ja selitettynä erilaiset läänitykset ja hallintoalueet ylimmästä alimpaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Kenraalikuvernementti, suurlääni, jonka hallitsija on virkasuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
2) Kuvernementti, hallintoalue, jonka hallitsija on virkasuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
3) Markiisikunta, markiisin johtama läänitys.
{{Rivinvaihto}}
4) Kreivi- ja linnakreivikunta, kreivin tai linnakreivin johtama läänitys.
{{Rivinvaihto}}
5) Vapaaherrakunta, vapaaherran johtama läänitys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Läänityksen ja hallintoalueen hallinto
| Sisältö = Läänitykset ja hallintoalueet tarkoittavat tässä lainsäädännössä Herttuakunnan alaisia vasalleita, mikäli näille vasallin asema on suotu. Herttua päättää läänitystä myöntäessään tai hallintoaluetta perustaessaan, kuka maa-aluetta hallitsee tai millä tavalla maa-aluetta hallitseva hallinto valitaan. Herttua voi myöntää läänityksen tietylle henkilölle, tai julistaa erillisen järjestelmän, jolla hallitus läänitykselle nimitetään.
{{Rivinvaihto}}
Läänityksen omistus ja perinnöllinen siirtyminen jälkeläisille, pääasiassa jokainen myönnetty läänitys, joka ei ole Kenraalikuvernementti tai Kuvernementti on tietyn yhden henkilön omistuksessa ja tulee noudattamaan perinnöllistä siirtymistä.
{{Rivinvaihto}}
Kenraalikuvernementin ja Kuvernementin hallitsijat ovat aina virkasuhteessa, täten halliten maa-aluetta Herttuan puolesta ja tämän tahtoa seuraten.
{{Rivinvaihto}}
Herttuan päätöksellä läänitykselle tai hallintoalueelle voidaan julistaa vaaleilla valittava hallinto, tämä käytännössä voi tarkoittaa muun muassa kuvernöörin tai paikallisen kreivin valintaa erillisellä äänestyksellä, taikka parlamentin perustamista alueelle.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Herttualla on oikeus mielensä mukaisesti vaihtaa paikallista hallintoa, tai purkaa paikallisen hallinnon kokonaisuudessaan, sekä palauttaa suoraan Herttuan haltuun paikallinen läänitys taikka hallintoalue.
}}

==='''II Luku - Vapaakaupungit'''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vapaakaupunki
| Sisältö = Vapaakaupunki on kaupunki, jolla on osittaisia itsehallinnollisia oikeuksia. Vapaakaupungin perustamiseen vaaditaan Herttuan kirjallinen lupa, ja erillinen julistus. Vapaakaupungit eivät ole kenenkään yksittäistä omaisuutta, ja toimivat aina oman parlamenttinsa johdolla, joka koostuu oman kaupungin asukkaista. Vaikkakin kaupungissa on läsnä oma parlamentti, toimii kaupunki Herttuan alaisuudessa ja tämän armosta. Vapaakaupunki on hallintoalue.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vapaakaupungin hallinto
| Sisältö = Vapaakaupungin hallinto koostuu kahdesta osasta, parlamentista ja hallituksesta. Kumpikin, niin parlamentti kuin hallitus tulee koostua vain paikallisista asukkaista. Kaupungin hallitus valitaan parlamentin päätöksellä ja tämän esityksestä. Vapaakaupungin parlamentti valitaan puolestaan Herttuan antaman ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin että parlamentti vaihtuu jokaisen kuukauden vaihteessa. Uuden parlamentin myötä vaihtuu myös kaupungin hallitus. Hallinnon kokoonpanosta;
{{Rivinvaihto}}
Parlamenttia johtaa Nimismies, joka valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä parlamentin keskuudesta tämän ensimmäisessä kokouksessa. Nimismies toimii parlamentin puheenjohtajana ja vastaa kokouksien koolle kutsumisesta, sekä johtaa mahdollista kaupungin vartiostoa. Nimismies ei voi toimia samaan aikaan kaupungin hallituksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hallitusta johtaa Vapaaherra, jolle myönnetään aateluus ja vapaaherran titteli virkasuhteen ajaksi. Hallitus koostuu pääasiassa vapaaherrasta ja neuvoksista, joita ovat lakineuvos/oikeusneuvos ja talousneuvos. Hallinnolliset tehtävät jaetaan hallituksen jäsenten kesken hallitusta valittaessa, kuitenkin niin että vapaaherra johtaa ja vastaa hallituksen toiminnasta.
{{Rivinvaihto}}
Vapaakaupungin hallitus vastaa kaupungille annetuista velvoitteista ja kaupungin oikeuksien harjoittamisesta, sekä johtaa kaupunkia parlamentin ohjeistuksen mukaisesti. Poislukien vartiosto, josta vastaa parlamentin puheenjohtaja.
}}

==Laki Vierailusta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Herttuakunnassa vierailu
| Sisältö = Harmion Herttuakuntaan saapuvien vasallien ja heidän edustajiensa tulee erillisellä pyynnöllä ilmoittaa vierailustaan Herttuakunnassa. Pyynnön vierailusta hyväksyy ja hylkää Harmion Herttua itse, tai tämän poissaollessa Harmion tuomioistuin.
{{Rivinvaihto}}
Muiden hänen majesteettinsa ja Kruunun alamaisten liikkumista Harmion Herttuakunnassa ei tällä lailla rajoiteta.
{{Rivinvaihto}}
Lain selitys;
{{Rivinvaihto}}
''Harmiolaisina pyrimme tarjoamaan vieraillemme tasokkaan vierailun, tästä johtuen on suotavaa antaa aikaa ja rauha valmistella tilat vierailua varten, että kunnioittaa majoituksen järjestäjää. Kunnioituksesta muita hänen majesteettinsa vasalleja ja heidän edustajiaan kohden, vaadimme vähintään yhden päivän (Pelin sisäinen) varoajan vierailuille, jonka käytämme valmisteluihin. Olkoot huomautettu, että vasallien nimittämä aateli lukeutuu vasallin edustajiin.''
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Yleiset poikkeukset
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa vierailuun ei tarvitse erillistä lupaa, mikäli vierailun tarkoituksena on suorittaa Harmion lainsäädännön mukaista kauppaa paikallisen kauppiaan tai asukkaan kanssa.

Harmion Herttuakuntaan vierailun ajaksi saapuvat vasallit ja heidän edustajansa eivät tarvitse erillistä suostumusta vierailulleen, taikka ole tarpeen vierailusta ilmoittaa, mikäli;
{{Rivinvaihto}}
1) Vierailun tarkoituksena on suorittaa Harmion lainsäädännön mukaista kauppaa paikallisen kauppiaan tai asukkaan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
2) Vierailun päämääränä on harjoittaa kaupankäyntiä paikallisen yrityksen, tai asutuskeskuksessa sijaitsevan kaupan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
Näissä tapauksissa vierailu kuitenkin rajataan toteutettavaksi virallisessa asutuskeskuksessa, ja mahdollisimman lyhyessä ajassa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vierailu omistuksen perusteella
| Sisältö = Mikäli vasalli tai tämän edustaja omistaa maata, asunnon, kaupan tai toimitilan Harmion Herttuakunnasta, voi tämä vierailla vapaasti Herttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vierailu suhteen perusteella
| Sisältö = Mikäli vasallin tai tämän edustajan puoliso asuu, tai omistaa maata, asunnon, kaupan tai toimitilan Harmion Herttuakunnasta, voi tämä vierailla vapaasti Herttuakunnan alueella.
}}

===''II Luku - Vierailun ehdot ja ilmoittaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vierailuoikeus
| Sisältö = Kaikki vasallit ja heidän edustajansa, jotka haluavat vierailla Harmion Herttuakunnassa, heidän on erillisellä ilmoituksella pyydettävä Harmion Herttuan suostumus vierailulle. Ilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen vierailua.
{{Rivinvaihto}}
Suostumuksen myöntämisestä päättää Herttua itse, ja tämä suostumus voidaan evätä, mikäli vieraileva rikkoo paikallista lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vierailun alueellinen rajoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakuntaan saapuvilla vasalleilla ja heidän edustajillaan, joiden vierailu on hyväksytty, voi esiintyä liikkumisrajoituksia, jotka määritellään etukäteen vierailun hyväksymisen yhteydessä. Vierailijat saavat tällöin liikkua vain niillä alueilla, jotka on selkeästi määritelty suostumusta annettaessa. Mikäli vierailija rikkoo näitä rajoituksia, hänet voidaan poistaa Harmion alueelta.
{{Rivinvaihto}}
Oikeuslaitos voi tarvittaessa valvoa vierailijoiden liikkumista ja puuttua tilanteeseen, mikäli liikkumisrajoituksia rikotaan.
}}

===''III Luku - Vierailun kielto ja seuraamukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Ilman suostumusta tapahtuva vierailu
| Sisältö = Mikäli vasalli tai hänen edustajansa saapuu Harmion Herttuakuntaan ilman etukäteen hankittua suostumusta ja annettua ilmoitusta vierailusta, hänet voidaan pidättää tai poistaa Herttuakunnan alueelta. Tällaisesta vierailusta voi myös seurata rangaistus, joka voi sisältää sakkoja, majoittamisen epäämisen tai karkoituksen alueelta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Poikkeukset ja erityistapaukset
| Sisältö = Harmion Herttua voi myöntää erityisen suostumuksensa tietyille vasalleille ja heidän edustajilleen. Tällöin vierailijoiden tulee kuitenkin noudattaa Harmion lakeja ja käyttäytyä sopusoinnussa Herttuakunnan asukkaiden kanssa.
{{Rivinvaihto}}
Vierailut, joissa on poikkeuksellisia ehtoja, käsitellään aina henkilökohtaisesti Harmion Herttuan toimesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Liikkumisrajoitukset ja valvonta
| Sisältö = Kaikkien Harmion Herttuakunnassa vierailevien muiden vasallien ja heidän edustajiensa on noudatettava mahdollisia liikkumisrajoituksia. Vierailijoille voidaan määrittää erityisiä alueita, joilla he saavat liikkua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli vierailija rikkoo liikkumisrajoituksia, hänet voidaan poistaa Herttuakunnasta välittömästi ilman palautusoikeutta.
}}

