https://sarastus.net/wiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Qn2 2026-04-17T11:14:29Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.42.3 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4714 2026-03-31T22:13:01Z

<p>Qn2: +1 teos</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;28. tammikuuta 671 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]], [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]] sekä tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Katoaminen ja hiljaiselo ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta. Qvin ei ilmoittanut lähdöstään kellekään, eikä hän jättänyt jälkeensä juuri mitään merkkejä. Jotkut ajattelivat Qvinin valaistuneen: muun muassa silloinen munkki [[Avénjen suku|ElkkuSorsa de Avénje]] kirjoitti teoksen, jossa hän kutsui Qviniä valtiaaksi. Toiset taas pelkäsivät hänen menehtyneen. Molemmat luulot todistettiin kuitenkin vääriksi, Qvinin palattua kaikessa hiljaisuudessa valtakuntaan muutaman kuukauden poissaolon jälkeen. Kukaan ei tarkalleen tiedä missä Qvin oikein oli ja häneltä kysyttäessä hän on yleisimmin ilmoittanut vain olleensa matkalla.<br /> <br /> Qvinin palattua hän vietti valtakunnassa hiljaiseloa. Hän asusteli Viiden Totuuden Prefektuurissa, Zenyaran saarella ja jotkut kertovat hänen suunnitelleen pientä luostaria asumattomalle pohjoissaarelle, joskin tuo hanke ei koskaan toteutunut. Qvin alkoi tänä aikana hiljalleen ottamaan osaa demokratiaksi muuttuneen Prefektuurin päiväpolitiikkaan, mutta senkin suhteen hän eteni hyvin varovaisin askelin aina 26.11.670 maaherranvaaleihin saakka. Hän oli tuolloin ehdolla, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> ==== Tuomioherrana ====<br /> Qvin nimitettiin 29.1.671 Mestarein kollegion toimesta Viiden Totuuden Prefektuurin tuoreeseen tuomioherran virkaan. Tuomioherran keskeisin tehtävä Prefektuurissa on toimia puolueettomana tuomioistuimena kaikissa rikos- ja riita-asioissa, mutta sen lisäksi se vastaa esimerkiksi laintulkinnasta ja hallinnollisten kiistojen ratkaisemisesta. Qvin avasi tuomioherruutensa antamalla välittömästi tulkintaratkaisun liittyen äänikynnyksen määräytymiseen Prefektuurin maapäivillä, epäselvästi muotoillun lainkohdan vuoksi. Sittemmin Qvin on antanut ratkaisuja ja lausuntoja erinäisistä oikeusasioista sekä toiminut tuomarina useassa Prefektuurin oikeudenkäynnissä, niin Zenyarassa kuin [[Kalmakorpi|Kalmakorven]] Nokkoshovillakin. <br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 28.1.671 jVM. - ''Nykyhetki'' [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]]<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Oikeudelliset teokset:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> * AVK/1/670 (Velvoite yritysilmoituksen toimittamiseen lääneinvälisen yritysten osalta läänikohtaisten lainsäädäntöjen mukaisesti)<br /> * AVK/2/670 ([[Hallintoneuvos]] [[Haskraw|Haskrawin]] väkivallanteon lainmukaisuuden arviointi)<br /> * AVK/3/670 (Lausunto asunnon omistusoikeuden haltijan selvittämiseksi)<br /> * KTI n:o 1/671 (Äänikynnyksen määräytyminen Prefektuurin hallintosäännön neljännen osan mukaisesti)<br /> * KTI n:o 4/671 (Viiden Totuuden Prefektuurin sotaherran menettely)<br /> * KTI n:o 8/671 (Kansalaisuuden myöntäminen tilanteessa, jossa kansalaisuuskoetta ei ole asetettu)<br /> <br /> Muu kirjallisuus:<br /> <br /> * - Anteeksi -<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4662 2026-03-25T00:51:06Z

<p>Qn2: olipas hupsu virhe</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''24.3.2026:''' Uusittu koko lainsäädäntö ajantasalle. Keskeisimpinä sisällöllisinä muutoksina lisätty pykälille numerointi, tarkennettu ja johdonmukaistettu hallintosääntöä, lisätty pitkä liuta uusia rikoksia ja huomattavasti tarkennettu vanhempien määritelmiä sekä muutoin päivitetty ja korjattu vanhassa versiossa ollutta vanhahtavaa ja paikoitellen tulkinnanvaraista kieltä.<br /> <br /> '''27.2.2026:''' Lisätty hallintosääntöön osa tuomioherrasta sekä siirretty maapäivien puheenjohtajuus temppelinherralta maapäivien puhemiehelle. Poistettu hallintosäännöstä ja muusta laista kaikki Mestarein kollegiota koskeva ja jaettu Kollegion entiset vastuut pääosin tuomioherralle ja maapäivien puhemiehelle. Laajennettu kansalaisten oikeutta nousta aseisiin ja velvoitettu soturisto sekä maaherra toimeenpanemaan tuomioita.<br /> <br /> '''30.1.2026:''' Poistettiin maaherran oikeus kutsua maapäivät koolle. Lisättiin kansalaisia koskeva puolustusvelvollisuus lainsäädäntöön. Lisättiin Artiklaan II, Rikoksista, uudet rikosnimikkeet &quot;avunanto&quot; ja &quot;velvoitteen laiminlyönti&quot;. Muutettiin äänikynnysten määräytymistä maapäivillä.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Viiru Viirulainen''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ===== I. HALLINTOSÄÄNNÖN PERUSTEET =====<br /> ====== 1101 § Hallintosäännön asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1101.1 Tämä hallintosääntö on Viiden Totuuden Prefektuurin ylin säädös. Se määrittää Prefektuurin hallintorakenteen sekä virkamiesten toimivallan ja vallankäytön rajat. Kaikki muu Prefektuurin lainsäädäntö on alisteista tämän hallintosäännön säännöksille.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1102 § Hallintosäännön muuttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1102.1 Hallintosääntöä voidaan muuttaa vain maapäivien määräenemmistön päätöksellä, jonka maaherra allekirjoittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1103 § Määritelmät ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1103.1 Maapäivien määräenemmistöllä tarkoitetaan vähintään kahta kolmasosaa maapäivien istunnossa läsnä olevista äänistä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1103.2 Maapäivien yksinkertaisella enemmistöllä tarkoitetaan vähintään yli puolta maapäivien istunnossa läsnä olevista äänistä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1103.3 Virkamiehellä tarkoitetaan jokaista Prefektuurin palveluksessa olevaa henkilöä, joka tämän lain nojalla käyttää julkista valtaa tai jolle on laissa säädetty julkinen velvoite.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. MAAHERRA =====<br /> ====== 1201 § Prefektuurin maaherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1201.1 Maaherra on Prefektuurin ylin virkamies ja toimii Kruunun vasallina Prefektuurin mailla. Maaherran toimivalta juontuu Prefektuurin kansasta ja tästä hallintosäännöstä; maaherra ei ole lain yläpuolella.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1202 § Valinta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.1 Maaherra valitaan maapäivien istunnossa toimitettavassa henkilövaalissa kahden kuukauden välein. Jokaisella kansalaisella on ääni- ja ehdolleasettumisoikeus.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.2 Maaherraksi valitaan ehdokas, joka saavuttaa yksinkertaisen enemmistön. Mikäli yksikään ehdokas ei saavuta äänestyksessä yksinkertaista enemmistöä, järjestetään toinen kierros edellisen kierroksen kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.3 Maaherran vaali toimitetaan ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherra nimitetään samassa istunnossa, jossa vaali toimitetaan. Nimityksen yhteydessä maaherra vannoo tuomioherran lukeman virkavalan.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.4 Maaherran virkakausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1203 § Tehtävät ja toimivalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.1 Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa. Kaikkien Prefektuurin toimeenpanevien virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu maaherrasta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.2 Maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan vapaasti sotaherralle, kirstunherralle ja muille tämän alaisuudessa työskenteleville virkamiehille. Tällainen valtuutus ei kuitenkaan poista maaherran omaa vastuuta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.3 Maaherra vastaa Prefektuurin päivittäisestä järjestyksestä, puolustuskyvystä, asukkaiden turvallisuudesta sekä Prefektuurin ulkopolitiikan johtamisesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.4 Maaherra vastaa siitä, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1204 § Säädäntävalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1204.1 Maaherra voi allekirjoittaa maapäivien hyväksymän lain tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta. Laki astuu voimaan maaherran allekirjoituksen myötä. Kieltäytymisestä ja sen perusteista on ilmoitettava maapäiville viipymättä. Maapäivät voi kieltäytymisestä huolimatta saattaa lain voimaan määräenemmistön päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1204.2 Maaherra voi antaa julistuksia hätätilassa silloin, kun asiasta ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Julistus on voimassa, kunnes maapäivät käsittelee asian tai kumoaa sen, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Tuomioherra voi kumota julistuksen, jos se on ristiriidassa tämän lain kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1205 § Talousvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1205.1 Maaherran tulee viipymättä valintansa jälkeen esittää maapäiville taloussuunnitelmaa hyväksyttäväksi. Ilman voimassaolevaa taloussuunnitelmaa Prefektuurin varoja ei voi käyttää eikä veroja kerätä. Taloussuunnitelmasta voi poiketa merkittävästi vain tuomioherran vahvistamasta pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1205.2 Taloussuunnitelman voimassaolo on sidottu sen esittäneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen päättymisen jälkeen, tai siihen asti, kun uusi taloussuunnitelma astuu voimaan, kumpi tapahtuu aiemmin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1206 § Ulkosuhdevalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.1 Maaherra johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa maapäivien antamien linjausten mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.2 Maaherra voi neuvotella sopimuksista Prefektuurin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sopimukset astuvat voimaan maapäivien päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.3 Maaherra voi esittää maapäiville sodan tai muun konfliktin julistamista pykälän 1307 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.4 Tuomioherran vahvistaman, Prefektuuriin kohdistuvan ulkopuolisen tahon aloittaman hyökkäyksen aikana maaherra voi toimeenpanna sotatoimia lain tavanomaisten rajojen ulkopuolella Prefektuurin maiden ja kansan suojelemiseksi. Tämä erityisvaltuus päättyy, kun välitön uhka on poistunut.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1207 § Nimitysvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.1 Maaherra esittää maapäiville sotaherran, kirstunherran ja daimion nimitystä tai erottamista. Nimitys astuu voimaan maapäivien päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.2 Maaherra esittää tuomioherran nimitystä viran ollessa vapaa. Nimitys astuu voimaan maapäivien määräenemmistöpäätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.3 Maaherra voi esittää maapäiville tuomioherran erottamista ja syytteeseenasettamista pykälän 1402 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.4 Maaherra voi vapaasti nimittää alaisuuteensa tai erottaa alaisuudestaan toimeenpanevia virkamiehiä, jotka auttavat maaherraa tehtävissään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1208 § Kansalaisuutta koskevat valtuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1208.1 Maaherra voi myöntää Prefektuurin kansalaisuuden valtakunnan alamaiselle, joka suorittaa maapäivien päätöksellä asetetun kansalaisuuskokeen hyväksytysti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1208.2 Maaherra voi poistaa Prefektuurin kansalaisuuden kansalaiselta tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1209 § Vastuu ja syytteeseenasettaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1209.1 Maapäivät voi erottaa ja asettaa maaherran syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöpäätöksellä. Tuomioherra vahvistaa syytteeseenasettamisen ja toimii asiassa tuomarina. Maaherra nauttii suojaa kaikilta muilta rikossyytteiltä virkakautensa aikana.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. MAAPÄIVÄT =====<br /> ====== 1301 § Prefektuurin Maapäivät ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1301.1 Maapäivät kantaa korkeinta lainsäädäntövaltaa Prefektuurissa ja varmistaa Prefektuurin kansan tahdon toteutumisen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1302 § Kokoonpano ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1302.1 Jokaisella Prefektuurin kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1302.2 Kansalaisella on oikeus tehdä maapäiville esityksiä ja aloitteita toisen äänioikeutetun kannatuksella.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1302.3 Kansalaisella on oikeus perustaa valtuuskunta poliittiseksi ryhmittymäksi. Valtuuskunnan johtaja voi käyttää maapäivien istunnosta poissaolevien valtuuskunnan jäsenten ääntä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1303 § Päätöksenteko ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1303.1 Maapäivien istunto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet kaikista Prefektuurin äänioikeuksista, joko henkilökohtaisesti tai valtuuskunnan edustuksen kautta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1303.2 Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ellei päätöstä ole erikseen säädetty tehtäväksi määräenemmistöllä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1304 § Puhemies ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.1 Maapäivät valitsee henkilövaalissa yksinkertaisella enemmistöllä keskuudestaan puhemiehen, joka puheenjohtaa istuntoja ja vastaa niiden sujuvuudesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.2 Puhemiehellä on oikeus kutsua maapäivät koolle ja päättää säännönmukaisten istuntojen ajankohdista. Puhemiehen koollekutsumista istunnoista on ilmoitettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei tuomioherran vahvistama erityisen painava syy vaadi kokoontumista kiireellisemmällä aikataululla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.3 Puhemiehen ollessa estynyt toimii puheenjohtajana puhemiehen valitsema sijainen. Jos puhemies ei kykene itse puheenjohtamaan tai nimittämään puheenjohtoon kykenevää sijaista, toimii maaherra puheenjohtajana.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.4 Puheenjohtaja vastaa henkilövaalien käytännön järjestelyistä. Puhemiehen ollessa ehdolla vaaleissa on hän estynyt toimimaan puheenjohtajana äänestyksen ajan. Jokaisella kansalaisella on oikeus tarkastaa puheenjohtajan ilmoittaman äänestystuloksen paikkansapitävyys.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.5 Maapäivät voi yksinkertaisella enemmistöllä erottaa puhemiehen koska tahansa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1305 § Kokoontuminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.1 Maapäivät kutsuu koolle puhemies tai Prefektuurin kansalaiset siten, kuten laissa säädetään. Istuntojen ajankohdasta päättää kulloinenkin maapäivien koollekutsuja. Maapäivät ei voi kokoontua ilman koollekutsumista ja asianmukaista varoitusaikaa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.2 Koollekutsuminen vaatii kokouskutsun, joka tulee julkaista jokaiselle Prefektuurin kansalaiselle. Kokouskutsussa tulee käydä ilmi maapäivien sijainti, päivämäärä ja ajankohta, sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsun käsiteltäviä asioita voidaan muokata istunnossa maapäivien päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.3 Maapäivät kokoontuu lähtökohtaisesti vain Prefektuurin mailla, ellei Prefektuurissa vallitse sotatila tai tuomioherran vahvistama muu erityisen painava syy, joka huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista. Sijainnin siirtämisestä päättää puhemies.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.4 Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1306 § Säädäntävalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1306.1 Maapäivät säätää, muuttaa ja kumoaa Prefektuurin lakeja. Hyväksytty laki tai lakimuutos toimitetaan maaherralle allekirjoitettavaksi. Menettelystä allekirjoituksen yhteydessä säädetään pykälässä 1204.1.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1306.2 Maapäivät hyväksyy tai hylkää Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1307 § Talousvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1307.1 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran esittämän taloussuunnitelman.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1307.2 Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ovat sidottuja maapäivien hyväksymän taloussuunnitelman raameihin.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1307.3 Prefektuurissa saa kerätä veroja vain voimassaolevan maapäivien hyväksymän taloussuunnitelman mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1308 § Ulkosuhdevalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1308.1 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran tai daimion neuvottelemat sopimukset ulkopuolisten toimijoiden kanssa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1308.2 Maapäivät päättää sodan tai muun konfliktin julistamisesta maaherran esityksestä määräenemmistöllä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1309 § Nimitysvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.1 Maapäivät päättää maaherran esityksestä sotaherran, kirstunherran ja daimion nimittämisestä tai erottamisesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.2 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran esitykset tuomioherran nimittämisestä tai erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta pykälän 1402 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.3 Maapäivät voi järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisen ennen päätöksentekoa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.4 Maapäivät voi nimittää omia luottamushenkilöitään oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1310 § Valvontavalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1310.1 Maapäivät voi asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa. Maaherra on velvoitettu ottamaan nämä huomioon toimissaan.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1310.2 Maapäivät voi esittää tuomioherralle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista ja syytteeseenasettamista määräenemmistöpäätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1310.3 Sotaherra ja kirstunherra ovat velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== IV. TUOMIOHERRA =====<br /> ====== 1401 § Prefektuurin tuomioherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1401.1 Tuomioherra kantaa korkeinta tuomiovaltaa ja toimii ylimpänä hallinnon lainmukaisuuden valvojana Prefektuurissa. Tuomioherran päätökset ovat Prefektuurin lain lopullisia ja sitovia tulkintoja. Tuomioherra toimii virassaan riippumattomasti, eikä hän ole alisteinen maaherralle, maapäiville tai yhdellekään muulle taholle tuomiovaltaa käyttäessään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1402 § Nimittäminen ja syytteeseenasettaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1402.1 Tuomioherran nimittää maapäivät maaherran esityksestä määräenemmistöpäätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1402.2 Maapäivät voi maaherran esityksestä erottaa ja asettaa tuomioherran syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöpäätöksellä, mikäli tuomioherra on rikkonut lakia tai käyttänyt virkaansa tämän hallintosäännön vastaisesti. Tuomioherra nauttii suojaa kaikilta muilta rikossyytteiltä virkakautensa aikana.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1403 § Tuomiovalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.1 Tuomioherralla on yksinomainen toimivalta toimia tuomarina kaikissa Prefektuurin oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka vaativat puolueettoman tuomarin ratkaisun Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.2 Tuomioherra ottaa käsiteltäväkseen hallinnolliset kiistat, kansalaisten väliset riita-asiat, rikosasiat sekä muut oikeudelliset kysymykset, jotka hänelle esitetään.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.3 Tuomioherra voi tuomita rikoksentekijän sopivaksi katsomaansa rangaistukseen.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.4 Tuomioherra pitää kirjaa kaikista annetuista tuomioista ja oikeudellisista ratkaisuista. Tuomiot ja oikeudelliset ratkaisut sekä niiden taustamateriaalit ovat julkisia, ellei niiden salaamiselle ole erityisen painavaa syytä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.5 Tuomioherran ollessa erityisestä syystä kykenemätön toimimaan puolueettomana tuomarina perustuslain edellyttämällä tavalla, siirtyy tuomioherran tuomiovalta esteellisen tapauksen ratkaisemisen osalta maaherralle.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1404 § Hallinnon laillisuusvalvonta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.1 Tuomioherra valvoo, että maaherra ja maapäivät toimivat tämän hallintosäännön ja muun lainsäädännön mukaisesti. Tuomioherra voi todeta päätöksen lainvastaiseksi ja täten kumota sen voimassaolon.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.2 Tuomioherra voi asettaa virkamiehelle väliaikaisen toimeenpanokiellon päätökselle, jonka lainmukaisuus on epäselvä. Kielto on voimassa enintään vuorokauden, minkä jälkeen se raukeaa automaattisesti, ellei päätöstä tuossa ajassa todeta laittomaksi.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.3 Tuomioherra antaa lausuntoja maapäiville ja maaherralle lakiesitysten, säädösten ja muiden päätösten suhteesta tähän hallintosääntöön näiden sitä pyytäessä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.4 Tuomioherra tarjoaa oikeudellista neuvontaa Prefektuurin virkamiehille näiden sitä pyytäessä.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Tähän artiklaan kirjatut teot ovat säädetty rikollisiksi, jotta yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus ovat taattuja. Rangaistuksen henkilöille, joiden syyllisyydestä seuraaviin rikoksiin ei jää varteenotettavaa epäilyä, määrää Prefektuurin tuomioherra. Tuomioherra määrittää rangaistuksen tapauskohtaisesti ottaen huomioon rikoksen vakavuuden, vaikutukset sekä muut asiaan liittyvät seikat. Mikäli yksittäinen teko täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistön, tuomioherra määrittää rangaistuksen siitä rikoksesta, joka parhaiten kuvaa teon vakavuutta.<br /> <br /> ===== I. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ =====<br /> ====== 2101 § Soveltamisala ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2101.1 Tätä rikoslakia sovelletaan:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kaikkialla Prefektuurin mailla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; kaikkiin rikoksiin, jotka kohdistuvat Prefektuuriin tai sen hallinnollisiin elimiin;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; tarvittaessa rikoksiin, jotka kohdistuvat Prefektuurin kansalaisiin Prefektuurin maiden ulkopuolella, mikäli tapahtuma-alueen viranomaiset kieltäytyvät selvittämästä tapahtunutta tai tekemästä yhteistyötä Prefektuurin kanssa tapahtuneeseen liittyen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; kaikkiin rikoksiin, jotka tapahtuvat merialueilla tai Kruununmailla ja kohdistuvat Prefektuuriin matkalla oleviin tai sieltä juuri poistuviin; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; kaikkiin muutoin Prefektuuriin merkittävällä tavalla vaikuttaviin rikoksiin, joissa lain soveltamatta jättäminen aiheuttaisi Prefektuurille kohtuutonta haittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2102 § Tuomitsematta jättäminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2102.1 Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; rikos on kokonaisuutena arvostellen haitallisuudeltaan vähäinen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; rikos on tehty itsepuolustuksena tai muussa vilpittömässä auttamistarkoituksessa, eikä teossa ole toimittu erityisen haitallisella tavalla; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; tuomioistuin katsoo rikoksen tekoon tai tekijään liittyvästä erityisestä syystä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavaksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2103 § Törkeä rikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2103.1 Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; se on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; se on tehty poikkeuksellisen vahingollisella tai haitallisella tavalla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; rikoksentekijä on syyllistynyt aiemmin samaan tai vastaavaan rikokseen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; se on osa laajaa ja järjestäytynyttä rikoskokonaisuutta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; sillä on pyritty merkittävällä tavalla horjuttamaan Prefektuurin kansanvaltaa, turvallisuutta tai hallintoa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(f)&lt;/span&gt; se on muutoin kokonaisuutena arvostellen tehty erityisen törkeällä tai moitittavalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2103.2 Törkeästä rikoksesta tuomittakoon tavanomaista ankarampi rangaistus.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2104 § Ehdollinen vapauttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2104.1 Kiinniotettu tai pidätetty voidaan sotaherran hyväksynnällä päästää tutkinnan aikana ehdollisesti vapaaksi. Ehdollisesti vapautettu on velvoitettu:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; saapumaan käskystä tuomioistuimen tai soturiston viranomaisten eteen viipymättä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; pysymään vapautusmääräyksessä rajatun liikkumisalueen sisällä; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; pitäytymään rikkomasta muita vapautusmääräykseen erikseen kirjattuja ehtoja.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. YRITYS JA OSALLISUUS =====<br /> ====== 2201 § Avunanto rikokseen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2201.1 Avunannosta rikokseen tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka avustaa rikoksen teossa ottamatta kuitenkaan itse tekoon suoraan osaa, tai tekee tietoisesti yhteistyötä etsintäkuulutetun henkilön kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2202 § Rikokseen yllyttäminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2202.1 Yllyttämisestä rikokseen tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tietoisesti tilaa, pyytää, käskee tai muutoin saa toisen syyllistymään rikokseen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2203 § Rikoksen yritys ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2203.1 Rikoksen yrityksestä tuomittakoon jokainen, joka ryhtyy toimiin tehdäkseen tässä laissa rikokseksi määritetyn teon, kuitenkin itse teossa onnistumatta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. RIKOKSET HENKEÄ, TERVEYTTÄ JA VAPAUTTA VASTAAN =====<br /> ====== 2301 § Tappo ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2301.1 Taposta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka riistää toiselta oikeudetta hengen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2302 § Murha ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2302.1 Murhasta tuomittakoon jokainen, joka oikeudetta riistää toiselta hengen:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; suunnitelmallisesti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; kolmannen osapuolen pyynnöstä, käskystä tai tilauksesta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; erityisen raa'alla tai julmalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2303 § Pahoinpitely ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2303.1 Pahoinpitelystä tuomittakoon jokainen, joka tahallisesti, tietoisesti tai muutoin vastuuttomasti kohdistaa toiseen fyysistä voimaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle kipua, vahinkoa tai muuta ruumiillista haittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2304 § Kidutus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2304.1 Kidutuksesta tuomittakoon jokainen, joka aiheuttaa toisille merkittävää fyysistä vahinkoa erityisen julmalla, epäinhimillisellä tai muutoin poikkeuksellisen alentavalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2305 § Vapaudenriisto ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2305.1 Vapaudenriistosta tuomittakoon jokainen, joka oikeudetta kahlitsemalla, sitomalla, lukitsemalla tai muulla tavalla estää toista vapaasti liikkumasta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2306 § Aateluus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2306.1 Aateluudesta tuomittakoon jokainen, joka hallussapitää kruunua Prefektuurin mailla, tai alistaa toista vailla tähän oikeuttavaa työsuhdetta tai muuta laillista perustetta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== IV. RIKOKSET YKSITYISYYTTÄ VASTAAN =====<br /> ====== 2401 § Ahdistelu ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2401.1 Ahdistelusta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla tavoin häiritsee toista siten, että menettely on omiaan aiheuttamaan tälle pelkoa, ahdistusta tai muuta huomattavaa henkistä haittaa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; muutoin kuin väkivalloin kajoaa toiseen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan tälle pelkoa, ahdistusta tai muuta huomattavaa henkistä haittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2402 § Uhkailu ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2402.1 Uhkailusta tuomittakoon jokainen, joka aseella tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella siten, että tällä on perusteltu syy pelätä oman tai toisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2403 § Kunnianloukkaus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2403.1 Kunnianloukkauksesta tuomittakoon jokainen, joka tahallisesti levittää toisesta valheellista tai väärenneltyä tietoa tarkoituksenaan vahingoittaa tämän mainetta tai aiheuttaa tälle muuta haittaa, ellei sitä ole tehty:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; satiirina, parodiana, komediana tai muutoin humoristisella tarkoituksella;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; kritiikkinä kirjallista tai taiteellista teosta tai tuotetta kohtaan;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; julkiseen valtaan kohdistuen, kansalaisten yleisen edun nimissä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; muulla tarkoituksella, jonka tuomioistuin katsoo kohtuulliseksi ottaen huomioon teon tarkoituksen ja kontekstin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2404 § Salakuuntelu ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2404.1 Salakuuntelusta tuomittakoon jokainen, joka tekemättä itseään tiettäväksi kuuntelee toisten yksityiseksi tarkoitettua keskustelua taikka luvatta lukee toiselle tarkoitetun kirjeen tai muun yksityisen viestin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== V. RIKOKSET OMAISUUTTA JA TALOUTTA VASTAAN =====<br /> ====== 2501 § Varkaus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2501.1 Varkaudesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka oikeudetta:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; vie toisen omaisuutta, irtaimistoa, palvelun tai muun toiselle kuuluvan hyödykkeen; taikka&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; lupaa toisen omaisuudesta, irtaimistosta, palvelusta tai muusta toiselle kuuluvasta hyödykkeestä maksun, mutta jättää tämän maksamatta kauppatavaran saatuaan.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2502 § Ryöstö ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2502.1 Ryöstöstä tuomittakoon jokainen, joka pakottamalla taikka aseella tai väkivallalla uhaten riistää toiselta tämän omaisuutta, irtaimistoa tai muun toiselle kuuluvan hyödykkeen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2503 § Murtautuminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2503.1 Murtautumisesta tuomittakoon jokainen, joka tunkeutuu toisen omistamaan kiinteistöön tai maa-alueelle vastoin tämän tai Prefektuurin viranhaltijan myöntämää lupaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2504 § Petos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2504.1 Petoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä tavoittelee toisesta oikeudetonta rahallista tai muuta hyötyä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; hyväksikäyttää luottamusasemaansa tai muuta erityistä luottamussuhdetta tavoitellen oikeudetonta rahallista tai muuta hyötyä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; rikkoo sitovan kirjallisen sopimuksen ehtoja tai jättää täyttämättä tällaiseen kirjatun velvollisuutensa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2505 § Kiristys ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2505.1 Kiristyksestä tuomittakoon jokainen, joka uhkaa julkistaa todenmukaisen tai väitetysti todenmukaisen tiedon toisesta, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tälle tai tämän maineelle ellei tämä myönny antamaan vaatijalle rahaa, omaisuutta tai muuta vaadittua etuutta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2506 § Talousrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2506.1 Talousrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; jättää veronsa maksamatta, maksaa vähemmän veroja kuin tämän tulisi maksaa, tai tietoisesti valehtelee veroja keräävälle viranhaltijalle verotukseen liittyvistä asioista;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; jättää ilmoittamatta liikkeestään tai liiketoiminnan aloittamisesta lain vaatimalla tavalla; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; myy rikollisin keinoin hankittua hyödykettä, jonka alkuperästä myyjä on tietoinen tai jonka tämä kohtuudella olisi voinut tietää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2507 § Väärennysrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2507.1 Väärennysrikoksesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tarkoituksenaan huijata, pettää tai vahingoittaa toista tai peitellä väärintekoja, poistaa, vahingoittaa, tuhoaa, piilottaa, väärentää tai vääristää:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; hallinnollisen määräyksen, käskyn, mandaatin, viranhaltijapäätöksen tai lain;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; tuomioistuimen tai soturiston työhön liittyvän asiakirjan, pöytäkirjan tai muun todistusaineiston;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; kansalaisuustodistuksen, testamentin, sopimuksen, velkakirjan, sertifikaatin tai kauppakirjan; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; kirjanpidon, tilinpäätöksen tai muun kirjallisen taloudellisen instrumentin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2508 § Tekijänoikeusrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2508.1 Tekijänoikeusrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka luvatta tai oikeudetta:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kopioi merkittävän osan toisen taiteellisesta teoksesta tai koko teoksen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; hyödyntää toisen teosta, tavaramerkkiä tai mainetta petollisella tavalla omiin tarkoitusperiinsä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; väittää toisen tekemää teosta omaksi työkseen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== VI. RIKOKSET PREFEKTUURIA VASTAAN =====<br /> ====== 2601 § Lahjonta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2601.1 Lahjonnasta tuomittakoon jokainen, joka tarjoaa rahaa, omaisuutta tai muuta etua Prefektuurin viranhaltijalle saadakseen tämän tekemään tai jättämään tekemättä jotain tämän virkatehtäviin tai virkaoikeuksiin liittyvää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2602 § Virkarikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2602.1 Virkarikoksesta tuomittakoon jokainen Prefektuurin viranhaltija, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; väärinkäyttää viran myötä suotua auktoriteettia tai oikeuksia;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; virkatoimissaan rikkoo lakia tai virkavelvoitteitaan;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; käyttää virkaansa edesvastuuttomasti tai muutoin poikkeuksellisen moitittavalla ja Prefektuurille haitallisella tavalla; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; ottaa toiselta vastaan rahaa, omaisuutta tai muuta etua, jonka tarkoitus on saada viranhaltija tekemään tai jättämään tekemättä jotain tämän virkatehtäviin tai virkaoikeuksiin liittyvää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2603 § Virkavallan vastustaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2603.1 Virkavallan vastustamisesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; estää Prefektuurin soturistoa tekemästä työtään tai sitä yrittää;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; valehtelemalla tai muulla tavoin harhaanjohtaa soturistoa vaikuttaakseen heidän työhönsä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; uhmaa Prefektuurin viranomaisten laillisia käskyjä tai rikkoo voimassaolevia Prefektuurin viranhaltijan lainvoimaisia määräyksiä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2604 § Oikeuden halventaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2604.1 Oikeuden halventamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; rikkoo tai jättää noudattamatta tuomioistuimen määräyksiä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; vaarantaa tuomarin riippumattomuuden tai pyrkii painostamaan tai muutoin vaikuttamaan tuomariin saadakseen tämän toimimaan virassaan tietyllä tavalla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; tahallisesti häiritsee oikeusprosessia, oikeudenkäyntiä tai muutoin erityisen moitittavalla tavalla solvaa Prefektuurin tuomioistuinta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; valehtelee tietoisesti oikeudelle tai esittää tälle puutteellista tai väärenneltyä tietoa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2605 § Valan rikkominen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2605.1 Valan rikkomisesta tuomittakoon jokainen, joka rikkoo maaherralle, maapäiville tai tiedostetusti Virran edessä annettua valaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2606 § Ilmoitusrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2606.1 Ilmoitusrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; jättää ilmoittamatta rikoksesta, jonka tietää tapahtuneen tai tietää tapahtuvan, ellei asiaan puututa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; tahallisesti ilmoittaa valheellista tai väärenneltyä tietoa Prefektuurin viranomaisille tavoitellen hyötyä taikka vahinkoa toiselle.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2607 § Karkaaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2607.1 Karkaamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; välttelee laillista kiinniottoa tai tutkintaa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; luvatta poistuu vankilasta tai muulta alueelta, jossa tämä on laillisesti määrätty pysymään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2608 § Velvoitteen laiminlyönti ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2608.1 Velvoitteen laiminlyönnistä tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tahallisesti rikkoo tai jättää täyttämättä jonkin lakisääteisen tai solmimaansa sopimukseen pohjautuvan velvoitteensa tai tehtävänsä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2609 § Vaalivaikuttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2609.1 Vaalivaikuttamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; tarjoaa rahaa, omaisuutta, palveluita tai muita etuuksia tarkoituksenaan vaikuttaa maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestyksien lopputulokseen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; ottaa vastaan rahaa, omaisuutta, palveluita tai muita etuuksia maapäivien henkilövaaleihin tai muihin äänestyksiin liittyen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; millään tapaa tahallisesti häiritsee maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestysten toimitusta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; ulkopuolisena toimijana pyrkii muilla epärehellisillä keinoilla vaikuttamaan maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestyksien lopputulokseen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2610 § Yhteiskuntarauhan horjuttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2610.1 Yhteiskuntarauhan horjuttamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kehottaa nousemaan aseisiin tai ryhtymään muihin sotilaallisiin toimiin Prefektuuria vastaan tai siinä avustaa;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; toimillaan tahallisesti aiheuttaa katkeruutta Prefektuurin ja sen kansan tai Prefektuurin ja toisen läänin välille;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; hyökkää väkivalloin Prefektuurin johtavan viranhaltijan kimppuun, tämän surmaa tai sitä yrittää;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; vakoilemalla, lahjomalla, pettämällä, murtautumalla, salassapidettävää tietoa paljastamalla tai jakamalla tai muulla epärehellisellä tavalla pyrkii heikentämään Prefektuurin asemaa tai turvallisuutta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; ylittämällä valtaoikeutensa tai tahallisesti rikkomalla velvoitteitaan rikkoo Prefektuurin hallintosääntöä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2611 § Maanpetos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2611.1 Maanpetoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; nousee aseisiin tai ryhtyy sotilaallisiin toimiin Prefektuuria vastaan;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; vakavalla tavalla loukkaa Prefektuurin itsehallintoa ja koskemattomuutta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; hyökkää väkivalloin maaherran kimppuun, tämän surmaa tai sitä yrittää; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; väkivalloin tai sillä uhaten häiritsee maapäivien istuntoa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== VII. RIKOKSET YLEISTÄ JÄRJESTYSTÄ VASTAAN =====<br /> ====== 2701 § Julkisrauhan häirintä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2701.1 Julkisrauhan häirinnästä tuomittakoon jokainen, joka häiriköi jonkin Prefektuurin asutuskeskuksen järjestystä tai päivittäistä elämää metelöimällä, kaaoksen levittämisellä, katoilla kiipeilyllä, päihtyneenä esiintymällä tai muulla epäsoveliaalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2702 § Rikos Virtaa vastaan ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2702.1 Rikoksesta Virtaa vastaan tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; häpäisee Vituureita tai muita uskonoppeja;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; vandalisoi pyhäkköjä tai muita pyhiä rakennuksia;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; loukkaa temppelin tai luostarin rauhaa tai käyttäytyy niiden mailla epäkunnioittavasti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; estää kulkijaa tai mestaria opettamasta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; loukkaa ja julkisesti väheksyy Prefektuurin periaatteita ja arvoja Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== VIII. RIKOKSET YMPÄRISTÖÄ VASTAAN =====<br /> ====== 2801 § Luvaton maankäyttö ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2801.1 Luvattomasta maankäytöstä tuomittakoon jokainen, joka Prefektuurin mailla ilman maaherran tai maanomistajan asianmukaista lupaa:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kaataa suojeltuja puita tai muutoin harjoittaa metsätaloutta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; harjoittaa kaivostoimintaa tai muutoin kerää malmeja;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; harjoittaa maataloutta tai viljelyä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; muutoin vahingollisella tavalla kerää luonnonvaroja tai muita maan antimia.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2802 § Rakennusvirhe ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2802.1 Rakennusvirheestä tuomittakoon jokainen, joka pystyttää poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen Prefektuurin maille, tai luvatta muuttaa Prefektuurin mailla sijaitsevaan rakennukseen kuuluvien koristeosien asentoa.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana sekä yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä. Soturistolle on uskottu erityinen vastuu Prefektuurin lainsäädännön ylläpitämisestä sekä Prefektuurin ja sen kansan puolustamisesta niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> ===== I. SOTURISTO =====<br /> ====== 3101 § Soturiston tehtävä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3101.1 Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana sekä yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 3102 § Sotaherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3102.1 Soturiston ylimpänä komentajana toimii maaherra. Soturiston toimintaa johtaa sotaherra maaherran alaisuudessa, joka vastaa soturiston toimintakyvystä ja päivittäisestä toiminnasta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3102.2 Sotaherran nimittää ja erottaa maapäivät maaherran esityksestä pykälän 1309.1 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 3103 § Soturiston velvoitteet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.1 Soturisto toimeenpanee kaikkia Prefektuurin alueella voimassa olevia lakeja ja lainvoimaisia julistuksia.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.2 Soturisto toimii ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.3 Soturisto tarjoaa apuaan sitä tarvitseville Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.4 Soturisto toimeenpanee Prefektuurin alueella annetut lainvoimaiset tuomiot.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 3104 § Soturiston oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3104.1 Soturistolla on oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3104.2 Soturistolla on oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuiksi.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3104.3 Soturistolla on oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava rikollinen.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> <br /> ===== I. KANSALAISUUS =====<br /> ====== 4101 § Kansalaisen määritelmä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4101.1 Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra tai Natain daimio on myöntänyt kansalaisuuden pykälien 1208 ja 6305 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 4102 § Kansalaisen velvollisuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4102.1 Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista tämän velvollisuuden täyttämiseksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. KANSALAISEN OIKEUDET =====<br /> ====== 4201 § Kansalaisen oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4201.1 Prefektuurin kansalainen on vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten kansalaiselle on myönnetty oikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; matkata vapaasti sekä saapua ja poistua Prefektuurin mailta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; puhua ja toimia vapaasti niin kauan kuin se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; audienssiin kenen tahansa Prefektuurin virkamiehen kanssa, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja voidaan sopia etukäteen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(f)&lt;/span&gt; tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(g)&lt;/span&gt; asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa pykälän 1202 mukaisesti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(h)&lt;/span&gt; paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä pykälän 1302 mukaisesti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(i)&lt;/span&gt; oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle antaen vähintään kaksi päivää varoitusaikaa, ellei kansalaisten enemmistö yhdessä päätä varoitusaikaa lyhentää; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(j)&lt;/span&gt; nousta aseisiin maaherraa tai muuta tyrannia vastaan, joka ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. OPPINEIDEN OIKEUDET =====<br /> ====== 4301 § Oppineiden asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4301.1 Totuudenpolun oppineet kantavat erityistä vastuuta Totuuden oppien jakamisesta ja Prefektuurin kansan hengellisen kehityksen edistämisestä. Oppineiksi mielletään kaikki riittävää viisautta ja oppineisuutta osoittaneet yleisesti tunnustetut Totuudenpolun munkit ja mestarit.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 4302 § Oppineiden oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4302.1 Jokaisella Prefektuurissa asuvalla tai vierailevalla Totuudenpolun oppineella on oikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; opettaa ja jakaa Totuuden oppeja ja Virran sanaa kenenkään estämättä ja häiriöttä, ellei opetus riko tätä lainsäädäntöä.&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; antaa maaherralle ja maapäiville lausuntoja, jotka toimivat hallinnolle suuntaviivoina Prefektuurin hengellisen kehityksen ohjaamisessa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET =====<br /> ====== 4401 § Ylimystön asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4401.1 Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Prefektuurin periaatteiden mukaisesti kenelläkään ei ole oikeudetonta valtaa ylitse muiden, ja täten ylimystön erioikeudet ovat Prefektuurissa rajalliset. Prefektuurin mailla matkatessaan ylimystö sitoutuu olemaan samalla viivalla jokaisen valtakunnan alamaisen kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 4402 § Ylimystön erioikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4402.1 Ylimystöllä on vieraiden oikeuksien lisäksi erioikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja voidaan sopia etukäteen; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== V. VIERAIDEN OIKEUDET =====<br /> ====== 4501 § Vieraiden oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4501.1 Jokaisella Prefektuurissa vierailevalla on oikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole erikseen rajoitettu maaherran tai soturiston virkamiehen toimesta; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Tämä artikla säätää Prefektuurin taloudenpidosta, verotuksesta ja liiketoiminnasta Prefektuurin mailla, Prefektuurin rikkauden ja talouden tasapainon takaamiseksi.<br /> <br /> ===== I. VEROTUS JA LIIKETOIMINTA =====<br /> ====== 5101 § Taloussuunnitelma ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5101.1 Prefektuurin taloutta ohjaa hallintosäännön pykälän 1205 mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma. Taloussuunnitelman tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat Prefektuurin varainkäytöstä ja talouden kehityksestä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5101.2 Voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen on sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä pykälän 1205 mukaisesti. Taloussuunnitelmassa säädetystä verotuksesta ei voida poiketa lainkaan ilman taloussuunnitelman muuttamista.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 5102 § Verotus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5102.1 Veroprosentti sisällytetään maaherran taloussuunnitelmaan ja pidetään ajan tasalla tässä pykälässä. Prefektuurin veroprosentti on tällä hetkellä 20%.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5102.2 Yleinen veroprosentti kattaa kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan sekä kuussa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5102.3 Veronkeruusta ja veronmaksun valvonnasta vastaa kirstunherra soturiston avustuksella.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 5103 § Kirstunherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5103.1 Kirstunherra avustaa maaherraa taloudellisissa tehtävissä ja vastaa Prefektuurin varojen hallinnasta, pankkipalveluiden tarjonnasta, taloussuunnitelman laadinnasta ja muusta taloustyöstä maaherran alaisuudessa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5103.2 Kirstunherran nimittää ja erottaa maapäivät maaherran esityksestä pykälän 1309.1 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 5104 § Ilmoitusvelvollisuus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5104.1 Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla on ilmoitettava maaherralle tai kirstunherralle.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> <br /> ===== I. NATAIN DAIMIOKUNTA =====<br /> ====== 6101 § Natain daimiokunnan asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6101.1 Natain kirsikkasaari on Prefektuurin erityinen alue, jonka hallinnosta vastaa daimio maaherran alaisuudessa. Vastuu Natain hallinnosta on siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6101.2 Daimio toimii suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja vastaa työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Daimion valtuuksia rajaavat vain maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. DAIMION AUKTORITEETTI JA VELVOITTEET =====<br /> ====== 6201 § Daimion asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6201.1 Daimio johtaa Natain daimiokuntaa ja toimii Natain ylimpänä virkamiehenä. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on sidottu maapäivien tahtoon ja Prefektuurin lainsäädäntöön.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6202 § Daimion velvollisuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.1 Daimio vastaa Natain päivittäisestä järjestyksestä, puolustuskyvystä, asukkaiden turvallisuudesta sekä Natain ulkopolitiikan johtamisesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.2 Daimio varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden Natain mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.3 Daimio vastaa siitä, että kaikki Natain asukkaita sitovat paikalliset säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.4 Daimio vastaa Natain saaren kehittämisestä ja Prefektuurin kirsikoiden tuotannon turvaamisesta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. DAIMION OIKEUDET =====<br /> ====== 6301 § Säädäntävalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6301.1 Daimiolla on yksinomainen oikeus tehdä maapäiville esityksiä Natain paikallisen lainsäädännön muuttamisesta pykälän 1306.2 mukaisesti. Natain paikallista lainsäädäntöä sovelletaan Natain maaperällä, eikä se ole voimassa muualla Prefektuurissa. Natain paikallinen lainsäädäntö on toissijainen Prefektuurin lakiin nähden, mikäli ne ovat ristiriidassa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6301.2 Daimio voi antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia hätätilassa silloin, kun asiasta ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Julistus on voimassa, kunnes maapäivät käsittelee asian tai kumoaa sen, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Tuomioherra voi kumota julistuksen, jos se on ristiriidassa tämän lain kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6302 § Talousvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6302.1 Daimio vastaa Natain varoista, niiden käytöstä ja taloussuunnitelman mukaisten verojen keruusta Natain mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6302.2 Nataissa kerätyt verot ja Natain tuottama taloudellinen voitto on erotettava Prefektuurin muista varoista, eikä niitä voi käyttää ilman daimion hyväksyntää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6303 § Nimitysvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6303.1 Daimiolla on oikeus nimittää sotureita sekä toimeenpanna Prefektuurin lainsäädäntöä ja tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6303.2 Daimiolla on oikeus nimittää ja erottaa Natain virkamiehiä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6304 § Edustusvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6304.1 Natailla on mahdollisuus harjoittaa Prefektuurista itsenäistä ulkopolitiikkaa daimion johdolla niin pitkään, kun se ei ole ristiriidassa Prefektuurin keskeisten ulkopoliittisten linjausten kanssa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6304.2 Daimiolla on oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sopimukset astuvat voimaan maapäivien hyväksynnällä pykälän 1308.2 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6305 § Kansalaisuutta koskevat valtuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6305.1 Daimio voi myöntää Prefektuurin kansalaisuuden Nataissa asuvalle tai työskentelevälle valtakunnan alamaiselle, joka suorittaa maapäivien päätöksellä asetetun kansalaisuuskokeen hyväksytysti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6305.2 Daimio voi poistaa Prefektuurin kansalaisuuden Nataissa asuvalta tai työskentelevältä kansalaiselta tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4651 2026-03-24T20:09:45Z

<p>Qn2: minä vahingossa koko lain</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''24.3.2026:''' Uusittu koko lainsäädäntö ajantasalle. Keskeisimpinä sisällöllisinä muutoksina lisätty pykälille numerointi, tarkennettu ja johdonmukaistettu hallintosääntöä, lisätty pitkä liuta uusia rikoksia ja huomattavasti tarkennettu vanhempien määritelmiä sekä muutoin päivitetty ja korjattu vanhassa versiossa ollutta vanhahtavaa ja paikoitellen tulkinnanvaraista kieltä.<br /> <br /> '''27.2.2026:''' Lisätty hallintosääntöön osa tuomioherrasta sekä siirretty maapäivien puheenjohtajuus temppelinherralta maapäivien puhemiehelle. Poistettu hallintosäännöstä ja muusta laista kaikki Mestarein kollegiota koskeva ja jaettu Kollegion entiset vastuut pääosin tuomioherralle ja maapäivien puhemiehelle. Laajennettu kansalaisten oikeutta nousta aseisiin ja velvoitettu soturisto sekä maaherra toimeenpanemaan tuomioita.<br /> <br /> '''30.1.2026:''' Poistettiin maaherran oikeus kutsua maapäivät koolle. Lisättiin kansalaisia koskeva puolustusvelvollisuus lainsäädäntöön. Lisättiin Artiklaan II, Rikoksista, uudet rikosnimikkeet &quot;avunanto&quot; ja &quot;velvoitteen laiminlyönti&quot;. Muutettiin äänikynnysten määräytymistä maapäivillä.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Viiru Viirulainen''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ===== I. HALLINTOSÄÄNNÖN PERUSTEET =====<br /> ====== 1101 § Hallintosäännön asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1101.1 Tämä hallintosääntö on Viiden Totuuden Prefektuurin ylin säädös. Se määrittää Prefektuurin hallintorakenteen sekä virkamiesten toimivallan ja vallankäytön rajat. Kaikki muu Prefektuurin lainsäädäntö on alisteista tämän hallintosäännön säännöksille.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1102 § Hallintosäännön muuttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1102.1 Hallintosääntöä voidaan muuttaa vain maapäivien määräenemmistön päätöksellä, jonka maaherra allekirjoittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1103 § Määritelmät ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1103.1 Maapäivien määräenemmistöllä tarkoitetaan vähintään kahta kolmasosaa maapäivien istunnossa läsnä olevista äänistä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1103.2 Maapäivien yksinkertaisella enemmistöllä tarkoitetaan vähintään yli puolta maapäivien istunnossa läsnä olevista äänistä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1103.3 Virkamiehellä tarkoitetaan jokaista Prefektuurin palveluksessa olevaa henkilöä, joka tämän lain nojalla käyttää julkista valtaa tai jolle on laissa säädetty julkinen velvoite.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. MAAHERRA =====<br /> ====== 1201 § Prefektuurin maaherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1201.1 Maaherra on Prefektuurin ylin virkamies ja toimii Kruunun vasallina Prefektuurin mailla. Maaherran toimivalta juontuu Prefektuurin kansasta ja tästä hallintosäännöstä; maaherra ei ole lain yläpuolella.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1202 § Valinta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.1 Maaherra valitaan maapäivien istunnossa toimitettavassa henkilövaalissa kahden kuukauden välein. Jokaisella kansalaisella on ääni- ja ehdolleasettumisoikeus.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.2 Maaherraksi valitaan ehdokas, joka saavuttaa yksinkertaisen enemmistön. Mikäli yksikään ehdokas ei saavuta äänestyksessä yksinkertaista enemmistöä, järjestetään toinen kierros edellisen kierroksen kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.3 Maaherran vaali toimitetaan ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherra nimitetään samassa istunnossa, jossa vaali toimitetaan. Nimityksen yhteydessä maaherra vannoo tuomioherran lukeman virkavalan.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1202.4 Maaherran virkakausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1203 § Tehtävät ja toimivalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.1 Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa. Kaikkien Prefektuurin toimeenpanevien virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu maaherrasta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.2 Maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan vapaasti sotaherralle, kirstunherralle ja muille tämän alaisuudessa työskenteleville virkamiehille. Tällainen valtuutus ei kuitenkaan poista maaherran omaa vastuuta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.3 Maaherra vastaa Prefektuurin päivittäisestä järjestyksestä, puolustuskyvystä, asukkaiden turvallisuudesta sekä Prefektuurin ulkopolitiikan johtamisesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1203.4 Maaherra vastaa siitä, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1204 § Säädäntävalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1204.1 Maaherra voi allekirjoittaa maapäivien hyväksymän lain tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta. Laki astuu voimaan maaherran allekirjoituksen myötä. Kieltäytymisestä ja sen perusteista on ilmoitettava maapäiville viipymättä. Maapäivät voi kieltäytymisestä huolimatta saattaa lain voimaan määräenemmistön päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1204.2 Maaherra voi antaa julistuksia hätätilassa silloin, kun asiasta ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Julistus on voimassa, kunnes maapäivät käsittelee asian tai kumoaa sen, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Tuomioherra voi kumota julistuksen, jos se on ristiriidassa tämän lain kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1205 § Talousvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1205.1 Maaherran tulee viipymättä valintansa jälkeen esittää maapäiville taloussuunnitelmaa hyväksyttäväksi. Ilman voimassaolevaa taloussuunnitelmaa Prefektuurin varoja ei voi käyttää eikä veroja kerätä. Taloussuunnitelmasta voi poiketa merkittävästi vain tuomioherran vahvistamasta pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1205.2 Taloussuunnitelman voimassaolo on sidottu sen esittäneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen päättymisen jälkeen, tai siihen asti, kun uusi taloussuunnitelma astuu voimaan, kumpi tapahtuu aiemmin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1206 § Ulkosuhdevalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.1 Maaherra johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa maapäivien antamien linjausten mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.2 Maaherra voi neuvotella sopimuksista Prefektuurin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sopimukset astuvat voimaan maapäivien päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.3 Maaherra voi esittää maapäiville sodan tai muun konfliktin julistamista pykälän 1307 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1206.4 Tuomioherran vahvistaman, Prefektuuriin kohdistuvan ulkopuolisen tahon aloittaman hyökkäyksen aikana maaherra voi toimeenpanna sotatoimia lain tavanomaisten rajojen ulkopuolella Prefektuurin maiden ja kansan suojelemiseksi. Tämä erityisvaltuus päättyy, kun välitön uhka on poistunut.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1207 § Nimitysvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.1 Maaherra esittää maapäiville sotaherran, kirstunherran ja daimion nimitystä tai erottamista. Nimitys astuu voimaan maapäivien päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.2 Maaherra esittää tuomioherran nimitystä viran ollessa vapaa. Nimitys astuu voimaan maapäivien määräenemmistöpäätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.3 Maaherra voi esittää maapäiville tuomioherran erottamista ja syytteeseenasettamista pykälän 1402 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1207.4 Maaherra voi vapaasti nimittää alaisuuteensa tai erottaa alaisuudestaan toimeenpanevia virkamiehiä, jotka auttavat maaherraa tehtävissään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1208 § Kansalaisuutta koskevat valtuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1208.1 Maaherra voi myöntää Prefektuurin kansalaisuuden valtakunnan alamaiselle, joka suorittaa maapäivien päätöksellä asetetun kansalaisuuskokeen hyväksytysti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1208.2 Maaherra voi poistaa Prefektuurin kansalaisuuden kansalaiselta tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1209 § Vastuu ja syytteeseenasettaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1209.1 Maapäivät voi erottaa ja asettaa maaherran syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöpäätöksellä. Tuomioherra vahvistaa syytteeseenasettamisen ja toimii asiassa tuomarina. Maaherra nauttii suojaa kaikilta muilta rikossyytteiltä virkakautensa aikana.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. MAAPÄIVÄT =====<br /> ====== 1301 § Prefektuurin Maapäivät ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1301.1 Maapäivät kantaa korkeinta lainsäädäntövaltaa Prefektuurissa ja varmistaa Prefektuurin kansan tahdon toteutumisen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1302 § Kokoonpano ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1302.1 Jokaisella Prefektuurin kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1302.2 Kansalaisella on oikeus tehdä maapäiville esityksiä ja aloitteita toisen äänioikeutetun kannatuksella.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1302.3 Kansalaisella on oikeus perustaa valtuuskunta poliittiseksi ryhmittymäksi. Valtuuskunnan johtaja voi käyttää maapäivien istunnosta poissaolevien valtuuskunnan jäsenten ääntä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1303 § Päätöksenteko ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1303.1 Maapäivien istunto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet kaikista Prefektuurin äänioikeuksista, joko henkilökohtaisesti tai valtuuskunnan edustuksen kautta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1303.2 Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ellei päätöstä ole erikseen säädetty tehtäväksi määräenemmistöllä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1304 § Puhemies ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.1 Maapäivät valitsee henkilövaalissa yksinkertaisella enemmistöllä keskuudestaan puhemiehen, joka puheenjohtaa istuntoja ja vastaa niiden sujuvuudesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.2 Puhemiehellä on oikeus kutsua maapäivät koolle ja päättää säännönmukaisten istuntojen ajankohdista. Puhemiehen koollekutsumista istunnoista on ilmoitettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei tuomioherran vahvistama erityisen painava syy vaadi kokoontumista kiireellisemmällä aikataululla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.3 Puhemiehen ollessa estynyt toimii puheenjohtajana puhemiehen valitsema sijainen. Jos puhemies ei kykene itse puheenjohtamaan tai nimittämään puheenjohtoon kykenevää sijaista, toimii maaherra puheenjohtajana.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.4 Puheenjohtaja vastaa henkilövaalien käytännön järjestelyistä. Puhemiehen ollessa ehdolla vaaleissa on hän estynyt toimimaan puheenjohtajana äänestyksen ajan. Jokaisella kansalaisella on oikeus tarkastaa puheenjohtajan ilmoittaman äänestystuloksen paikkansapitävyys.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1304.5 Maapäivät voi yksinkertaisella enemmistöllä erottaa puhemiehen koska tahansa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1305 § Kokoontuminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.1 Maapäivät kutsuu koolle puhemies tai Prefektuurin kansalaiset siten, kuten laissa säädetään. Istuntojen ajankohdasta päättää kulloinenkin maapäivien koollekutsuja. Maapäivät ei voi kokoontua ilman koollekutsumista ja asianmukaista varoitusaikaa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.2 Koollekutsuminen vaatii kokouskutsun, joka tulee julkaista jokaiselle Prefektuurin kansalaiselle. Kokouskutsussa tulee käydä ilmi maapäivien sijainti, päivämäärä ja ajankohta, sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsun käsiteltäviä asioita voidaan muokata istunnossa maapäivien päätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.3 Maapäivät kokoontuu lähtökohtaisesti vain Prefektuurin mailla, ellei Prefektuurissa vallitse sotatila tai tuomioherran vahvistama muu erityisen painava syy, joka huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista. Sijainnin siirtämisestä päättää puhemies.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1305.4 Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1306 § Säädäntävalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1306.1 Maapäivät säätää, muuttaa ja kumoaa Prefektuurin lakeja. Hyväksytty laki tai lakimuutos toimitetaan maaherralle allekirjoitettavaksi. Menettelystä allekirjoituksen yhteydessä säädetään pykälässä 1204.1.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1306.2 Maapäivät hyväksyy tai hylkää Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1307 § Talousvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1307.1 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran esittämän taloussuunnitelman.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1307.2 Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ovat sidottuja maapäivien hyväksymän taloussuunnitelman raameihin.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1307.3 Prefektuurissa saa kerätä veroja vain voimassaolevan maapäivien hyväksymän taloussuunnitelman mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1308 § Ulkosuhdevalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1308.1 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran tai daimion neuvottelemat sopimukset ulkopuolisten toimijoiden kanssa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1308.2 Maapäivät päättää sodan tai muun konfliktin julistamisesta maaherran esityksestä määräenemmistöllä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1309 § Nimitysvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.1 Maapäivät päättää maaherran esityksestä sotaherran, kirstunherran ja daimion nimittämisestä tai erottamisesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.2 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran esitykset tuomioherran nimittämisestä tai erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta pykälän 1402 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.3 Maapäivät voi järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisen ennen päätöksentekoa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1309.4 Maapäivät voi nimittää omia luottamushenkilöitään oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1310 § Valvontavalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1310.1 Maapäivät voi asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa. Maaherra on velvoitettu ottamaan nämä huomioon toimissaan.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1310.2 Maapäivät voi esittää tuomioherralle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista ja syytteeseenasettamista määräenemmistöpäätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1310.3 Sotaherra ja kirstunherra ovat velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== IV. TUOMIOHERRA =====<br /> ====== 1401 § Prefektuurin tuomioherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1401.1 Tuomioherra kantaa korkeinta tuomiovaltaa ja toimii ylimpänä hallinnon lainmukaisuuden valvojana Prefektuurissa. Tuomioherran päätökset ovat Prefektuurin lain lopullisia ja sitovia tulkintoja. Tuomioherra toimii virassaan riippumattomasti, eikä hän ole alisteinen maaherralle, maapäiville tai yhdellekään muulle taholle tuomiovaltaa käyttäessään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1402 § Nimittäminen ja syytteeseenasettaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1402.1 Tuomioherran nimittää maapäivät maaherran esityksestä määräenemmistöpäätöksellä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1402.2 Maapäivät voi maaherran esityksestä erottaa ja asettaa tuomioherran syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöpäätöksellä, mikäli tuomioherra on rikkonut lakia tai käyttänyt virkaansa tämän hallintosäännön vastaisesti. Tuomioherra nauttii suojaa kaikilta muilta rikossyytteiltä virkakautensa aikana.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1403 § Tuomiovalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.1 Tuomioherralla on yksinomainen toimivalta toimia tuomarina kaikissa Prefektuurin oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka vaativat puolueettoman tuomarin ratkaisun Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.2 Tuomioherra ottaa käsiteltäväkseen hallinnolliset kiistat, kansalaisten väliset riita-asiat, rikosasiat sekä muut oikeudelliset kysymykset, jotka hänelle esitetään.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.3 Tuomioherra voi tuomita rikoksentekijän sopivaksi katsomaansa rangaistukseen.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.4 Tuomioherra pitää kirjaa kaikista annetuista tuomioista ja oikeudellisista ratkaisuista. Tuomiot ja oikeudelliset ratkaisut sekä niiden taustamateriaalit ovat julkisia, ellei niiden salaamiselle ole erityisen painavaa syytä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1403.5 Tuomioherran ollessa erityisestä syystä kykenemätön toimimaan puolueettomana tuomarina perustuslain edellyttämällä tavalla, siirtyy tuomioherran tuomiovalta esteellisen tapauksen ratkaisemisen osalta maaherralle.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 1404 § Hallinnon laillisuusvalvonta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.1 Tuomioherra valvoo, että maaherra ja maapäivät toimivat tämän hallintosäännön ja muun lainsäädännön mukaisesti. Tuomioherra voi todeta päätöksen lainvastaiseksi ja täten kumota sen voimassaolon.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.2 Tuomioherra voi asettaa virkamiehelle väliaikaisen toimeenpanokiellon päätökselle, jonka lainmukaisuus on epäselvä. Kielto on voimassa enintään vuorokauden, minkä jälkeen se raukeaa automaattisesti, ellei päätöstä tuossa ajassa todeta laittomaksi.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.3 Tuomioherra antaa lausuntoja maapäiville ja maaherralle lakiesitysten, säädösten ja muiden päätösten suhteesta tähän hallintosääntöön näiden sitä pyytäessä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;1404.4 Tuomioherra tarjoaa oikeudellista neuvontaa Prefektuurin virkamiehille näiden sitä pyytäessä.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Tähän artiklaan kirjatut teot ovat säädetty rikollisiksi, jotta yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus ovat taattuja. Rangaistuksen henkilöille, joiden syyllisyydestä seuraaviin rikoksiin ei jää varteenotettavaa epäilyä, määrää Prefektuurin tuomioherra. Tuomioherra määrittää rangaistuksen tapauskohtaisesti ottaen huomioon rikoksen vakavuuden, vaikutukset sekä muut asiaan liittyvät seikat. Mikäli yksittäinen teko täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistön, tuomioherra määrittää rangaistuksen siitä rikoksesta, joka parhaiten kuvaa teon vakavuutta.<br /> <br /> ===== I. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ =====<br /> ====== 2101 § Soveltamisala ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2101.1 Tätä rikoslakia sovelletaan:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kaikkialla Prefektuurin mailla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; kaikkiin rikoksiin, jotka kohdistuvat Prefektuuriin tai sen hallinnollisiin elimiin;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; tarvittaessa rikoksiin, jotka kohdistuvat Prefektuurin kansalaisiin Prefektuurin maiden ulkopuolella, mikäli tapahtuma-alueen viranomaiset kieltäytyvät selvittämästä tapahtunutta tai tekemästä yhteistyötä Prefektuurin kanssa tapahtuneeseen liittyen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; kaikkiin rikoksiin, jotka tapahtuvat merialueilla tai Kruununmailla ja kohdistuvat Prefektuuriin matkalla oleviin tai sieltä juuri poistuviin; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; kaikkiin muutoin Prefektuuriin merkittävällä tavalla vaikuttaviin rikoksiin, joissa lain soveltamatta jättäminen aiheuttaisi Prefektuurille kohtuutonta haittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2102 § Tuomitsematta jättäminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2102.1 Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; rikos on kokonaisuutena arvostellen haitallisuudeltaan vähäinen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; rikos on tehty itsepuolustuksena tai muussa vilpittömässä auttamistarkoituksessa, eikä teossa ole toimittu erityisen haitallisella tavalla; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; tuomioistuin katsoo rikoksen tekoon tai tekijään liittyvästä erityisestä syystä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavaksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2103 § Törkeä rikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2103.1 Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; se on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; se on tehty poikkeuksellisen vahingollisella tai haitallisella tavalla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; rikoksentekijä on syyllistynyt aiemmin samaan tai vastaavaan rikokseen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; se on osa laajaa ja järjestäytynyttä rikoskokonaisuutta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; sillä on pyritty merkittävällä tavalla horjuttamaan Prefektuurin kansanvaltaa, turvallisuutta tai hallintoa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(f)&lt;/span&gt; se on muutoin kokonaisuutena arvostellen tehty erityisen törkeällä tai moitittavalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2103.2 Törkeästä rikoksesta tuomittakoon tavanomaista ankarampi rangaistus.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2104 § Ehdollinen vapauttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2104.1 Kiinniotettu tai pidätetty voidaan sotaherran hyväksynnällä päästää tutkinnan aikana ehdollisesti vapaaksi. Ehdollisesti vapautettu on velvoitettu:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; saapumaan käskystä tuomioistuimen tai soturiston viranomaisten eteen viipymättä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; pysymään vapautusmääräyksessä rajatun liikkumisalueen sisällä; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; pitäytymään rikkomasta muita vapautusmääräykseen erikseen kirjattuja ehtoja.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. YRITYS JA OSALLISUUS =====<br /> ====== 2201 § Avunanto rikokseen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2201.1 Avunannosta rikokseen tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka avustaa rikoksen teossa ottamatta kuitenkaan itse tekoon suoraan osaa, tai tekee tietoisesti yhteistyötä etsintäkuulutetun henkilön kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2202 § Rikokseen yllyttäminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2202.1 Yllyttämisestä rikokseen tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tietoisesti tilaa, pyytää, käskee tai muutoin saa toisen syyllistymään rikokseen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2203 § Rikoksen yritys ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2203.1 Rikoksen yrityksestä tuomittakoon jokainen, joka ryhtyy toimiin tehdäkseen tässä laissa rikokseksi määritetyn teon, kuitenkin itse teossa onnistumatta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. RIKOKSET HENKEÄ, TERVEYTTÄ JA VAPAUTTA VASTAAN =====<br /> ====== 2301 § Tappo ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2301.1 Taposta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka riistää toiselta oikeudetta hengen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2302 § Murha ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2302.1 Murhasta tuomittakoon jokainen, joka oikeudetta riistää toiselta hengen:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; suunnitelmallisesti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; kolmannen osapuolen pyynnöstä, käskystä tai tilauksesta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; erityisen raa'alla tai julmalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2303 § Pahoinpitely ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2303.1 Pahoinpitelystä tuomittakoon jokainen, joka tahallisesti, tietoisesti tai muutoin vastuuttomasti kohdistaa toiseen fyysistä voimaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle kipua, vahinkoa tai muuta ruumiillista haittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2304 § Kidutus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2304.1 Kidutuksesta tuomittakoon jokainen, joka aiheuttaa toisille merkittävää fyysistä vahinkoa erityisen julmalla, epäinhimillisellä tai muutoin poikkeuksellisen alentavalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2305 § Vapaudenriisto ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2305.1 Vapaudenriistosta tuomittakoon jokainen, joka oikeudetta kahlitsemalla, sitomalla, lukitsemalla tai muulla tavalla estää toista vapaasti liikkumasta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2306 § Aateluus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2306.1 Aateluudesta tuomittakoon jokainen, joka hallussapitää kruunua Prefektuurin mailla, tai alistaa toista vailla tähän oikeuttavaa työsuhdetta tai muuta laillista perustetta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== IV. RIKOKSET YKSITYISYYTTÄ VASTAAN =====<br /> ====== 2401 § Ahdistelu ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2401.1 Ahdistelusta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla tavoin häiritsee toista siten, että menettely on omiaan aiheuttamaan tälle pelkoa, ahdistusta tai muuta huomattavaa henkistä haittaa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; muutoin kuin väkivalloin kajoaa toiseen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan tälle pelkoa, ahdistusta tai muuta huomattavaa henkistä haittaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2402 § Uhkailu ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2402.1 Uhkailusta tuomittakoon jokainen, joka aseella tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella siten, että tällä on perusteltu syy pelätä oman tai toisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2403 § Kunnianloukkaus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2403.1 Kunnianloukkauksesta tuomittakoon jokainen, joka tahallisesti levittää toisesta valheellista tai väärenneltyä tietoa tarkoituksenaan vahingoittaa tämän mainetta tai aiheuttaa tälle muuta haittaa, ellei sitä ole tehty:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; satiirina, parodiana, komediana tai muutoin humoristisella tarkoituksella;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; kritiikkinä kirjallista tai taiteellista teosta tai tuotetta kohtaan;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; julkiseen valtaan kohdistuen, kansalaisten yleisen edun nimissä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; muulla tarkoituksella, jonka tuomioistuin katsoo kohtuulliseksi ottaen huomioon teon tarkoituksen ja kontekstin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2404 § Salakuuntelu ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2404.1 Salakuuntelusta tuomittakoon jokainen, joka tekemättä itseään tiettäväksi kuuntelee toisten yksityiseksi tarkoitettua keskustelua taikka luvatta lukee toiselle tarkoitetun kirjeen tai muun yksityisen viestin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== V. RIKOKSET OMAISUUTTA JA TALOUTTA VASTAAN =====<br /> ====== 2501 § Varkaus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2501.1 Varkaudesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka oikeudetta:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; vie toisen omaisuutta, irtaimistoa, palvelun tai muun toiselle kuuluvan hyödykkeen; taikka&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; lupaa toisen omaisuudesta, irtaimistosta, palvelusta tai muusta toiselle kuuluvasta hyödykkeestä maksun, mutta jättää tämän maksamatta kauppatavaran saatuaan.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2502 § Ryöstö ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2502.1 Ryöstöstä tuomittakoon jokainen, joka pakottamalla taikka aseella tai väkivallalla uhaten riistää toiselta tämän omaisuutta, irtaimistoa tai muun toiselle kuuluvan hyödykkeen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2503 § Murtautuminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2503.1 Murtautumisesta tuomittakoon jokainen, joka tunkeutuu toisen omistamaan kiinteistöön tai maa-alueelle vastoin tämän tai Prefektuurin viranhaltijan myöntämää lupaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2504 § Petos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2504.1 Petoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä tavoittelee toisesta oikeudetonta rahallista tai muuta hyötyä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; hyväksikäyttää luottamusasemaansa tai muuta erityistä luottamussuhdetta tavoitellen oikeudetonta rahallista tai muuta hyötyä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; rikkoo sitovan kirjallisen sopimuksen ehtoja tai jättää täyttämättä tällaiseen kirjatun velvollisuutensa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2505 § Kiristys ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2505.1 Kiristyksestä tuomittakoon jokainen, joka uhkaa julkistaa todenmukaisen tai väitetysti todenmukaisen tiedon toisesta, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tälle tai tämän maineelle ellei tämä myönny antamaan vaatijalle rahaa, omaisuutta tai muuta vaadittua etuutta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2506 § Talousrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2506.1 Talousrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; jättää veronsa maksamatta, maksaa vähemmän veroja kuin tämän tulisi maksaa, tai tietoisesti valehtelee veroja keräävälle viranhaltijalle verotukseen liittyvistä asioista;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; jättää ilmoittamatta liikkeestään tai liiketoiminnan aloittamisesta lain vaatimalla tavalla; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; myy rikollisin keinoin hankittua hyödykettä, jonka alkuperästä myyjä on tietoinen tai jonka tämä kohtuudella olisi voinut tietää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2507 § Väärennysrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2507.1 Väärennysrikoksesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tarkoituksenaan huijata, pettää tai vahingoittaa toista tai peitellä väärintekoja, poistaa, vahingoittaa, tuhoaa, piilottaa, väärentää tai vääristää:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; hallinnollisen määräyksen, käskyn, mandaatin, viranhaltijapäätöksen tai lain;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; tuomioistuimen tai soturiston työhön liittyvän asiakirjan, pöytäkirjan tai muun todistusaineiston;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; kansalaisuustodistuksen, testamentin, sopimuksen, velkakirjan, sertifikaatin tai kauppakirjan; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; kirjanpidon, tilinpäätöksen tai muun kirjallisen taloudellisen instrumentin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2508 § Tekijänoikeusrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2508.1 Tekijänoikeusrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka luvatta tai oikeudetta:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kopioi merkittävän osan toisen taiteellisesta teoksesta tai koko teoksen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; hyödyntää toisen teosta, tavaramerkkiä tai mainetta petollisella tavalla omiin tarkoitusperiinsä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; väittää toisen tekemää teosta omaksi työkseen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== VI. RIKOKSET PREFEKTUURIA VASTAAN =====<br /> ====== 2601 § Lahjonta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2601.1 Lahjonnasta tuomittakoon jokainen, joka tarjoaa rahaa, omaisuutta tai muuta etua Prefektuurin viranhaltijalle saadakseen tämän tekemään tai jättämään tekemättä jotain tämän virkatehtäviin tai virkaoikeuksiin liittyvää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2602 § Virkarikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2602.1 Virkarikoksesta tuomittakoon jokainen Prefektuurin viranhaltija, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; väärinkäyttää viran myötä suotua auktoriteettia tai oikeuksia;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; virkatoimissaan rikkoo lakia tai virkavelvoitteitaan;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; käyttää virkaansa edesvastuuttomasti tai muutoin poikkeuksellisen moitittavalla ja Prefektuurille haitallisella tavalla; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; ottaa toiselta vastaan rahaa, omaisuutta tai muuta etua, jonka tarkoitus on saada viranhaltija tekemään tai jättämään tekemättä jotain tämän virkatehtäviin tai virkaoikeuksiin liittyvää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2603 § Virkavallan vastustaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2603.1 Virkavallan vastustamisesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; estää Prefektuurin soturistoa tekemästä työtään tai sitä yrittää;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; valehtelemalla tai muulla tavoin harhaanjohtaa soturistoa vaikuttaakseen heidän työhönsä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; uhmaa Prefektuurin viranomaisten laillisia käskyjä tai rikkoo voimassaolevia Prefektuurin viranhaltijan lainvoimaisia määräyksiä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2604 § Oikeuden halventaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2604.1 Oikeuden halventamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; rikkoo tai jättää noudattamatta tuomioistuimen määräyksiä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; vaarantaa tuomarin riippumattomuuden tai pyrkii painostamaan tai muutoin vaikuttamaan tuomariin saadakseen tämän toimimaan virassaan tietyllä tavalla;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; tahallisesti häiritsee oikeusprosessia, oikeudenkäyntiä tai muutoin erityisen moitittavalla tavalla solvaa Prefektuurin tuomioistuinta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; valehtelee tietoisesti oikeudelle tai esittää tälle puutteellista tai väärenneltyä tietoa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2605 § Valan rikkominen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2605.1 Valan rikkomisesta tuomittakoon jokainen, joka rikkoo maaherralle, maapäiville tai tiedostetusti Virran edessä annettua valaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2606 § Ilmoitusrikos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2606.1 Ilmoitusrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; jättää ilmoittamatta rikoksesta, jonka tietää tapahtuneen tai tietää tapahtuvan, ellei asiaan puututa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; tahallisesti ilmoittaa valheellista tai väärenneltyä tietoa Prefektuurin viranomaisille tavoitellen hyötyä taikka vahinkoa toiselle.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2607 § Karkaaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2607.1 Karkaamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; välttelee laillista kiinniottoa tai tutkintaa; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; luvatta poistuu vankilasta tai muulta alueelta, jossa tämä on laillisesti määrätty pysymään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2608 § Velvoitteen laiminlyönti ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2608.1 Velvoitteen laiminlyönnistä tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tahallisesti rikkoo tai jättää täyttämättä jonkin lakisääteisen tai solmimaansa sopimukseen pohjautuvan velvoitteensa tai tehtävänsä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2609 § Vaalivaikuttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2609.1 Vaalivaikuttamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; tarjoaa rahaa, omaisuutta, palveluita tai muita etuuksia tarkoituksenaan vaikuttaa maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestyksien lopputulokseen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; ottaa vastaan rahaa, omaisuutta, palveluita tai muita etuuksia maapäivien henkilövaaleihin tai muihin äänestyksiin liittyen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; millään tapaa tahallisesti häiritsee maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestysten toimitusta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; ulkopuolisena toimijana pyrkii muilla epärehellisillä keinoilla vaikuttamaan maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestyksien lopputulokseen.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2610 § Yhteiskuntarauhan horjuttaminen ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2610.1 Yhteiskuntarauhan horjuttamisesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kehottaa nousemaan aseisiin tai ryhtymään muihin sotilaallisiin toimiin Prefektuuria vastaan tai siinä avustaa;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; toimillaan tahallisesti aiheuttaa katkeruutta Prefektuurin ja sen kansan tai Prefektuurin ja toisen läänin välille;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; hyökkää väkivalloin Prefektuurin johtavan viranhaltijan kimppuun, tämän surmaa tai sitä yrittää;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; vakoilemalla, lahjomalla, pettämällä, murtautumalla, salassapidettävää tietoa paljastamalla tai jakamalla tai muulla epärehellisellä tavalla pyrkii heikentämään Prefektuurin asemaa tai turvallisuutta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; ylittämällä valtaoikeutensa tai tahallisesti rikkomalla velvoitteitaan rikkoo Prefektuurin hallintosääntöä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2611 § Maanpetos ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2611.1 Maanpetoksesta tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; nousee aseisiin tai ryhtyy sotilaallisiin toimiin Prefektuuria vastaan;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; vakavalla tavalla loukkaa Prefektuurin itsehallintoa ja koskemattomuutta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; hyökkää väkivalloin maaherran kimppuun, tämän surmaa tai sitä yrittää; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; väkivalloin tai sillä uhaten häiritsee maapäivien istuntoa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== VII. RIKOKSET YLEISTÄ JÄRJESTYSTÄ VASTAAN =====<br /> ====== 2701 § Julkisrauhan häirintä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2701.1 Julkisrauhan häirinnästä tuomittakoon jokainen, joka häiriköi jonkin Prefektuurin asutuskeskuksen järjestystä tai päivittäistä elämää metelöimällä, kaaoksen levittämisellä, katoilla kiipeilyllä, päihtyneenä esiintymällä tai muulla epäsoveliaalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2702 § Rikos Virtaa vastaan ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2702.1 Rikoksesta Virtaa vastaan tuomittakoon jokainen, joka:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; häpäisee Vituureita tai muita uskonoppeja;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; vandalisoi pyhäkköjä tai muita pyhiä rakennuksia;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; loukkaa temppelin tai luostarin rauhaa tai käyttäytyy niiden mailla epäkunnioittavasti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; estää kulkijaa tai mestaria opettamasta; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; loukkaa ja julkisesti väheksyy Prefektuurin periaatteita ja arvoja Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== VIII. RIKOKSET YMPÄRISTÖÄ VASTAAN =====<br /> ====== 2801 § Luvaton maankäyttö ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2801.1 Luvattomasta maankäytöstä tuomittakoon jokainen, joka Prefektuurin mailla ilman maaherran tai maanomistajan asianmukaista lupaa:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; kaataa suojeltuja puita tai muutoin harjoittaa metsätaloutta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; harjoittaa kaivostoimintaa tai muutoin kerää malmeja;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; harjoittaa maataloutta tai viljelyä; tai&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; muutoin vahingollisella tavalla kerää luonnonvaroja tai muita maan antimia.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 2802 § Rakennusvirhe ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;2802.1 Rakennusvirheestä tuomittakoon jokainen, joka pystyttää poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen Prefektuurin maille, tai luvatta muuttaa Prefektuurin mailla sijaitsevaan rakennukseen kuuluvien koristeosien asentoa.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana sekä yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä. Soturistolle on uskottu erityinen vastuu Prefektuurin lainsäädännön ylläpitämisestä sekä Prefektuurin ja sen kansan puolustamisesta niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> ===== I. SOTURISTO =====<br /> ====== 3101 § Soturiston tehtävä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3101.1 Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana sekä yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 3102 § Sotaherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3102.1 Soturiston ylimpänä komentajana toimii maaherra. Soturiston toimintaa johtaa sotaherra maaherran alaisuudessa, joka vastaa soturiston toimintakyvystä ja päivittäisestä toiminnasta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3102.2 Sotaherran nimittää ja erottaa maapäivät maaherran esityksestä pykälän 1309.1 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 3103 § Soturiston velvoitteet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.1 Soturisto toimeenpanee kaikkia Prefektuurin alueella voimassa olevia lakeja ja lainvoimaisia julistuksia.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.2 Soturisto toimii ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.3 Soturisto tarjoaa apuaan sitä tarvitseville Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3103.4 Soturisto toimeenpanee Prefektuurin alueella annetut lainvoimaiset tuomiot.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 3104 § Soturiston oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3104.1 Soturistolla on oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3104.2 Soturistolla on oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuiksi.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;3104.3 Soturistolla on oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava rikollinen.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> <br /> ===== I. KANSALAISUUS =====<br /> ====== 4101 § Kansalaisen määritelmä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4101.1 Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra tai Natain daimio on myöntänyt kansalaisuuden pykälien 1208 ja 6305 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 4102 § Kansalaisen velvollisuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4102.1 Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista tämän velvollisuuden täyttämiseksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. KANSALAISEN OIKEUDET =====<br /> ====== 4201 § Kansalaisen oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4201.1 Prefektuurin kansalainen on vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten kansalaiselle on myönnetty oikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; matkata vapaasti sekä saapua ja poistua Prefektuurin mailta;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; puhua ja toimia vapaasti niin kauan kuin se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(d)&lt;/span&gt; audienssiin kenen tahansa Prefektuurin virkamiehen kanssa, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja voidaan sopia etukäteen;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(e)&lt;/span&gt; suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(f)&lt;/span&gt; tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(g)&lt;/span&gt; asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa pykälän 1202 mukaisesti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(h)&lt;/span&gt; paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä pykälän 1302 mukaisesti;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(i)&lt;/span&gt; oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle antaen vähintään kaksi päivää varoitusaikaa, ellei kansalaisten enemmistö yhdessä päätä varoitusaikaa lyhentää; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(j)&lt;/span&gt; nousta aseisiin maaherraa tai muuta tyrannia vastaan, joka ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. OPPINEIDEN OIKEUDET =====<br /> ====== 4301 § Oppineiden asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4301.1 Totuudenpolun oppineet kantavat erityistä vastuuta Totuuden oppien jakamisesta ja Prefektuurin kansan hengellisen kehityksen edistämisestä. Oppineiksi mielletään kaikki riittävää viisautta ja oppineisuutta osoittaneet yleisesti tunnustetut Totuudenpolun munkit ja mestarit.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 4302 § Oppineiden oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4302.1 Jokaisella Prefektuurissa asuvalla tai vierailevalla Totuudenpolun oppineella on oikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; opettaa ja jakaa Totuuden oppeja ja Virran sanaa kenenkään estämättä ja häiriöttä, ellei opetus riko tätä lainsäädäntöä.&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; antaa maaherralle ja maapäiville lausuntoja, jotka toimivat hallinnolle suuntaviivoina Prefektuurin hengellisen kehityksen ohjaamisessa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET =====<br /> ====== 4401 § Ylimystön asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4401.1 Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Prefektuurin periaatteiden mukaisesti kenelläkään ei ole oikeudetonta valtaa ylitse muiden, ja täten ylimystön erioikeudet ovat Prefektuurissa rajalliset. Prefektuurin mailla matkatessaan ylimystö sitoutuu olemaan samalla viivalla jokaisen valtakunnan alamaisen kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 4402 § Ylimystön erioikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4402.1 Ylimystöllä on vieraiden oikeuksien lisäksi erioikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja voidaan sopia etukäteen; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== V. VIERAIDEN OIKEUDET =====<br /> ====== 4501 § Vieraiden oikeudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;4501.1 Jokaisella Prefektuurissa vierailevalla on oikeus:&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(a)&lt;/span&gt; puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä;&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(b)&lt;/span&gt; matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole erikseen rajoitettu maaherran tai soturiston virkamiehen toimesta; sekä&lt;/div&gt;<br /> :: &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;&lt;span style=&quot;display:inline-block; width:2.5em;&quot;&gt;(c)&lt;/span&gt; suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> <br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Tämä artikla säätää Prefektuurin taloudenpidosta, verotuksesta ja liiketoiminnasta Prefektuurin mailla, Prefektuurin rikkauden ja talouden tasapainon takaamiseksi.<br /> <br /> ===== I. VEROTUS JA LIIKETOIMINTA =====<br /> ====== 5101 § Taloussuunnitelma ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5101.1 Prefektuurin taloutta ohjaa hallintosäännön pykälän 1205 mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma. Taloussuunnitelman tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat Prefektuurin varainkäytöstä ja talouden kehityksestä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5101.2 Voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen on sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä pykälän 1205 mukaisesti. Taloussuunnitelmassa säädetystä verotuksesta ei voida poiketa lainkaan ilman taloussuunnitelman muuttamista.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 5102 § Verotus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5102.1 Veroprosentti sisällytetään maaherran taloussuunnitelmaan ja pidetään ajan tasalla tässä pykälässä. Prefektuurin veroprosentti on tällä hetkellä 20%.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5102.2 Yleinen veroprosentti kattaa kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan sekä kuussa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5102.3 Veronkeruusta ja veronmaksun valvonnasta vastaa kirstunherra soturiston avustuksella.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 5103 § Kirstunherra ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5103.1 Kirstunherra avustaa maaherraa taloudellisissa tehtävissä ja vastaa Prefektuurin varojen hallinnasta, pankkipalveluiden tarjonnasta, taloussuunnitelman laadinnasta ja muusta taloustyöstä maaherran alaisuudessa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5103.2 Kirstunherran nimittää ja erottaa maapäivät maaherran esityksestä pykälän 1309.1 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 5104 § Ilmoitusvelvollisuus ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;5104.1 Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla on ilmoitettava maaherralle tai kirstunherralle.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----<br /> &lt;div class=&quot;toccolours mw-collapsible mw-collapsed&quot;&gt;<br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> &lt;div class=&quot;mw-collapsible-content&quot;&gt;<br /> <br /> ===== I. NATAIN DAIMIOKUNTA =====<br /> ====== 6101 § Natain daimiokunnan asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6101.1 Natain kirsikkasaari on Prefektuurin erityinen alue, jonka hallinnosta vastaa daimio maaherran alaisuudessa. Vastuu Natain hallinnosta on siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6101.2 Daimio toimii suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja vastaa työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Daimion valtuuksia rajaavat vain maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== II. DAIMION AUKTORITEETTI JA VELVOITTEET =====<br /> ====== 6201 § Daimion asema ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6201.1 Daimio johtaa Natain daimiokuntaa ja toimii Natain ylimpänä virkamiehenä. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on sidottu maapäivien tahtoon ja Prefektuurin lainsäädäntöön.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6202 § Daimion velvollisuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.1 Daimio vastaa Natain päivittäisestä järjestyksestä, puolustuskyvystä, asukkaiden turvallisuudesta sekä Natain ulkopolitiikan johtamisesta.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.2 Daimio varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden Natain mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.3 Daimio vastaa siitä, että kaikki Natain asukkaita sitovat paikalliset säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6202.4 Daimio vastaa Natain saaren kehittämisestä ja Prefektuurin kirsikoiden tuotannon turvaamisesta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ===== III. DAIMION OIKEUDET =====<br /> ====== 6301 § Säädäntävalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6301.1 Daimiolla on yksinomainen oikeus tehdä maapäiville esityksiä Natain paikallisen lainsäädännön muuttamisesta pykälän 1306.2 mukaisesti. Natain paikallista lainsäädäntöä sovelletaan Natain maaperällä, eikä se ole voimassa muualla Prefektuurissa. Natain paikallinen lainsäädäntö on toissijainen Prefektuurin lakiin nähden, mikäli ne ovat ristiriidassa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6301.2 Daimio voi antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia hätätilassa silloin, kun asiasta ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Julistus on voimassa, kunnes maapäivät käsittelee asian tai kumoaa sen, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Tuomioherra voi kumota julistuksen, jos se on ristiriidassa tämän lain kanssa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6302 § Talousvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6302.1 Daimio vastaa Natain varoista, niiden käytöstä ja taloussuunnitelman mukaisten verojen keruusta Natain mailla.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6302.2 Nataissa kerätyt verot ja Natain tuottama taloudellinen voitto on erotettava Prefektuurin muista varoista, eikä niitä voi käyttää ilman daimion hyväksyntää.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6303 § Nimitysvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6303.1 Daimiolla on oikeus nimittää sotureita sekä toimeenpanna Prefektuurin lainsäädäntöä ja tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6303.2 Daimiolla on oikeus nimittää ja erottaa Natain virkamiehiä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6304 § Edustusvalta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6304.1 Natailla on mahdollisuus harjoittaa Prefektuurista itsenäistä ulkopolitiikkaa daimion johdolla niin pitkään, kun se ei ole ristiriidassa Prefektuurin keskeisten ulkopoliittisten linjausten kanssa.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6304.2 Daimiolla on oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sopimukset astuvat voimaan maapäivien hyväksynnällä pykälän 1308.2 mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== 6305 § Kansalaisuutta koskevat valtuudet ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6305.1 Daimio voi myöntää Prefektuurin kansalaisuuden Nataissa asuvalle tai työskentelevälle valtakunnan alamaiselle, joka suorittaa maapäivien päätöksellä asetetun kansalaisuuskokeen hyväksytysti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;6305.2 Daimio voi poistaa Prefektuurin kansalaisuuden Nataissa asuvalta tai työskentelevältä kansalaiselta tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.&lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4650 2026-03-24T18:28:46Z