===''IV Luku - Lain toimeenpano''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Lain valvonta ja rangaistukset
| Sisältö = Tämän lain valvonta kuuluu Harmion Herttuakunnan oikeuslaitokselle, joka vastaa siitä, että kaikki vierailijat omaavat luvan Herttuakunnassa vierailulle ja noudattavat annettuja ehtoja. Viranomaiset voivat myös valvoa majoitusta ja vierailun aikataulua.
{{Rivinvaihto}}
Viranomaiset voivat tarvittaessa määrätä vieraiden poistumisen Herttuakunnasta, mikäli he eivät noudata sovittuja sääntöjä tai ovat aiheuttaneet häiriöitä. Liikkumisrajoitusten rikkominen tai luvattomat vierailut voivat johtaa muun muassa karkotukseen.
}}

=Harmion Poikkeuslaki=

==Laki Poikkeuslain Voimaantulosta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Poikkeuslaki
| Sisältö = Poikkeuslaki astuu voimaan Harmion Herttuan julistaessa poikkeustilan. Poikkeustila voidaan julistaa ja mitätöidä Herttuan toimesta päiväkäskyn muodossa. Herttua voi erikseen määritellä astuuko poikkeustila voimaan koko Herttuakunnan alueella, vai ainoastaan tietylle alueelle rajattuna. Päiväkäskyssä tulee ilmoittaa poikkeustilan kesto, tai julistaa tila toistaiseksi voimassa olevana.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuslaki ylittää vallaltaan "Harmion Herttuakunnan Säännöstön" ja ottaa täten prioriteetin säännöstöön nähden.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuslailla ei voi rajoittaa Kruunun, taikka keskushallinnon toimintaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Herttuan ollessa estynyt
| Sisältö = Harmion Herttuan ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään, taikka kykenemätön vastaamaan Harmion Herttuakuntaa koskevaan uhkaan, tapahtuu seuraavat asiat;
{{Rivinvaihto}}
1) Harmion Herttuakunnan Neuvosto on kutsuttava välittömästi koolle jonkun Neuvoston jäsenen toimesta. Neuvosto äänestää keskuudestaan henkilön, tai henkilöt, jotka ottavat Harmion Herttuan tehtävät väliaikaisesti hoitaakseen, neuvosto toteuttaa tämän ilman Herttuainsäädöksen rikkomista. Neuvostolla ei ole valtaa muokata Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä, taikka kumota Herttuan aikaisempia päiväkäskyjä.
{{Rivinvaihto}}
2) Vallan väliaikaisesta vaihtumisesta on välittömästi julkaistava päiväkäsky, nimellä "Neuvoston Päiväkäsky". Neuvoston julkaisemat päiväkäskyt kertovat suoran Neuvoston kannan ja ovat yhtä painavia, kuin Herttuan itsensä sana.
{{Rivinvaihto}}
3) Johtuen poikkeuksellisesta tilanteesta, astuu Poikkeuslaki välittömästi voimaan kokonaisuudessaan.
{{Rivinvaihto}}
4) Neuvosto ottaa käyttöönsä nimen "Väliaikaishallitus" ja ottaa yksin hoitaakseen Herttuakunnan diplomaattiset kanavat.
{{Rivinvaihto}}
Herttuan ollessa jälleen kykenevä hoitamaan tehtäviään, poistuu Poikkeuslaki käytöstä.
}}

==Laki Vartioston ja Oikeuslaitoksen Erioikeuksista==

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yleiset erioikeudet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan Oikeuslaitoksella ja tämän alaisella vartiostolla on laajennetut oikeudet suorittaa pidätyksiä, etsintöjä ja takavarikkoja. Vartioston ei tule pyytää erillistä tuomioistuimen lupaa taikka konsultoida tuomioistuinta pidätyksien, etsintöjen taikka takavarikkojen suorittamisesta. Vartiostolla on valtuudet poistaa kuka tahansa miltä tahansa alueelta ilman erikseen määriteltävää syytä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaupankäynti
| Sisältö = Oikeuslaitoksella on oikeus rajoittaa Harmion Herttuakunnan alueella tapahtuvaa kauppaa, taikka kieltää kaupankäynti kokonaisuudessaan. Kauppaan kohdistuvista rajoituksista tulee ilmoittaa erillisellä Oikeuslaitoksen julkistamalla tiedotteella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Liikkuminen
| Sisältö = Oikeuslaitos voi erillisen tiedotteen julkistamalla rajoittaa liikkumista Harmion Herttuakunnan alueella. Rajoitukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia Harmion Herttuakunnassa liikkuvia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Taannehtivuus
| Sisältö = Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisesti; Jotta taannehtivuutta koskeva pykälä tulisi voimaan muun Poikkeuslain kanssa, tulee pykälän voimaantulolle saada hyväksyntä niin Harmion Herttualta, mutta myös kaikilta Herttuakunnan Neuvoston jäseniltä.
}}

=Harjulanlaakson lainsäädäntö=

==Laki Harjulanlaaksosta==

===''I Luku - Yleistä''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kenraalikuvernementin lainsäädäntö ja selitys
| Sisältö = Harjulanlaakson lainsäädäntö muodostaa osan Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä, ja sen julkaisemisesta vastaa Harmion Herttua. Se on voimassa yksinomaan Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueella.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson lainsäädäntöön voi sisältyä säädöksiä ja lakeja, jotka poikkeavat muusta Herttuakunnasta, tai jotka ovat lisäyksiä Herttuakunnassa laajasti vallassa oleviin lakeihin. Vaikka Harmion Herttuakunnan lainsäädäntö on lähtökohtaisesti ensisijainen, Kenraalikuvernementin omia lakeja sovelletaan silloin, kun ne poikkeavat yleisestä lainsäädännöstä — poikkeuksena Harmion Valtalaki, jota on noudatettava koko Herttuakunnan alueella riippumatta paikallisista säädöksistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Lain muokkaaminen ja mitätöinti
| Sisältö = Harmion Herttua voi Kruunun hyväksynnällä muokata Harjulanlaakson lainsäädäntöä tai mitätöidä sen kokonaan. Herttua pidättää myös oikeuden päiväkäskyllä väliaikaisesti poistaa yksittäisten pykälien voimassaolon Harjulanlaakson lainsäädännöstä.
}}

==Laki Uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Herttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Rikoslain lisäys==

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Harmion lainsäädännön ja kyseisessä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

===''IV Luku - Rikokset Herttuakuntaa vastaan''===

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Uskon esto ja pilkkaus
| Sisältö = Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Herttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.
}}

Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

2025-05-07T06:54:50Z

J0nni: Perustuslaki 3 §: ”Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko” -> pykälää ”Virran vastaisten oppien julkisesta harjoittamisesta” selvennettävä perustuslain mukaiseksi. Laki hylätty. Kumottu muokkaus 2290, jonka teki Qn2 (keskustelu)

----

= <div style='text-align:center;'>Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =
<div style='text-align:center;'>“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''

[[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]

''Näin annettu,''

''Vituurein jalona vuonna 670,''

''Lordi Hasselsson Loimuntunto &'' ''Temppelinherra Qvin Valonkaiku''

⠀
----
===<div style='text-align:left;'>Sisältö</div>===

<div style='text-align:left;'>''I.'' ''Prefektuurin Hallinnosta''

''II.'' ''Rikoksista''

''III.'' ''Virrasta''

''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''

''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''

⠀
----

=== JOHDANTO: ===
Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu perinteisiin, kunniaan ja ennen kaikkea kunkin oikeuteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on muodostettu Valtakuntamme viisaita kuunnellen, Prefektuurin ja sen alamaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; Älköön yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; Älköön yhdenkään matkaajan enää tarvitse etsiä vapautta edetä polullaan.

⠀
----

=== ARTIKLA I: Prefektuurin Hallinnosta ===
'''I. PREFEKTUURIN HALLINTO'''

“''Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''

Kuten lähes kaikkialla maailmassa, myös Viiden Totuuden Prefektuurissa ilmenee kaksijakoinen luonne. Näin ollen, on Prefektuurilla kaksi keskenään tasavertaista hallitsijaa:

* Viiden Totuuden Prefektuurin Lordi, joka kantaa Prefektuurissa maallista valtaa, edustaen maata; sekä
* Totuudenpolun Temppelinherra, joka kantaa Prefektuurissa hengellistä valtaa, edustaen taivasta.

Viiden Totuuden Prefektuurin Lordin valitkoon Mestarein Kollegio äänestyksellä. Nimittäköön Kruunu Lordin virkaansa.

Totuudenpolun Temppelinherran valitkoon ja nimittäköön Mestarein Kollegio sen itse määrittämällään tavalla.

Kumpikaan ei ole toisen ylä- eikä alapuolella, ja ilman toista ei Prefektuuri ole kokonainen. Molempien auktoriteetti Prefektuurissa on yhdenvertainen, joskin toisiaan täydentävä, kuten tässä hallintosäännössä säädetään. Kumpikin omaa oman tehtävänsä, vastuunsa, velvoitteensa ja oikeutensa. Olkoon kullakin korkein sana niihin osa-alueisiin, jotka tämä hallintosääntö kunkin kontolle säätää; ja olkoon kullakin tasavertainen sana niihin osa-alueisiin, jotka tämä hallintosääntö säätää hoidettavaksi molempien yhteistoiminnassa.

'''II. LORDIN AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA'''

Lordin tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun edustajana. Lordi kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu.

Lordilla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

* Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.
* Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.
* Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.
* Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.
* Velvoite vastata Prefektuurin ulkopolitiikasta ja lääneinvälisistä suhteista yhdessä Temppelinherran kanssa.

Omatkoon Lordi seuraavat oikeudet:

* Oikeus esittää ja osaltaan hyväksyä uusia lakeja Prefektuurin maille, sekä varmistaa, että Temppelinherran esittämä lainsäädäntö on maallisesti toteuttamiskelpoinen.
* Oikeus kerätä tässä lainsäädännössä säädettyjä veroja Prefektuurin mailla.
* Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna Temppelinherran antamia tuomioita.
* Oikeus seurata ja esittää oma näkemys Prefektuurin oikeudenkäynneissä.
* Oikeus nimittää ja erottaa Prefektuurin viranhaltijoita.
* Oikeus myöntää ja poistaa arvonimiä ja alueita kaikilta henkilöiltä ja suvuilta Prefektuurin mailla.
* Oikeus koota ja komentaa soturistoa ja kaikkia Prefektuurin sotajoukkoja.
* Oikeus kirjoittaa, esittää ja osaltaan hyväksyä sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaativat sopimukset myös Temppelinherran hyväksynnän.
* Oikeus yhdessä Temppelinherran kanssa julistaa sota tai aloittaa konflikti kapinoivia alamaisia, ulkopuolisia kansoja tai muita läänejä vastaan.
* Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa Temppelinherran päätöksellä.
* Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.