<p>Qn2: update</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || N/A<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maapäivien puhemies:'''|| [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa maapäivien keskuudestaan valitsema puhemies.<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> [[Tiedosto:Maapäiväin kartta.png|pienoiskuva|629x629px|''Kartta maapäivien valtuuskunnista ja niiden voimasuhteista, helmikuu, 671 jVM.''|keski]]<br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]|| [[Maaherra]]|| 24. maaliskuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 - 24. maaliskuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Tuomioherra ====<br /> Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat. Tuomioherra vastaa siitä, että oikeusprosessit etenevät joutuisasti, hallinnolla on saatavilla oikeudellista neuvontaa, Prefektuurin lainsäädäntö säilyy tasokkaana ja vallankäyttöä valvotaan. Viimekädessä tuomioherra on se, joka epäselvissä tilanteissa päättää, miten lakiin kirjattua tekstiä tulee tulkita. Tuomioherran nimittää maapäivät määräenemmistöllä maaherran esityksestä. <br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä temppeleillään ja räikeillä väreillään. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Sen lisäksi Prefektuurilla on oma kansalliskukka, suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Ritari&diff=4649 2026-03-24T14:41:55Z

<p>Qn2: Ei aiempia käyttöjä tällasiin</p> <hr /> <div>'''Ritari''' voi olla esimerkiksi aateliin kuuluva raskaasti varustettu ratsumies tai jonkin ritarikunnan ritarin arvon saanut henkilö.<br /> <br /> === Nimikkeen käyttö ===<br /> <br /> ==== Valkeavuon Markkreivikunta ====<br /> Ritari on [[Valkeavuo|Valkeavuon Markkreivikunnassa]] käytössä oleva aatelisarvo.<br /> <br /> ==== Jalokallion Protektoraatti ====<br /> Ritari on [[Jalokallio|Jalokallion Protektoraatissa]] käytössä oleva kunnianosoitus ja aatelisarvo. Jalokallion ritarit ovat Helmivirran Ritarikunnan jäseniä.<br /> <br /> ==== Saronian Ruhtinaskunta ====<br /> [[Luokka:Roolit ja ammatit]]<br /> Ritari on [[Saronia|Saronian Ruhtinaskunnassa]] käytössä oleva aatelisarvo.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Suvenmaat&diff=4642 2026-03-24T12:53:58Z

<p>Qn2: Korjattu.</p> <hr /> <div>Suvenmaat ovat [[Halla|Hallan]] autonominen alaläänitys.<br /> <br /> === '''Hallitsijat''' ===<br /> Hallan Ruhtinas ja Suvensuoja [[Valmer von Keksistinen]]<br /> <br /> Abbedissa Azshaera 22.7.127 - 14.10.127<br /> <br /> Suvenrouva Tristisi 22.7.127 - 14.10.127<br /> <br /> <br /> <br /> Abbedissa Azshaera 22.3.128 - nykyhetki<br /> <br /> Apotti SisuMinecraft1 22.3.128 - nykyhetki<br /> <br /> === '''Maantiede''' ===<br /> Suvenmaat sijaitsevat Hiidensaarella. Sen läntinen raja venyy pohjoiselta merenrannalta ylitse vaskivuorten ainan kuninkaanmetsän imelävirran jokeen. Vaskivuorten vuorijonon huipulla komeilee Seelanlinnan linnoituskaupunki sekä hylätty Anwein aavekaupunki.Seelanlinnasta etelään kuninkaanmetsässä sijaitsee alueen rakenteilla oleva pääkaupunki, '''Impihovi'''. Suvenmaiden itäisellä rajalla Tursanmeren meri-ilmassa seisoo jykevästi Jalokallion linnan alueet, joita hallitsee Termesh von Alveron. Alueiden pohjoisosista voi löytää sateisen ja hylätyn Varjosalon kaupunkin. Eteläisimmällä rajalla sijaitsee entisen Sarfoldin alueet ja torni.<br /> <br /> === '''Historia''' ===<br /> Hallan läänityksen laajennus perustettiin ennen [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurille]] kuuluneille maille, Kuninkaan hyvänä vuonna 127, kun maa-alueet luovutettiin Hallan läänille [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] jälkiseuraamuksina.<br /> <br /> Hallan lääninhallinnolla oli tarkoituksena uudelleenrakentaa Anwei, mutta 22.7.127 abbedissa Azshaera ja Suvenrouva Tristisin ottaessa alaläänityksen haltuunsa, muuttuivat nuo alueet nykyisin tunnetuksi Suvenmaiden autonomiseksi lääniksi.<br /> <br /> ==== '''22.7.127''' ====<br /> ”''Varjosalossa saa taas sataa''.”—ilmoitus raikui kansan korville. Hallan Hiidensaaren alueista muodostui autonominen alue, joka tunnetaan jatkossa Suvenmaina. Suvenmaita hallitsee Suvenrouvat Vellamon Abbedissa Azshaera ja Suvenrouva Tristisi von Bora. Seelanlinnan suunnittelu aloitettiin ja Vaskivuoren rinteellä olevaa maatilaa aloitettiin uudistamaan.<br /> <br /> ==== '''21.9.127''' ====<br /> [[Oikeusmestari|Oikeusmestari Dunlew]] myönsi alueen laajennushakemuksen, jonka avulla eteläiset rajat siirtyivät ja täten Impihovin kaupungin perustaminen mahdollistui.<br /> <br /> ==== '''25.9.127''' ====<br /> Suvenmaat tuomitsivat sodanjulistuksen myötä julkisesti kondottieeri Katvekorven sekä palkkasoturiston synnit.<br /> <br /> Suvenmaiden pääkaupunkia, Impihovia, aloitettiin rakentamaan.<br /> <br /> ==== '''1.10.127''' ====<br /> Impihovin ensimmäinen talo valmistui.<br /> <br /> ==== '''14.10.127''' ====<br /> Suvenrouvat mainitsemattomista syistä luopuivat alueelta ja vaipuivat määrittelemättömäksi ajaksi pois. Suvenmaiden kehitys lakkasi.<br /> <br /> ==== '''22.3.128''' ====<br /> Vellamon Abbedissa Azshaera palaa pitkältä tauolta ottaen takaisin haltuun Suvenmaat yhdessä Ensikajon Apotti Sisun kanssa.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Hirsimies&diff=4531 2026-03-10T00:22:51Z

<p>Qn2: hngh</p> <hr /> <div>= Lennart L. Hirsimies=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 105 &lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Asuinpaikka:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Peltava&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Tuntematon &lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Lennart Larcenist Hirsimies''', tai kuten useimmat hänet tuntevat, '''Hirsimies''', on [[Peltava|Peltavan herttuakunnan]] [[kaartilainen]] ja entinen [[tilanhoitaja]].<br /> <br /> === Lapsuus ===<br /> Lennartin uskotaan syntyneen 23 vuotta sitten, vuonna 105, '''Wanajanmaan Ritarikunnassa'''. Hän viihtyi Wanajanmaassa aina 14-vuotiaaksi saakka, jolloin maanpako muuttui ainoaksi ratkaisuksi “Ulfrain Konfliktin” kolkottaessa oven takana.<br /> <br /> ===Matka Sarastukseen===<br /> Lennart otettiin oppipojaksi Kemihtarin Ritarikuntaan, jossa hän pääasiassa pyrki parantumaan haavereistaan. Lopulta hän lähti jälleen matkalle, tällä kertaa kohti Sarastuksen Kuningaskuntaa, kuullessaan paikallisen Sydänveden herttuakunnan tarvitsevan työväkeä. Lennart saapui Sarastukseen ollessaan 22-vuotias.<br /> <br /> === Aika Sarastuksessa ===<br /> Lennart aloitti Sydänveden tilanhoitajana 1.8.127 ja toimi tehtävässä noin kuukauden. Hän jätti tehtävän Sydänveden vasallisopimuksen purkautumisen yhteydessä, 2.9.127. Myöhemmin, 15.2.128 Lennart Hirsimies vannoi valansa Sydänveden seuraajalle, Peltavan Herttuakunnalle, ja hänet nimitettiin läänin kaartilaiseksi.<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Rakennusopas&diff=4525 2026-03-09T21:48:10Z

<p>Qn2: en jaksa näitä kuvia säätää huohhhh</p> <hr /> <div>Tämän artikkelin tarkoitus on avustaa ja antaa ideoita rakentamiseen sekä kuvailla optimaalista tapaa rakentaa asioita Sarastuksessa. Artikkeli on '''opas,''' ei sääntö, '''mutta''' samalla se toimii suunnannäyttäjänä rakentamis- sekä grieffaussäännöille. <br /> <br /> == Johdanto ==<br /> [[Tiedosto:Saros kuvituskuva.png|pienoiskuva]]<br /> Toisin kun elokuvat ja sarjat joskus antavat ymmärtää, keskiaika oli värikästä ja siistiä. Puhtautta ja värejä arvostettiin aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin, ja harmaat, sumuiset ja synkät rakennukset eivät olleet normi. Keskiaika ei ollut myöskään fantasiaa, ja esimerkiksi muilla palvelimilla hyvinkin toimiva ja hieno rakennustyyli ei välttämättä ole se oikea Sarastukseen. Aina on suotavaa tavoitella realismia, vaikka samalla joskus tiettyjen taiteellisten vapauksien ottaminen voi olla hyväkin idea.<br /> <br /> Mitä tahansa rakennat, hae aina inspiraatiota oikeasta elämästä ja varmista, miltä suunnitelmaasi vastaava rakennus olisi näyttänyt todellisuudessa. Jos löydät itsesi tilanteesta jossa et vain yksinkertaisesti löydä tavoittelemaasi rakennustekniikkaa keskiaikaisista rakennuksista niin todennäköisesti olet tekemässä jotain epärealistista.<br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> ==== Maasto ja sijainti ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara sijainti.png|pienoiskuva]]<br /> Puolet kylän rakentamisesta on '''hyvän sijainnin etsimistä'''. Yksiselitteisen täydellistä maastoa kylälle ei ole, vaan hyvä sijainti riippuu vahvasti kylän tyylistä, elinkeinoista ja kulkuyhteyksistä. Esimerkiksi maaseutukylä, jossa pääelinkeino on maanviljely, on hyvä sijoittaa alueelle missä on paljon laakeaa, tasaista niittyä. Puolestaan kaivoskylät kannattaa sijoittaa tietenkin kaivoksen lähelle.<br /> <br /> '''Kulkuyhteydet ovat kylien elinehto''', ja kylän sijaintia miettiessä on hyvä miettiä, missä kulkee lähin tie johon kylän voi yhdistää, tai yhdistyykö läheinen vesistö muihin asutuskeskuksiin helposti. Hyvällä paikalla oleva kylä toimii myös luonnollisena pysähdyspaikkana matkaajille. Toisinaan kyliä on tehtykkin suoraan merkittävän kulkureitin varrelle, joka luo luonnostaan kaupankäyntiä.<br /> <br /> Ideaalitilanteessa kylää rakentaessa maastoon '''ei tarvitse koskea''' ollenkaan, poislukien tiet ja pienet korjaukset. Harkiten voit kuitenkin kaivaa esimerkiksi pienen puron kylän poikki, mutta huomioi '''aina''' isommissa maaston muutoksissa syyt sille, miksi maasto on sellaista kuin on: esimerkiksi purojen tulee lähteä jostain, vaikkapa vuoristosta. Jokia, vuoria tai suuria mäkiä ei kannata edes lähteä tekemään itse. Kyliä tehdessä voit pohtia kylien '''pysyvyyttä.''' Kaivoskylät eivät Sarastuksessakaan välttämättä kestä ikuisesti taloudellisesti, joten niissä tuskin olisi suuria kivirakennuksia. Toisaalta, maanviljelyyn pohjautuvat kylät ovat yleensä paljon pysyvämpiä.<br /> <br /> ==== Pellot ja viljelmät ====<br /> [[Tiedosto:Saura pellot.jpg|pienoiskuva]]<br /> Peltojen rakentaminen voi pintapuolisesti tuntua todella yksinkertaiselta ja sitä se onkin, jos päättää tyytyä yhteen suureen, tasaiseen peltoaukioon jollaista ei Sarastukseen voi suositella. On olemassa useita erilaisia tapoja, joilla pellosta saa huomattavasti realistisemman ja sitä kautta elävämmän ja paremman näköisen. Kannattaa myös ottaa huomioon se, että pelkästään pellon pinta-alaa kasvattamalla maatilasta ei saa yhtään suurempaa, muutoin kuin tietenkin varsinaisen tuottavan alueen osalta. Muurien, puiden, teiden, polkujen, katosten ym. rakentamisella “katkaistaan” aukeaa ja saadaan maatila-alueesta monimuotoisempaa ja sitä kautta paljon suuremmalta vaikuttavaa. <br /> <br /> Sarkajaot, eli suuren pellon jaottelu pensas-, kivi- tai puuaidalla tekee aukiosta heti vähemmän tyhjän ja aution. Jokaiselle saralle on helppo määritellä oma hoitajansa sekä korjuuaikansa, jolloin eri tuotteiden kasvatus omilla saroillaan on paljon selkeämpää kuin kokonaisen suuren peltoaukioiden täyttäminen tietyllä tuotteella.<br /> <br /> Peltojen (huom. ei sarkojen) väliin on hyvä tehdä tie. Käytännössä aina on tarve päästä vähintäänkin pellon laitaan kärryillä. Teitä pitkin kulkevat tilan työmiehet ovat myöskin miellyttävämpi näky kuin jatkuvasti peltojen läpi pomppivat. Jos sarkan koko jostain syystä kasvaa pientä suuremmaksi, on pellolle hyvä tehdä “käytäviä” joita pitkin pellolla pääsee kävelemään tallaamatta viljelyksiä. <br /> <br /> Eläinten laitumet jäävän usein Minecraftissa hyvin pieniksi, sillä mitään erityistä tarvetta ei laidunalueen pinta-alan kasvatukselle ole. Suuret laitumet olivat kuitenkin realistisia, ja pienissä, muutamien kymmenien neliöiden aitauksissa eläimiä ei säilytetty ikinä lyhyttä aikaa pidempään. Eläinten breedausta varten on hyvä tehdä laitumen sivuun pienempi, aidalla laitumesta erikseen jaettu alue tai katos.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu raatihuone.png|pienoiskuva]]<br /> Tarve julkisille rakennuksille vaihtelee kylästä kylään ja riippuu vahvasti kylän elinkeinoista ja tarkoituksesta. Jokaisesta kylästä on kuitenkin hyvä löytyä jonkinlainen yleinen viheriö tai aukea, jossa voi olla esimerkiksi kojuja, yleistä yhteistä oleskelutilaa ja tarvittaessa esimerkiksi ilmoitustaulu. Historiallisesti tällaisilla paikoilla kylän nimismies, vouti tai pappi on voinut myös ratkoa riitoja tai antaa julistuksia, joten jos kylääsi sopii, luo myös paikka käräjille; sen ei tarvitse olla suljettu huone.<br /> <br /> Mitä isommaksi kylä kasvaa, sitä suurempi peruste ja tarve useammalle julkiselle rakennukselle on. Ensimmäinen ja loogisin ensimmäinen näistä on jonkinlainen '''raatihuone'''. Tämän ei välttämättä tarvitse olla merkittävästi koristeellisempi tai erottuvampi rakennus, joskin hyvä huomioida, että kyseessä on kylän edustusrakennus, joten kylän on hyvä olla varakkaammasta päästä. Raatihuoneeseen voi sijoittaa myös esimerkiksi pankin toimipisteen tai pienen kirjaston. Raatihuoneen lisäksi yksi oleellinen julkinen rakennus on '''kirkko''', joille on oma [osionsa].<br /> <br /> Muut julkisrakennukset on hyvä myös pitää vähemmän erottuvina, erityisesti kylissä. Esimerkiksi pääsääntöisesti puurakenteisen kylän keskellä kohoava täysin kivestä tehty kirjasto erottuu, eikä yleensä hyvällä tavalla. Julkisrakennukset voivat hyvinkin olla koristeellisempia kuin tavan rakennukset, mutta hillitysti, erityisesti kylissä.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara aita.png|pienoiskuva]]<br /> Valtaosalla kylistä ei ollut muureja, sillä hyvät, toimivat muurit ovat kalliita. Kylää saattoi ympäröidä korkea puuaita, noin ihmisen korkuinen tai hieman pidempi. Näiden tarkoitus on usein ollut lähinnä estää villieläinten, erityisesti petojen, pääsyä kylään. Harkitse siis, tarvitseeko kyläsi muureja vai vaan aidan, joka rajaa kylän.<br /> <br /> Jos päädyt siihen, että kyläsi välttämättä tarvitsee muurit, pohdi myös, tarvitseeko muurien kiertää koko kylä vai vaan tietty puoli tai osa. Esimerkiksi pääväylän varrella voi olla jopa selvä porttitalo, joka voi isoissa kylissä toimia pienenä vartioston toimipisteenä. Samaisesti jos kylä on aivan joen rannassa, muurit voivat mennä joen rantaan asti ja päättyä siihen, eikä mennä joen rantaa myöten.<br /> <br /> Yleisesti, pidä kylämuurit maltillisina, suosi puuta kiven sijaan ja mieti muurien yleistä tarpeellisuutta kokonaisuudessaan. Jos haluat kylälle “ikää”, muista myös katsoa kivirakenteet, erityisesti muurit, tämän mukaisiksi. Kivi kestää pitkään, mutta kiveen myös jää nopeasti ajan jälki.<br /> <br /> == Kaupungit ==<br /> Jos sinusta tuntuu, että haluat rakentaa kaupungin, olet todennäköisesti hyppäämässä yli yhden kaupunkien perustamisen perustavanlaatuisimmasta vaiheesta: asukkaiden hankinnasta. Kaupunki on käytännössä aina lähtöisin kylästä, joka on paisunut mittasuhteisiin jossa sitä ei enää voi sellaiseksi kutsua. Kun kylän asukasmäärä kasvaa tarpeeksi suureksi, kasvaa myös tarve kaikenlaisille asukkaita tai vallanpitäjiä palveleville rakennuksille kuten majataloille, raatihuoneille ja vartiostoille. <br /> <br /> Mitään nykyaikaisia suurkaupunkeja ei keskiajalla ollut, joten mieti tarkasti, kuinka suuri kylästäsi on tarkoitus tulla. Kaupungin johtaminen vaatii jo pelaajamäärän johdosta todella paljon erilaisia sosiaalisia taitoja ja aikaa. Roolipelimielessä kaupunki voi myös olla “status” joka on myönnetty tarpeeksi merkittävälle kauppapaikalle.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Saros muuri.jpg|pienoiskuva]]<br /> Kaupungeissakaan ei välttämättä tarvitse olla jykeviä kivimuureja tai torneja, vaan pienempi, matala muuri tai jossain tapauksessa jopa kiviaita saattaa riittää. Harkitse, tarvitseeko nimenomaan kaupunkia pystyä puolustamaan sotilaallisesti, vai onko parempi vaihtoehto vetäytyä linnan suojiin hyökkäyksen sattuessa ja jättää itse kaupungin suojaus kevyemmäksi.<br /> <br /> Jos tavoitteena on tehdä rikas kaupunki, ovat kivimuurit välttämättömiä, sillä silloin itse kaupunki saattaa olla hyökkäävälle armeijalle aivan yhtä potentiaalinen kohde kuin linnan aarrekammiokin.<br /> <br /> Tasakattoiset, eli tässä tapauksessa sellaiset muurit ja tornit joiden “katto” on kävelytasanne ovat hyvin yleisiä. Käytännössä katetut puolustusjärjestelmät sijaitsivat vain kaikista merkittävimmissä kohdissa puolustusta, eli kohdissa jossa tarvittiin jatkuvaa, aktiivista vartiointia. Suippokattoiset tornit ovat suosittuja lähes kaikissa elokuvissa ja sarjoissa niiden fantasiamaisen ulkonäön vuoksi, mutta sellaisia ei oikeasti juurikaan rakennettu.<br /> <br /> Muurit eivät aina olleet varta vasten tehtyjä, vaan ne saattoivat olla vain toisiinsa kiinni rakennettuja kivitaloja. Näissä kivitaloissa ei missään tapauksessa ollut maan tasolla olevia ikkunoita tai ovia kaupungin ulkopuolelle, mutta muuten ne saattoivat olla aivan tavallisten ihmisten käytössä olevia aivan tavallisia asuinrakennuksia.<br /> <br /> ==== Talot ====<br /> [[Tiedosto:Myrskyluoto talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Yrittäjät, kauppiaat ynnä muut jonkinlaista työkiinteistöä tarvitsevat henkilöt asuivat usein samassa talossa, jossa he harjoittivat ammattiaan. Usein asuminen tapahtui kaupan takahuoneessa tai yläkerrassa sijaitsevassa asuinhuoneessa tai huoneistossa. Erillisiä asuinkiinteistöjä omistivat pääasiassa rikkaat. Köyhät, eli tässä tapauksessa henkilöt joilla ei ollut varaa(tai työnsä luonteen johdosta tarvetta) yrityskiinteistöön asuivat usein erilaisissa kommuuneissa tai asuntoloissa.<br /> <br /> Kaupungissa talot rakennettiin usein kiinni toisiinsa, ja kaikenlaiset omakotitalo-asuinalueet tai vastaavat eivät sovi keskiaikaiselle palvelimelle. Kauempana kaupungin keskustasta taloilla saattoi olla hieman suurempi piha-alue, mutta ainakaan muurien sisällä yhtään tilaa ei tuhlattu. <br /> <br /> Kaupunkilaiset joutuivat enemmän tai vähemmän ostamaan ruokansa torilta, mutta pienet kotipuutarhat olivat silti tavallisia. Kaikki maa-alue käytettiin hyväksi, ja modernin kukkapuutarhan sijasta talon pieneltä takapihalta löytyikin usein lähes koko pihan kokoinen kasvimaa.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio julkirakennus.png|pienoiskuva]]<br /> Julkisia rakennuksia oli keskiajalla merkittävästi vähemmän kuin nykypäivänä. Kaupungista löytyi usein raatihuone, joka saattoi toimia myös käräjäpaikkana. Kaupunkien raatihuoneissa saattoi hyvinkin olla esimerkiksi kellotorni, kertomaan aikaa. Aikakauteen ei niinkään sovi modernit kellotornit, vaan varhaisimmat kellot olivat '''astronomisia kelloja''' (kts. Prahan astronominen kello esimerkkinä). Suuret kellokoneistot olivat kalliita ja monimutkaisia, joten harkitse sopiiko sellainen kaupungin varallisuuteen. <br /> <br /> Erillistä vartiostoa ei yleensä ollut. Vartijat toimivat pääasiassa kaupungin muureilta ja torneista käsin, sekä pienemmissä kaupungeissa raatihuoneelta. Usein vartijat olivat aivan tavanomaisia kaupungin asukkaita jotka säilyttivät varusteitaan kotonaan. Jos kuitenkin haluat, niin vartiostolle voi myös tehdä pienen varusvaraston. <br /> <br /> Varsinaisia tarkoitusta varten rakennettuja vankiloita ei myöskään ollut, vaan vankeja säilytettiin tilapäisesti usein raatihuoneelta löytyvissä tyrmissä. Rikollisia tuomittiin harvoin vankeusrangaistuksiin, minkä johdosta laajemmalle vankilakompleksille ei ollut tarvetta. Rangaistuksena oli yleensä sakko, jonkinlainen häpeärangaistus tai viimekädessä teloitus. Teloituspaikat sijaitsivat usein kaupungin ulkopuolella jonkin matkan päässä, kun taas häpeärangaistukset pantiin usein täytäntöön kaupungin keskustassa, esimerkiksi keskusaukiolla.<br /> <br /> Kaikesta huolimatta julkisrakennusten kuten kirjastojen rakentaminen voi kuitenkin olla käytännöllisesti katsoen hyvä idea. Näitä ei kuitenkaan välttämättä kannata tehdä nykyajan mukaisesti muista erottuviksi rakennuksiksi, vaan sisällyttää kaupungin tyyleihin, ja erottaa ne yksinkertaisimmillaan kyltillä tai esimerkiksi patsaalla tai kuvioinnilla rakennuksen kyljessä.<br /> <br /> == Talot ==<br /> [[Tiedosto:Harjulanlaakso talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Talojen muoto, koko ja materiaalit vaihtelivat käytännössä paikasta toiseen ja eri alueiden välillä saattoi olla hyvinkin laajoja eroja. Valtaosa rakennusmateriaaleista oli paikallisia, minkä johdosta mm. lasi oli harvinaista. Esimerkiksi tavanomaisemmista maalaiskylistä tuskin ikinä löytyi lasia, koska sen valmistuspaikat olivat harvassa. Monet talot saattoivat myös olla osittain tai kokonaan värjättyjä, usein halvoilla, paikallisilla väreillä. Valkoinen oli suosittu ja väriä saatiin helposti mm. kalkkia ja liitua murskaamalla. Kivijalkoja oli monessa talossa, mutta täysin kivestä tehtyjä taloja ei ollut paljoa, vaan esimerkiksi alin kerros saattoi olla kiveä.<br /> <br /> Yksinkertaisimmat “talot” saattoivat olla vain ns. kuoppataloja eli maamajoja, jotka olivat osittain kaivettu maahan, tarjoten yksinkertaisen ja halvan suojan, mutta valtaosalla ihmisistä oli jonkinlainen talo, usein yksikerroksinen jossa oli myös vintti. Köyhemmissä taloissa prioriteettina oli käytännöllisyys, joten talot eivät olleet ylimittaisen laajoja vaan pitkälti juuri sen kokoisia, kuin niissä asuvat tarvitsivat niiden olevan. <br /> <br /> Käytännössä lisää huoneita tai sivu rakennuksia rakennettiin vasta, kun niille oli konkreettinen tarve ja talo pyrittiin pitämään maltillisen kokoisena. Tämä teki niin itse rakentamisesta, kuin talon lämmittämisestä sen valmistuttua halvempaa.<br /> <br /> Rikkaampien taloissa, jotka pääasiassa sijaitsivat kaupungeissa, saattoi hyvinkin olla lasi-ikkunoita erityisesti tiloissa, joissa saattoi käydä vieraita tai näkyivät kadulle. Kaupunkitalot saattoivat kohota jopa viisikerroksisiksi (ml. vinttikerros), tilankäyttöä kuitenkin rikkailla ajoi ja ajaa edelleenkin funktionaalisuus; jos kaikki tarvittavat tilat olivat, ei taloon enää lisätty kerroksia.<br /> <br /> ==== Julkisivut ja muu piha ====<br /> [[Tiedosto:Saros julkisivu.png|pienoiskuva]]<br /> Kaupungissa tai maalla, talojen julkisivut tavattiin pitää puhtaina ja yleensä “paremman näköisinä” kuin muut kyljet. Tilan salliessa, maaseudulla talon aidatun pihan julkisivupuolella saattoi olla esimerkiksi porttikaari<br /> <br /> Lähes kaikilla taloilla, kaupungeista syrjäytyneimpiin maaseututaloihin oli jonkinlaista omaa pihaa. Kaupungeissa piha-alue oli usein hyvin pieni tai vähintäänkin tehokkaasti käytössä. Maaseudulla tai pienissä kylissä oli usein laajemminkin pihaa ja erityisesti takapihaa, jolle usein sijoitettiin talon kasvimaa, kanala, työtila(t) ja muita talon asukkaille tärkeitä elementtejä kuten esimerkiksi rukouspaikka. Pihat erotettiin aina aidalla toisistaan.<br /> <br /> ==== Katot ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio katto.png|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Tuhkaniitty katto.jpg|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Syrjäkumpu katto.png|pienoiskuva]]<br /> Asia, mikä harvoin taloa rakentaessa otetaan huomioon, on katto. Liian pinta-alallisesti suurelle rakennukselle on hyvin hankala saada järkevissä mittasuhteissa olevaa kattoa, kun taas muuten suurelle mutta liian kapealle rakennukselle tarpeeksi korkean katon rakentaminen on ongelma. Katon sisäpuolelle rakennettavat kattoristikot ovat hyvä tapa saada talo näyttämään myös sisältä realistiselta. Katothan eivät kuitenkaan ikinä olleet pystyssä omin voimin, vaan aina tarvittiin jonkinlainen tukirakenne.<br /> <br /> Katoilla oli kolme pääasiallista tarvetta: Pitää vesisade, lumisade ja auringonpaiste loitolla. Jokaista tarvetta parhaiten ajaa hieman erilainen kattotyyli.<br /> <br /> '''Pohjoiseen lumisille alueille''' (Ahdonsaari, Jatunmaa) on hyvä tehdä jyrkkiä kattoja sillä tasaisille katoille kasautuva lumi usein romahdutti katon. Jyrkkä kattokulma salli lumen liukua pois katolta. <br /> <br /> '''Etelään lämpimille alueille''' (Vihannonsaari, Magna) ei kannata tehdä jyrkkiä kattoja. Matala katto on helpporakenteinen ja riittää vähäisen vesisateen ja auringon pitämiseen poissa. <br /> <br /> '''Muille alueille''' (Hiidensaari) sopii hyvin näiden välimalli, eli n. 45 asteen kulmassa oleva katto. Se riittää hieman runsaamman vesimäärän valumiseen pois katolta, ja joissain tilanteissa kestää varmasti kevyen lumikuormankin. <br /> <br /> Katoissa yleisesti ottaen suositut kivireunat eivät ole realistisia ja niitä kannattaa lähtökohtaisesti aina välttää. Joissain tapauksissa nekin kuitenkin kieltämättä näyttävät hyvältä, eikä niiden rakentamista sen takia mitenkään erityisesti tässä “kielletäkään”.<br /> <br /> ==== Sisustaminen ====<br /> [[Tiedosto:Suvenmaat sisustus.png|pienoiskuva]]<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu sisustus.png|pienoiskuva]]<br /> Keskiajan talot olivat yleensä yksi iso huone, joka suuremmissa taloissa saattoi olla jaettu kahtia. Maaseudun talot olivat usein yksikerroksisia, mutta vintti tarjosi myös tilaa myös asua ja elää. Vaikka huoneet olivat isoja kannattaa silti välttää korkeussuunnassa liian korkean rakentamista. Pieniin huoneisiin tilan jakamisen sijasta sermejä käytettiin laajasti, ja esimerkiksi nukkuma- tai työnurkkaus saatettiin hyvin eristää muusta huoneesta sermillä. Ahtaiden käytävien ja useiden pienien huoneiden rakentamista pieniin taloihin on syytä välttää, vaikka ne suuremmissa rakennuksissa kuten linnoissa saattavat toimiakin.<br /> <br /> <br /> == Kirkot / Kappelit ==<br /> <br /> * /warp kappeliopas tai muu oman uskonnon sopiva<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu kirkko.png|pienoiskuva]]<br /> <br /> wip<br /> [[Tiedosto:Saronia kappeli.png|pienoiskuva]]<br /> <br /> == Linnat ==<br /> wip<br /> <br /> == Muut erikoisrakennukset ==<br /> <br /> === Muut rakennustyylit ===<br /> [[Tiedosto:Natai_rakennustyyli.png|pienoiskuva]]<br /> Palvelin sijoittuu yleisesti myöhäisempään keskiaikaan; ~1300-1500 luvut. Tämä menee esimerkiksi päällekäin '''varhaisen''' renessanssin kanssa. Myös euroopan ulkopuoliset rakennustyylit sopivat ja ovat tervetulleitakin, mutta tällöin rakentajan odotetaan perehtyvän edes jollain tasolla vastaavan alueen tyyliin vastaavalla aikakaudella.<br /> <br /> Harkiten voit tehdä esimerkiksi kreikkalais-roomalaisen temppelin (Hellenistiseltä kaudelta noin vuoteen 0), mutta huomioi tällöin rakennuksen ikä, sekä miten sitä olisi ajan saatossa kunnostettu tai rappeutunut. Ikä vaikuttaa myös eri materiaaleihin eri tavoin: puu kestää huonommin aikaa, kuin kivi.<br /> <br /> Huomioi '''kaikessa rakentamisessa''' alue mihin rakennat. Älä rakenna Pohjois-Afrikan islamilaista tyyliä keskelle Jatunmaata, tai viikinkien pitkätaloa viidakkoon ilman, että sovitat tyyliä vahvasti. Sisustusten kanssa tämä on hieman vapaampaa, mutta silti hyvä huomioida.<br /> <br /> '''Ihmishistorian saatossa montaa rakennustyyliä yhdistää kuitenkin lähtökohtainen käytännöllisyys ja varallisuuden asettamat rajat.'''<br /> === Rakennustyömaat ===<br /> [[Tiedosto:Haaleavesi_rakennustyömaa.jpg|pienoiskuva]]<br /> Sääntöjenkin mukaan rakennukset tulee saattaa loppuun '''vähintään ulkoisesti mahdollisimman nopeasti.''' Isommat rakennukset eivät kuitenkaan realistisesti päivässä tai parissa kohoa näin nopeasti. Jos rakennus jää pidemmäksi aikaa kesken, on siihen sopiva tehdä rakennustyömaaelementtejä mm. lautacluttereilla, tynnyreillä, ehkä tahkoilla, rakennustelineillä tai jopa nostureilla jos haluaa hurjastella.<br /> === Laivat ===<br /> Sarastuksen kartta on hyvin meripainotteinen, joten merenkulku on ollut suuri osa ihmisten elämää. Laivat voivat toimia asuinpaikan lisäksi myös statussymbolina. Esimerkiksi läänin satamaan ankkuroitu toisen läänin alus voi symboloida läänien välistä yhteystyötä tai luottamusta, tai olla vain puhtaasti vaurauden symboli. Jos matkaat usein kahden läänin väliä veneellä voi myös olla hyvä idea rakentaa merireitin kumpaankin päähän pieni laiva tai vene jolla kuvainnollisesti matkaat.<br /> [[Tiedosto:Saura_laiva.png|pienoiskuva]]<br /> == Tiet ==<br /> Valtaosassa paikoista etenkään kaupunkien ulkopuolella tiet '''eivät''' olleet kivetettyjä. Asutuskeskusten väliset tiet olivat usein pelkkää multapolkua, ilman tasaisia selviä reunoja reunoja ja tien “keskellä” paikoissa joissa kärryjen pyörät eivät maata kuluttaneet saattoi jopa olla ruohoa. Tässä voi hyödyntää mm. ruohoa, pikkukiviä tai tapauskohtaisesti kuivaa ruohoa tien keskellä sekä reunoilla. Kivitiet sopivat hyvin erityisen vilkkaisiin paikkoihin erityisesti kaupunkien keskustoissa, mutta usein nekin olivat mutapohjaisia.<br /> <br /> Kylissä ja kaupunkien keskustojen ulkopuolella tie voi täyttää koko talojen välisen alueen. Leveämmissä kohdissa voi jopa kaupungeissa olla vihertäviä läikkiä siellä mistä ihmiset olisivat todennäköisesti kulkeneet vähemmän.<br /> <br /> Mieti tietä suunnitellessa, '''miksi tie kulkee juuri tästä,''' ja mihin tietä siihen suuntaan kulkevat olisivat oikeasti menossa. Älä väkisin poikkea tietä luonnolliselta reitiltään, vaan tee se siihen mistä ihmiset oikeasti kulkevat. Pienempien polkujen lisääminen tekee tiestä huomattavasti realistisemman. Erityisesti jos tien käyttäjät jatkuvasti poikkeavat siltä ja käyttävät oikoreittejä, on niihin kohtiin hyvä rakentaa pieni polku. Tätä polkua voi ajan kuluessa olla hyvä kasvattaa suuremmaksi, ja ehkä lopuksi aivan täysikokoiseksi tieksi.<br /> <br /> === Sillat ===<br /> Wip</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Rakennusopas&diff=4522 2026-03-09T21:38:56Z