'''III. TEMPPELINHERRAN AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA'''

Totuudenpolun papiston edustaja, Totuudenpolun Temppelinherra toimii moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; on hänen tehtävänsä kirjata lainsäädäntömme, jakaa oikeutta ja opettaa kulttuuriamme ja Totuutta jälkipolville.

Temppelinherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

* Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja Totuuden opin säilyminen.
* Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.
* Velvoite opastaa kansaa polulla kohti Totuutta ja Valoa.
* Velvoite vastata Anwein temppelin toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.
* Velvoite vastata Prefektuurin ulkopolitiikasta ja lääneinvälisistä suhteista yhdessä Lordin kanssa.

Omatkoon Temppelinherra seuraavat oikeudet:

* Oikeus toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen; sekä oikeus antaa ja toimeenpanna tuomioita rikoksista, sekä toimia sovittelijana alamaisten välisissä riita-asioissa.
* Oikeus esittää ja osaltaan hyväksyä uusia lakeja Prefektuurin maille, sekä varmistaa, että Lordin esittämä lainsäädäntö noudattaa Prefektuurin kulttuurisia ja hengellisiä arvoja.
* Oikeus toimeenpanna lakia Virrasta ja suoda tämä oikeus myös muille oman tahtonsa mukaisesti.
* Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.
* Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.
* Oikeus kirjoittaa, esittää ja osaltaan hyväksyä sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaativat sopimukset myös Lordin hyväksynnän.
* Oikeus yhdessä Lordin kanssa julistaa sota tai aloittaa konflikti kapinoivia alamaisia, ulkopuolisia kansoja tai muita läänejä vastaan.
* Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoot nämä kuitenkin kumottavissa Lordin päätöksellä.
* Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.

'''IV. SOTURISTON AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA'''

Prefektuurin Soturisto toimii Prefektuurin kansan puolustajana, lainsäädäntömme toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.

Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

* Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.
* Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan.
* Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.

Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:

* Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.
* Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita.
* Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuiksi.
* Oikeus teloittaa välitöntä Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa vaaraa aiheuttava rikollinen.
⠀
----

=== ARTIKLA II: Rikoksista ===
“''Ihmisiin ei tule luottaa.”''

Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää virkaatekevä Temppelinherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella.

'''I. RIKOKSET'''

* Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.
* Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.
* Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.
* Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.
* Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.
* Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.
* Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.
* Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle.
* Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.
* Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.
* Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.
⠀
----

=== ARTIKLA III: Virrasta ===
“''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''

Virran laki koostuu Temppelinherran säätämistä säännöksistä; säännöksistä, joiden tarkoitus on ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. Seuraavien säännösten rikkomisesta rangaistuksen määrittää virkaatekevä Temppelinherra.

'''I. VIRTAA VASTAAN RIKKOMINEN'''

Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tässä hengessä seuraava olkoot kiellettyä:

* Vituurein häpäisy.
* Totuudesta luopuminen, tai tuohon kehottaminen.
* Laiton ihmisveren vuodatus.
* Minkäänlainen yritys pakottaa toinen hyväksymään jumala, joka ei ole tämän oma.
* Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.
* Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.
* Virran vastaisten oppien julkinen levittäminen.
* Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.

'''II. VALAN RIKKOMINEN'''

Annetun lupauksen tai valan rikkominen tai pettäminen. Tähän lukeutukoon seuraava:

* Kaikki valat, jotka ovat vannottu Virran edessä, olivat ne sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.
* Kaikki toiselle kirjallisena annetut lupaukset.
* Kaikki lupaukset ja valat, jotka ovat annettu Lordille tai tämän edustajalle.
⠀
----

=== ARTIKLA IV: Matkaajain oikeuksista ===

'''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ'''

Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin Lordi tai Totuudenpolun Temppelinherra on myöntänyt kansalaisuuden. Jokainen kansalainen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet, ja jokainen ulkopuolinen omaa tässä laissa säädetyt ulkopuolisen oikeudet, elleivät he ole rikkoneet Prefektuurin lakeja, tai muita voimassa olevia julkisia säännöksiä.

'''II. KANSALAISEN OIKEUDET'''

Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot heille myönnetty seuraavat oikeudet:

* Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.
* Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa yhtäkään tässä tai tulevissa Prefektuurin hallinnon antamissa dokumenteissa säädettyä lakia tai julistusta.
* Oikeus harjoittaa mitä tahansa ammattia tai elinkeinoa, jotka he parhaaksi näkevät.
* Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun papiston jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.
* Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.
* Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.

'''III. MESTARIN OIKEUDET'''

Totuudenpolun mestarit ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka yhdessä Temppelinherran kanssa kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla Temppelinherran lisäksi yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Osoituksena heidän arvokkaasta työstään, olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:

* Oikeus verovapauteen. Älköön Totuuden mestarit olko velvoitettuja maksamaan veroa Anwein kaupungissa.
* Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö Totuuden mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.
* Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi kahdenkesken heidän ja Temppelinherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäkööt, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.

'''IV. ULKOPUOLISEN OIKEUDET'''
* Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.
* Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Lordin, Temppelinherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.
⠀
----

=== ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===
'''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA'''

Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä Lordin auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:

* Olkoon kaupankäyntiveron suuruus Prefektuurin mailla 5%. Se kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupalla toteutetut myynnit.
* Olkoon Prefektuurissa asunnon omistavilla, mutta ei sen kansalaisuutta omaavilla alamaisilla velvoite maksaa kiinteistöveroa lähtökohtaisesti kuukausittain, tai muunlaisena erikseen kiinteistön myyjän kanssa sovittuna eränä. Olkoon kiinteistöveron suuruus seuraava:
** Pienistä asunnoista, eli asunnoista, joiden lattiapinta-ala on alle 100 neliömetriä, 5 kruunua kuussa
** Keskisuurista asunnoista, eli asunnoista, joiden lattiapinta-ala on yli 100 mutta alle 200 neliömetriä, 15 kruunua kuussa
** Suurista asunnoista, eli asunnoista, joiden lattiapinta-ala on yli 200 neliömetriä, 30 kruunua kuussa

Kiinteistöveron jäädessä maksamatta, on Prefektuurilla oikeus lunastaa kiinteistö takaisin.

* Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa Prefektuurin voudille tai Lordille.
⠀
----<div style='text-align:right;'>NÄIN OLKOON, VIRRAN SUOMANA,
<div style='text-align:right; color:#b45f06;'> ⠀ </div>
<div style='text-align:right;'>Seesteisen transsendenssin mestari, Totuuden temppelin & Aamunkoiton kulkijain vartija,
<div style='text-align:right; color:#b45f06;'>Qvin Valonkaiku</div>
<div style='text-align:right; color:#b45f06;'> ⠀ </div>
<div style='text-align:right;'>Viiden Totuuden Prefektuurin oikeamielinen Lordi,
<div style='text-align:right; color:#990000;'>Hasselsson Loimuntunto</div>

Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma

2025-05-02T21:22:55Z

J0nni: formatointi kuntoon

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''3.5.2025:''' Tarkennettu muut rikokset-pykälän alle keskushallinnon halventamista
<br>
'''5.4.2025:''' Lisätty vaikutusalue koskevaksi aina keskushallintoa koskeviin rikoksiin
<br>
'''17.2.2025:''' Selvennetty rangaistuksia
'''10.2.2025:''' Kielletty naamioituminen sekä panssareiden ja aseiden julkinen hallussapito.}}{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Vaikutusalue|Sisältö=Tämä lainsäädäntö on voimassa Saroksen alueella, sekä aina alueesta riippumatta keskushallintoon kohdistuvissa rikoksissa. Saroksen alue käsittää kuninkaanlinnan ja sen välittömän läheisyyden. Lain rikkomista käsitellään Saroksen alueen tuomioistuimessa.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoslaki|Sisältö={{Alapykälä|Nro=2.1|Otsikko=Väkivaltarikokset|Sisältö=Saroksen alueella ei tule käyttää minkäänlaista aiheetonta väkivaltaa. Päällekarkaukset, tapot, murhat ja muu väkivalta on yksiselitteisesti kiellettyä. }}
{{Alapykälä|Nro=2.2|Otsikko=Omaisuusrikokset|Sisältö=Kaikenlainen muiden omaisuuden oikeudeton varastaminen ja haltuunotto on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.3|Otsikko=Rajattujen esineiden hallussapito|Sisältö=Saroksen alueella naamioituminen sisältäen myös pään peittävän nahkalakin on yksiselitteisesti kielletty. Myös panssareiden sekä terä- ja jousiaseiden julkinen kantaminen on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.4|Otsikko=Muut rikokset|Sisältö=Kaikenlainen muu yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen käytös on myös kiellettyä, vaikka sitä ei olisi tässä laissa erikseen kielletty. Myös minkäänlainen keskushallinnon kunnian, aseman tai arvokkuuden loukkaaminen on ehdottoman tuomittavaa.}}
{{Alapykälä|Nro=2.5|Otsikko=Rangaistukset|Sisältö=Saroksen alue on asemastaan johtuen erityisen rauhoitettu rikoksilta ja häiriöltä. Alueen lain rikkomisesta rangaistaan rikoksen vakavuuden ja yleisen harkinnan mukaan, vakavimmista rikoksista voidaan tuomita myös [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|karkotukseen]].}}}}
{{Laki|Alue=Saros}}

Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma

2025-05-02T21:20:22Z

J0nni: Tarkennettu muut rikokset-pykälän alle keskushallinnon halventamista

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
’’’3.5.2025:’’’ Tarkennettu muut rikokset-pykälän alle keskushallinnon halventamista
'''5.4.2025:''' Lisätty vaikutusalue koskevaksi aina keskushallintoa koskeviin rikoksiin
<br>
'''17.2.2025:''' Selvennetty rangaistuksia
'''10.2.2025:''' Kielletty naamioituminen sekä panssareiden ja aseiden julkinen hallussapito.}}{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Vaikutusalue|Sisältö=Tämä lainsäädäntö on voimassa Saroksen alueella, sekä aina alueesta riippumatta keskushallintoon kohdistuvissa rikoksissa. Saroksen alue käsittää kuninkaanlinnan ja sen välittömän läheisyyden. Lain rikkomista käsitellään Saroksen alueen tuomioistuimessa.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoslaki|Sisältö={{Alapykälä|Nro=2.1|Otsikko=Väkivaltarikokset|Sisältö=Saroksen alueella ei tule käyttää minkäänlaista aiheetonta väkivaltaa. Päällekarkaukset, tapot, murhat ja muu väkivalta on yksiselitteisesti kiellettyä. }}
{{Alapykälä|Nro=2.2|Otsikko=Omaisuusrikokset|Sisältö=Kaikenlainen muiden omaisuuden oikeudeton varastaminen ja haltuunotto on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.3|Otsikko=Rajattujen esineiden hallussapito|Sisältö=Saroksen alueella naamioituminen sisältäen myös pään peittävän nahkalakin on yksiselitteisesti kielletty. Myös panssareiden sekä terä- ja jousiaseiden julkinen kantaminen on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.4|Otsikko=Muut rikokset|Sisältö=Kaikenlainen muu yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen käytös on myös kiellettyä, vaikka sitä ei olisi tässä laissa erikseen kielletty. Myös minkäänlainen keskushallinnon kunnian, aseman tai arvokkuuden loukkaaminen on ehdottoman tuomittavaa.}}
{{Alapykälä|Nro=2.5|Otsikko=Rangaistukset|Sisältö=Saroksen alue on asemastaan johtuen erityisen rauhoitettu rikoksilta ja häiriöltä. Alueen lain rikkomisesta rangaistaan rikoksen vakavuuden ja yleisen harkinnan mukaan, vakavimmista rikoksista voidaan tuomita myös [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|karkotukseen]].}}}}
{{Laki|Alue=Saros}}

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2025-04-08T14:47:39Z

J0nni: typo

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''8.4.2025:''': Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
<br>
'''2.3.2025:''' Selvennetty hoidettavan alueen luovuttamista eteenpäin ('''4.2 §''')
<br>
'''19.2.2025:''' Poistettu lause aloituksesta, selvennetty karkotustilanteita ('''8 §''')
<br>
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona kansalaisuuden riistäminen.

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunu voi karkottaa oman harkintansa perusteella, sisältäen mutta ei rajoittuen perustuslakia tai muuta kruunun lainvoimaista määräystä rikkovaan alamaisen. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Perustuslaki

2025-04-08T14:43:12Z

J0nni: Lisätty uskonnon harjoittamisen lisävaatimukseksi kalpean tähden kappeli; vasalleita tiedotetaan asian tarkemmista vaatimuksista pian

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.|type=delete}}

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''8.4.2025:''': Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.2 §''')
<br>
'''2.3.2025:''' Selvennetty hoidettavan alueen luovuttamista eteenpäin ('''4.2 §''')
<br>
'''19.2.2025:''' Poistettu lause aloituksesta, selvennetty karkotustilanteita ('''8 §''')
<br>
}}

{{Rivinvaihto}}

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona kansalaisuuden riistäminen.

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}

'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
{{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
{{Rivinvaihto}}
Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunu voi karkottaa oman harkintansa perusteella, sisältäen mutta ei rajoittuen perustuslakia tai muuta kruunun lainvoimaista määräystä rikkovaan alamaisen. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma

2025-04-05T19:41:24Z

J0nni: Lisätty vaikutusalue koskevaksi aina keskushallintoa koskeviin rikoksiin

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''5.4.2025:''' Lisätty vaikutusalue koskevaksi aina keskushallintoa koskeviin rikoksiin
<br>
'''17.2.2025:''' Selvennetty rangaistuksia
'''10.2.2025:''' Kielletty naamioituminen sekä panssareiden ja aseiden julkinen hallussapito.}}{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Vaikutusalue|Sisältö=Tämä lainsäädäntö on voimassa Saroksen alueella, sekä aina alueesta riippumatta keskushallintoon kohdistuvissa rikoksissa. Saroksen alue käsittää kuninkaanlinnan ja sen välittömän läheisyyden. Lain rikkomista käsitellään Saroksen alueen tuomioistuimessa.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoslaki|Sisältö={{Alapykälä|Nro=2.1|Otsikko=Väkivaltarikokset|Sisältö=Saroksen alueella ei tule käyttää minkäänlaista aiheetonta väkivaltaa. Päällekarkaukset, tapot, murhat ja muu väkivalta on yksiselitteisesti kiellettyä. }}
{{Alapykälä|Nro=2.2|Otsikko=Omaisuusrikokset|Sisältö=Kaikenlainen muiden omaisuuden oikeudeton varastaminen ja haltuunotto on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.3|Otsikko=Rajattujen esineiden hallussapito|Sisältö=Saroksen alueella naamioituminen sisältäen myös pään peittävän nahkalakin on yksiselitteisesti kielletty. Myös panssareiden sekä terä- ja jousiaseiden julkinen kantaminen on kiellettyä.}}
{{Alapykälä|Nro=2.4|Otsikko=Muut rikokset|Sisältö=Kaikenlainen muu yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen käytös on myös kiellettyä, vaikka sitä ei olisi tässä laissa erikseen kielletty.}}
{{Alapykälä|Nro=2.5|Otsikko=Rangaistukset|Sisältö=Saroksen alue on asemastaan johtuen erityisen rauhoitettu rikoksilta ja häiriöltä. Alueen lain rikkomisesta rangaistaan rikoksen vakavuuden ja yleisen harkinnan mukaan, vakavimmista rikoksista voidaan tuomita myös [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|karkotukseen]].}}}}
{{Laki|Alue=Saros}}

Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

2025-04-01T15:07:00Z

J0nni: muutoslistaus järkevän pituiseksi

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''1.4.2025:''' Laki Suurherttuakunnan säädyistä; Muokattu II Lukua.

'''26.3.2025:''' Valtalaki; lisätty pykälä '''9§'''. Laki Suurherttuakunnan säädyistä; V Luku, lisätty pykälä '''4§'''.

'''9.3.2025:''' Yrityslaki; lisätty pykälät ('''5§, 6§'''). Rikoslaki; lisätty pykälä ('''7§'''). Kirjoitusvirheiden korjaus.
}}

=Harmion lainsäädäntö=

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Suurherttuakunnalle.

==Valtalaki==

===''I Luku - Yleistä''===
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion Suurherttuakunta
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Suurherttua Steevulle läänittämä maa. Suurherttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Suurherttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä Harmion Suurherttualla tarkoitetaan Suurherttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Suurherttualla tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua Steevua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Suurherttuakunnan lakien soveltaminen
| Sisältö = Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Suurherttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Harmion Suurherttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suurherttuakunnan alue
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Suurherttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Suurherttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Suurherttuan valta
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Suurherttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Suurherttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Suurherttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
Suurherttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Suurherttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Suurherttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Suurherttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Kruunun intressi
| Sisältö = Mikäli Kruunulla tai Suurherttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Suurherttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Suurherttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Suurherttuakunnan vartiosto
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan turvallisuudesta vastaa Suurherttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Suurherttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Suurherttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Suurherttuakunnan tuomioistuimelta.
{{Rivinvaihto}}
Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Suurherttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Suurherttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.
{{Rivinvaihto}}
Suurherttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Suurherttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Suurherttuakunnan alueella Suurherttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Suurherttualle. Suurherttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Harmion tuomioistuin
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Suurherttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti
| Sisältö = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Suurherttuan ja Harmion Suurherttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Suurherttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Suurherttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Suurherttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Suurherttuan päätöksellä muusta Harmion Suurherttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Suurherttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Suurherttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;
{{Rivinvaihto}}
'''Kenraalikuvernööri''', neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Suurherttuan ohjeistuksen mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Maaherra''', neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Komentaja''', johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Maanomistus
| Sisältö = Kaikki maa on Kruunun, hänen majesteettinsa omistuksessa.
{{Rivinvaihto}}
Hänen majesteettinsa omistaa kaiken valtakunnan maan, mutta voi antaa maa-alueen valtakunnan alamaisen hoidettavaksi erillisellä mandaatilla. Näin ollen puhuttaessa maa-alueen vuokraamisesta, myynnistä, omistamisesta tai muusta omistussuhteesta tässä lainsäädännössä, tarkoitetaan tällä ainoastaan oikeutta käyttää ja hallinnoida asiaan kuuluvaa maa-aluetta Harmion Suurherttuakunnan alaisuudessa.
}}

===''II Luku - Julistukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Suurherttuan päiväkäsky
| Sisältö = Harmion Suurherttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi tarkentaa Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä, tehdä muutoksia Harmion lainsäädäntöön, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen tuomioihin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin päätöksiin. Suurherttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Suurherttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Suurherttua toisin sanoo. Suurherttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Suurherttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion lainsäädäntöön nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion lainsäädännön yläpuolella. Suurherttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Suurherttua Steevu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Päiväkäskyn julkaisu
| Sisältö = Suurherttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Suurherttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Suurherttua itse.
}}

===''III Luku - Suurherttuakunnan neuvosto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Neuvosto
| Sisältö = Suurherttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Suurherttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Suurherttuan konsultointi Harmion Suurherttuakuntaa koskevissa asioissa, Suurherttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.
{{Rivinvaihto}}

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Suurherttuaa Harmion Suurherttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Suurherttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään antanut.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Neuvoston kokoontuminen
| Sisältö = Neuvosto kokoontuu aina Suurherttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Suurherttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Suurherttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Suurherttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Sotaneuvosto
| Sisältö = Merkittävän Harmion Suurherttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Suurherttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Suurherttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Suurherttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Suurherttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Suurherttuan johdolla. Suurherttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Neuvoston kokoonpano
| Sisältö = Ohessa määrätään Harmion Suurherttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Suurherttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Käskynhaltija''' (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Suurherttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeuskansleri''', toimii Suurherttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.
{{Rivinvaihto}}
'''Kaupunginvouti''', johtaa Suurherttuakunnan pääkaupunkia Suurherttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Suurarkkitehti''', avustaa Suurherttuaa Suurherttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnanvouti''', johtaa ja vastaa Suurherttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös suurherttuanvirastosta. Toimii Suurherttuan toiveiden mukaisesti.
}}