<p>Qn2: vähän kuvia siirretty</p> <hr /> <div>Tämä on '''opas,''' ei '''sääntö''', '''mutta''' tämän pohjalta '''saatetaan''' antaa varoituksia jos talo rikkoo '''merkittävästi''' opasta ja näyttää rumalta. Rakennelmat on hyvä pitää realistisina.<br /> <br /> == Johdanto ==<br /> [[Tiedosto:Saros kuvituskuva.png|pienoiskuva]]<br /> Toisin kun elokuvat ja sarjat joskus antavat ymmärtää, keskiaika oli värikästä ja siistiä. Puhtautta ja värejä arvostettiin aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin, ja harmaat, sumuiset ja synkät rakennukset eivät olleet normi. Keskiaika ei ollut myöskään fantasiaa, ja esimerkiksi muilla palvelimilla hyvinkin toimiva ja hieno rakennustyyli ei välttämättä ole se oikea Sarastukseen. Aina on suotavaa tavoitella realismia, vaikka samalla joskus tiettyjen taiteellisten vapauksien ottaminen voi olla hyväkin idea.<br /> <br /> Mitä tahansa rakennat, hae aina inspiraatiota oikeasta elämästä ja varmista, miltä suunnitelmaasi vastaava rakennus olisi näyttänyt todellisuudessa. Jos löydät itsesi tilanteesta jossa et vain yksinkertaisesti löydä tavoittelemaasi rakennustekniikkaa keskiaikaisista rakennuksista niin todennäköisesti olet tekemässä jotain epärealistista.<br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> ==== Maasto ja sijainti ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara sijainti.png|pienoiskuva]]<br /> Puolet kylän rakentamisesta on '''hyvän sijainnin etsimistä'''. Yksiselitteisen täydellistä maastoa kylälle ei ole, vaan hyvä sijainti riippuu vahvasti kylän tyylistä, elinkeinoista ja kulkuyhteyksistä. Esimerkiksi maaseutukylä, jossa pääelinkeino on maanviljely, on hyvä sijoittaa alueelle missä on paljon laakeaa, tasaista niittyä. Puolestaan kaivoskylät kannattaa sijoittaa tietenkin kaivoksen lähelle.<br /> <br /> '''Kulkuyhteydet ovat kylien elinehto''', ja kylän sijaintia miettiessä on hyvä miettiä, missä kulkee lähin tie johon kylän voi yhdistää, tai yhdistyykö läheinen vesistö muihin asutuskeskuksiin helposti. Hyvällä paikalla oleva kylä toimii myös luonnollisena pysähdyspaikkana matkaajille. Toisinaan kyliä on tehtykkin suoraan merkittävän kulkureitin varrelle, joka luo luonnostaan kaupankäyntiä.<br /> <br /> Ideaalitilanteessa kylää rakentaessa maastoon '''ei tarvitse koskea''' ollenkaan, poislukien tiet ja pienet korjaukset. Harkiten voit kuitenkin kaivaa esimerkiksi pienen puron kylän poikki, mutta huomioi '''aina''' isommissa maaston muutoksissa syyt sille, miksi maasto on sellaista kuin on: esimerkiksi purojen tulee lähteä jostain, vaikkapa vuoristosta. Jokia, vuoria tai suuria mäkiä ei kannata edes lähteä tekemään itse. Kyliä tehdessä voit pohtia kylien '''pysyvyyttä.''' Kaivoskylät eivät Sarastuksessakaan välttämättä kestä ikuisesti taloudellisesti, joten niissä tuskin olisi suuria kivirakennuksia. Toisaalta, maanviljelyyn pohjautuvat kylät ovat yleensä paljon pysyvämpiä.<br /> <br /> ==== Pellot ja viljelmät ====<br /> [[Tiedosto:Saura pellot.jpg|pienoiskuva]]<br /> Peltojen rakentaminen voi pintapuolisesti tuntua todella yksinkertaiselta ja sitä se onkin, jos päättää tyytyä yhteen suureen, tasaiseen peltoaukioon jollaista ei Sarastukseen voi suositella. On olemassa useita erilaisia tapoja, joilla pellosta saa huomattavasti realistisemman ja sitä kautta elävämmän ja paremman näköisen. Kannattaa myös ottaa huomioon se, että pelkästään pellon pinta-alaa kasvattamalla maatilasta ei saa yhtään suurempaa, muutoin kuin tietenkin varsinaisen tuottavan alueen osalta. Muurien, puiden, teiden, polkujen, katosten ym. rakentamisella “katkaistaan” aukeaa ja saadaan maatila-alueesta monimuotoisempaa ja sitä kautta paljon suuremmalta vaikuttavaa. <br /> <br /> Sarkajaot, eli suuren pellon jaottelu pensas-, kivi- tai puuaidalla tekee aukiosta heti vähemmän tyhjän ja aution. Jokaiselle saralle on helppo määritellä oma hoitajansa sekä korjuuaikansa, jolloin eri tuotteiden kasvatus omilla saroillaan on paljon selkeämpää kuin kokonaisen suuren peltoaukioiden täyttäminen tietyllä tuotteella.<br /> <br /> Peltojen (huom. ei sarkojen) väliin on hyvä tehdä tie. Käytännössä aina on tarve päästä vähintäänkin pellon laitaan kärryillä. Teitä pitkin kulkevat tilan työmiehet ovat myöskin miellyttävämpi näky kuin jatkuvasti peltojen läpi pomppivat. Jos sarkan koko jostain syystä kasvaa pientä suuremmaksi, on pellolle hyvä tehdä “käytäviä” joita pitkin pellolla pääsee kävelemään tallaamatta viljelyksiä. <br /> <br /> Eläinten laitumet jäävän usein Minecraftissa hyvin pieniksi, sillä mitään erityistä tarvetta ei laidunalueen pinta-alan kasvatukselle ole. Suuret laitumet olivat kuitenkin realistisia, ja pienissä, muutamien kymmenien neliöiden aitauksissa eläimiä ei säilytetty ikinä lyhyttä aikaa pidempään. Eläinten breedausta varten on hyvä tehdä laitumen sivuun pienempi, aidalla laitumesta erikseen jaettu alue tai katos.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu raatihuone.png|pienoiskuva]]<br /> Tarve julkisille rakennuksille vaihtelee kylästä kylään ja riippuu vahvasti kylän elinkeinoista ja tarkoituksesta. Jokaisesta kylästä on kuitenkin hyvä löytyä jonkinlainen yleinen viheriö tai aukea, jossa voi olla esimerkiksi kojuja, yleistä yhteistä oleskelutilaa ja tarvittaessa esimerkiksi ilmoitustaulu. Historiallisesti tällaisilla paikoilla kylän nimismies, vouti tai pappi on voinut myös ratkoa riitoja tai antaa julistuksia, joten jos kylääsi sopii, luo myös paikka käräjille; sen ei tarvitse olla suljettu huone.<br /> <br /> Mitä isommaksi kylä kasvaa, sitä suurempi peruste ja tarve useammalle julkiselle rakennukselle on. Ensimmäinen ja loogisin ensimmäinen näistä on jonkinlainen '''raatihuone'''. Tämän ei välttämättä tarvitse olla merkittävästi koristeellisempi tai erottuvampi rakennus, joskin hyvä huomioida, että kyseessä on kylän edustusrakennus, joten kylän on hyvä olla varakkaammasta päästä. Raatihuoneeseen voi sijoittaa myös esimerkiksi pankin toimipisteen tai pienen kirjaston. Raatihuoneen lisäksi yksi oleellinen julkinen rakennus on '''kirkko''', joille on oma [osionsa].<br /> <br /> Muut julkisrakennukset on hyvä myös pitää vähemmän erottuvina, erityisesti kylissä. Esimerkiksi pääsääntöisesti puurakenteisen kylän keskellä kohoava täysin kivestä tehty kirjasto erottuu, eikä yleensä hyvällä tavalla. Julkisrakennukset voivat hyvinkin olla koristeellisempia kuin tavan rakennukset, mutta hillitysti, erityisesti kylissä.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara aita.png|pienoiskuva]]<br /> Valtaosalla kylistä ei ollut muureja, sillä hyvät, toimivat muurit ovat kalliita. Kylää saattoi ympäröidä korkea puuaita, noin ihmisen korkuinen tai hieman pidempi. Näiden tarkoitus on usein ollut lähinnä estää villieläinten, erityisesti petojen, pääsyä kylään. Harkitse siis, tarvitseeko kyläsi muureja vai vaan aidan, joka rajaa kylän.<br /> <br /> Jos päädyt siihen, että kyläsi välttämättä tarvitsee muurit, pohdi myös, tarvitseeko muurien kiertää koko kylä vai vaan tietty puoli tai osa. Esimerkiksi pääväylän varrella voi olla jopa selvä porttitalo, joka voi isoissa kylissä toimia pienenä vartioston toimipisteenä. Samaisesti jos kylä on aivan joen rannassa, muurit voivat mennä joen rantaan asti ja päättyä siihen, eikä mennä joen rantaa myöten.<br /> <br /> Yleisesti, pidä kylämuurit maltillisina, suosi puuta kiven sijaan ja mieti muurien yleistä tarpeellisuutta kokonaisuudessaan. Jos haluat kylälle “ikää”, muista myös katsoa kivirakenteet, erityisesti muurit, tämän mukaisiksi. Kivi kestää pitkään, mutta kiveen myös jää nopeasti ajan jälki.<br /> <br /> == Kaupungit ==<br /> Jos sinusta tuntuu, että haluat rakentaa kaupungin, olet todennäköisesti hyppäämässä yli yhden kaupunkien perustamisen perustavanlaatuisimmasta vaiheesta: asukkaiden hankinnasta. Kaupunki on käytännössä aina lähtöisin kylästä, joka on paisunut mittasuhteisiin jossa sitä ei enää voi sellaiseksi kutsua. Kun kylän asukasmäärä kasvaa tarpeeksi suureksi, kasvaa myös tarve kaikenlaisille asukkaita tai vallanpitäjiä palveleville rakennuksille kuten majataloille, raatihuoneille ja vartiostoille. <br /> <br /> Mitään nykyaikaisia suurkaupunkeja ei keskiajalla ollut, joten mieti tarkasti, kuinka suuri kylästäsi on tarkoitus tulla. Kaupungin johtaminen vaatii jo pelaajamäärän johdosta todella paljon erilaisia sosiaalisia taitoja ja aikaa. Roolipelimielessä kaupunki voi myös olla “status” joka on myönnetty tarpeeksi merkittävälle kauppapaikalle.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Saros muuri.jpg|pienoiskuva]]<br /> Kaupungeissakaan ei välttämättä tarvitse olla jykeviä kivimuureja tai torneja, vaan pienempi, matala muuri tai jossain tapauksessa jopa kiviaita saattaa riittää. Harkitse, tarvitseeko nimenomaan kaupunkia pystyä puolustamaan sotilaallisesti, vai onko parempi vaihtoehto vetäytyä linnan suojiin hyökkäyksen sattuessa ja jättää itse kaupungin suojaus kevyemmäksi.<br /> <br /> Jos tavoitteena on tehdä rikas kaupunki, ovat kivimuurit välttämättömiä, sillä silloin itse kaupunki saattaa olla hyökkäävälle armeijalle aivan yhtä potentiaalinen kohde kuin linnan aarrekammiokin.<br /> <br /> Tasakattoiset, eli tässä tapauksessa sellaiset muurit ja tornit joiden “katto” on kävelytasanne ovat hyvin yleisiä. Käytännössä katetut puolustusjärjestelmät sijaitsivat vain kaikista merkittävimmissä kohdissa puolustusta, eli kohdissa jossa tarvittiin jatkuvaa, aktiivista vartiointia. Suippokattoiset tornit ovat suosittuja lähes kaikissa elokuvissa ja sarjoissa niiden fantasiamaisen ulkonäön vuoksi, mutta sellaisia ei oikeasti juurikaan rakennettu.<br /> <br /> Muurit eivät aina olleet varta vasten tehtyjä, vaan ne saattoivat olla vain toisiinsa kiinni rakennettuja kivitaloja. Näissä kivitaloissa ei missään tapauksessa ollut maan tasolla olevia ikkunoita tai ovia kaupungin ulkopuolelle, mutta muuten ne saattoivat olla aivan tavallisten ihmisten käytössä olevia aivan tavallisia asuinrakennuksia.<br /> <br /> ==== Talot ====<br /> [[Tiedosto:Myrskyluoto talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Yrittäjät, kauppiaat ynnä muut jonkinlaista työkiinteistöä tarvitsevat henkilöt asuivat usein samassa talossa, jossa he harjoittivat ammattiaan. Usein asuminen tapahtui kaupan takahuoneessa tai yläkerrassa sijaitsevassa asuinhuoneessa tai huoneistossa. Erillisiä asuinkiinteistöjä omistivat pääasiassa rikkaat. Köyhät, eli tässä tapauksessa henkilöt joilla ei ollut varaa(tai työnsä luonteen johdosta tarvetta) yrityskiinteistöön asuivat usein erilaisissa kommuuneissa tai asuntoloissa.<br /> <br /> Kaupungissa talot rakennettiin usein kiinni toisiinsa, ja kaikenlaiset omakotitalo-asuinalueet tai vastaavat eivät sovi keskiaikaiselle palvelimelle. Kauempana kaupungin keskustasta taloilla saattoi olla hieman suurempi piha-alue, mutta ainakaan muurien sisällä yhtään tilaa ei tuhlattu. <br /> <br /> Kaupunkilaiset joutuivat enemmän tai vähemmän ostamaan ruokansa torilta, mutta pienet kotipuutarhat olivat silti tavallisia. Kaikki maa-alue käytettiin hyväksi, ja modernin kukkapuutarhan sijasta talon pieneltä takapihalta löytyikin usein lähes koko pihan kokoinen kasvimaa.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio julkirakennus.png|pienoiskuva]]<br /> Julkisia rakennuksia oli keskiajalla merkittävästi vähemmän kuin nykypäivänä. Kaupungista löytyi usein raatihuone, joka saattoi toimia myös käräjäpaikkana. Kaupunkien raatihuoneissa saattoi hyvinkin olla esimerkiksi kellotorni, kertomaan aikaa. Aikakauteen ei niinkään sovi modernit kellotornit, vaan varhaisimmat kellot olivat '''astronomisia kelloja''' (kts. Prahan astronominen kello esimerkkinä). Suuret kellokoneistot olivat kalliita ja monimutkaisia, joten harkitse sopiiko sellainen kaupungin varallisuuteen. <br /> <br /> Erillistä vartiostoa ei yleensä ollut. Vartijat toimivat pääasiassa kaupungin muureilta ja torneista käsin, sekä pienemmissä kaupungeissa raatihuoneelta. Usein vartijat olivat aivan tavanomaisia kaupungin asukkaita jotka säilyttivät varusteitaan kotonaan. Jos kuitenkin haluat, niin vartiostolle voi myös tehdä pienen varusvaraston. <br /> <br /> Varsinaisia tarkoitusta varten rakennettuja vankiloita ei myöskään ollut, vaan vankeja säilytettiin tilapäisesti usein raatihuoneelta löytyvissä tyrmissä. Rikollisia tuomittiin harvoin vankeusrangaistuksiin, minkä johdosta laajemmalle vankilakompleksille ei ollut tarvetta. Rangaistuksena oli yleensä sakko, jonkinlainen häpeärangaistus tai viimekädessä teloitus. Teloituspaikat sijaitsivat usein kaupungin ulkopuolella jonkin matkan päässä, kun taas häpeärangaistukset pantiin usein täytäntöön kaupungin keskustassa, esimerkiksi keskusaukiolla.<br /> <br /> Kaikesta huolimatta julkisrakennusten kuten kirjastojen rakentaminen voi kuitenkin olla käytännöllisesti katsoen hyvä idea. Näitä ei kuitenkaan välttämättä kannata tehdä nykyajan mukaisesti muista erottuviksi rakennuksiksi, vaan sisällyttää kaupungin tyyleihin, ja erottaa ne yksinkertaisimmillaan kyltillä tai esimerkiksi patsaalla tai kuvioinnilla rakennuksen kyljessä.<br /> <br /> == Talot ==<br /> [[Tiedosto:Harjulanlaakso talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Talojen muoto, koko ja materiaalit vaihtelivat käytännössä paikasta toiseen ja eri alueiden välillä saattoi olla hyvinkin laajoja eroja. Valtaosa rakennusmateriaaleista oli paikallisia, minkä johdosta mm. lasi oli harvinaista. Esimerkiksi tavanomaisemmista maalaiskylistä tuskin ikinä löytyi lasia, koska sen valmistuspaikat olivat harvassa. Monet talot saattoivat myös olla osittain tai kokonaan värjättyjä, usein halvoilla, paikallisilla väreillä. Valkoinen oli suosittu ja väriä saatiin helposti mm. kalkkia ja liitua murskaamalla. Kivijalkoja oli monessa talossa, mutta täysin kivestä tehtyjä taloja ei ollut paljoa, vaan esimerkiksi alin kerros saattoi olla kiveä.<br /> <br /> Yksinkertaisimmat “talot” saattoivat olla vain ns. kuoppataloja eli maamajoja, jotka olivat osittain kaivettu maahan, tarjoten yksinkertaisen ja halvan suojan, mutta valtaosalla ihmisistä oli jonkinlainen talo, usein yksikerroksinen jossa oli myös vintti. Köyhemmissä taloissa prioriteettina oli käytännöllisyys, joten talot eivät olleet ylimittaisen laajoja vaan pitkälti juuri sen kokoisia, kuin niissä asuvat tarvitsivat niiden olevan. <br /> <br /> Käytännössä lisää huoneita tai sivu rakennuksia rakennettiin vasta, kun niille oli konkreettinen tarve ja talo pyrittiin pitämään maltillisen kokoisena. Tämä teki niin itse rakentamisesta, kuin talon lämmittämisestä sen valmistuttua halvempaa.<br /> <br /> Rikkaampien taloissa, jotka pääasiassa sijaitsivat kaupungeissa, saattoi hyvinkin olla lasi-ikkunoita erityisesti tiloissa, joissa saattoi käydä vieraita tai näkyivät kadulle. Kaupunkitalot saattoivat kohota jopa viisikerroksisiksi (ml. vinttikerros), tilankäyttöä kuitenkin rikkailla ajoi ja ajaa edelleenkin funktionaalisuus; jos kaikki tarvittavat tilat olivat, ei taloon enää lisätty kerroksia.<br /> <br /> ==== Julkisivut ja muu piha ====<br /> [[Tiedosto:Saros julkisivu.png|pienoiskuva]]<br /> Kaupungissa tai maalla, talojen julkisivut tavattiin pitää puhtaina ja yleensä “paremman näköisinä” kuin muut kyljet. Tilan salliessa, maaseudulla talon aidatun pihan julkisivupuolella saattoi olla esimerkiksi porttikaari<br /> <br /> Lähes kaikilla taloilla, kaupungeista syrjäytyneimpiin maaseututaloihin oli jonkinlaista omaa pihaa. Kaupungeissa piha-alue oli usein hyvin pieni tai vähintäänkin tehokkaasti käytössä. Maaseudulla tai pienissä kylissä oli usein laajemminkin pihaa ja erityisesti takapihaa, jolle usein sijoitettiin talon kasvimaa, kanala, työtila(t) ja muita talon asukkaille tärkeitä elementtejä kuten esimerkiksi rukouspaikka. Pihat erotettiin aina aidalla toisistaan.<br /> <br /> ==== Katot ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio katto.png|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Tuhkaniitty katto.jpg|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Syrjäkumpu katto.png|pienoiskuva]]<br /> Asia, mikä harvoin taloa rakentaessa otetaan huomioon, on katto. Liian pinta-alallisesti suurelle rakennukselle on hyvin hankala saada järkevissä mittasuhteissa olevaa kattoa, kun taas muuten suurelle mutta liian kapealle rakennukselle tarpeeksi korkean katon rakentaminen on ongelma. Katon sisäpuolelle rakennettavat kattoristikot ovat hyvä tapa saada talo näyttämään myös sisältä realistiselta. Katothan eivät kuitenkaan ikinä olleet pystyssä omin voimin, vaan aina tarvittiin jonkinlainen tukirakenne.<br /> <br /> Katoilla oli kolme pääasiallista tarvetta: Pitää vesisade, lumisade ja auringonpaiste loitolla. Jokaista tarvetta parhaiten ajaa hieman erilainen kattotyyli.<br /> <br /> '''Pohjoiseen lumisille alueille''' (Ahdonsaari, Jatunmaa) on hyvä tehdä jyrkkiä kattoja sillä tasaisille katoille kasautuva lumi usein romahdutti katon. Jyrkkä kattokulma salli lumen liukua pois katolta. <br /> <br /> '''Etelään lämpimille alueille''' (Vihannonsaari, Magna) ei kannata tehdä jyrkkiä kattoja. Matala katto on helpporakenteinen ja riittää vähäisen vesisateen ja auringon pitämiseen poissa. <br /> <br /> '''Muille alueille''' (Hiidensaari) sopii hyvin näiden välimalli, eli n. 45 asteen kulmassa oleva katto. Se riittää hieman runsaamman vesimäärän valumiseen pois katolta, ja joissain tilanteissa kestää varmasti kevyen lumikuormankin. <br /> <br /> Katoissa yleisesti ottaen suositut kivireunat eivät ole realistisia ja niitä kannattaa lähtökohtaisesti aina välttää. Joissain tapauksissa nekin kuitenkin kieltämättä näyttävät hyvältä, eikä niiden rakentamista sen takia mitenkään erityisesti tässä “kielletäkään”.<br /> <br /> ==== Sisustaminen ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu sisustus.png|pienoiskuva|[[Tiedosto:Suvenmaat sisustus.png|pienoiskuva]]]]<br /> Keskiajan talot olivat yleensä yksi iso huone, joka suuremmissa taloissa saattoi olla jaettu kahtia. Maaseudun talot olivat usein yksikerroksisia, mutta vintti tarjosi myös tilaa myös asua ja elää. Vaikka huoneet olivat isoja kannattaa silti välttää korkeussuunnassa liian korkean rakentamista. Pieniin huoneisiin tilan jakamisen sijasta sermejä käytettiin laajasti, ja esimerkiksi nukkuma- tai työnurkkaus saatettiin hyvin eristää muusta huoneesta sermillä. Ahtaiden käytävien ja useiden pienien huoneiden rakentamista pieniin taloihin on syytä välttää, vaikka ne suuremmissa rakennuksissa kuten linnoissa saattavat toimiakin.<br /> <br /> <br /> == Kirkot / Kappelit ==<br /> <br /> * /warp kappeliopas tai muu oman uskonnon sopiva<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu kirkko.png|pienoiskuva]]<br /> <br /> wip<br /> [[Tiedosto:Saronia kappeli.png|pienoiskuva]]<br /> <br /> == Linnat ==<br /> wip<br /> <br /> == Muut erikoisrakennukset ==<br /> <br /> === Muut rakennustyylit ===<br /> [[Tiedosto:Natai_rakennustyyli.png|pienoiskuva]]<br /> Palvelin sijoittuu yleisesti myöhäisempään keskiaikaan; ~1300-1500 luvut. Tämä menee esimerkiksi päällekäin '''varhaisen''' renessanssin kanssa. Myös euroopan ulkopuoliset rakennustyylit sopivat ja ovat tervetulleitakin, mutta tällöin rakentajan odotetaan perehtyvän edes jollain tasolla vastaavan alueen tyyliin vastaavalla aikakaudella.<br /> <br /> Harkiten voit tehdä esimerkiksi kreikkalais-roomalaisen temppelin (Hellenistiseltä kaudelta noin vuoteen 0), mutta huomioi tällöin rakennuksen ikä, sekä miten sitä olisi ajan saatossa kunnostettu tai rappeutunut. Ikä vaikuttaa myös eri materiaaleihin eri tavoin: puu kestää huonommin aikaa, kuin kivi.<br /> <br /> Huomioi '''kaikessa rakentamisessa''' alue mihin rakennat. Älä rakenna pohjois-Afrikan islamilaista tyyliä keskelle Jatunmaata, tai viikinkien pitkätaloa viidakkoon ilman, että sovitat tyyliä vahvasti. Sisustusten kanssa tämä on hieman vapaampaa, mutta silti hyvä huomioida.<br /> <br /> '''Ihmishistorian saatossa montaa rakennustyyliä yhdistää kuitenkin lähtökohtainen käytännöllisyys ja varallisuuden asettamat rajat.'''<br /> === Rakennustyömaat ===<br /> [[Tiedosto:Haaleavesi_rakennustyömaa.jpg|pienoiskuva]]<br /> Sääntöjenkin mukaan rakennukset tulee saattaa loppuun '''vähintään ulkoisesti mahdollisimman nopeasti.''' Isommat rakennukset eivät kuitenkaan realistisesti päivässä tai parissa kohoa näin nopeasti. Jos rakennus jää pidemmäksi aikaa kesken, on siihen sopiva tehdä rakennustyömaaelementtejä mm. lautacluttereilla, tynnyreillä, ehkä tahkoilla, rakennustelineillä tai jopa nostureilla jos haluaa hurjastella.<br /> === Laivat ===<br /> Sarastuksen kartta on hyvin meripainotteinen, joten merenkulku on ollut suuri osa ihmisten elämää. Laivat voivat toimia asuinpaikan lisäksi myös statussymbolina. Esimerkiksi läänin satamaan ankkuroitu toisen läänin alus voi symboloida läänien välistä yhteystyötä tai luottamusta, tai olla vain puhtaasti vaurauden symboli. Jos matkaat usein kahden läänin väliä veneellä voi myös olla hyvä idea rakentaa merireitin kumpaankin päähän pieni laiva tai vene jolla kuvainnollisesti matkaat.<br /> [[Tiedosto:Saura_laiva.png|pienoiskuva]]<br /> == Tiet ==<br /> Valtaosassa paikoista etenkään kaupunkien ulkopuolella tiet '''eivät''' olleet kivetettyjä. Asutuskeskusten väliset tiet olivat usein pelkkää multapolkua, ilman tasaisia selviä reunoja reunoja ja tien “keskellä” paikoissa joissa kärryjen pyörät eivät maata kuluttaneet saattoi jopa olla ruohoa. Tässä voi hyödyntää mm. ruohoa, pikkukiviä tai tapauskohtaisesti kuivaa ruohoa tien keskellä sekä reunoilla. Kivitiet sopivat hyvin erityisen vilkkaisiin paikkoihin erityisesti kaupunkien keskustoissa, mutta usein nekin olivat mutapohjaisia.<br /> <br /> Kylissä ja kaupunkien keskustojen ulkopuolella tie voi täyttää koko talojen välisen alueen. Leveämmissä kohdissa voi jopa kaupungeissa olla vihertäviä läikkiä siellä mistä ihmiset olisivat todennäköisesti kulkeneet vähemmän.<br /> <br /> Mieti tietä suunnitellessa, '''miksi tie kulkee juuri tästä,''' ja mihin tietä siihen suuntaan kulkevat olisivat oikeasti menossa. Älä väkisin poikkea tietä luonnolliselta reitiltään, vaan tee se siihen mistä ihmiset oikeasti kulkevat. Pienempien polkujen lisääminen tekee tiestä huomattavasti realistisemman. Erityisesti jos tien käyttäjät jatkuvasti poikkeavat siltä ja käyttävät oikoreittejä, on niihin kohtiin hyvä rakentaa pieni polku. Tätä polkua voi ajan kuluessa olla hyvä kasvattaa suuremmaksi, ja ehkä lopuksi aivan täysikokoiseksi tieksi.<br /> <br /> === Sillat ===<br /> Wip</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Rakennusopas&diff=4521 2026-03-09T21:38:05Z

<p>Qn2: Loput</p> <hr /> <div>Tämä on '''opas,''' ei '''sääntö''', '''mutta''' tämän pohjalta '''saatetaan''' antaa varoituksia jos talo rikkoo '''merkittävästi''' opasta ja näyttää rumalta. Rakennelmat on hyvä pitää realistisina.<br /> <br /> == Johdanto ==<br /> [[Tiedosto:Saros kuvituskuva.png|pienoiskuva]]<br /> Toisin kun elokuvat ja sarjat joskus antavat ymmärtää, keskiaika oli värikästä ja siistiä. Puhtautta ja värejä arvostettiin aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin, ja harmaat, sumuiset ja synkät rakennukset eivät olleet normi. Keskiaika ei ollut myöskään fantasiaa, ja esimerkiksi muilla palvelimilla hyvinkin toimiva ja hieno rakennustyyli ei välttämättä ole se oikea Sarastukseen. Aina on suotavaa tavoitella realismia, vaikka samalla joskus tiettyjen taiteellisten vapauksien ottaminen voi olla hyväkin idea.<br /> <br /> Mitä tahansa rakennat, hae aina inspiraatiota oikeasta elämästä ja varmista, miltä suunnitelmaasi vastaava rakennus olisi näyttänyt todellisuudessa. Jos löydät itsesi tilanteesta jossa et vain yksinkertaisesti löydä tavoittelemaasi rakennustekniikkaa keskiaikaisista rakennuksista niin todennäköisesti olet tekemässä jotain epärealistista.<br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> ==== Maasto ja sijainti ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara sijainti.png|pienoiskuva]]<br /> Puolet kylän rakentamisesta on '''hyvän sijainnin etsimistä'''. Yksiselitteisen täydellistä maastoa kylälle ei ole, vaan hyvä sijainti riippuu vahvasti kylän tyylistä, elinkeinoista ja kulkuyhteyksistä. Esimerkiksi maaseutukylä, jossa pääelinkeino on maanviljely, on hyvä sijoittaa alueelle missä on paljon laakeaa, tasaista niittyä. Puolestaan kaivoskylät kannattaa sijoittaa tietenkin kaivoksen lähelle.<br /> <br /> '''Kulkuyhteydet ovat kylien elinehto''', ja kylän sijaintia miettiessä on hyvä miettiä, missä kulkee lähin tie johon kylän voi yhdistää, tai yhdistyykö läheinen vesistö muihin asutuskeskuksiin helposti. Hyvällä paikalla oleva kylä toimii myös luonnollisena pysähdyspaikkana matkaajille. Toisinaan kyliä on tehtykkin suoraan merkittävän kulkureitin varrelle, joka luo luonnostaan kaupankäyntiä.<br /> <br /> Ideaalitilanteessa kylää rakentaessa maastoon '''ei tarvitse koskea''' ollenkaan, poislukien tiet ja pienet korjaukset. Harkiten voit kuitenkin kaivaa esimerkiksi pienen puron kylän poikki, mutta huomioi '''aina''' isommissa maaston muutoksissa syyt sille, miksi maasto on sellaista kuin on: esimerkiksi purojen tulee lähteä jostain, vaikkapa vuoristosta. Jokia, vuoria tai suuria mäkiä ei kannata edes lähteä tekemään itse. Kyliä tehdessä voit pohtia kylien '''pysyvyyttä.''' Kaivoskylät eivät Sarastuksessakaan välttämättä kestä ikuisesti taloudellisesti, joten niissä tuskin olisi suuria kivirakennuksia. Toisaalta, maanviljelyyn pohjautuvat kylät ovat yleensä paljon pysyvämpiä.<br /> <br /> ==== Pellot ja viljelmät ====<br /> [[Tiedosto:Saura pellot.jpg|pienoiskuva]]<br /> Peltojen rakentaminen voi pintapuolisesti tuntua todella yksinkertaiselta ja sitä se onkin, jos päättää tyytyä yhteen suureen, tasaiseen peltoaukioon jollaista ei Sarastukseen voi suositella. On olemassa useita erilaisia tapoja, joilla pellosta saa huomattavasti realistisemman ja sitä kautta elävämmän ja paremman näköisen. Kannattaa myös ottaa huomioon se, että pelkästään pellon pinta-alaa kasvattamalla maatilasta ei saa yhtään suurempaa, muutoin kuin tietenkin varsinaisen tuottavan alueen osalta. Muurien, puiden, teiden, polkujen, katosten ym. rakentamisella “katkaistaan” aukeaa ja saadaan maatila-alueesta monimuotoisempaa ja sitä kautta paljon suuremmalta vaikuttavaa. <br /> <br /> Sarkajaot, eli suuren pellon jaottelu pensas-, kivi- tai puuaidalla tekee aukiosta heti vähemmän tyhjän ja aution. Jokaiselle saralle on helppo määritellä oma hoitajansa sekä korjuuaikansa, jolloin eri tuotteiden kasvatus omilla saroillaan on paljon selkeämpää kuin kokonaisen suuren peltoaukioiden täyttäminen tietyllä tuotteella.<br /> <br /> Peltojen (huom. ei sarkojen) väliin on hyvä tehdä tie. Käytännössä aina on tarve päästä vähintäänkin pellon laitaan kärryillä. Teitä pitkin kulkevat tilan työmiehet ovat myöskin miellyttävämpi näky kuin jatkuvasti peltojen läpi pomppivat. Jos sarkan koko jostain syystä kasvaa pientä suuremmaksi, on pellolle hyvä tehdä “käytäviä” joita pitkin pellolla pääsee kävelemään tallaamatta viljelyksiä. <br /> <br /> Eläinten laitumet jäävän usein Minecraftissa hyvin pieniksi, sillä mitään erityistä tarvetta ei laidunalueen pinta-alan kasvatukselle ole. Suuret laitumet olivat kuitenkin realistisia, ja pienissä, muutamien kymmenien neliöiden aitauksissa eläimiä ei säilytetty ikinä lyhyttä aikaa pidempään. Eläinten breedausta varten on hyvä tehdä laitumen sivuun pienempi, aidalla laitumesta erikseen jaettu alue tai katos.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu raatihuone.png|pienoiskuva]]<br /> Tarve julkisille rakennuksille vaihtelee kylästä kylään ja riippuu vahvasti kylän elinkeinoista ja tarkoituksesta. Jokaisesta kylästä on kuitenkin hyvä löytyä jonkinlainen yleinen viheriö tai aukea, jossa voi olla esimerkiksi kojuja, yleistä yhteistä oleskelutilaa ja tarvittaessa esimerkiksi ilmoitustaulu. Historiallisesti tällaisilla paikoilla kylän nimismies, vouti tai pappi on voinut myös ratkoa riitoja tai antaa julistuksia, joten jos kylääsi sopii, luo myös paikka käräjille; sen ei tarvitse olla suljettu huone.<br /> <br /> Mitä isommaksi kylä kasvaa, sitä suurempi peruste ja tarve useammalle julkiselle rakennukselle on. Ensimmäinen ja loogisin ensimmäinen näistä on jonkinlainen '''raatihuone'''. Tämän ei välttämättä tarvitse olla merkittävästi koristeellisempi tai erottuvampi rakennus, joskin hyvä huomioida, että kyseessä on kylän edustusrakennus, joten kylän on hyvä olla varakkaammasta päästä. Raatihuoneeseen voi sijoittaa myös esimerkiksi pankin toimipisteen tai pienen kirjaston. Raatihuoneen lisäksi yksi oleellinen julkinen rakennus on '''kirkko''', joille on oma [osionsa].<br /> <br /> Muut julkisrakennukset on hyvä myös pitää vähemmän erottuvina, erityisesti kylissä. Esimerkiksi pääsääntöisesti puurakenteisen kylän keskellä kohoava täysin kivestä tehty kirjasto erottuu, eikä yleensä hyvällä tavalla. Julkisrakennukset voivat hyvinkin olla koristeellisempia kuin tavan rakennukset, mutta hillitysti, erityisesti kylissä.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara aita.png|pienoiskuva]]<br /> Valtaosalla kylistä ei ollut muureja, sillä hyvät, toimivat muurit ovat kalliita. Kylää saattoi ympäröidä korkea puuaita, noin ihmisen korkuinen tai hieman pidempi. Näiden tarkoitus on usein ollut lähinnä estää villieläinten, erityisesti petojen, pääsyä kylään. Harkitse siis, tarvitseeko kyläsi muureja vai vaan aidan, joka rajaa kylän.<br /> <br /> Jos päädyt siihen, että kyläsi välttämättä tarvitsee muurit, pohdi myös, tarvitseeko muurien kiertää koko kylä vai vaan tietty puoli tai osa. Esimerkiksi pääväylän varrella voi olla jopa selvä porttitalo, joka voi isoissa kylissä toimia pienenä vartioston toimipisteenä. Samaisesti jos kylä on aivan joen rannassa, muurit voivat mennä joen rantaan asti ja päättyä siihen, eikä mennä joen rantaa myöten.<br /> <br /> Yleisesti, pidä kylämuurit maltillisina, suosi puuta kiven sijaan ja mieti muurien yleistä tarpeellisuutta kokonaisuudessaan. Jos haluat kylälle “ikää”, muista myös katsoa kivirakenteet, erityisesti muurit, tämän mukaisiksi. Kivi kestää pitkään, mutta kiveen myös jää nopeasti ajan jälki.<br /> <br /> == Kaupungit ==<br /> Jos sinusta tuntuu, että haluat rakentaa kaupungin, olet todennäköisesti hyppäämässä yli yhden kaupunkien perustamisen perustavanlaatuisimmasta vaiheesta: asukkaiden hankinnasta. Kaupunki on käytännössä aina lähtöisin kylästä, joka on paisunut mittasuhteisiin jossa sitä ei enää voi sellaiseksi kutsua. Kun kylän asukasmäärä kasvaa tarpeeksi suureksi, kasvaa myös tarve kaikenlaisille asukkaita tai vallanpitäjiä palveleville rakennuksille kuten majataloille, raatihuoneille ja vartiostoille. <br /> <br /> Mitään nykyaikaisia suurkaupunkeja ei keskiajalla ollut, joten mieti tarkasti, kuinka suuri kylästäsi on tarkoitus tulla. Kaupungin johtaminen vaatii jo pelaajamäärän johdosta todella paljon erilaisia sosiaalisia taitoja ja aikaa. Roolipelimielessä kaupunki voi myös olla “status” joka on myönnetty tarpeeksi merkittävälle kauppapaikalle.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Saros muuri.jpg|pienoiskuva]]<br /> Kaupungeissakaan ei välttämättä tarvitse olla jykeviä kivimuureja tai torneja, vaan pienempi, matala muuri tai jossain tapauksessa jopa kiviaita saattaa riittää. Harkitse, tarvitseeko nimenomaan kaupunkia pystyä puolustamaan sotilaallisesti, vai onko parempi vaihtoehto vetäytyä linnan suojiin hyökkäyksen sattuessa ja jättää itse kaupungin suojaus kevyemmäksi.<br /> <br /> Jos tavoitteena on tehdä rikas kaupunki, ovat kivimuurit välttämättömiä, sillä silloin itse kaupunki saattaa olla hyökkäävälle armeijalle aivan yhtä potentiaalinen kohde kuin linnan aarrekammiokin.<br /> <br /> Tasakattoiset, eli tässä tapauksessa sellaiset muurit ja tornit joiden “katto” on kävelytasanne ovat hyvin yleisiä. Käytännössä katetut puolustusjärjestelmät sijaitsivat vain kaikista merkittävimmissä kohdissa puolustusta, eli kohdissa jossa tarvittiin jatkuvaa, aktiivista vartiointia. Suippokattoiset tornit ovat suosittuja lähes kaikissa elokuvissa ja sarjoissa niiden fantasiamaisen ulkonäön vuoksi, mutta sellaisia ei oikeasti juurikaan rakennettu.<br /> <br /> Muurit eivät aina olleet varta vasten tehtyjä, vaan ne saattoivat olla vain toisiinsa kiinni rakennettuja kivitaloja. Näissä kivitaloissa ei missään tapauksessa ollut maan tasolla olevia ikkunoita tai ovia kaupungin ulkopuolelle, mutta muuten ne saattoivat olla aivan tavallisten ihmisten käytössä olevia aivan tavallisia asuinrakennuksia.<br /> <br /> ==== Talot ====<br /> [[Tiedosto:Myrskyluoto talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Yrittäjät, kauppiaat ynnä muut jonkinlaista työkiinteistöä tarvitsevat henkilöt asuivat usein samassa talossa, jossa he harjoittivat ammattiaan. Usein asuminen tapahtui kaupan takahuoneessa tai yläkerrassa sijaitsevassa asuinhuoneessa tai huoneistossa. Erillisiä asuinkiinteistöjä omistivat pääasiassa rikkaat. Köyhät, eli tässä tapauksessa henkilöt joilla ei ollut varaa(tai työnsä luonteen johdosta tarvetta) yrityskiinteistöön asuivat usein erilaisissa kommuuneissa tai asuntoloissa.<br /> <br /> Kaupungissa talot rakennettiin usein kiinni toisiinsa, ja kaikenlaiset omakotitalo-asuinalueet tai vastaavat eivät sovi keskiaikaiselle palvelimelle. Kauempana kaupungin keskustasta taloilla saattoi olla hieman suurempi piha-alue, mutta ainakaan muurien sisällä yhtään tilaa ei tuhlattu. <br /> <br /> Kaupunkilaiset joutuivat enemmän tai vähemmän ostamaan ruokansa torilta, mutta pienet kotipuutarhat olivat silti tavallisia. Kaikki maa-alue käytettiin hyväksi, ja modernin kukkapuutarhan sijasta talon pieneltä takapihalta löytyikin usein lähes koko pihan kokoinen kasvimaa.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio julkirakennus.png|pienoiskuva]]<br /> Julkisia rakennuksia oli keskiajalla merkittävästi vähemmän kuin nykypäivänä. Kaupungista löytyi usein raatihuone, joka saattoi toimia myös käräjäpaikkana. Kaupunkien raatihuoneissa saattoi hyvinkin olla esimerkiksi kellotorni, kertomaan aikaa. Aikakauteen ei niinkään sovi modernit kellotornit, vaan varhaisimmat kellot olivat '''astronomisia kelloja''' (kts. Prahan astronominen kello esimerkkinä). Suuret kellokoneistot olivat kalliita ja monimutkaisia, joten harkitse sopiiko sellainen kaupungin varallisuuteen. <br /> <br /> Erillistä vartiostoa ei yleensä ollut. Vartijat toimivat pääasiassa kaupungin muureilta ja torneista käsin, sekä pienemmissä kaupungeissa raatihuoneelta. Usein vartijat olivat aivan tavanomaisia kaupungin asukkaita jotka säilyttivät varusteitaan kotonaan. Jos kuitenkin haluat, niin vartiostolle voi myös tehdä pienen varusvaraston. <br /> <br /> Varsinaisia tarkoitusta varten rakennettuja vankiloita ei myöskään ollut, vaan vankeja säilytettiin tilapäisesti usein raatihuoneelta löytyvissä tyrmissä. Rikollisia tuomittiin harvoin vankeusrangaistuksiin, minkä johdosta laajemmalle vankilakompleksille ei ollut tarvetta. Rangaistuksena oli yleensä sakko, jonkinlainen häpeärangaistus tai viimekädessä teloitus. Teloituspaikat sijaitsivat usein kaupungin ulkopuolella jonkin matkan päässä, kun taas häpeärangaistukset pantiin usein täytäntöön kaupungin keskustassa, esimerkiksi keskusaukiolla.<br /> <br /> Kaikesta huolimatta julkisrakennusten kuten kirjastojen rakentaminen voi kuitenkin olla käytännöllisesti katsoen hyvä idea. Näitä ei kuitenkaan välttämättä kannata tehdä nykyajan mukaisesti muista erottuviksi rakennuksiksi, vaan sisällyttää kaupungin tyyleihin, ja erottaa ne yksinkertaisimmillaan kyltillä tai esimerkiksi patsaalla tai kuvioinnilla rakennuksen kyljessä.<br /> <br /> == Talot ==<br /> [[Tiedosto:Harjulanlaakso talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Talojen muoto, koko ja materiaalit vaihtelivat käytännössä paikasta toiseen ja eri alueiden välillä saattoi olla hyvinkin laajoja eroja. Valtaosa rakennusmateriaaleista oli paikallisia, minkä johdosta mm. lasi oli harvinaista. Esimerkiksi tavanomaisemmista maalaiskylistä tuskin ikinä löytyi lasia, koska sen valmistuspaikat olivat harvassa. Monet talot saattoivat myös olla osittain tai kokonaan värjättyjä, usein halvoilla, paikallisilla väreillä. Valkoinen oli suosittu ja väriä saatiin helposti mm. kalkkia ja liitua murskaamalla. Kivijalkoja oli monessa talossa, mutta täysin kivestä tehtyjä taloja ei ollut paljoa, vaan esimerkiksi alin kerros saattoi olla kiveä.<br /> <br /> Yksinkertaisimmat “talot” saattoivat olla vain ns. kuoppataloja eli maamajoja, jotka olivat osittain kaivettu maahan, tarjoten yksinkertaisen ja halvan suojan, mutta valtaosalla ihmisistä oli jonkinlainen talo, usein yksikerroksinen jossa oli myös vintti. Köyhemmissä taloissa prioriteettina oli käytännöllisyys, joten talot eivät olleet ylimittaisen laajoja vaan pitkälti juuri sen kokoisia, kuin niissä asuvat tarvitsivat niiden olevan. <br /> <br /> Käytännössä lisää huoneita tai sivu rakennuksia rakennettiin vasta, kun niille oli konkreettinen tarve ja talo pyrittiin pitämään maltillisen kokoisena. Tämä teki niin itse rakentamisesta, kuin talon lämmittämisestä sen valmistuttua halvempaa.<br /> <br /> Rikkaampien taloissa, jotka pääasiassa sijaitsivat kaupungeissa, saattoi hyvinkin olla lasi-ikkunoita erityisesti tiloissa, joissa saattoi käydä vieraita tai näkyivät kadulle. Kaupunkitalot saattoivat kohota jopa viisikerroksisiksi (ml. vinttikerros), tilankäyttöä kuitenkin rikkailla ajoi ja ajaa edelleenkin funktionaalisuus; jos kaikki tarvittavat tilat olivat, ei taloon enää lisätty kerroksia.<br /> <br /> ==== Julkisivut ja muu piha ====<br /> [[Tiedosto:Saros julkisivu.png|pienoiskuva]]<br /> Kaupungissa tai maalla, talojen julkisivut tavattiin pitää puhtaina ja yleensä “paremman näköisinä” kuin muut kyljet. Tilan salliessa, maaseudulla talon aidatun pihan julkisivupuolella saattoi olla esimerkiksi porttikaari<br /> <br /> Lähes kaikilla taloilla, kaupungeista syrjäytyneimpiin maaseututaloihin oli jonkinlaista omaa pihaa. Kaupungeissa piha-alue oli usein hyvin pieni tai vähintäänkin tehokkaasti käytössä. Maaseudulla tai pienissä kylissä oli usein laajemminkin pihaa ja erityisesti takapihaa, jolle usein sijoitettiin talon kasvimaa, kanala, työtila(t) ja muita talon asukkaille tärkeitä elementtejä kuten esimerkiksi rukouspaikka. Pihat erotettiin aina aidalla toisistaan.<br /> <br /> ==== Katot ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio katto.png|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Tuhkaniitty katto.jpg|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Syrjäkumpu katto.png|pienoiskuva]]<br /> Asia, mikä harvoin taloa rakentaessa otetaan huomioon, on katto. Liian pinta-alallisesti suurelle rakennukselle on hyvin hankala saada järkevissä mittasuhteissa olevaa kattoa, kun taas muuten suurelle mutta liian kapealle rakennukselle tarpeeksi korkean katon rakentaminen on ongelma. Katon sisäpuolelle rakennettavat kattoristikot ovat hyvä tapa saada talo näyttämään myös sisältä realistiselta. Katothan eivät kuitenkaan ikinä olleet pystyssä omin voimin, vaan aina tarvittiin jonkinlainen tukirakenne.<br /> <br /> Katoilla oli kolme pääasiallista tarvetta: Pitää vesisade, lumisade ja auringonpaiste loitolla. Jokaista tarvetta parhaiten ajaa hieman erilainen kattotyyli.<br /> <br /> '''Pohjoiseen lumisille alueille''' (Ahdonsaari, Jatunmaa) on hyvä tehdä jyrkkiä kattoja sillä tasaisille katoille kasautuva lumi usein romahdutti katon. Jyrkkä kattokulma salli lumen liukua pois katolta. <br /> <br /> '''Etelään lämpimille alueille''' (Vihannonsaari, Magna) ei kannata tehdä jyrkkiä kattoja. Matala katto on helpporakenteinen ja riittää vähäisen vesisateen ja auringon pitämiseen poissa. <br /> <br /> '''Muille alueille''' (Hiidensaari) sopii hyvin näiden välimalli, eli n. 45 asteen kulmassa oleva katto. Se riittää hieman runsaamman vesimäärän valumiseen pois katolta, ja joissain tilanteissa kestää varmasti kevyen lumikuormankin. <br /> <br /> Katoissa yleisesti ottaen suositut kivireunat eivät ole realistisia ja niitä kannattaa lähtökohtaisesti aina välttää. Joissain tapauksissa nekin kuitenkin kieltämättä näyttävät hyvältä, eikä niiden rakentamista sen takia mitenkään erityisesti tässä “kielletäkään”.<br /> <br /> ==== Sisustaminen ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu sisustus.png|pienoiskuva|[[Tiedosto:Suvenmaat sisustus.png|pienoiskuva]]]]<br /> Keskiajan talot olivat yleensä yksi iso huone, joka suuremmissa taloissa saattoi olla jaettu kahtia. Maaseudun talot olivat usein yksikerroksisia, mutta vintti tarjosi myös tilaa myös asua ja elää. Vaikka huoneet olivat isoja kannattaa silti välttää korkeussuunnassa liian korkean rakentamista. Pieniin huoneisiin tilan jakamisen sijasta sermejä käytettiin laajasti, ja esimerkiksi nukkuma- tai työnurkkaus saatettiin hyvin eristää muusta huoneesta sermillä. Ahtaiden käytävien ja useiden pienien huoneiden rakentamista pieniin taloihin on syytä välttää, vaikka ne suuremmissa rakennuksissa kuten linnoissa saattavat toimiakin.<br /> <br /> <br /> == Kirkot / Kappelit ==<br /> <br /> * /warp kappeliopas tai muu oman uskonnon sopiva<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu kirkko.png|pienoiskuva]]<br /> <br /> wip<br /> [[Tiedosto:Saronia kappeli.png|pienoiskuva]]<br /> <br /> == Linnat ==<br /> wip<br /> <br /> == Muut erikoisrakennukset ==<br /> <br /> === Muut rakennustyylit ===<br /> Palvelin sijoittuu yleisesti myöhäisempään keskiaikaan; ~1300-1500 luvut. Tämä menee esimerkiksi päällekäin '''varhaisen''' renessanssin kanssa. Myös euroopan ulkopuoliset rakennustyylit sopivat ja ovat tervetulleitakin, mutta tällöin rakentajan odotetaan perehtyvän edes jollain tasolla vastaavan alueen tyyliin vastaavalla aikakaudella.<br /> <br /> Harkiten voit tehdä esimerkiksi kreikkalais-roomalaisen temppelin (Hellenistiseltä kaudelta noin vuoteen 0), mutta huomioi tällöin rakennuksen ikä, sekä miten sitä olisi ajan saatossa kunnostettu tai rappeutunut. Ikä vaikuttaa myös eri materiaaleihin eri tavoin: puu kestää huonommin aikaa, kuin kivi.<br /> <br /> Huomioi '''kaikessa rakentamisessa''' alue mihin rakennat. Älä rakenna pohjois-Afrikan islamilaista tyyliä keskelle Jatunmaata, tai viikinkien pitkätaloa viidakkoon ilman, että sovitat tyyliä vahvasti. Sisustusten kanssa tämä on hieman vapaampaa, mutta silti hyvä huomioida.<br /> <br /> '''Ihmishistorian saatossa montaa rakennustyyliä yhdistää kuitenkin lähtökohtainen käytännöllisyys ja varallisuuden asettamat rajat.'''<br /> [[Tiedosto:Natai_rakennustyyli.png|pienoiskuva]]<br /> === Rakennustyömaat ===<br /> Sääntöjenkin mukaan rakennukset tulee saattaa loppuun '''vähintään ulkoisesti mahdollisimman nopeasti.''' Isommat rakennukset eivät kuitenkaan realistisesti päivässä tai parissa kohoa näin nopeasti. Jos rakennus jää pidemmäksi aikaa kesken, on siihen sopiva tehdä rakennustyömaaelementtejä mm. lautacluttereilla, tynnyreillä, ehkä tahkoilla, rakennustelineillä tai jopa nostureilla jos haluaa hurjastella.<br /> [[Tiedosto:Haaleavesi_rakennustyömaa.jpg|pienoiskuva]]<br /> === Laivat ===<br /> Sarastuksen kartta on hyvin meripainotteinen, joten merenkulku on ollut suuri osa ihmisten elämää. Laivat voivat toimia asuinpaikan lisäksi myös statussymbolina. Esimerkiksi läänin satamaan ankkuroitu toisen läänin alus voi symboloida läänien välistä yhteystyötä tai luottamusta, tai olla vain puhtaasti vaurauden symboli. Jos matkaat usein kahden läänin väliä veneellä voi myös olla hyvä idea rakentaa merireitin kumpaankin päähän pieni laiva tai vene jolla kuvainnollisesti matkaat.<br /> [[Tiedosto:Saura_laiva.png|pienoiskuva]]<br /> == Tiet ==<br /> Valtaosassa paikoista etenkään kaupunkien ulkopuolella tiet '''eivät''' olleet kivetettyjä. Asutuskeskusten väliset tiet olivat usein pelkkää multapolkua, ilman tasaisia selviä reunoja reunoja ja tien “keskellä” paikoissa joissa kärryjen pyörät eivät maata kuluttaneet saattoi jopa olla ruohoa. Tässä voi hyödyntää mm. ruohoa, pikkukiviä tai tapauskohtaisesti kuivaa ruohoa tien keskellä sekä reunoilla. Kivitiet sopivat hyvin erityisen vilkkaisiin paikkoihin erityisesti kaupunkien keskustoissa, mutta usein nekin olivat mutapohjaisia.<br /> <br /> Kylissä ja kaupunkien keskustojen ulkopuolella tie voi täyttää koko talojen välisen alueen. Leveämmissä kohdissa voi jopa kaupungeissa olla vihertäviä läikkiä siellä mistä ihmiset olisivat todennäköisesti kulkeneet vähemmän.<br /> <br /> Mieti tietä suunnitellessa, '''miksi tie kulkee juuri tästä,''' ja mihin tietä siihen suuntaan kulkevat olisivat oikeasti menossa. Älä väkisin poikkea tietä luonnolliselta reitiltään, vaan tee se siihen mistä ihmiset oikeasti kulkevat. Pienempien polkujen lisääminen tekee tiestä huomattavasti realistisemman. Erityisesti jos tien käyttäjät jatkuvasti poikkeavat siltä ja käyttävät oikoreittejä, on niihin kohtiin hyvä rakentaa pieni polku. Tätä polkua voi ajan kuluessa olla hyvä kasvattaa suuremmaksi, ja ehkä lopuksi aivan täysikokoiseksi tieksi.<br /> <br /> === Sillat ===<br /> Wip</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Rakennusopas&diff=4519 2026-03-09T21:29:16Z