==Laki vartiostosta==

===''I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion vartiosto
| Sisältö = Suurherttuakunnan turvallisuudesta vastaa Suurherttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa suurherttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.
{{Rivinvaihto}}
Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Suurherttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Suurherttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Etsintäkuulutukset
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Suurherttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Suurherttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Suurherttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosten tutkiminen
| Sisältö = Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Suurherttuakunnan turvallisuus
| Sisältö = Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Suurherttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Suurherttuakunnan lakien, säädösten ja Suurherttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Suurherttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Etsinnät ja takavarikot
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Haarniskan ja aseen kantaminen
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Suurherttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Suurherttuakunnan virkamiehillä, Suurherttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, on teko rangaistava.
}}

==Tuomioistuinlaki==

===''I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Suurherttua itse. Suurherttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Suurherttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Suurherttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Suurherttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Suurherttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Suurherttuakuntaa Suurherttuan itsensä alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Harmion oikeuslaitos koostuu siis Suurherttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Suurherttuan alaisuudessa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vilppi ja virkarikos
| Sisältö = Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Suurherttua kaikki asiaan liittyvät toimet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Päätöksestä valittaminen
| Sisältö = Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Suurherttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Suurherttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.
}}

==Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki==

===''I Luku - Verolaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vero
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Suurherttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Suurherttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Veroprosentti ja veron toimitus
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 10 prosenttia myyntihinnasta. Suurherttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla. Eriävästä veroprosentista annetaan erillinen Suurherttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Suurherttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Suurherttualle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Myynti Suurherttuakunnan ulkopuolelle
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Suurherttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Suurherttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Suurherttuan päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vapauttaminen verosta
| Sisältö = Suurherttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Suurherttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa
| Sisältö = Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Suurherttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 100 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.
}}

===''II Luku - Maankäyttölaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maankäyttö
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan maankäyttöä valvoo Suurherttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Suurherttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Suurherttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Suurherttualta tai rakennusvirastolta.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan ja Suurherttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaavoitus
| Sisältö = Suurherttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Suurherttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Suurherttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suuret rakennusprojektit
| Sisältö = Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Suurherttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Suurherttuakunnan maanvuokraus
| Sisältö = Harmion rakennusvirastolla on Suurherttuan myöntämä lupa vuokrata Suurherttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Suurherttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Suurherttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.
{{Rivinvaihto}}
Suurherttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maa-alueen tarkoitus
| Sisältö = Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Suurherttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Suurherttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Provisio
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunta voi myöntää Suurherttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Suurherttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Suurherttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.
}}

===''III Luku - Yrityslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yrityksen perustaminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Suurherttuakunnan vakituinen asukas, Suurherttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Suurherttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Suurherttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Suurherttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään '''2 Kr''' suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aloitusraha ja tuet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa perustettu yritys tai Suurherttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Suurherttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Suurherttua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli Harmion Suurherttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Suurherttuakunnalta tukia, joko Suurherttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Suurherttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Suurherttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Yritykset kaivostoiminnassa
| Sisältö = Mikäli Harmion Suurherttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Suurherttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Suurherttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,
{{Rivinvaihto}}
5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
6) Ilmoituksen jättäjän nimi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Yrityksen purkaminen
| Sisältö = Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Suurherttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Suurherttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Suurherttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Myönnetty monopoli
| Sisältö = Suurherttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Suurherttuakunnassa. Harmion Suurherttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Taho, joka ilman Suurherttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista, on tuomittava laittomasta monopolista.
}}

===''IV Luku - Sopimuslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Sopimukset
| Sisältö = Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikkeet ja riidat
| Sisältö = Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Suurherttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelin sopimukset
| Sisältö = Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.
}}

==Laki Suurherttuakunnan säädyistä==

===''I Luku - Harmion säädyt''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Suurherttuakunnan säädyt
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;
{{Rivinvaihto}}
'''Aateliset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Suurherttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Suurherttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.
{{Rivinvaihto}}
'''Papisto'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Suurherttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Porvaristo'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, pitäen Suurherttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.
{{Rivinvaihto}}
'''Alamaiset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen Suurherttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Suurherttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Suurherttuakunnan alamaisuus
| Sisältö = Jokainen Harmion Suurherttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Suurherttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Karkoitus
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnasta karkoitettu menettää Suurherttuakunnan alamaisuuden, kaiken Suurherttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Suurherttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.
}}

===''II Luku - Harmion aatelisto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelisto
| Sisältö = Aatelisarvot myönnetään Suurherttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Suurherttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;
{{Rivinvaihto}}
'''Markiisi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Suurherttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Kreivi''', annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Suurherttuakuntaa tämän alaisena vasallina.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnakreivi''', annettakoot ansioituneelle ja uskolliselle Suurherttuakunnan alamaiselle, joka pitää hallussaan linnaa ja maa-aluetta.
{{Rivinvaihto}}
'''Varakreivi''', annettakoot ansioituneelle alamaiselle, joka toimii kreivin tai linnakreivin edustajana, tai hallussapitää omaa maa-aluettaan, mutta joka ei ole yhtä laaja tai erioikeuksiltaan merkittävä verraten kreivin ja linnakreivin omistuksiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Paroni''', kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
'''Vapaaherra''', myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Suurherttuakunnan hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Baronetti''', henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Suurherttuaa kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
'''Ritari''', annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Suurherttuakuntaa, sen asukkaita, Suurherttuaa ja valvonut Suurherttuan sanan toteutumista.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Suurherttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Suurherttualle ja Harmion vaakunalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aatelisarvon myöntäminen
| Sisältö = Aatelisarvon myöntää aina Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Suurherttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelisarvon riistäminen
| Sisältö = Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Suurherttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.
}}

===''III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelin velvoitteet
| Sisältö = Harmion aateli on nimitetty Suurherttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Suurherttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Suurherttuakuntaa ja Suurherttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite raportointiin''', mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Suurherttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Suurherttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite kehittämiseen''', jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Suurherttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Suurherttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Suurherttuan mahdollistamalla tavalla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aateliston erioikeudet
| Sisältö = Aatelinen, joka Suurherttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kantaa haarniskaa''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Suurherttuakunnan alueella.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulla kuulluksi''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Suurherttuan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kartanoon''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Suurherttuakunnan alueelta.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Suurherttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus Suurherttuan tuomioon''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus Suurherttuan pitämään oikeudenkäyntiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kaksintaisteluun''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Suurherttuakunnan aatelistoa, jonka Suurherttua itse aateliin on nimittänyt.
}}

===''IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Porvariston velvollisuudet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;
{{Rivinvaihto}}
Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Suurherttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.
{{Rivinvaihto}}
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Porvariston erioikeudet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Suurherttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus edustukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Suurherttuan erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus verohelpotukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Suurherttuan päiväkäskyn mukaan.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Suurherttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Suurherttuakunnan alueella asuvat.
}}

===''V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kiinniotto-oikeus
| Sisältö = Jokaisella Harmion Suurherttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Suurherttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Itsepuolustus
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Oikeus ravintoon
| Sisältö = Jokaisella Harmion Suurherttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Sota- tai poikkeustilassa
| Sisältö = Harmion Suurherttuan julistaessa sota- tai poikkeustilan koko Suurherttuakunnan tai tietylle Suurherttuakunnan alueelle ovat Harmion Suurherttuakunnan alamaiset velvoitettuja seuraavaan;
{{Rivinvaihto}}
1) Jokainen Harmion Suurherttuakunnan alamainen laskettakoot Suurherttuakunnan vartioston nostoväkeen ja olkoot velvollisia ilmoittautumaan palvelukseen lähimmällä Suurherttuakunnan vartioston toimipaikalla. Nostoväki varustetaan Suurherttuakunnan toimesta.
{{Rivinvaihto}}
2) Mikäli käsketään, jokainen Harmion Suurherttuakunnan alamainen olkoot velvoitettuja palaamaan takaisin Harmion Suurherttuakunnan maa-alueelle, mikäli ovat Harmion ulkopuolelle poistuneet.
{{Rivinvaihto}}
3) Kaikkien tärkeiden resurssien, muun muassa raudan, kullan ja muiden metallien että yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien myynti Suurherttuakunnan ulkopuolelle tulee keskeyttää välittömästi. Mahdolliset tappiot myynnin keskeyttämisestä korvataan Suurherttuakunnan puolesta, joko valuuttana tai materiaaleina mikäli itse Suurherttuakunta ei osta muuten ulkomaille myytyjä tuotteita.
{{Rivinvaihto}}
4) Jokainen Harmion Suurherttuakunnassa vankeusrangaistusta suorittava olkoot rangaistuksen aikana Suurherttuakunnan alamaiseen verrattavissa. Mikäli vankeusrangaistusta suorittava toivoo, voi tämä suorittaa koko rangaistuksensa tai osan rangaistuksestaan Harmion Suurherttuakunnan vartioston palveluksessa.
}}

==Laki avioliitosta==

===''I Luku - Avioliitto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avioliiton solmiminen
| Sisältö = Avioliiton voi solmia Suurherttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Suurherttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Suurherttuan lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Solmiminen ja purkaminen
| Sisältö = Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Suurherttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Avioliitto omaisuuden kanssa
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Aikaisemmat avioliitot
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Avioliitot eläimien kanssa
| Sisältö = Eläin, joka on Suurherttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Suurherttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.
}}

==Laki karkoituksesta==
''Tarkennusta karkoitukseen liittyen.''