<p>Qn2: korjattu kuvat</p> <hr /> <div>Tämä on '''opas,''' ei '''sääntö''', '''mutta''' tämän pohjalta '''saatetaan''' antaa varoituksia jos talo rikkoo '''merkittävästi''' opasta ja näyttää rumalta. Rakennelmat on hyvä pitää realistisina.<br /> <br /> == Johdanto ==<br /> [[Tiedosto:Saros kuvituskuva.png|pienoiskuva]]<br /> Toisin kun elokuvat ja sarjat joskus antavat ymmärtää, keskiaika oli värikästä ja siistiä. Puhtautta ja värejä arvostettiin aivan yhtä paljon kuin nykyäänkin, ja harmaat, sumuiset ja synkät rakennukset eivät olleet normi. Keskiaika ei ollut myöskään fantasiaa, ja esimerkiksi muilla palvelimilla hyvinkin toimiva ja hieno rakennustyyli ei välttämättä ole se oikea Sarastukseen. Aina on suotavaa tavoitella realismia, vaikka samalla joskus tiettyjen taiteellisten vapauksien ottaminen voi olla hyväkin idea.<br /> <br /> Mitä tahansa rakennat, hae aina inspiraatiota oikeasta elämästä ja varmista, miltä suunnitelmaasi vastaava rakennus olisi näyttänyt todellisuudessa. Jos löydät itsesi tilanteesta jossa et vain yksinkertaisesti löydä tavoittelemaasi rakennustekniikkaa keskiaikaisista rakennuksista niin todennäköisesti olet tekemässä jotain epärealistista.<br /> <br /> == Kylät ==<br /> <br /> ==== Maasto ja sijainti ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara sijainti.png|pienoiskuva]]<br /> Puolet kylän rakentamisesta on '''hyvän sijainnin etsimistä'''. Yksiselitteisen täydellistä maastoa kylälle ei ole, vaan hyvä sijainti riippuu vahvasti kylän tyylistä, elinkeinoista ja kulkuyhteyksistä. Esimerkiksi maaseutukylä, jossa pääelinkeino on maanviljely, on hyvä sijoittaa alueelle missä on paljon laakeaa, tasaista niittyä. Puolestaan kaivoskylät kannattaa sijoittaa tietenkin kaivoksen lähelle.<br /> <br /> '''Kulkuyhteydet ovat kylien elinehto''', ja kylän sijaintia miettiessä on hyvä miettiä, missä kulkee lähin tie johon kylän voi yhdistää, tai yhdistyykö läheinen vesistö muihin asutuskeskuksiin helposti. Hyvällä paikalla oleva kylä toimii myös luonnollisena pysähdyspaikkana matkaajille. Toisinaan kyliä on tehtykkin suoraan merkittävän kulkureitin varrelle, joka luo luonnostaan kaupankäyntiä.<br /> <br /> Ideaalitilanteessa kylää rakentaessa maastoon '''ei tarvitse koskea''' ollenkaan, poislukien tiet ja pienet korjaukset. Harkiten voit kuitenkin kaivaa esimerkiksi pienen puron kylän poikki, mutta huomioi '''aina''' isommissa maaston muutoksissa syyt sille, miksi maasto on sellaista kuin on: esimerkiksi purojen tulee lähteä jostain, vaikkapa vuoristosta. Jokia, vuoria tai suuria mäkiä ei kannata edes lähteä tekemään itse. Kyliä tehdessä voit pohtia kylien '''pysyvyyttä.''' Kaivoskylät eivät Sarastuksessakaan välttämättä kestä ikuisesti taloudellisesti, joten niissä tuskin olisi suuria kivirakennuksia. Toisaalta, maanviljelyyn pohjautuvat kylät ovat yleensä paljon pysyvämpiä.<br /> <br /> KUVA: Solealaakso?<br /> <br /> ==== Pellot ja viljelmät ====<br /> [[Tiedosto:Saura pellot.jpg|pienoiskuva]]<br /> Peltojen rakentaminen voi pintapuolisesti tuntua todella yksinkertaiselta ja sitä se onkin, jos päättää tyytyä yhteen suureen, tasaiseen peltoaukioon jollaista ei Sarastukseen voi suositella. On olemassa useita erilaisia tapoja, joilla pellosta saa huomattavasti realistisemman ja sitä kautta elävämmän ja paremman näköisen. Kannattaa myös ottaa huomioon se, että pelkästään pellon pinta-alaa kasvattamalla maatilasta ei saa yhtään suurempaa, muutoin kuin tietenkin varsinaisen tuottavan alueen osalta. Muurien, puiden, teiden, polkujen, katosten ym. rakentamisella “katkaistaan” aukeaa ja saadaan maatila-alueesta monimuotoisempaa ja sitä kautta paljon suuremmalta vaikuttavaa. <br /> <br /> Sarkajaot, eli suuren pellon jaottelu pensas-, kivi- tai puuaidalla tekee aukiosta heti vähemmän tyhjän ja aution. Jokaiselle saralle on helppo määritellä oma hoitajansa sekä korjuuaikansa, jolloin eri tuotteiden kasvatus omilla saroillaan on paljon selkeämpää kuin kokonaisen suuren peltoaukioiden täyttäminen tietyllä tuotteella.<br /> <br /> Peltojen (huom. ei sarkojen) väliin on hyvä tehdä tie. Käytännössä aina on tarve päästä vähintäänkin pellon laitaan kärryillä. Teitä pitkin kulkevat tilan työmiehet ovat myöskin miellyttävämpi näky kuin jatkuvasti peltojen läpi pomppivat. Jos sarkan koko jostain syystä kasvaa pientä suuremmaksi, on pellolle hyvä tehdä “käytäviä” joita pitkin pellolla pääsee kävelemään tallaamatta viljelyksiä. <br /> <br /> Eläinten laitumet jäävän usein Minecraftissa hyvin pieniksi, sillä mitään erityistä tarvetta ei laidunalueen pinta-alan kasvatukselle ole. Suuret laitumet olivat kuitenkin realistisia, ja pienissä, muutamien kymmenien neliöiden aitauksissa eläimiä ei säilytetty ikinä lyhyttä aikaa pidempään. Eläinten breedausta varten on hyvä tehdä laitumen sivuun pienempi, aidalla laitumesta erikseen jaettu alue tai katos.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu raatihuone.png|pienoiskuva]]<br /> Tarve julkisille rakennuksille vaihtelee kylästä kylään ja riippuu vahvasti kylän elinkeinoista ja tarkoituksesta. Jokaisesta kylästä on kuitenkin hyvä löytyä jonkinlainen yleinen viheriö tai aukea, jossa voi olla esimerkiksi kojuja, yleistä yhteistä oleskelutilaa ja tarvittaessa esimerkiksi ilmoitustaulu. Historiallisesti tällaisilla paikoilla kylän nimismies, vouti tai pappi on voinut myös ratkoa riitoja tai antaa julistuksia, joten jos kylääsi sopii, luo myös paikka käräjille; sen ei tarvitse olla suljettu huone.<br /> <br /> Mitä isommaksi kylä kasvaa, sitä suurempi peruste ja tarve useammalle julkiselle rakennukselle on. Ensimmäinen ja loogisin ensimmäinen näistä on jonkinlainen '''raatihuone'''. Tämän ei välttämättä tarvitse olla merkittävästi koristeellisempi tai erottuvampi rakennus, joskin hyvä huomioida, että kyseessä on kylän edustusrakennus, joten kylän on hyvä olla varakkaammasta päästä. Raatihuoneeseen voi sijoittaa myös esimerkiksi pankin toimipisteen tai pienen kirjaston. Raatihuoneen lisäksi yksi oleellinen julkinen rakennus on '''kirkko''', joille on oma [osionsa].<br /> <br /> Muut julkisrakennukset on hyvä myös pitää vähemmän erottuvina, erityisesti kylissä. Esimerkiksi pääsääntöisesti puurakenteisen kylän keskellä kohoava täysin kivestä tehty kirjasto erottuu, eikä yleensä hyvällä tavalla. Julkisrakennukset voivat hyvinkin olla koristeellisempia kuin tavan rakennukset, mutta hillitysti, erityisesti kylissä.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Revonvaara aita.png|pienoiskuva]]<br /> Valtaosalla kylistä ei ollut muureja, sillä hyvät, toimivat muurit ovat kalliita. Kylää saattoi ympäröidä korkea puuaita, noin ihmisen korkuinen tai hieman pidempi. Näiden tarkoitus on usein ollut lähinnä estää villieläinten, erityisesti petojen, pääsyä kylään. Harkitse siis, tarvitseeko kyläsi muureja vai vaan aidan, joka rajaa kylän.<br /> <br /> Jos päädyt siihen, että kyläsi välttämättä tarvitsee muurit, pohdi myös, tarvitseeko muurien kiertää koko kylä vai vaan tietty puoli tai osa. Esimerkiksi pääväylän varrella voi olla jopa selvä porttitalo, joka voi isoissa kylissä toimia pienenä vartioston toimipisteenä. Samaisesti jos kylä on aivan joen rannassa, muurit voivat mennä joen rantaan asti ja päättyä siihen, eikä mennä joen rantaa myöten.<br /> <br /> Yleisesti, pidä kylämuurit maltillisina, suosi puuta kiven sijaan ja mieti muurien yleistä tarpeellisuutta kokonaisuudessaan. Jos haluat kylälle “ikää”, muista myös katsoa kivirakenteet, erityisesti muurit, tämän mukaisiksi. Kivi kestää pitkään, mutta kiveen myös jää nopeasti ajan jälki.<br /> <br /> == Kaupungit ==<br /> Jos sinusta tuntuu, että haluat rakentaa kaupungin, olet todennäköisesti hyppäämässä yli yhden kaupunkien perustamisen perustavanlaatuisimmasta vaiheesta: asukkaiden hankinnasta. Kaupunki on käytännössä aina lähtöisin kylästä, joka on paisunut mittasuhteisiin jossa sitä ei enää voi sellaiseksi kutsua. Kun kylän asukasmäärä kasvaa tarpeeksi suureksi, kasvaa myös tarve kaikenlaisille asukkaita tai vallanpitäjiä palveleville rakennuksille kuten majataloille, raatihuoneille ja vartiostoille. <br /> <br /> Mitään nykyaikaisia suurkaupunkeja ei keskiajalla ollut, joten mieti tarkasti, kuinka suuri kylästäsi on tarkoitus tulla. Kaupungin johtaminen vaatii jo pelaajamäärän johdosta todella paljon erilaisia sosiaalisia taitoja ja aikaa. Roolipelimielessä kaupunki voi myös olla “status” joka on myönnetty tarpeeksi merkittävälle kauppapaikalle.<br /> <br /> ==== Muurit ja tornit ====<br /> [[Tiedosto:Saros muuri.jpg|pienoiskuva]]<br /> Kaupungeissakaan ei välttämättä tarvitse olla jykeviä kivimuureja tai torneja, vaan pienempi, matala muuri tai jossain tapauksessa jopa kiviaita saattaa riittää. Harkitse, tarvitseeko nimenomaan kaupunkia pystyä puolustamaan sotilaallisesti, vai onko parempi vaihtoehto vetäytyä linnan suojiin hyökkäyksen sattuessa ja jättää itse kaupungin suojaus kevyemmäksi.<br /> <br /> Jos tavoitteena on tehdä rikas kaupunki, ovat kivimuurit välttämättömiä, sillä silloin itse kaupunki saattaa olla hyökkäävälle armeijalle aivan yhtä potentiaalinen kohde kuin linnan aarrekammiokin.<br /> <br /> Tasakattoiset, eli tässä tapauksessa sellaiset muurit ja tornit joiden “katto” on kävelytasanne ovat hyvin yleisiä. Käytännössä katetut puolustusjärjestelmät sijaitsivat vain kaikista merkittävimmissä kohdissa puolustusta, eli kohdissa jossa tarvittiin jatkuvaa, aktiivista vartiointia. Suippokattoiset tornit ovat suosittuja lähes kaikissa elokuvissa ja sarjoissa niiden fantasiamaisen ulkonäön vuoksi, mutta sellaisia ei oikeasti juurikaan rakennettu.<br /> <br /> Muurit eivät aina olleet varta vasten tehtyjä, vaan ne saattoivat olla vain toisiinsa kiinni rakennettuja kivitaloja. Näissä kivitaloissa ei missään tapauksessa ollut maan tasolla olevia ikkunoita tai ovia kaupungin ulkopuolelle, mutta muuten ne saattoivat olla aivan tavallisten ihmisten käytössä olevia aivan tavallisia asuinrakennuksia.<br /> <br /> ==== Talot ====<br /> [[Tiedosto:Myrskyluoto talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Yrittäjät, kauppiaat ynnä muut jonkinlaista työkiinteistöä tarvitsevat henkilöt asuivat usein samassa talossa, jossa he harjoittivat ammattiaan. Usein asuminen tapahtui kaupan takahuoneessa tai yläkerrassa sijaitsevassa asuinhuoneessa tai huoneistossa. Erillisiä asuinkiinteistöjä omistivat pääasiassa rikkaat. Köyhät, eli tässä tapauksessa henkilöt joilla ei ollut varaa(tai työnsä luonteen johdosta tarvetta) yrityskiinteistöön asuivat usein erilaisissa kommuuneissa tai asuntoloissa.<br /> <br /> Kaupungissa talot rakennettiin usein kiinni toisiinsa, ja kaikenlaiset omakotitalo-asuinalueet tai vastaavat eivät sovi keskiaikaiselle palvelimelle. Kauempana kaupungin keskustasta taloilla saattoi olla hieman suurempi piha-alue, mutta ainakaan muurien sisällä yhtään tilaa ei tuhlattu. <br /> <br /> Kaupunkilaiset joutuivat enemmän tai vähemmän ostamaan ruokansa torilta, mutta pienet kotipuutarhat olivat silti tavallisia. Kaikki maa-alue käytettiin hyväksi, ja modernin kukkapuutarhan sijasta talon pieneltä takapihalta löytyikin usein lähes koko pihan kokoinen kasvimaa.<br /> <br /> ==== Julkiset rakennukset ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio julkirakennus.png|pienoiskuva]]<br /> Julkisia rakennuksia oli keskiajalla merkittävästi vähemmän kuin nykypäivänä. Kaupungista löytyi usein raatihuone, joka saattoi toimia myös käräjäpaikkana. Kaupunkien raatihuoneissa saattoi hyvinkin olla esimerkiksi kellotorni, kertomaan aikaa. Aikakauteen ei niinkään sovi modernit kellotornit, vaan varhaisimmat kellot olivat '''astronomisia kelloja''' (kts. Prahan astronominen kello esimerkkinä). Suuret kellokoneistot olivat kalliita ja monimutkaisia, joten harkitse sopiiko sellainen kaupungin varallisuuteen. <br /> <br /> Erillistä vartiostoa ei yleensä ollut. Vartijat toimivat pääasiassa kaupungin muureilta ja torneista käsin, sekä pienemmissä kaupungeissa raatihuoneelta. Usein vartijat olivat aivan tavanomaisia kaupungin asukkaita jotka säilyttivät varusteitaan kotonaan. Jos kuitenkin haluat, niin vartiostolle voi myös tehdä pienen varusvaraston. <br /> <br /> Varsinaisia tarkoitusta varten rakennettuja vankiloita ei myöskään ollut, vaan vankeja säilytettiin tilapäisesti usein raatihuoneelta löytyvissä tyrmissä. Rikollisia tuomittiin harvoin vankeusrangaistuksiin, minkä johdosta laajemmalle vankilakompleksille ei ollut tarvetta. Rangaistuksena oli yleensä sakko, jonkinlainen häpeärangaistus tai viimekädessä teloitus. Teloituspaikat sijaitsivat usein kaupungin ulkopuolella jonkin matkan päässä, kun taas häpeärangaistukset pantiin usein täytäntöön kaupungin keskustassa, esimerkiksi keskusaukiolla.<br /> <br /> Kaikesta huolimatta julkisrakennusten kuten kirjastojen rakentaminen voi kuitenkin olla käytännöllisesti katsoen hyvä idea. Näitä ei kuitenkaan välttämättä kannata tehdä nykyajan mukaisesti muista erottuviksi rakennuksiksi, vaan sisällyttää kaupungin tyyleihin, ja erottaa ne yksinkertaisimmillaan kyltillä tai esimerkiksi patsaalla tai kuvioinnilla rakennuksen kyljessä.<br /> <br /> == Talot ==<br /> [[Tiedosto:Harjulanlaakso talo.jpg|pienoiskuva]]<br /> Talojen muoto, koko ja materiaalit vaihtelivat käytännössä paikasta toiseen ja eri alueiden välillä saattoi olla hyvinkin laajoja eroja. Valtaosa rakennusmateriaaleista oli paikallisia, minkä johdosta mm. lasi oli harvinaista. Esimerkiksi tavanomaisemmista maalaiskylistä tuskin ikinä löytyi lasia, koska sen valmistuspaikat olivat harvassa. Monet talot saattoivat myös olla osittain tai kokonaan värjättyjä, usein halvoilla, paikallisilla väreillä. Valkoinen oli suosittu ja väriä saatiin helposti mm. kalkkia ja liitua murskaamalla. Kivijalkoja oli monessa talossa, mutta täysin kivestä tehtyjä taloja ei ollut paljoa, vaan esimerkiksi alin kerros saattoi olla kiveä.<br /> <br /> Yksinkertaisimmat “talot” saattoivat olla vain ns. kuoppataloja eli maamajoja, jotka olivat osittain kaivettu maahan, tarjoten yksinkertaisen ja halvan suojan, mutta valtaosalla ihmisistä oli jonkinlainen talo, usein yksikerroksinen jossa oli myös vintti. Köyhemmissä taloissa prioriteettina oli käytännöllisyys, joten talot eivät olleet ylimittaisen laajoja vaan pitkälti juuri sen kokoisia, kuin niissä asuvat tarvitsivat niiden olevan. <br /> <br /> Käytännössä lisää huoneita tai sivu rakennuksia rakennettiin vasta, kun niille oli konkreettinen tarve ja talo pyrittiin pitämään maltillisen kokoisena. Tämä teki niin itse rakentamisesta, kuin talon lämmittämisestä sen valmistuttua halvempaa.<br /> <br /> Rikkaampien taloissa, jotka pääasiassa sijaitsivat kaupungeissa, saattoi hyvinkin olla lasi-ikkunoita erityisesti tiloissa, joissa saattoi käydä vieraita tai näkyivät kadulle. Kaupunkitalot saattoivat kohota jopa viisikerroksisiksi (ml. vinttikerros), tilankäyttöä kuitenkin rikkailla ajoi ja ajaa edelleenkin funktionaalisuus; jos kaikki tarvittavat tilat olivat, ei taloon enää lisätty kerroksia.<br /> <br /> ==== Julkisivut ja muu piha ====<br /> [[Tiedosto:Saros julkisivu.png|pienoiskuva]]<br /> Kaupungissa tai maalla, talojen julkisivut tavattiin pitää puhtaina ja yleensä “paremman näköisinä” kuin muut kyljet. Tilan salliessa, maaseudulla talon aidatun pihan julkisivupuolella saattoi olla esimerkiksi porttikaari<br /> <br /> Lähes kaikilla taloilla, kaupungeista syrjäytyneimpiin maaseututaloihin oli jonkinlaista omaa pihaa. Kaupungeissa piha-alue oli usein hyvin pieni tai vähintäänkin tehokkaasti käytössä. Maaseudulla tai pienissä kylissä oli usein laajemminkin pihaa ja erityisesti takapihaa, jolle usein sijoitettiin talon kasvimaa, kanala, työtila(t) ja muita talon asukkaille tärkeitä elementtejä kuten esimerkiksi rukouspaikka. Pihat erotettiin aina aidalla toisistaan.<br /> <br /> ==== Katot ====<br /> [[Tiedosto:Vaskikallio katto.png|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Tuhkaniitty katto.jpg|pienoiskuva]] [[Tiedosto:Syrjäkumpu katto.png|pienoiskuva]]<br /> Asia, mikä harvoin taloa rakentaessa otetaan huomioon, on katto. Liian pinta-alallisesti suurelle rakennukselle on hyvin hankala saada järkevissä mittasuhteissa olevaa kattoa, kun taas muuten suurelle mutta liian kapealle rakennukselle tarpeeksi korkean katon rakentaminen on ongelma. Katon sisäpuolelle rakennettavat kattoristikot ovat hyvä tapa saada talo näyttämään myös sisältä realistiselta. Katothan eivät kuitenkaan ikinä olleet pystyssä omin voimin, vaan aina tarvittiin jonkinlainen tukirakenne.<br /> <br /> Katoilla oli kolme pääasiallista tarvetta: Pitää vesisade, lumisade ja auringonpaiste loitolla. Jokaista tarvetta parhaiten ajaa hieman erilainen kattotyyli.<br /> <br /> '''Pohjoiseen lumisille alueille''' (Ahdonsaari, Jatunmaa) on hyvä tehdä jyrkkiä kattoja sillä tasaisille katoille kasautuva lumi usein romahdutti katon. Jyrkkä kattokulma salli lumen liukua pois katolta. <br /> <br /> '''Etelään lämpimille alueille''' (Vihannonsaari, Magna) ei kannata tehdä jyrkkiä kattoja. Matala katto on helpporakenteinen ja riittää vähäisen vesisateen ja auringon pitämiseen poissa. <br /> <br /> '''Muille alueille''' (Hiidensaari) sopii hyvin näiden välimalli, eli n. 45 asteen kulmassa oleva katto. Se riittää hieman runsaamman vesimäärän valumiseen pois katolta, ja joissain tilanteissa kestää varmasti kevyen lumikuormankin. <br /> <br /> Katoissa yleisesti ottaen suositut kivireunat eivät ole realistisia ja niitä kannattaa lähtökohtaisesti aina välttää. Joissain tapauksissa nekin kuitenkin kieltämättä näyttävät hyvältä, eikä niiden rakentamista sen takia mitenkään erityisesti tässä “kielletäkään”.<br /> <br /> ==== Sisustaminen ====<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu sisustus.png|pienoiskuva|[[Tiedosto:Suvenmaat sisustus.png|pienoiskuva]]]]<br /> Keskiajan talot olivat yleensä yksi iso huone, joka suuremmissa taloissa saattoi olla jaettu kahtia. Maaseudun talot olivat usein yksikerroksisia, mutta vintti tarjosi myös tilaa myös asua ja elää. Vaikka huoneet olivat isoja kannattaa silti välttää korkeussuunnassa liian korkean rakentamista. Pieniin huoneisiin tilan jakamisen sijasta sermejä käytettiin laajasti, ja esimerkiksi nukkuma- tai työnurkkaus saatettiin hyvin eristää muusta huoneesta sermillä. Ahtaiden käytävien ja useiden pienien huoneiden rakentamista pieniin taloihin on syytä välttää, vaikka ne suuremmissa rakennuksissa kuten linnoissa saattavat toimiakin.<br /> <br /> <br /> == Kirkot / Kappelit ==<br /> <br /> * /warp kappeliopas tai muu oman uskonnon sopiva.<br /> <br /> wip<br /> [[Tiedosto:Saronia kappeli.png|pienoiskuva]]<br /> [[Tiedosto:Syrjäkumpu kirkko.png|pienoiskuva]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Sammy_sulkavaara&diff=4490 2026-03-08T17:04:57Z

<p>Qn2: Poistettu hallitsijan hahmokortti, sillä hahmo ei ole hallitsija eikä tällä ole ollut valtakautta</p> <hr /> <div>{{Infobox|caption 1='''Sammy Sulkavaara'''|image=[[File:Sammyn kuva.png|200px|]]|imagerowclass1=infobox-image|label1=Ammatti|label3=Asuinpaikka|title=Sammy sulkavaara|data1=[[Päävartija]]|data3=[[Ketunsaari]]}}<br /> <br /> Sammy Vilho Sulkavaara, paremmin tunnettuna nimellä Sammy1538, on tällä hetkellä Ketunsaarella Magnassa toimiva Päävartijana. Sammy on luonteeltaan<br /> <br /> huumorintajuinen, mutta osaa olla tosipaikan tullen myös vakava.<br /> <br /> '''HISTORIA'''<br /> <br /> Sammyn nuoruudesta ei ole kovin paljon tietoa, mutta hän on kasvanut isänsä, Vilho Sulkavaaran, kaivoskylässä. Poika sai myös toisen nimensä, Vilho, isänsä mukaan.Sammy on tehnyt töitä esimerkiksi [[Kaivosmies|kaivosmiehenä]], [[Metsuri|metsurina]], [[Eläintenhoitaja|eläintenhoitajana]], [[Seppä|seppänä]] ja [[Kyläpäällikkö|kyläpäällikkönä]].<br /> <br /> <br /> Sammyn ylennys Ketunsaaren Päävartijaksi tapahtui 22.2.128</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valkeavuo&diff=4473 2026-03-06T12:11:28Z

<p>Qn2: Ei olla scp wiki, ei tarvita mitään redacted kohtia</p> <hr /> <div>= Valkeavuon markkreivikunta =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#202020; float:left;&quot; width=&quot;150px&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> |- style=&quot;background:#62bffc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Valkeavuon markkreivikunta'''<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; | '''<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;|<br /> | style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot;|<br /> [[File:Valkeavuo_vaakuna.png|250px|center]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; | ''Valkeavuon vaakuna''<br /> |-<br /> |&lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺&lt;/div&gt;<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Markkreivi''': [[Sprisa|Sprisa Valkeavuo]]<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Kansleri''': Ei ketään.<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Oikeuskansleri''': [[Hegezcc|W. Hegesé]]<br /> |-<br /> |&lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺&lt;/div&gt;<br /> |- <br /> | &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': 23.1.127<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Pääkaupunki''': Valkearanta<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Muut kaupungit''': Malva<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Katsomus''': [[Kalpea tähti]]<br /> |-<br /> |- <br /> |&lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺⸺&lt;/div&gt;<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:Valkeavuo_vaakuna.png|90px|left]] &lt;small&gt; '''Valkeavuon lääni''' sijaitsee saarella, lähestulkoon keskellä [[Sarastus|valtakuntaa]]. Se on yksi ensimmäisistä Sarastuksen nykyisistä asutuskeskuksista.<br /> <br /> Valkeavuon läänin alue on Valkeavuon tulivuorisaari, jolla sijaitsee myös läänin pääkaupunki Valkearanta. Suuri tulivuori hallitsee saaren maisemaa ja sitä ympäröivät leudot metsät ja niityt.<br /> <br /> &lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;color:#62bffc&quot;&gt;'''⸺⸺⸺━━━━╸ 𝐇𝐀𝐋𝐋𝐈𝐍𝐓𝐎 ╺━━━━⸺⸺⸺'''&lt;/div&gt;<br /> <br /> Valkeavuon hallinto koostuu Valkeahovin neuvostosta, jota johtaa Markkreivi [[Sprisa|Sprisa Valkeavuo]]. Markkreivi toimii läänissä suurilta osin ulkopoliittisena johtajana sekä Kruunun vasallina. Läänin turvallisuudesta (ja toistaiseksi vartiostosta) vastaan Oikeuskansleri [[Hegezcc|W. Hegesé]]. Taloudesta vastaa Kaupunginvouti [[OOjaAA]], hän on kuitenkin usein kiireinen tärkeiden tehtävien kanssa.<br /> <br /> Sisäpolitiikasta kuitenkin kaikki vastaavat yhdessä valkeahovin kokousten myötä.<br /> <br /> &lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;color:#62bffc&quot;&gt;'''⸺⸺⸺━━━━╸ 𝐌𝐀𝐀𝐍𝐓𝐈𝐄𝐃𝐄 ╺━━━━⸺⸺⸺'''&lt;/div&gt;<br /> <br /> Valkeavuon maaperä on hedelmällistä ja monet lajit viihtyvätkin siellä hyvin lämpimän ilmaston ansiosta. Saaren keskiosissa olevasta tulivuoresta löytyy malmeja ja kiveä runsaasti.<br /> <br /> Pääkaupungin kupeessa on läänin omistama kaivos sekä maatila, jotka tuottavat materiaaleja ja hyödykkeitä sekä läänille, että kaupankäyntiä varten.<br /> <br /> Lääni on sijaintinsa vuoksi kasvava kauppa- ja tapaamispaikka, jossa monet käyvät käsi- ja arkkukauppaa sekä solmivat diplomaattisia suhteita.<br /> <br /> <br /> &lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;color:#62bffc&quot;&gt;'''⸺⸺⸺━━━━╸ 𝐏𝐎𝐋𝐈𝐓𝐈𝐈𝐊𝐊𝐀 ╺━━━━⸺⸺⸺'''&lt;/div&gt;<br /> <br /> Valkeavuossa korkeinta valtaa kantaa markkreivi, joka myös puheenjohtaa Valkeahovin neuvostoa. Valkeahovin muita jäseniä ovat mm. oikeuskansleri, kaupunginvouti, kansleri sekä kaartinkomentaja. Valkeahovin jäsenet ovat keskenään tasavertaisia markkreiviä lukuunottamatta. On kuitenkin huomioitavaa, että jokainen heistä tekee pääsääntöisesti oman osa-alueensa töitä.<br /> <br /> <br /> &lt;div class=&quot;center&quot; style=&quot;color:#62bffc&quot;&gt;'''⸺⸺⸺━━━━╸ 𝐕𝐀𝐀𝐊𝐔𝐍𝐀 ╺━━━━⸺⸺⸺'''&lt;/div&gt;<br /> <br /> Valkeavuon vaakunan värit ja kypärä kuvaavat rehellisyyttä ja ahkeruutta, jotka ovat koko läänin perusta.<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4462 2026-03-05T12:46:40Z

<p>Qn2: Muokattu vastaamaan viimeisintä lakimuutosta</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maapäivien puhemies:'''|| N/A<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa maapäivien keskuudestaan valitsema puhemies.<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> [[Tiedosto:Maapäiväin kartta.png|pienoiskuva|629x629px|''Kartta maapäivien valtuuskunnista ja niiden voimasuhteista, helmikuu, 671 jVM.''|keski]]<br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Tuomioherra ====<br /> Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat. Tuomioherra vastaa siitä, että oikeusprosessit etenevät joutuisasti, hallinnolla on saatavilla oikeudellista neuvontaa, Prefektuurin lainsäädäntö säilyy tasokkaana ja vallankäyttöä valvotaan. Viimekädessä tuomioherra on se, joka epäselvissä tilanteissa päättää, miten lakiin kirjattua tekstiä tulee tulkita. Tuomioherran nimittää maapäivät määräenemmistöllä maaherran esityksestä. <br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä temppeleillään ja räikeillä väreillään. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Sen lisäksi Prefektuurilla on oma kansalliskukka, suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4432 2026-02-26T22:44:28Z

<p>Qn2: Lisätty hallintosääntöön osa tuomioherrasta sekä siirretty maapäivien puheenjohtajuus temppelinherralta maapäivien puhemiehelle. Poistettu hallintosäännöstä ja muusta laista kaikki Mestarein kollegiota koskeva ja jaettu Kollegion entiset vastuut pääosin tuomioherralle ja maapäivien puhemiehelle. Laajennettu kansalaisten oikeutta nousta aseisiin ja velvoitettu soturisto sekä maaherra toimeenpanemaan tuomioita.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''27.2.2026:''' Lisätty hallintosääntöön osa tuomioherrasta sekä siirretty maapäivien puheenjohtajuus temppelinherralta maapäivien puhemiehelle. Poistettu hallintosäännöstä ja muusta laista kaikki Mestarein kollegiota koskeva ja jaettu Kollegion entiset vastuut pääosin tuomioherralle ja maapäivien puhemiehelle. Laajennettu kansalaisten oikeutta nousta aseisiin ja velvoitettu soturisto sekä maaherra toimeenpanemaan tuomioita.<br /> <br /> '''30.1.2026:''' Poistettiin maaherran oikeus kutsua maapäivät koolle. Lisättiin kansalaisia koskeva puolustusvelvollisuus lainsäädäntöön. Lisättiin Artiklaan II, Rikoksista, uudet rikosnimikkeet &quot;avunanto&quot; ja &quot;velvoitteen laiminlyönti&quot;. Muutettiin äänikynnysten määräytymistä maapäivillä.<br /> <br /> '''24.1.2026:''' Voudin nimike korvattiin koko lainsäädännössä kirstunherralla. Artiklan IV. kieltä ylimystön oikeuksista selkeytettiin, ja kansalaisten oikeutta kutsua maapäivät koolle ilman varoitusaikaa muutettiin. Hallintosäännöstä poistettiin Mestarein Kollegion tuomarina toimiminen ja sen tilalle säädettiin oikeus valita tuomioherra, jolle siirrettiin aiemmin mestareille kuuluneet tuomiovaltaan liittyvät tehtävät. Poistettiin hallintosäännöstä vaatimus Kollegion yksimielisyydestä maapäivien koollekutsumisessa ilman varoitusaikaa.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Jipes Yöailakki''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> <br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ====== '''I. PREFEKTUURIN HALLINTO''' ======<br /> ''“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''<br /> <br /> Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.<br /> <br /> Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Prefektuurin tuomioherra. Olkoon tuomioherralla korkein oikeus ja velvoite tulkita maapäivien säätämää lakia ja langettaa sen rikkomisesta sopiva rangaistus, sekä valvoa maaherran ja maapäivien vallankäyttöä varmistaen sen tapahtuvan lain puitteissa, siten kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön päätöksen sekä maaherran allekirjoituksen.<br /> <br /> ====== '''II. PREFEKTUURIN MAAHERRA''' ======<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyt toimitettakoon siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta.<br /> <br /> Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Nimityksen yhteydessä maaherra vannoo valan, jonka lukee tuomioherra. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.<br /> <br /> Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.<br /> <br /> Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.<br /> * Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.<br /> * Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.<br /> * Velvoite toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja tuomioherran antamia tuomioita.<br /> <br /> Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.<br /> * Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.<br /> * Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.<br /> * Oikeus nimittää sotureita ja komentaa kaikkia Prefektuurin sotajoukkoja tai suoda tämä valtuus jollekin toiselle.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys tuomioherran nimittämisestä viran ollessa vapaa, sekä oikeus esittää maapäiville tuomioherran erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> * Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.<br /> * Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus poistaa kansalaiselta Prefektuurin kansalaisuus tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.<br /> * Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.<br /> * Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.<br /> <br /> ====== '''III. PREFEKTUURIN TUOMIOHERRA''' ======<br /> Prefektuurissa puolueettomana tuomarina toimii Prefektuurin tuomioherra, joka siten valvoo sekä maaherran, että maapäivien vallankäyttöä. Tuomioherran päätökset toimikoot lain korkeimpana ja lopullisena tulkintana Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Mikäli tuomioherra rikkoo lakia tai käyttää virkaansa tämän hallintosäännön vastaisesti, olkoon maaherralla oikeus esittää hänen erottamistaan ja syytteeseenasettamista maapäiville. Vaatikoon tuomioherran erottaminen ja syytteeseenasettaminen maapäivien määräenemmistön päätöksen. Muutoin olkoon tuomioherra jättävä virkansa nimityksen jälkeen vain omasta tahdostaan.<br /> <br /> Tuomioherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä: <br /> <br /> * Velvoite vastata Prefektuurin oikeudenkäytöstä ja taata oikeuden toteutuminen Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite tulkita lakia puolueettomasti ja johdonmukaisesti sekä toimia virassaan riippumattomasti.<br /> * Velvoite antaa lausuntoja maapäiville muun lainsäädännön tai lakiesityksien suhteesta tähän hallintosääntöön maapäivien tai maaherran pyynnöstä.<br /> * Velvoite valvoa maaherran ja muun Prefektuurin toimeenpanevan hallinnon vallankäyttöä siten, ettei se ole ristiriidassa tämän hallintosäännön tai muun Prefektuurin lainsäädännön kanssa.<br /> * Velvoite tarjota Prefektuurin toimeenpanevalle hallinnolle ja maapäiville oikeudellista neuvontaa näiden sitä pyytäessä.<br /> * Velvoite pitää kirjaa annetuista tuomioista ja muista oikeudellisista ratkaisuista.<br /> <br /> Omatkoon Prefektuurin tuomioherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus toimia riippumattomasti ja vapaana kaikesta painostuksesta.<br /> * Oikeus toimia tuomarina kaikissa Prefektuurin oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka vaativat puolueettoman tuomarin päätöksen Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus ottaa käsiteltäväkseen ja ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla, jotka tuomioherran eteen tuodaan.<br /> * Oikeus asettaa Prefektuurin viranhaltijoille väliaikainen kielto toimeenpanna päätöstä, jonka lainvoimaisuus on epäselvää. Olkoon tämä kielto voimassa niin pitkään, kuin laillisuuden selvittäminen vaatii, kuitenkin enintään vuorokauden. Jos tässä ajassa päätöstä ei todeta laittomaksi, kielto raukeaa.<br /> * Oikeus hyväksyä maapäivien määräenemmistöllä tekemä esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta.<br /> * Oikeus tuomita rikoksentekijä parhaaksi katsomaansa rangaistukseen.<br /> <br /> ===== IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT =====<br /> <br /> Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa. <br /> <br /> Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella. <br /> <br /> Olkoon maapäivien istunto päätösvaltainen vain, jos läsnä on yli puolet kaikista oikeutetuista äänistä. Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet läsnäolevista äänistä, eli ''yksinkertaisen enemmistön''. Jos esitys on säädetty vaatimaan ''määräenemmistön'', vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa läsnäolevista äänistä. <br /> <br /> Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa.<br /> <br /> Valitkoon maapäivät puhemiehen, jonka vastuulla on puheenjohtaa maapäivien istuntoja ja vastata niiden sujuvuudesta. Puhemiehen ollessa estynyt, toimikoon puheenjohtajana puhemiehen valitsema sijainen. Päättäköön puhemies maapäivien koollekutsumisesta sekä säännönmukaisten istuntojen ajankohdista. Olkoon istunnoista kuitenkin tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei tuomioherran vahvistama erityisen painava syy vaadi kokoontumista kiireellisemmällä aikataululla. Mikäli puhemiestä ei ole, vastatkoon maaherra istuntojen puheenjohtamisesta. <br /> <br /> Vastatkoon puhemies kaikkien maapäivillä toimitettavien henkilövaalien käytännön järjestelyistä. Puhemiehen ollessa ehdolla vaaleissa olkoon tämä estynyt toimimaan maapäivien puheenjohtajana ja vastatkoon tuolloin vaalien toimituksesta maapäiviä puheenjohtava puhemiehen sijainen.<br /> <br /> Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä maapäivien puhemies. <br /> <br /> Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.<br /> * Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.<br /> * Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.<br /> * Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä. <br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.<br /> * Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitään oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä määräenemmistöllä maaherran esitykset Prefektuurin tuomioherran nimittämisestä viran olessa vapaa, tai tämän erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.<br /> * Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa maapäivien puhemies siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> * Oikeus esittää tuomioherralle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella. <br /> <br /> ====== '''I. YLEISET RIKOKSET''' ======<br /> * Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.<br /> * Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.<br /> * Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.<br /> * Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.<br /> * Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.<br /> * Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.<br /> * Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.<br /> * Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.<br /> * Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.<br /> * Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.<br /> * Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.<br /> * Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.<br /> * Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.<br /> * Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.<br /> * Avunanto: Rikoksentekijän avustaminen tai yhteistyö etsintäkuulutetun henkilön kanssa.<br /> * Velvoitteen laiminlyönti: Sitovan velvoitteen tai sopimuksen tahallinen rikkominen tai täyttämättä jättäminen.<br /> <br /> ====== '''II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN''' ======<br /> “''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''<br /> <br /> Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. <br /> <br /> Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:<br /> <br /> * Vituurein häpäisy.<br /> * Laiton ihmisveren vuodatus.<br /> * Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.<br /> * Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.<br /> * Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.<br /> * Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.<br /> ----<br /> <br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> <br /> Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.<br /> * Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan. <br /> * Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.<br /> * Velvoite toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita.<br /> <br /> Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi. <br /> * Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.<br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> <br /> ====== '''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai maapäivät on myöntänyt kansalaisuuden. Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista velvoitteensa täyttämiseksi. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet.<br /> <br /> ====== '''II. KANSALAISEN OIKEUDET''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.<br /> * Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.<br /> * Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa Prefektuurin hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.<br /> * Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.<br /> * Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.<br /> * Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.<br /> * Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.<br /> * Oikeus nousta aseisiin maaherraa tai muuta tyrannia vastaan, joka ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.<br /> ====== '''III. OPPINEIDEN OIKEUDET''' ======<br /> Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla. <br /> * Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä. Olkoon maaherralla kuitenkin oikeus seurata tätä käsittelyä.<br /> * Oikeus antaa maaherralle ja maapäiville lausuntoja, jotka toimikoon hallinnolle suuntaviivoina ohjaamaan Prefektuurin kehitystä hengellisesti oikeaan suuntaan.<br /> <br /> ====== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET======<br /> On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, ''“älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”''. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.<br /> <br /> ====== '''V. VIERAIDEN OIKEUDET''' ======<br /> * Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.<br /> * Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.<br /> * Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> <br /> ====== '''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA''' ======<br /> <br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:<br /> <br /> * Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.<br /> * Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.<br /> * Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.<br /> * Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.<br /> * Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.<br /> <br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> <br /> =====I. NATAIN DAIMIOKUNTA=====<br /> <br /> Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa. Olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. <br /> <br /> Toimikoon daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki.<br /> <br /> =====II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA=====<br /> <br /> Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.<br /> <br /> Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.<br /> * Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.<br /> * Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> <br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Veilismi&diff=4320 2026-02-22T21:36:55Z

<p>Qn2: Tarkennettu kappaletta Veilismin perinnöstä neutraalimmaksi ja poistettu ylimääräiset tummennetut sanat kirjoitusohjeen mukaisesti</p> <hr /> <div>'''Veilismi''' on [[Valtiokansleri|Valtiokanslerin]] kehittämä poliittinen ja yhteiskunnallinen aate, jota kansanliike [[Ashenveil]] pyrki aikanaan levittämään. Se perustuu ajatukseen meritokratiasta, omavaraisuudesta ja tehokkaasti hajautetusta hallinnosta. Veilismi nousi esiin vastalauseena Hallan kaltaisille keskittyneille valtajärjestelmille, joissa valta ja resurssit kerääntyivät pienen eliitin käsiin kansan kustannuksella.<br /> <br /> === '''Periaatteet''' ===<br /> <br /> ==== Hallinto ====<br /> Veilismin mukaan hallinto tulee jakaa kahteen osaan: piiri- sekä keskusvaltaan.<br /> <br /> * Keskusvalta hoitaa pääkaupungin asiat ja valvoo piiriläänien toimintaa.<br /> * Piiriläänit hallitsevat niitä alueita, joihin keskusvallan resurssit eivät ulotu.<br /> <br /> Suurissa lääneissä piiriläänit ovat välttämättömiä, kun taas pienissä lääneissä niitä ei tarvita lainkaan. Näin hallinto pysyy joustavana ja mukautuu kunkin alueen erityispiirteisiin.<br /> <br /> ==== Meritokratia ====<br /> Veilismissä yksilön aseman tulee perustua täysin tämän omiin suorituksiin. Sukulaissuhteet, maine tai taloudellinen asema eivät saa määrittää yhteiskunnallista arvoa. Meritokratian periaate pyrkii palkitsemaan yritteliäisyyttä ja ahkeruutta, jolloin yhteiskunnan johtoasema on aina parhaiden käsissä.<br /> <br /> ==== Omavaraisuus ====<br /> Läänin tulee pyrkiä mahdollisimman suureen itsenäisyyteen resurssien ja tuotannon saralla. Ulkopuolisesta kaupasta ja tuonnista ei tule tehdä järjestelmän perustaa, vaan talouden tavoitteena on kestävyys ja riippumattomuus. Näin vältetään tilanne, jossa kansa olisi sidottu muiden tahtoon.<br /> <br /> ==== Yhtenäisyys ja identiteetti ====<br /> Veilismi korostaa sekä yhteisön että yksilön merkitystä. Yhteisö on järjestelmän kokonaisuuden ydin, mutta yksilön panosta ei saa unohtaa. Tavoitteena on järjestelmä, joka ei jätä ketään ulkopuolelle.<br /> <br /> Keskitetty työnhakujärjestelmä takaa sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon. Yhtenäinen identiteetti syntyy siitä, että jokainen tuntee kuuluvansa samaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen.<br /> <br /> === Veilismin suhde Ashenveiliin ===<br /> Ashenveil oli ensimmäinen järjestö, joka pyrki toteuttamaan Veilismin periaatteita käytännössä. Sen lyhytaikainen toiminta ja lopulta epäonnistuminen kuitenkin osoittivat, kuinka vaikeaa aatteen toteuttaminen oli vastustavien voimien keskellä. Vaikka Ashenveil hajosi, Veilismi jäi elämään omana ideologisenaan perintönään.<br /> <br /> === Perintö ===<br /> Tänä päivänä Veilismi ei ole erityisen tunnettu aate valtakunnassa. Niiden keskuudessa, jotka sen kuitenkin tuntevat, Veilismin maine on usein kiistanalainen. Toiset pitävät sitä utopistisena järjestelmänä, joka ei voi toimia käytännössä. Toiset näkevät sen todellisena vaihtoehtona nykyiselle hallintomallille, sillä sen keskiössä on kansan hyvinvointi ja ansioiden perusteella jaettu valta.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Ashenveil&diff=4319 2026-02-22T21:32:17Z

<p>Qn2: Tarkennettu kappaletta Ashenveilin perinnöstä neutraalimmaksi ja poistettu ylimääräiset tummennetut sanat kirjoitusohjeen mukaisesti</p> <hr /> <div>= Ashenveilin Liike =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#f5b92f; float:left;&quot; width=&quot;150px&quot;<br /> |- style=&quot;background:#610106; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; |&lt;small&gt;'''Ashenveilin Kapina'''&lt;/small&gt;<br /> |-<br /> |-<br /> |'''Ajankohta:''' 9.8 - 13.8.<br /> |-<br /> | '''Sijainti:''' Ashenveil, [[Halla]], [[Sydänvesi]]<br /> |-<br /> | '''Tavoite:'''<br /> * Kaataa Hallan hallinto<br /> |-<br /> |'''Lopputulos:'''<br /> * Puolustajien voitto;<br /> ** Ashenveil hajoaa<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#610106;; &quot;&gt;__________________________________&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''Hyökkääjä(t):'''<br /> * Ashenveil<br /> |-<br /> | '''Puolustaja(t):'''<br /> * Halla<br /> ** Hallan oikeuslaitos<br /> * Sydänvesi<br /> ** Sydänveden oikeuslaitos<br /> |-<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#610106;; &quot;&gt;__________________________________&lt;/span&gt;<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> ----<br /> '''Ashenveil''' oli [[Valtiokansleri|Valtiokanslerin]] perustama organisaatio ja ideologinen liike, jonka tavoitteena oli tarjota vaihtoehto Hallan ja muiden läänien hallinnolle. Se perustui ajatukseen uudesta taloudellisesta ja hallinnollisesta järjestelmästä, jossa kansalle taattaisiin työtä, turvaa ja oikeudenmukainen asema.<br /> <br /> '''Tavoitteet:'''<br /> <br /> * Levittää Veilismin ideologiaa kansan keskuudessa.<br /> * Luoda tehokas lääni joka palvelee kansaa ja Kruunua.<br /> * Rakentaa kestävämpää [[Sarastus|kuningaskuntaa]] Kruunun kunniaksi.<br /> * Etsiä uusia kannattajia ja levittää vaikutusvaltaa valtakunnassa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> === Perustaminen ===<br /> Ashenveil syntyi aikana, jolloin [[Halla|Hallan]] olot koettiin epäreiluiksi ja kestämättömiksi. Valtiokansleri, joka oli saapunut Sarastukseen suuren muuttoaallon mukana, jolloin hän ryhtyi ensin työhön puunhakkaajana, mutta pettyi Hallan järjestelmään ja vallan keskittymiseen. Hän alkoi kerätä ympärilleen kannattajia, joiden kanssa hän muodosti uuden kansanjärjestön.<br /> <br /> Järjestön alkuperäisenä tavoitteena oli ajaa unohdetun kansanosan etuja, erityisesti köyhien ja työnsä menettäneiden oikeuksia. Ashenveil pyrki haastamaan vakiintuneet johtajat ja rakentamaan uuden perustan, jossa kauppahallinto ja resurssien jakautuminen olisivat oikeudenmukaisempia.<br /> <br /> === Toiminta ja ideologia ===<br /> Ashenveil ei ollut vain poliittinen liike, vaan myös ideologinen kokeilu. Se yhdisti käytännön järjestäytymistä, kuten talouden hallintaa ja yhteisön organisoimista uuteen ajatteluun, joka sittemmin tunnettiin nimellä [[Veilismi]].<br /> <br /> Liike sai nopeasti huomiota, mutta myös vastustajia. Valtiokanslerin kriittiset puheet Hallan johdosta ja Valmer von Keksististä vastaan toivat hänelle sekä kannatusta että vihamielisyyttä.<br /> <br /> === Vainot ja oikeudenkäynnit ===<br /> Ashenveilin kasvu herätti epäluuloa viranomaisissa. Valtiokansleri etsintäkuulutettiin ja vietiin Sydänvedelle tuomittavaksi maanpetoksellisista toimista Hallaa vastaan. Oikeudenkäynti päättyi syyttömäksi toteamiseen, mutta se ei vapauttanut häntä epäilysten varjosta. Hänet asetettiin mustalle listalle, mikä johti porttikieltoihin useissa lääneissä: [[Valkeavuo|Valkeavuossa]], [[Magna|Magnassa]] ja Hallassa.<br /> <br /> Tämä heikensi Ashenveilin toimintaa merkittävästi, sillä sen johtaja ei enää voinut toimia avoimesti. Monet jäsenet joutuivat vaikeuksiin, ja liikkeen organisaatio alkoi hajota ulkoisen painostuksen ja sisäisen epäluottamuksen seurauksena.<br /> <br /> === Hajoaminen ===<br /> Ashenveilin toiminta päättyi vähitellen useiden tapahtumien summana. Petokset, epäonnistuneet hankkeet ja jatkuvat vainot kuihduttivat liikkeen. Erityisesti epäonnistunut Sydänvesi-projekti nähtiin viimeisenä suurena takaiskuna, joka mursi Valtiokanslerin toiveet yhteisestä unionista.<br /> <br /> Järjestön jäsenet hajaantuivat eri puolille valtakuntaa. Osa liittyi muihin ryhmittymiin, osa katosi jäljettömiin, ja osa jäi seuraamaan Valtiokanslerin kohtaloa.<br /> <br /> === Perintö ===<br /> Ashenveil nähdään tänä päivänä useimpien toimesta epäonnistumisena. Liike ei saavuttanut keskeisimpiä tavoitteitaan ja sen organisaatio mureni liikkeen kohtaaman vastustuksen myötä. Ashenveilin konkreettiset aikaansaannokset ja näytöt jäivät siten hyvin vähäisiksi ja sen ajatellaan pääasiassa epäonnistuneen tavoitteissaan. Organisaation hajottua Ashenveil on vähäisten vaikutuksiensa vuoksi pikkuhiljaa vaipunut yhdeksi suljetuksi luvuksi maailman historiankirjoissa, johon harvemmin tänä päivänä palataan.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Suvut_ja_henkil%C3%B6t&diff=4261 2026-02-22T12:32:43Z

<p>Qn2: Lisätty ohjeistus: Hahmojen nimet voivat poiketa käyttäjänimistä. Hahmosivut on kuitenkin selkeyden vuoksi suotavaa kirjoittaa siten, että hahmoa pelaavan käyttäjänimi käy sivusta ilmi.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|Kirja ja sulkakynä|vanilla=writable_book|size=40}}|text=Tämä listaus on '''keskeneräinen'''. Palvelimella pelaamalla ja uusia asioita muiden kanssa kokemalla voit ehkä joskus päätyä täydentämään tätä listaa. Huomioithan kuitenkin, että joitain ylöskirjauksia saatetaan poistaa palvelimen tyyliin sopimattomina tai muulla tavalla heikkotasoisina.|type=content}}Tältä sivulta löydät listan palvelimella esiintyvistä fiktiivisistä suvuista ja hahmoista. Listaa saa muokata kuka tahansa seuraavilla kirjoitusohjeilla:<br /> <br /> # '''Luo suvulle tai hahmolle uusi wikisivu.''' Tämä onnistuu esimerkiksi hakemalla (olemattoman) sivun nimeä wikin hakutoiminnolla, ja painamalla ''edit or create page'' painiketta. Jos sinulla on hankaluuksia wikisivun luomisessa on suositeltavaa tutustua [[Kirjoitusohje]] artikkeliin. Suvuille on myös olemassa [[Malline:Suku]], jolla saa tietolaatikon sivulle. Mallinteen saa painamalla Lisää &gt; Mallinne ja hakemalla &quot;suku&quot;. Hahmojen nimet voivat poiketa käyttäjänimistä. Hahmosivut on kuitenkin selkeyden vuoksi suotavaa kirjoittaa siten, että hahmoa pelaavan käyttäjänimi käy sivusta ilmi. <br /> # '''Linkitä suvun tai hahmon wikisivu''' alla olevaan listaan sille kuuluvan kategorian alle.<br /> # '''Kirjoita, kun on kirjoitettavaa.''' Älä väkisin tee jokaisesta pelaajasta wikisivua, vaan kirjaa näitä ylös tarpeen mukaan. Onko henkilö tehnyt jotain suurenmoista, tai saavuttanut muuten huomiota palvelimen pelaajien keskuudessa? Kirjoita hänestä. Sukuun kuuluvista henkilöistä on myös soveliasta kirjoittaa kyseisen suvun sivulle, eikä tehdä omaa hahmosivua, ellei kirjoitettavaa ole paljon.<br /> <br /> === Henkilöt ===<br /> <br /> * [[Viljo II|Kuningas Viljo II]]<br /> * [[Kuningas|Kuningas Virankannos I]]<br /> * [[Oikeusmestari|Oikeusmestari Dunlew Sarenholt]]<br /> * [[Amuletti]]<br /> * [[Apollo Varjosilmä]]<br /> * [[Arnold Erälampi]]<br /> * [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]]<br /> * [[Avenetsia|Aveneéc Valkeavuo]]<br /> * [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> * [[Elkku 007|Elkku De Avénje]]<br /> * [[Faitteri]]<br /> * [[Haskraw|Haskraw Sirén]]<br /> * [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]<br /> * [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * [[Jokku]]<br /> * [[Joonatan]]<br /> * [[Tonittaja|Kaarle von Engel]]<br /> * [[Keksi Pilvimetsä]]<br /> * [[KotariMx]]<br /> * [[Kustavi|Kustavi Harmiolainen]]<br /> * [[Lakeuksille|Lakeuksille von Reynir]]<br /> * [[LonelyMarkie|Markie]]<br /> * [[Mehrit|Mehrit Kah Putsair]]<br /> * [[M1kse|Mikse Hopeasumu]]<br /> * [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> * [[Niselia|Niselia Sera Orvendum]]<br /> * [[Patriciae|Patriciae Vienopuro]]<br /> * [[PupuNikkari|Pupu]]<br /> * [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * [[Rohki|Rohki Myrskyharju]]<br /> * [[Sammy sulkavaara|Sammy Sulkavaara]]<br /> * [[Sprisa|Sprisa Valkeavuo]]<br /> * [[Tomatti|Tomatti Saronialainen]]<br /> * [[Tubaaja|Tubaaja Yötaivas]]<br /> * [[Tulililja|Tulililja Sydänvesi]]<br /> * [[Valkeavihta|Valkeavihta Varnholt]]<br /> * [[Valmer von Keksistinen]]<br /> * [[Valtiokansleri|Valtiokansleri von Valibryn]]<br /> * [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]<br /> * [[Walyrian de Royne]]<br /> * [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> <br /> == Suvut ==<br /> [[Tiedosto:Von_allstro_vaakuna.png|32x32px]][[Allstron suku|Allstron Suku]]<br /> <br /> [[Tiedosto:avenjevaakuna.png|32x32px]] [[Avénjen suku]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Kajander-humaliston_.png|32x32px]] [[Kajander-Humaliston suku]]<br /> <br /> [[Tiedosto:VonReynirinSuvunVaakuna.png|32x32px]][[Reynir suku|Reynirin suku]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4253 2026-02-20T21:47:15Z