===''I Luku - Karkoitus''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Karkoittaminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Suurherttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Suurherttuakunnan alueelle, ilman Suurherttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Karkoituksen poistaminen
| Sisältö = Vain Harmion Suurherttua voi mitätöidä Suurherttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.
}}

==Laki uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Suurherttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Suurherttuakunnan asukas Suurherttualta itseltään. Vain Harmion Suurherttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Suurherttuakunnan alueella. Suurherttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Suurherttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella voi toimia Suurherttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Suurherttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Suurherttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Suurherttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Suurherttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Suurherttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Vasallilaki==

===''I Luku - Harmion Suurherttuakunnan vasalli''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vasallit
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan ja Suurherttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Suurherttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vasallien oikeudet
| Sisältö = Harmion Suurherttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.
{{Rivinvaihto}}
'''Vasallien yleiset erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Maa-alueen hallinnointi''', Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Asuinkeskusten perustaminen''', omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.
{{Rivinvaihto}}
'''Kauppasuhteet''', omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.
{{Rivinvaihto}}
'''Kenttätuomio''', omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
'''Muut erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Verotus''', omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
'''Lainsäätöoikeus''', omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Suurherttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Suurherttuan hyväksyntä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulliin''', omaa oikeuden asettaa tulleja Suurherttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', on vapaa Suurherttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Suurherttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus vartioon''', omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vasallin nimitys
| Sisältö = Harmion Suurherttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Suurherttua voi nimittää Harmion Suurherttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Suurherttua katsoo sopivaksi.
}}

==Rikoslaki==

===''I Luku - Rikoslain soveltaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Soveltamisesta Harmion Suurherttuakunnassa
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella ja Suurherttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Suurherttuakunnan lakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Törkeät rikokset
| Sisältö = Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Suurherttuaan, Suurherttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.
}}

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Suurherttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Suurherttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Tämän lainsäädännön ja tässä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomitun oikeudet
| Sisältö = Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.
}}

===''III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kotirauhan häirintä
| Sisältö = Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Julkisrauhan häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Virkamiehen häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Häiriköinti
| Sisältö = Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokseen yllyttäminen
| Sisältö = Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Varkaus, ryöstö ja anastus
| Sisältö = Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.
}}

===''IV Luku - Rikokset Suurherttuakuntaa vastaan''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Puolueettomuuden vaarantaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Virkarikos
| Sisältö = Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Suurherttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Lahjuksista
| Sisältö = Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö = Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Suurherttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Suurherttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Suurherttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Suurherttuakunnalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Vartioston vastustaminen
| Sisältö = Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Rikoskumppanuus
| Sisältö = Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos
| Sisältö = Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Uskon esto ja pilkkaus
| Sisältö = Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Suurherttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Suurherttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Kaupankäynnin estäminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Suurherttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.
}}

===''V Luku - Väkivaltarikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Murha
| Sisältö = Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tappo
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Pahoinpitely
| Sisältö = Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö = Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.
}}

===''VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Varkaus
| Sisältö = Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Murto
| Sisältö = Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö = Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Perätön syytös
| Sisältö = Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Suurherttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Suurherttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta. On teosta tuomittava perättömän syytöksen antoon.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Ilkivalta
| Sisältö = Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.
}}

===''VII Luku - Muut rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avunanto
| Sisältö = Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikoksen yritys ja suunnittelu
| Sisältö = Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Etsintäkuulutetun auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Maanpetturin auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Luvaton maankäyttö
| Sisältö = Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Suurherttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Luvaton harjoittaminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Muun lain tai säädöksen rikkominen
| Sisältö = Muun Harmion Suurherttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.
}}

Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö

2025-03-31T13:59:04Z

J0nni: arkistoitu

{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Tämä laki koskee aluetta, jota ei ole enää olemassa. Sivun sisältö '''ei''' ole voimassa, ja on säilytetty ainoastaan arkistointia varten.}}

Huurulan lainsäädäntö

'''Hallintolaki'''

'''Rikoslaki'''

'''Talouslaki'''

'''Laki oikeudenkäynnistä'''

= Hallintolaki =

'''1§ Lääninherra'''

Lääninherra johtaa Huurulaa. Lääninherra on kruunun vasalli ja omaa täyden vallan läänin alueella.

'''2§ Tuomari'''

Tuomari on läänin oikeudellinen johtaja. Hän vastaa läänin oikeudellisesta toiminnasta ja toimii ensisijaisena tuomarina oikeudenkäynneissä.

'''3§ Pankkiiri'''

Pankkiri johtaa Huurulan taloutta ja vastaa Huurulan lääninpankin toiminnasta. Huurulan lääninpankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste.

'''4§ Nimismies'''

Nimismies vastaa läänin turvallisuudesta ja vartioinnista. Nimismiehellä on oikeus voimankäyttöön Huurulan lainsäädännön ja järjestyssääntöjen vahvistamiseksi. Nimismies vastaa myös lainsäädännön ja oikeuden toimeenpanosta. Nimismies toimii suoraan tuomarin käskyn alaisena.

'''5§ Pakkassaaren käskyt'''

Lääninherra määrää Pakkassaaren käskyjä, jotka toimivat Pakkassaaren alueen järjestyssääntöinä. Nämä käskyt ovat lakia alemmanaseteisia säädöksiä.

= Rikoslaki =

'''''I Luku - Soveltaminen'''''

'''1§ Rikokset läänissä'''

Läänin alueella tehdyt rikokset tuomitaan Huurulan lainsäädännön mukaan.

'''2§ Rikokset läänin ulkopuolella'''

Läänin ulkopuolella tapahtunutta rikosta arvioidaan Huurulan lainsäädännön mukaisesti silloin, jos rikoksen uhri on Huurula tai Huurulan asukas.

'''3§ Rangaistuksista'''

Rangaistuksena rikoksesta voidaan määrätä vankeutta, sakko tai pakkotyötä.

Rangaistuksen ankaruuden määrää Huurulan käräjäoikeuden tuomarina toimiva henkilö ja tuomiota arvioidessa tämän tulee ottaa huomioon aiempi oikeuskäytäntö.

'''4§ Avunanto'''

Avunannosta rikokseen tuomitaan puolet pienempään tuomioon, kuin rikoksen tekijä.

'''5§ Osallisuus'''

Osallisuudesta rikokseen tuomitaan lähtökohtaisesti sama tuomio, kuin rikoksen tekijälle.

'''''II Luku - Rikokset lääniä vastaan'''''

'''1§ Julkinen häirintä'''

Julkiseksi häirinnäksi katsotaan Pakkassaaren käskyjen vastustaminen sekä yleisen häiriön tai mielipahan tuottaminen.

'''2§ Virkavallan vastustaminen'''

Läänin virkamiesten, vartijoiden tai muiden lääniä edustavien tahojen käskyjen uhmaamisesta tai näiden toiminnan estämisesta tuomitaan tekijä virkavallan vastustamisesta.

'''3§ Porttikiellon kiertäminen'''

Porttikiellon kiertämisestä tulee tuomita se, joka luvatta saapuu alueelle, johon porttikielto on annettu.

'''4§ Veronkierto'''

Se joka jättää laissa määrätyt verot maksamatta laissa määrätyllä tavalla, tulee tuomita veronkierrosta.

'''''III Luku - Henkirikokset'''''

'''1§ Uhkailu'''

Toisen väkivallalla uhkaaminen on tuomittava uhkailuna.

'''2§ Pahoinpitely'''

Väkivalloin toisen vahingoittamisesta tuomitaan pahoinpitelyyn.

'''3§ Tappo'''

Toisen pelaajan tappamisesta väkivalloin ilman suunnitelmallisuutta tai harkintaa tuomitaan tekijä taposta.

'''4§ Murha'''

Murhasta tuomitaan se, joka suunnitelmallisesti tai harkiten on aiheuttanut toisen kuoleman joko suoraan tai välillisesti.

'''5§ Vapaudenriisto'''

Toisen luvattomasta vangitsemisesta tai liikkumisvapauden estämisestä tuomitaan tekijä vapaudenriistosta.

'''''IV Luku - Omaisuusrikokset'''''

'''1§ Varkaus'''

Toisen omaisuuden luvaton ottaminen tuomitaan varkautena.

'''2§ Ryöstö'''

Toisen omaisuuden ottaminen luvatta väkivalloin tai muutoin uhkaamalla tuomitaan ryöstönä.

'''3§ Kiristys'''

Toisen uhkaamalla pakottaminen johonkin tekoon on tuomittava kiristyksenä.

'''4§ Murtautuminen'''

Luvaton tunkeutuminen toisen asuntoon tai muuten rajattuun tai lukittuun tilaan on murtautuminen.

'''5§ Eläimen laiton surma'''

Eläintä ei saa ilman omistajan lupaa surmata. Se joka eläimen luvatta surmaa tuomitaan eläimen laittomasta surmasta.

Eläimellä on oikeus omalla välinpitämättömyydellään aiheuttaa oma kuolema.

= Talouslaki =

'''''I Luku - Veroista, kaupankäynnistä ja liiketoimista'''''

'''1§ Kiinteistövero'''

Kaikista asuin- ja liiketiloista tulee maksaa kuukausittain kiinteistöveroa. Kiinteistöveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa kaivoskylissä sijaitsevista asuin- tai liiketiloista.

Kiinteistövero maksetaan pankkiirille tai lääninherralle.

Veron summa mukautuu kiinteistön koon mukaan seuraavasti;

0,30 kr / neliömetri

'''2§ Kaupankäynti'''

Kaupankäynti Huurulassa on verotonta.

'''3§ Liiketoiminta'''

Liiketoiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa pankkiirille tai lääninherralle.

'''''II Luku - Maankäytöstä'''''

'''1§ Kaivosluvat'''

Kaivostoiminta on täysin luvanvaraista ja siihen täytyy saada lupa tuomarilta, pankkiirilta tai lääninherralta.

Kaivoslupa on voimassa aina, kun se on maksettu. Kaivosluvan voi maksaa etukäteen enintään kymmeneksi viikoksi. Maksu suoritetaan sille, joka myöntää kaivosluvan.

Kaivoslupa maksaa 100kr kahdessa viikossa tai vaihtoehtoisesti 20 rautaharkkoa kahdessa viikossa.

Lääni voi takavarikoida kaivoksen ja kaivoksen yhteydessä olevan kaivoskylän irtaimistoineen, mikäli kaivosluvan ohella sovittuja ehtoja rikotaan.

'''2§ Rakentaminen'''

Kaikki rakentaminen Huurulan alueella on luvanvaraista. Luvan rakentamiseen myöntää lääninherra.

= Laki oikeudenkäynnistä =

'''1§ Huurulan käräjäoikeus'''

Huurulassa puolueettomana tuomioistuimena toimii Huurulan käräjäoikeus. Huurulan käräjäoikeus ratkoo ensisijaisesti kaikki Huurulan alueen rikos- ja riita-asiat.

'''2§ Tuomari'''

Tuomarina Huurulan käräjäoikeuden tuomioistuimessa toimii hallintolaissa määrätty tuomari tai lääninherra. Tuomari toimii oikeudenkäynnissä puheenjohtajana ja antaa ratkaisun niin riita- kuin rikosasioissa.

'''3§ Rikosasiat'''

Rikosasioissa sovelletaan rikoslain määräyksiä.

'''4§ Riita-asiat'''

Kuka vain voi haastaa toisen oikeuteen. Haastanut on oikeudessa kantaja ja haastettu on vastaaja. Jos tuomari tai lääninherra katsoo sopivaksi, niin riita-asia käsitellään oikeudenkäynnissä Huurulan käräjäoikeudessa jossa tuomari määrää ratkaisun riidalle.

'''5§ Edustamisesta'''

Jokaisella on oikeus nimetä itselleen edustaja rikos- ja riita-asian käsittelyä varten. Edustaja voi puhua oikeudenkäynnissä edustettavan puolesta.

Lainsäädäntö

2025-03-31T13:53:09Z

J0nni: –Huurula

'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.

== [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==

* [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]

== Läänikohtainen lainsäädäntö ==

=== [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===

=== [[Tiedosto:Jalokallion_vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallio]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Malvan käskyt|Malva]] ===

=== [[Lainsäädäntö:natai_laki|Natai]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Sarfold|Sarfold]] ===

=== [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===

=== [[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|64x64px|Sydänveden herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===

=== [[Lainsäädäntö:Syrjäkummun_säännöstö|Syrjäkumpu]] ===

=== [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===

=== [[Tiedosto:Varjosalon_tunnus.png|64x64px]] ''' [[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===

Lainsäädäntö:Saronian lakikokoelma

2025-03-24T08:50:14Z

J0nni: Perustuslaki 4 §: "Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. " -> uusin lakimuutos hylätty. Kumottu muokkaus 2117, jonka teki Termesh (keskustelu)

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.

'''18.3.2025:''' Lisätty lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.
}}
= <big>Saronian lainsäädäntö</big> =
Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.

== Rikoslaki ==

==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.

Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}

==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.
{{Rivinvaihto}}
Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.
{{Rivinvaihto}}
Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.

Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}

==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}

==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.
{{Rivinvaihto}}
Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}

== '''Maankäyttölaki''' ==

==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}

==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}

== '''Talouslaki''' ==

==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}

==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}

==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio.
{{Rivinvaihto}}
Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä.
{{Rivinvaihto}}
Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}

== '''Markkinalaki''' ==

==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}

== '''Oikeudenkäymiskaari''' ==

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}

{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}

{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä.
{{Rivinvaihto}}
Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}

== '''Aatelistolaki''' ==

==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}
''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}

==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.
{{Rivinvaihto}}
Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon.
{{Rivinvaihto}}
Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.
}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}

==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.
{{Rivinvaihto}}
Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.
}}

==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====

{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}

{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}

{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}

{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}

{{Laki|Alue=Saronia}}

Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

2025-03-09T18:48:11Z

J0nni: muutoslistaus järkevän mittaiseksi, vanhimpia saa poistaa uudempien tilalta

{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>

'''9.3.2025:''' Yrityslaki; lisätty pykälät ('''5§, 6§'''). Rikoslaki; lisätty pykälä ('''7§'''). Kirjoitusvirheiden korjaus.

'''5.3.2025:''' Uudistettu lainsäädännön useita eri pykäliä, korjattu kirjoitusvirheitä, lisätty kolme pykälää; Laki uskonnosta '''5§''', Verolaki '''5''', Valtalaki '''7'''.

'''19.2.2025:''' Laki avioliitosta, lisätty pykälä '''5§'''. Laki uskonnosta, lisätty pykälä '''4§'''. Lisätty uusi laki, Vasallilaki. Maankäyttölaki, lisätty pykälä '''6§'''.

'''12.2.2025:''' Tarkennettu lakia verosta (Verolaki '''2§''').
}}

=Harmion lainsäädäntö=

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Suurherttuakunnalle.

==Valtalaki==

===''I Luku - Yleistä''===
{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion Suurherttuakunta
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Suurherttua Steevulle läänittämä maa. Suurherttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Suurherttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä Harmion Suurherttualla tarkoitetaan Suurherttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Suurherttualla tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua Steevua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Suurherttuakunnan lakien soveltaminen
| Sisältö = Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Suurherttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Harmion Suurherttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suurherttuakunnan alue
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Suurherttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Suurherttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Suurherttuan valta
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Suurherttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Suurherttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Suurherttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
Suurherttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Suurherttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Suurherttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Suurherttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Kruunun intressi
| Sisältö = Mikäli Kruunulla tai Suurherttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.
{{Rivinvaihto}}
Harmion Suurherttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Suurherttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Suurherttuakunnan vartiosto
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan turvallisuudesta vastaa Suurherttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Suurherttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Suurherttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Suurherttuakunnan tuomioistuimelta.
{{Rivinvaihto}}
Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Suurherttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Suurherttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.
{{Rivinvaihto}}
Suurherttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Suurherttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Suurherttuakunnan alueella Suurherttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Suurherttualle. Suurherttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Harmion tuomioistuin
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Suurherttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti
| Sisältö = Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Suurherttuan ja Harmion Suurherttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Suurherttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Suurherttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Suurherttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Suurherttuan päätöksellä muusta Harmion Suurherttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.
{{Rivinvaihto}}
Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Suurherttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Suurherttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;
{{Rivinvaihto}}
'''Kenraalikuvernööri''', neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Suurherttuan ohjeistuksen mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Maaherra''', neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Komentaja''', johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.
}}

===''II Luku - Julistukset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Suurherttuan päiväkäsky
| Sisältö = Harmion Suurherttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi tarkentaa Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä, tehdä muutoksia Harmion lainsäädäntöön, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen tuomioihin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin päätöksiin. Suurherttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Suurherttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Suurherttua toisin sanoo. Suurherttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Suurherttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion lainsäädäntöön nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion lainsäädännön yläpuolella. Suurherttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Suurherttua Steevu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Päiväkäskyn julkaisu
| Sisältö = Suurherttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Suurherttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Suurherttua itse.
}}

===''III Luku - Suurherttuakunnan neuvosto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Neuvosto
| Sisältö = Suurherttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Suurherttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Suurherttuan konsultointi Harmion Suurherttuakuntaa koskevissa asioissa, Suurherttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.
{{Rivinvaihto}}

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Suurherttuaa Harmion Suurherttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Suurherttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään antanut.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Neuvoston kokoontuminen
| Sisältö = Neuvosto kokoontuu aina Suurherttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Suurherttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Suurherttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Suurherttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Sotaneuvosto
| Sisältö = Merkittävän Harmion Suurherttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Suurherttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Suurherttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Suurherttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Suurherttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Suurherttuan johdolla. Suurherttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Neuvoston kokoonpano
| Sisältö = Ohessa määrätään Harmion Suurherttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Suurherttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Käskynhaltija''' (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Suurherttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeuskansleri''', toimii Suurherttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.
{{Rivinvaihto}}
'''Kaupunginvouti''', johtaa Suurherttuakunnan pääkaupunkia Suurherttuan toiveiden mukaisesti.
{{Rivinvaihto}}
'''Suurarkkitehti''', avustaa Suurherttuaa Suurherttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.
{{Rivinvaihto}}
'''Linnanvouti''', johtaa ja vastaa Suurherttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös suurherttuanvirastosta. Toimii Suurherttuan toiveiden mukaisesti.
}}

==Laki vartiostosta==

===''I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion vartiosto
| Sisältö = Suurherttuakunnan turvallisuudesta vastaa Suurherttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa suurherttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.
{{Rivinvaihto}}
Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Suurherttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Suurherttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Etsintäkuulutukset
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Suurherttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Suurherttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Suurherttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Rikosten tutkiminen
| Sisältö = Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Suurherttuakunnan turvallisuus
| Sisältö = Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Suurherttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Suurherttuakunnan lakien, säädösten ja Suurherttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Suurherttuakunnan alueella.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Etsinnät ja takavarikot
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Haarniskan ja aseen kantaminen
| Sisältö = Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Suurherttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Suurherttuakunnan virkamiehillä, Suurherttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, on teko rangaistava.
}}

==Tuomioistuinlaki==

===''I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Suurherttua itse. Suurherttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Suurherttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Suurherttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Suurherttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Suurherttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Suurherttuakuntaa Suurherttuan itsensä alaisuudessa.
{{Rivinvaihto}}
Harmion oikeuslaitos koostuu siis Suurherttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Suurherttuan alaisuudessa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vilppi ja virkarikos
| Sisältö = Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Suurherttua kaikki asiaan liittyvät toimet.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Päätöksestä valittaminen
| Sisältö = Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Suurherttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Suurherttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.
}}

==Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki==

===''I Luku - Verolaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vero
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Suurherttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Suurherttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Veroprosentti ja veron toimitus
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 10 prosenttia myyntihinnasta. Suurherttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla. Eriävästä veroprosentista annetaan erillinen Suurherttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Suurherttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Suurherttualle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Myynti Suurherttuakunnan ulkopuolelle
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Suurherttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Suurherttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Suurherttuan päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Vapauttaminen verosta
| Sisältö = Suurherttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Suurherttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa
| Sisältö = Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Suurherttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 100 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.
}}

===''II Luku - Maankäyttölaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Maankäyttö
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan maankäyttöä valvoo Suurherttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Suurherttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Suurherttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Suurherttualta tai rakennusvirastolta.
{{Rivinvaihto}}
Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan ja Suurherttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Kaavoitus
| Sisältö = Suurherttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Suurherttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Suurherttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Suuret rakennusprojektit
| Sisältö = Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Suurherttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Suurherttuakunnan maanvuokraus
| Sisältö = Harmion rakennusvirastolla on Suurherttuan myöntämä lupa vuokrata Suurherttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Suurherttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Suurherttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.
{{Rivinvaihto}}
Suurherttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maa-alueen tarkoitus
| Sisältö = Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Suurherttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Suurherttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Provisio
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunta voi myöntää Suurherttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Suurherttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Suurherttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.
}}

===''III Luku - Yrityslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Yrityksen perustaminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Suurherttuakunnan vakituinen asukas, Suurherttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Suurherttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Suurherttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Suurherttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään '''2 Kr''' suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aloitusraha ja tuet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa perustettu yritys tai Suurherttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Suurherttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Suurherttua.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli Harmion Suurherttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Suurherttuakunnalta tukia, joko Suurherttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Suurherttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Suurherttua.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Yritykset kaivostoiminnassa
| Sisältö = Mikäli Harmion Suurherttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Suurherttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Suurherttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,
{{Rivinvaihto}}
5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
6) Ilmoituksen jättäjän nimi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Yrityksen purkaminen
| Sisältö = Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Suurherttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:
{{Rivinvaihto}}
1) Yrityksen nimi,
{{Rivinvaihto}}
2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,
{{Rivinvaihto}}
3) Yrityksen varsinaiset omistajat,
{{Rivinvaihto}}
4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,
{{Rivinvaihto}}
5) Ilmoituksen jättäjän nimi.
{{Rivinvaihto}}
Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Suurherttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.
{{Rivinvaihto}}
Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Suurherttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Myönnetty monopoli
| Sisältö = Suurherttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Suurherttuakunnassa. Harmion Suurherttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Taho, joka ilman Suurherttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista, on tuomittava laittomasta monopolista.
}}

===''IV Luku - Sopimuslaki''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Sopimukset
| Sisältö = Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikkeet ja riidat
| Sisältö = Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Suurherttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelin sopimukset
| Sisältö = Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.
}}

==Laki Suurherttuakunnan säädyistä==

===''I Luku - Harmion säädyt''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Suurherttuakunnan säädyt
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;
{{Rivinvaihto}}
'''Aateliset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Suurherttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Suurherttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.
{{Rivinvaihto}}
'''Papisto'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Suurherttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.
{{Rivinvaihto}}
'''Porvaristo'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, pitäen Suurherttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.
{{Rivinvaihto}}
'''Alamaiset'''
{{Rivinvaihto}}
He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen Suurherttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Suurherttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Suurherttuakunnan alamaisuus
| Sisältö = Jokainen Harmion Suurherttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Suurherttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Karkoitus
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnasta karkoitettu menettää Suurherttuakunnan alamaisuuden, kaiken Suurherttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Suurherttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.
}}

===''II Luku - Harmion aatelisto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelisto
| Sisältö = Aatelisarvot myönnetään Suurherttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Suurherttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;
{{Rivinvaihto}}
'''Paroni''', kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
'''Baronetti''', henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Suurherttuaa kohtaan.
{{Rivinvaihto}}
'''Ritari''', annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Suurherttuakuntaa, sen asukkaita, Suurherttuaa ja valvonut Suurherttuan sanan toteutumista.
{{Rivinvaihto}}
'''Vapaaherra''', myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Suurherttuakunnan hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Suurherttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Suurherttualle ja Harmion vaakunalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aatelisarvon myöntäminen
| Sisältö = Aatelisarvon myöntää aina Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Suurherttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Aatelisarvon riistäminen
| Sisältö = Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Suurherttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.
}}

===''III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Aatelin velvoitteet
| Sisältö = Harmion aateli on nimitetty Suurherttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Suurherttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Suurherttuakuntaa ja Suurherttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite raportointiin''', mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Suurherttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Suurherttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.
{{Rivinvaihto}}
'''Velvoite kehittämiseen''', jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Suurherttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Suurherttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Suurherttuan mahdollistamalla tavalla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Aateliston erioikeudet
| Sisältö = Aatelinen, joka Suurherttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kantaa haarniskaa''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Suurherttuakunnan alueella.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulla kuulluksi''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Suurherttuan kanssa.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kartanoon''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Suurherttuakunnan alueelta.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Suurherttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus Suurherttuan tuomioon''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus Suurherttuan pitämään oikeudenkäyntiin.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus kaksintaisteluun''', olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Suurherttuakunnan aatelistoa, jonka Suurherttua itse aateliin on nimittänyt.
}}

===''IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Porvariston velvollisuudet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;
{{Rivinvaihto}}
Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Suurherttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.
{{Rivinvaihto}}
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Porvariston erioikeudet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Suurherttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus edustukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Suurherttuan erillisellä päiväkäskyllä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus verohelpotukseen''', porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Suurherttuan päiväkäskyn mukaan.
{{Rivinvaihto}}
Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Suurherttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Suurherttuakunnan alueella asuvat.
}}

===''V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kiinniotto-oikeus
| Sisältö = Jokaisella Harmion Suurherttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Suurherttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Itsepuolustus
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Oikeus ravintoon
| Sisältö = Jokaisella Harmion Suurherttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.
}}

==Laki avioliitosta==

===''I Luku - Avioliitto''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avioliiton solmiminen
| Sisältö = Avioliiton voi solmia Suurherttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Suurherttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Suurherttuan lupa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Solmiminen ja purkaminen
| Sisältö = Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Suurherttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Avioliitto omaisuuden kanssa
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Aikaisemmat avioliitot
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Avioliitot eläimien kanssa
| Sisältö = Eläin, joka on Suurherttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Suurherttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.
}}

==Laki karkoituksesta==
''Tarkennusta karkoitukseen liittyen.''

===''I Luku - Karkoitus''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Karkoittaminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Suurherttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Suurherttuakunnan alueelle, ilman Suurherttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Karkoituksen poistaminen
| Sisältö = Vain Harmion Suurherttua voi mitätöidä Suurherttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.
}}

==Laki uskonnosta==

===I Luku - Tunnustetut uskonnot===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Suurherttuan tunnustamia uskoja.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Uskonnon tunnustus
| Sisältö = Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Suurherttuakunnan asukas Suurherttualta itseltään. Vain Harmion Suurherttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Suurherttuakunnan alueella. Suurherttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Tunnustamattomat uskonnot
| Sisältö = Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Suurherttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uskonnolliset tuomioistuimet
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella voi toimia Suurherttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Suurherttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.
{{Rivinvaihto}}
Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Suurherttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Ystävämieliset uskot
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Suurherttuan toimesta, seuraavat oikeudet;
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus maa-alueeseen''', oikeus pyytää ja hallinnoida Suurherttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tonttiin''', oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.
{{Rivinvaihto}}
Vain ja ainoastaan Suurherttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.
}}

==Vasallilaki==

===''I Luku - Harmion Suurherttuakunnan vasalli''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Vasallit
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan ja Suurherttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Suurherttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Vasallien oikeudet
| Sisältö = Harmion Suurherttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.
{{Rivinvaihto}}
'''Vasallien yleiset erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Maa-alueen hallinnointi''', Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.
{{Rivinvaihto}}
'''Asuinkeskusten perustaminen''', omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.
{{Rivinvaihto}}
'''Kauppasuhteet''', omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.
{{Rivinvaihto}}
'''Kenttätuomio''', omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
'''Muut erioikeudet:'''
{{Rivinvaihto}}
'''Verotus''', omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.
{{Rivinvaihto}}
'''Lainsäätöoikeus''', omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Suurherttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Suurherttuan hyväksyntä.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus tulliin''', omaa oikeuden asettaa tulleja Suurherttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.
{{Rivinvaihto}}
'''Verovapaus''', on vapaa Suurherttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Suurherttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.
{{Rivinvaihto}}
'''Oikeus vartioon''', omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vasallin nimitys
| Sisältö = Harmion Suurherttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Suurherttua voi nimittää Harmion Suurherttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Suurherttua katsoo sopivaksi.
}}

==Rikoslaki==

===''I Luku - Rikoslain soveltaminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Soveltamisesta Harmion Suurherttuakunnassa
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnan alueella ja Suurherttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Suurherttuakunnan lakia.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Törkeät rikokset
| Sisältö = Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Suurherttuaan, Suurherttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.
}}

===''II Luku - Rikoksesta rankaiseminen''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Rankaiseminen
| Sisältö = Harmion Suurherttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Suurherttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.
{{Rivinvaihto}}
Harmion tuomioistuin ja Suurherttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
Tämän lainsäädännön ja tässä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tuomitun oikeudet
| Sisältö = Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.
}}

===''III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Kotirauhan häirintä
| Sisältö = Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Julkisrauhan häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Virkamiehen häirintä
| Sisältö = Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Häiriköinti
| Sisältö = Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Rikokseen yllyttäminen
| Sisältö = Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Varkaus, ryöstö ja anastus
| Sisältö = Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.
}}

===''IV Luku - Rikokset Suurherttuakuntaa vastaan''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Puolueettomuuden vaarantaminen
| Sisältö = Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Virkarikos
| Sisältö = Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Suurherttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Lahjuksista
| Sisältö = Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Maanpetos
| Sisältö = Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Suurherttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Suurherttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Suurherttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Suurherttuakunnalle.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Vartioston vastustaminen
| Sisältö = Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Rikoskumppanuus
| Sisältö = Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos
| Sisältö = Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.
}}

{{Pykälä
| Nro = 9
| Otsikko = Uskon esto ja pilkkaus
| Sisältö = Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Suurherttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Suurherttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.
}}

{{Pykälä
| Nro = 10
| Otsikko = Kaupankäynnin estäminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Suurherttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.
}}

===''V Luku - Väkivaltarikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Murha
| Sisältö = Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Tappo
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Pahoinpitely
| Sisältö = Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Päällekarkaus
| Sisältö = Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.
}}

===''VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Varkaus
| Sisältö = Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Murto
| Sisältö = Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Vapaudenriisto
| Sisältö = Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Uhkailu
| Sisältö = Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Perätön syytös
| Sisältö = Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Suurherttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Suurherttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta. On teosta tuomittava perättömän syytöksen antoon.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Ilkivalta
| Sisältö = Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.
}}

===''VII Luku - Muut rikokset''===

{{Pykälä
| Nro = 1
| Otsikko = Avunanto
| Sisältö = Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 2
| Otsikko = Rikoksen yritys ja suunnittelu
| Sisältö = Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 3
| Otsikko = Etsintäkuulutetun auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 4
| Otsikko = Maanpetturin auttaminen
| Sisältö = Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 5
| Otsikko = Luvaton maankäyttö
| Sisältö = Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Suurherttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.
}}

{{Pykälä
| Nro = 6
| Otsikko = Luvaton harjoittaminen
| Sisältö = Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.
}}

{{Pykälä
| Nro = 7
| Otsikko = Laiton monopoli
| Sisältö = Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.
}}

{{Pykälä
| Nro = 8
| Otsikko = Muun lain tai säädöksen rikkominen
| Sisältö = Muun Harmion Suurherttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.
}}