<p>Qn2: updatee</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;28. tammikuuta 671 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]], [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]] sekä tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Katoaminen ja hiljaiselo ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta. Qvin ei ilmoittanut lähdöstään kellekään, eikä hän jättänyt jälkeensä juuri mitään merkkejä. Jotkut ajattelivat Qvinin valaistuneen: muun muassa silloinen munkki [[Avénjen suku|ElkkuSorsa de Avénje]] kirjoitti teoksen, jossa hän kutsui Qviniä valtiaaksi. Toiset taas pelkäsivät hänen menehtyneen. Molemmat luulot todistettiin kuitenkin vääriksi, Qvinin palattua kaikessa hiljaisuudessa valtakuntaan muutaman kuukauden poissaolon jälkeen. Kukaan ei tarkalleen tiedä missä Qvin oikein oli ja häneltä kysyttäessä hän on yleisimmin ilmoittanut vain olleensa matkalla.<br /> <br /> Qvinin palattua hän vietti valtakunnassa hiljaiseloa. Hän asusteli Viiden Totuuden Prefektuurissa, Zenyaran saarella ja jotkut kertovat hänen suunnitelleen pientä luostaria asumattomalle pohjoissaarelle, joskin tuo hanke ei koskaan toteutunut. Qvin alkoi tänä aikana hiljalleen ottamaan osaa demokratiaksi muuttuneen Prefektuurin päiväpolitiikkaan, mutta senkin suhteen hän eteni hyvin varovaisin askelin aina 26.11.670 maaherranvaaleihin saakka. Hän oli tuolloin ehdolla, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> ==== Tuomioherrana ====<br /> Qvin nimitettiin 29.1.671 Mestarein kollegion toimesta Viiden Totuuden Prefektuurin tuoreeseen tuomioherran virkaan. Tuomioherran keskeisin tehtävä Prefektuurissa on toimia puolueettomana tuomioistuimena kaikissa rikos- ja riita-asioissa, mutta sen lisäksi se vastaa esimerkiksi laintulkinnasta ja hallinnollisten kiistojen ratkaisemisesta. Qvin avasi tuomioherruutensa antamalla välittömästi tulkintaratkaisun liittyen äänikynnyksen määräytymiseen Prefektuurin maapäivillä, epäselvästi muotoillun lainkohdan vuoksi. Sittemmin Qvin on antanut ratkaisuja ja lausuntoja erinäisistä oikeusasioista sekä toiminut tuomarina useassa Prefektuurin oikeudenkäynnissä, niin Zenyarassa kuin [[Kalmakorpi|Kalmakorven]] Nokkoshovillakin. <br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 28.1.671 jVM. - ''Nykyhetki'' [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]]<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Oikeudelliset teokset:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> * AVK/1/670 (Velvoite yritysilmoituksen toimittamiseen lääneinvälisen yritysten osalta läänikohtaisten lainsäädäntöjen mukaisesti)<br /> * AVK/2/670 ([[Hallintoneuvos]] [[Haskraw|Haskrawin]] väkivallanteon lainmukaisuuden arviointi)<br /> * AVK/3/670 (Lausunto asunnon omistusoikeuden haltijan selvittämiseksi)<br /> * KTI n:o 1/671 (Äänikynnyksen määräytyminen Prefektuurin hallintosäännön neljännen osan mukaisesti)<br /> * KTI n:o 4/671 (Viiden Totuuden Prefektuurin sotaherran menettely)<br /> <br /> Muu kirjallisuus:<br /> <br /> * - Anteeksi -<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4252 2026-02-20T21:16:11Z

<p>Qn2: Sotaherra update</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Temppelinherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> [[Tiedosto:Maapäiväin kartta.png|pienoiskuva|629x629px|''Kartta maapäivien valtuuskunnista ja niiden voimasuhteista, helmikuu, 671 jVM.''|keski]]<br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin [[Tuomioherra|tuomioherran]] nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä temppeleillään ja räikeillä väreillään. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Sen lisäksi Prefektuurilla on oma kansalliskukka, suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Vaskikallio&diff=4246 2026-02-19T12:22:03Z

<p>Qn2: pikkujuttuja</p> <hr /> <div>= &lt;div style='text-align: center;color:#912F12;'&gt;𝐕𝐀𝐒𝐊𝐈𝐊𝐀𝐋𝐋𝐈𝐎𝐍 𝐊𝐀𝐔𝐏𝐔𝐍𝐊𝐈&lt;/div&gt; =<br /> [[File:vaskikallio_deco.png|1000x60px|center]]<br /> <br /> <br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#912F12; float:left;&quot; width=&quot;150px&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> |- style=&quot;background:#912F12; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Vaskikallion Kaupunki'''<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; | '''<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;|<br /> | style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot;|<br /> [[File:Vaskikallion_vaakuna.png|250px|center]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; | ''Vaskikallion Vaakuna''<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12;&quot;&gt;__________________________________<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Vaskiherra''':&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Valkeavihta|Valkeavihta Varnholt]]<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Kaivosjohtaja''':&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Heme00]]<br /> |- <br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12; &quot;&gt;__________________________________<br /> |- <br /> | &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': 23.1.127<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Lääni''': [[Aura|Auran ruhtinaskunta]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Katsomus''': [[Kalpea tähti]], [[Muinaistuli]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12; &quot;&gt;__________________________________<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> <br /> [[File:Vaskikallion_vaakuna.png|90px|left]] &lt;small&gt; '''Vaskikallio''' on [[Aura|Auran ruhtinaskunnassa]] sijaitseva pohjoinen kaivoskaupunki. Vaskikalliota johtaa [[Ruhtinas/Ruhtinatar|ruhtinaan]] ja [[Jaarli|jaarlin]] alaisuudessa [[vaskiherra]]. Vaskikallion muurit kohoavat Auranmaan sydämessä keskellä jylhää vuoristoa, lähellä Revonvaaran pientä kaivoskylää. <br /> <br /> Vaskikallion oli alkujaan tarkoitus toimia Auran pääkaupunkina, mutta Myrskyluodon suunnitelmien myötä kaupunki jäi sivurooliin. Pitkän hiljaisuuden jälkeen kaupungin on kuitenkin viimein rakentunut, vaskiherra [[Valkeavihta|Valkeavihta Varnholtin]] johdolla.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12;&quot;&gt;'''𝐋𝐔𝐎𝐍𝐓𝐎 𝐉𝐀 𝐌𝐀𝐀𝐍𝐓𝐈𝐄𝐃𝐄'''<br /> <br /> Vaskikallion vuoristo on kylmää ja karua aluetta, jossa maa on pysyvästi lumen peitossa. Vaskikallioon matkaa suunnittelevan kannattaa pakata mukaan lämpimät vaatteet ja tulentekovälineet. Vaskikallio on Auran asutuskeskuksista pohjoisin.<br /> <br /> Keskellä Vaskikallion eteläpuolella sijaitsevaa laaksoa on pieni jäinen lampi, joka tunnetaan Karhujärvenä. Järvi on saanut nimensä muodostaan. Karhujärven vierelle rakentuu Vaskikallion kaivos ja sen linnake. Vaskikalliosta kaakkoon sijaitsee Revonvaaran kaivoskylä, josta kulkee tieyhteys Myrskyluodon saarelle.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12;&quot;&gt;'''𝐄𝐋𝐈𝐍𝐊𝐄𝐈𝐍𝐎𝐓'''<br /> <br /> Vaskikallio on kaukaisen sijaintinsa ansiosta hyvin erillään muun valtakunnan melskeestä ja hälystä. Elämä kaupungin mailla onkin hiljaista ja rankkaa, mutta myös rauhaisaa ja palkitsevaa.<br /> <br /> Vaskikalliossa työ keskittyy eritoten kaivosalalle. Vaskikallion malmirikkaat kaivokset ovat kaupungin sydän ja taidokkaat kaivosmiehet otetaan aina vastaan avoimin ovin ja lämpimin sydämmin. Kaivoksia johtaa Heme00, johon kaivostyöstä kiinnostuneiden on suotavaa olla yhteydessä.<br /> <br /> Kaivostoiminnan ohella yrittäjät ovat kaupunkiin erittäin tervetulleita. Kaupungissa on runsaasti vapaita liiketiloja jokaiselle liikkeen perustamisesta kiinnostuneelle. Yrittäjyyttä kaavailevien kannattaakin olla yhteydessä Vaskiherraan.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12;&quot;&gt; '''𝐊𝐔𝐋𝐓𝐓𝐔𝐔𝐑𝐈 𝐉𝐀 𝐔𝐒𝐊𝐎𝐍𝐓𝐎'''<br /> <br /> Uuden vaskiherran nimittämisen myötä [[Kalpea tähti]] on vakiinnuttanut asemaansa Vaskikalliossa. Kaupungin keskellä kohoaa Kalpean Tähden kirkko, joka on avoin kaikille vierailijoille. Kalpean Tähden lisäksi myös Muinaistuli näkyy Vaskikallion katukuvassa, eikä mitään uskontoa ole virallisesti korotettu ylitse muiden.<br /> <br /> Kaupungin ollessa vasta aluillaan, on sen ominainen kulttuurikin yhä vasta muodostumassa. Kaupungissa on tarkoitus sen valmistuttua järjestää aktiivisesti erinäisiä tapahtumia ja tukea kaikenlaista kulttuuritoimintaa, kuten muuallakin Aurassa.<br /> <br /> Vaski on keskeinen symboli kaivoksien rikkauksien ja seppien liekkien ympärille keskittyvässä kaupungissa. Tästä syystä vaski näkyy kaupungin nimessäkin, mutta tämän lisäksi sen merkityksen voi huomata esimerkiksi Vaskikallion vaakunassa ja kaupungin arkkitehtuurissa. Myös sepät ja heidän rautaiset alasimensa sekä kuumana hohkaavat liekit ovat tärkeä osa kaupungin symboliikkaa ja tunnuksia.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#912F12;&quot;&gt;'''𝐇𝐀𝐋𝐋𝐈𝐍𝐓𝐎'''<br /> <br /> Vaskikalliota johtaa laajoin vapauksin vaskiherra, joka vastaa toimistaan suoraan ruhtinaalle ja jaarlille. Vaskikallion vaskiherrana toimii Valkeavihta Varnholt. Tämän lisäksi Vaskikallion hallintoon kuuluu kaivosjohtaja [[Heme00]], joka vastaa kaupungin kaivostoiminnasta.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4243 2026-02-17T01:00:46Z

<p>Qn2: kartta&lt;3</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Temppelinherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> [[Tiedosto:Maapäiväin kartta.png|pienoiskuva|629x629px|''Kartta maapäivien valtuuskunnista ja niiden voimasuhteista, helmikuu, 671 jVM.''|keski]]<br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin [[Tuomioherra|tuomioherran]] nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä temppeleillään ja räikeillä väreillään. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Sen lisäksi Prefektuurilla on oma kansalliskukka, suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Tiedosto:Maap%C3%A4iv%C3%A4in_kartta.png&diff=4242 2026-02-17T00:58:07Z

<p>Qn2: </p> <hr /> <div></div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Totuudenpolku&diff=4241 2026-02-17T00:34:05Z

<p>Qn2: tempparitemppari</p> <hr /> <div><br /> = Totuudenpolku =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''Totuudenpolku'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Totuudenpolun tunnus, johon on kuvattu Viturfei-perhonen oranssilla taustalla.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Pyhä kirjoitus''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Suutrat<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Perustaja:'''|| &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Valtias Merkurio<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Temppelinherra|'''Temppelinherra''':]] || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Päätemppeli''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Zenyara|Zenyaran]] temppeli<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Totuudenpolkua seuraavat läänit''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Totuudenpolun tunnus.png|30px]] [[Viiden Totuuden Prefektuuri]] &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> ----<br /> '''Totuudenpolku''' on yksi [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnassa]] tunnetuista [[Uskonnot|uskonnoista]]. Totuudenpolkua seurataan pääasiassa [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurissa]], mutta Totuudenpolulla on muutamia temppeleitä sekä pyhäkköjä myös muissa lääneissä.<br /> <br /> Totuudenpolun keskeisin oppi on ajatus Virrasta, joka toimii maailman perustavanlaatuisena voimana. Totuudenpolku katsoo kärsimyksen juontuvan Ikuisesta Tulesta ja valaistumisen olevan keino päästä irti kärsimyksestä. Valaistuneista henkilöistä käytetään nimitystä Vituuri ja heitä pidetään esikuvina ihmisille, joiden elämiä opiskellaan aktiivisesti. Toisinaan Vituureita pidetään myös eräänlaisina jumalolentoina tai pyhimyksinä.<br /> <br /> === Totuudenpolun oppineet ===<br /> <br /> ==== Temppelinherra ====<br /> [[Temppelinherra]] on Totuudenpolun oppineiden korkein edustaja. Temppelinherra on yleensä jokin Totuudenpolun mestari, mutta tämä ei ole ehdoton vaatimus, ja periaatteessa Temppelinherraksi voidaan valita kuka tahansa. Temppelinherra on se, joka viimekädessä vastaa uskon käydännön asioiden pyörittämisestä ja yleisesti hänen katsotaan edustavan Totuudenpolun oppineita esimerkiksi poliittisissa kysymyksissä.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ====<br /> Mestarein kollegio on mestareista koostuva päättävä elin, joka tekee Sarastuksen valtakunnassa keskeisimmät linjaukset Totuudenpolun opeista. Mestarein kollegio vastaa Temppelinherran valinnasta ja erottamisesta. Lisäksi Mestarein kollegiolla on Viiden Totuuden Prefektuurissa useita lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita kannettavanaan.<br /> <br /> ==== Totuuden mestarit ====<br /> [[Mestari]] on Totuudenpolun hengellisistä arvoista korkein. Useimmiten mestarit omaavat oman koulukuntansa, jonka toiminnasta he vastaavat. Koulukunnat ovat käytännössä joukko oppineita, jotka seuraavat samankaltaisia oppeja. Mestareiksi valikoituu yleensä pitkäaikaisia, todellista viisautta ja meriittiä osoittaneita munkkeja. Mestarein kollegio päättää uusien mestareiden nimityksestä.<br /> <br /> Tällä hetkellä Totuudenpolun mestareiden virallinen lukumäärä on epäselvä oppineiston sisäisten ristiriitojen vuoksi, mutta yleisesti seuraavat viisi henkilöä nähdään Totuudenpolun mestareina:<br /> <br /> * [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]], [[Tiedosto:seesteinen_transsendenssi.png|24x24px]] Seesteisen transsendenssin mestari<br /> * [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]], Abstraktin ekspression mestari<br /> * [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], Krestomaattisen pyrkimyksen mestari<br /> * [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]], Universaalin affirmaation mestari<br /> * [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]], Korkean asketian mestari<br /> <br /> ==== Totuuden munkit ====<br /> [[Munkki|Munkit]] ovat osa Totuudenpolun oppineistoa. Munkit ovat henkilöitä, jotka aktiivisesti pyrkivät kulkemaan polkuaan eteenpäin ja jotka tavoittelevat valaistumista. Munkit ovat perehtyneet Totuudenpolun oppeihin ja viisaiden kirjoituksiin. Munkkien työhön kuuluu oman tiedon kartuttamisen lisäksi Totuudenpolun oppien levittäminen ja opettaminen niistä kiinnostuneille.<br /> <br /> === Totuudenpolun Vituurit ===<br /> Vituurit ovat Totuudenpolun valaistuneita henkilöitä. Jotkut Vituurit edustavat jotain tiettyä elämänaluetta ja näiden monesti uskotaan kykenevän vaikuttamaan ihmisten elämään, joskin osa oppineista pitää Vituurien roolia lähinnä esikuvana ihmisille. Osa Vituureista on kirjoittanut elämänsä aikana tekstejä, jotka tunnetaan suutrina. Nämä suutrat muodostavat Totuudenpolun pyhän tekstikokoelman. Totuudenpolkua seuraavat käyttävät omaa ajanlaskutapaa [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] jossa vuosien laskeminen aloitettiin valtias Merkurion, ensimmäisen Vituurin, valaistumisesta.<br /> <br /> Alla olevassa taulukossa on muutamia tunnetuimpia Vituureja, sekä elämänalue jota heidän katsotaan edustavan.<br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> !Nimi<br /> !Elämänalue<br /> |-<br /> |Merkurio<br /> |Valta, moraali<br /> |-<br /> |Anaximander<br /> |Tieto, oppiminen<br /> |-<br /> |Belisarius Varjosalo<br /> |Sota, taistelu<br /> |-<br /> |Vetus Domino<br /> |Viisaus, diplomatia<br /> |}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4240 2026-02-17T00:32:25Z

<p>Qn2: TÄHDET JA KUU TÄHDET JA KUU TÄHDET JA KUU !!!!!!</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Temppelinherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> <br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin [[Tuomioherra|tuomioherran]] nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä temppeleillään ja räikeillä väreillään. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Sen lisäksi Prefektuurilla on oma kansalliskukka, suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Hassesson&diff=4239 2026-02-16T20:37:57Z

<p>Qn2: fixed</p> <hr /> <div>= Hassesson Rovasvalkia =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Hassesson Rovasvalkia&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Hassesson Rovasvalkia.png|keski|200px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Hassesson Rovasvalkiasta'''''<br /> '''''Varjosalon aroilla metsästysretkellä.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - 16. helmikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Korkea asketia&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Suurkaani|Varjosalon suurkaani]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;1. helmikuuta 670 - 23. maaliskuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin lordi]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 20. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Jipes_|Jipes Yöailakki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 20. kesäkuuta&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Asuinpaikka:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Zenyara]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Hassesson''', tunnetaan myös nimellä '''Hassesson Ryu-Anlong Han Taishang Rovasvalkia''', on [[Sarastus|Sarastuksen]] totuuden temppelin herra, tuttavallisemmin [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[Temppelinherra]]. Temppelinherran roolissa hän johtaa [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurissa]] [[Zenyara|Zenyaran]] luostaria ja edustaa [[Mestari|Mestarein kollegiota]] maailman ja Prefektuurin päiväpolitiikassa. Temppelinherrana Hassesson omaa myös suuren hengellisen auktoriteetin ja hän onkin tärkeä Totuudenpolun opettaja monelle uskoa seuraavalle.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Totuuden lähettiläänä ====<br /> Saavuttuaan valtakuntaan, Hassesson muutti [[Valkeavuo|Valkeavuohon]] pian läänin perustamisen jälkeen. Tuolloin lääni seurasi yhä Totuudenpolkua ja Hassesson toiminkin silloisen markkreivin, Avenetsia Valkeavuon, sekä Valkeavuon kansan opettajana. Hassesson perusti Valkeavuohon koko valtakunnan ensimmäisen polun temppelin, Viinasvuon pienelle tilalle kuvankauniisiin maalaismaisemiin.<br /> <br /> Valkeavuossa Hassesson opetti markkreivin ohella runsaasti muitakin oppilaita, joista merkittävin lienee [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]: tästä Hassessonin etevästä oppilaasta kasvoi myöhemmin [[Natai|Natain]] [[daimio]] ja Abstraktin ekspression [[mestari]].<br /> <br /> Virtaan luottaen, Hassesson päätyi tänä aikana matkaamaan runsaasti, kiertäen muitakin läänejä ja jakaen tietoaan Vituureista ja heidän opeistaan avokätisesti. Hassessonin työ nykyisten läänien alkuvaiheissa oli yksi merkittävimmistä tekijöistä niin Totuudenpolun alkuvaiheen leviämisessä kuin myös Valkeavuon silloisen ilmeen ja kulttuurin synnyssä.<br /> <br /> ==== Mäkikansain kaganaatin synty ====<br /> Hassessonin asuessa Valkeavuolla silloisella Mestarein kollegiolla oli tavoite: luostarin perustaminen myöhemmin Zenyaraksi ristitylle pohjoissaarelle. Tuo tavoite kuitenkin kariutui saaren äärimmäisen haasteellisen ilmaston vuoksi, joten Mestarein kollegio etsi uusia maita luostarille ja kodilleen. Hassesson oli ratkaisu tähän pulmaan.<br /> <br /> Mestarein kollegion toiveesta Hassesson matkasi Hiidensaarelle, perustaen sinne nykyisten Suvenmaiden alueille [[Varjosalo|Varjosalon suuren mäkikansain Kaganaatin]]. Hassesson valitsi nimikkeekseen suurkaani, kunnianosoituksena Totuudenpolun valtias Belisariuksen perinnölle. Suurkaanina Hassesson saattoi aluille [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] synnyn, muodostaen ensin diplomatiallaan Polkukansain liittouman ja sittemmin myöntämällä [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiulle]] valtuudet kiertää kaikki valtakunnan läänit yhteistyömerkeissä Varjosalon diplomaattina.<br /> <br /> Varjosaloa jonkin aikaa hallittuaan Hassesson koki kuitenkin Virran vievän häntä toisaalle, joten hän luovutti hallitsijan tehtävänsä mestari [[DatArnoGuy|Arnolle]]. Hassesson jätti näin Varjosalon jatkaen Totuuden sanan levittämistä Totuudenpolun [[Munkki|munkkina]].<br /> <br /> ==== Viiden Totuuden lordiksi ====<br /> Hassesson ehti toimia munkkina hyvän tovin, mutta tuo työ loppui, kun Qvin Valonkaiku, [[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön arkkiprotektori]] ja [[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]] esitti Hassessonille suunnitelman: Qvin aikoi jättää Polkukansain Yhteisön ja Jalokallion taakseen, keskittyen uuteen, ''Anwei-projektiksi'' nimettyyn hankkeeseen. Qvin unelmoi yhdestä, polkukansat yhdistävästä läänistä, hajanaisen ja kulttuurisen taustansa hylänneen yhteisön sijaan ja hän pyysi Hassessonia mukaan tätä uutta lääniä perustamaan.<br /> <br /> Neuvottelut polkuläänien hallitsijoiden kanssa sujuivat vankassa yhteisymmärryksessä ja suunnitelma oli pian selvä. Hassesson, yhdessä Qvinin kanssa, aloitti Anwein kaupungin suunnittelutyön. Kaupungin oli tarkoitus olla tiivis suurkaupunki, Totuudenpolun keskus, jonka jokainen kulkija kokee pääkaupungikseen ja kodikseen. Suunnittelu sujui sutjakasti ja kaupungin rakentaminenkaan ei venynyt. Samaan aikaan Qvin työsti kuumeisesti uuden läänin [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|lainsäädäntöä]], tavoite oli saada uusi lääni julkistettua Belisariusjuhlissa. <br /> <br /> Tavoitteeseen yllettiin ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] muodostumisesta ilmoitettiin maailmalle. Hassesson valittiin [[Lordi|Prefektuurin lordiksi]] ja hän alkoi hallitsemaan uutta lääniä yhdessä hallitsijaparinsa, silloisen temppelinherran Qvin Valonkaiun kanssa. Hassessonin vastuulla oli maallinen hallinto, kun taas Qvinin harteille jäi päävastuu hengellisestä työstä ja tuomiovallasta. Hassessonin aikakautena delegaatio läänissä toimi ja Prefektuuri vaurastui [[Zenyara|Zenyaran]] malmirikkauksien ansiosta. Hassesson luopui kuitenkin lordin työstä [[Halla|Hallan]] aloittaman [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] päätteeksi, antaen sijaa uudelle, demokraattiselle hallintojärjestelmälle.<br /> <br /> ==== Temppelinherra ====<br /> Samaan aikaan kun Hassesson jätti lordin työt, valtakunnassa murehdittiin Qvin Valonkaiun katoamista. Oli selvää, että uusi temppelinherra tarvittaisiin, ja kukapa olisikaan sopivampi tehtävään, kuin jo pitkään opettajatyötä tehnyt ja merkittävää politiikkakokemusta omaava Hassesson, joka juuri vapautui maallisista velvoitteistaan. Hän valikoituikin hyvin pian uudeksi temppelinherraksi. Temppelinherrana Hassesson pian ymmärsi, että se, millä on merkitystä, ei ole maan, vaan hengen, viisauden ja sydänten hallinta. Hassesson nousi temppelinherruuden myötä Korkean asketian mestariksi, ja hän keskittyi koulukuntansa oppien sekä oman henkensä ja viisautensa vaalimiseen. <br /> <br /> Hassesson on pisimpään Sarastuksen valtakunnassa yhtäjaksoisesti hallinnut Totuuden temppelin herra. Hänen temppelinherrakautenaan polkua seuraavien maailma on välttynyt suuremmilta konflikteilta, Haaskasotaa lukuunottamatta. Tuossa taistossa Hassesson taisteli urhoollisesti Prefektuurin joukkojen puolella, puolustaen sitä, mikä on hälle tärkeintä, ja palvellen lääniään Prefektuurin ryhmän varajohtajana. Muutoin Hassessonin kanta niin uskonasioihin kuin poliittiseen edustamiseenkin on ollut hyvin maltillista ja käytännönläheistä. Hassesson on toiminut temppelinherrana käsi kädessä [[Maaherra|Prefektuurin maaherran]] ja muun Viiden Totuuden maallisen hallinnon kanssa, vaaliakseen demokraattisen järjestelmän kehittymistä Prefektuurissa.<br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Tiedosto:Valkeavihta_vaakuna.png&diff=4236 2026-02-15T19:43:59Z

<p>Qn2: Qn2 tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Valkeavihta vaakuna.png</p> <hr /> <div></div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Haaskalinnan_taistelu&diff=4157 2026-02-10T23:22:05Z

<p>Qn2: tein jotain höpöä puhelimella, sori guys jos lipsahti virheitä</p> <hr /> <div>=Haaskalinnan taistelu=<br /> <br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; width:500px; margin-left: 10px; border:1px solid #aaa; font-size:90%;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#cccccc; text-align:center;&quot; | Osapuolet<br /> |-<br /> ! style=&quot;width:50%; background:#eef2fa; text-align:center;&quot; | [[Palkkasoturien kilta|Palkkasoturien kilta]]<br /> ! style=&quot;width:50%; background:#eef2fa; text-align:center; border-left:1px solid #aaa;&quot; | Uuden Sarastuksen liittouma<br /> |-<br /> | style=&quot;vertical-align:top; text-align:left;&quot; |<br /> * Palkkasoturien kilta<br /> * Itsenäiset palkkasoturit<br /> | style=&quot;vertical-align:top; text-align:left; border-left:1px solid #aaa;&quot; |<br /> * [[Aura|Auran Ruhtinaskunta]]<br /> * [[Kalmakorpi|Kalmakorven Diarkia]]<br /> * [[Magna|Magnan Herttuakunta]]<br /> * [[Peltava|Peltavan Herttuakunta]]<br /> * [[Saronia|Saronian Ruhtinaskunta]]<br /> * [[Valkeavuo|Valkeavuon Markkreivikunta]]<br /> * [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]<br /> |<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background:#cccccc; text-align:center;&quot; | Johtajat ja komentajat<br /> |-<br /> | style=&quot;vertical-align:top; text-align:left;&quot; |<br /> * [[Kondottieeri|Kondottieeri]] Katvekorpi<br /> | style=&quot;vertical-align:top; text-align:left; border-left:1px solid #aaa;&quot; |<br /> * [[Hallintoneuvos]] [[Haskraw|Haskraw Sirén]]<br /> * [[Ruhtinas/Ruhtinatar|Ruhtinas]] [[Tomatti|Tomatti Saronialainen]]<br /> * [[Maaherra]] [[Jipes |Jipes Yöailakki]]<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> <br /> '''Haaskalinnan taistelu''' oli 28. syyskuuta 127 käyty taistelu [[Palkkasoturien kilta|Palkkasoturien killan]] ja sitä vastaan perustetun Uuden Sarastuksen liittouman (myöhemmin &quot;liittouma&quot;) välillä.<br /> Liittouma oli aiemmin samaisella viikolla julistanut itsensä ja aikeensa lakkauttaa Palkkasoturien killan sekä saattaa sen jäsenet oikeuden eteen. Liittoumaan liittyi kaikki silloiset läänit [[Halla|Hallan ruhtinaskuntaa]] lukuun ottamatta; [[Aura|Auran]] ja [[Saronia|Saronian]] ruhtinaskunnat, [[Kalmakorpi|Kalmakorven triumviraatti]], [[Magna|Magnan]] ja [[Peltava|Peltavan]] herttuakunnat, [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]. <br /> <br /> ===Taistelun tausta===<br /> <br /> Ennen taistelun alkamista palkkasoturit olivat piilottaneet kaiken varteenotettavan omaisuutensa ja ansoittaneet Haaskalinnan.<br /> Palkkasoturien kilta oli myös ironisesti joutunut ostamaan palkkasotilaita avukseen, koska suurin osa killan jäsenistä eivät päässeet paikalle. Taistelun alkaessa ainoastaan neljä alkuperäisestä kahdestatoista etsintäkuulutetusta oli läsnä.<br /> <br /> ===Taistelun kulku===<br /> <br /> Ennen koko taistelun alkamista kaksi palkkasoturia kuolivat onnettomuudessa vähentäen palkkasoturien jo valmiiksi pientä puolustusjoukkoa, joka oli tässä vaiheessa enää 9-henkinen. <br /> Tällä välin liittouman joukot olivat kokoontuneet Nokkoshoville ja lähtivät Haaskalinnalle merireittejä pitkin lännestä hieman alle neljänkymmenen sotilaan voimin. <br /> Kello kuuden suussa illalla taistelut alkoivat, kun liittouman joukot nousivat maihin karikkojen itäiseltä puolelta Haaskalinnan laitureille. Tällöin taistelun ensimmäinen uhri, yksi liittouman komentajista, Tomatti kuoli varsijousen vasaman iskuun.<br /> Maihinnousua seurasi pitkä piiritystaistelu, jossa suuri osa liittouman joukoista kuoli linnan edustalle laitettuihin ansoihin tai vihollisten ammuntaan. Taistelu junnasi pitkään pattitilanteessa, jossa liittouman joukot joutuivat nuolisateen alle linnan edustalla, kunnes he onnistuivat murtautumaan linnan sisälle. <br /> Linnan sisällä pieni ryhmä liittouman jäseniä onnistui yllättämään yksin jääneet sotilaat tappaen kaksi palkkasotilasta. Ryhmä onnistui myös kiinniottamaan yhden palkkasotureista, joka pääsi kuitenkin pakoon. Loputkin puolustajista olivat tässä vaiheessa onnistuneet pakenemaan ja liittouma valtasi Haaskalinnan onnistuneesti.<br /> <br /> ===Kuolonuhrit===<br /> <br /> Haaskalinnan taistelu vaati enemmän kuolleita kuin mikään aikaisempi konflikti. Valtauksessa Palkkasoturien killasta kuoli kuusi henkeä ja liittouman joukoista noin puolet eli ainakin kolminkertainen määrä. Koko taistelun yhteydessä noin 24 henkilöä sai surmansa. <br /> <br /> ===Lopputulos===<br /> <br /> Liittouman joukot jäivät miehittämään Haaskalinnaa, jolloin Palkkasoturien killan poissa olleet tai aiemmin menehtyneet soturit palasivat vihollisten joukkoon. Tämä johti kolmeen pidätykseen, mutta vielä saman päivän aikana KotariMx onnistui pakenemaan linnalta tappamalla kaksi liittouman jäsentä. <br /> Myös yksi kolmesta kiinniotetusta onnistui pakenemaan, kun häntä siirrettiin Kalmakorvelle.<br /> <br /> Haaskalinnan taistelu jäi laajemman konfliktin ensimmäiseksi ja viimeiseksi taisteluksi. Vallattu linna ympäröivine karikoineen liitettiin myöhemmin rauhansopimuksella osaksi Kalmakorpea.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4127 2026-02-02T10:48:35Z

<p>Qn2: jotain ihme toistoa ja outoja lyhyitä lauseita?? mitä oon säätäny</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Temppelinherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> <br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin [[Tuomioherra|tuomioherran]] nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä temppeleillään ja räikeillä väreillään. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Sen lisäksi Prefektuurilla on oma kansalliskukka, suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4126 2026-02-02T10:44:22Z

<p>Qn2: limkitys</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Temppelinherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> <br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin [[Tuomioherra|tuomioherran]] nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Prefektuurin kansalliskukka on suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista kultuuria ja ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin siis varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Ammatit_ja_tittelit&diff=4125 2026-02-02T10:43:43Z

<p>Qn2: listaus</p> <hr /> <div>Sarastuksessa pelaajilla on erilaisia ammatteja ja titteleitä, jotka kuvaavat heidän roolejaan. Jotkut ammatit antavat oikeuden nimittää muita pelaajia tiettyihin ammatteihin. Ylläpito voi pyynnöstä luoda uusia ammatteja ja titteleitä.<br /> <br /> Tässä artikkelissa on listattuna ammatit ja tittelit, joita Sarastuksesta löytyy.<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Hallinto.png|28x28px]] Hallinto ====<br /> * [[Kuningas]]<br /> * [[Oikeusmestari]]<br /> * [[Rahamestari]]<br /> * [[Ylipapitar]]<br /> * [[Abbedissa]]<br /> * [[Arkkiprotektori]]<br /> * [[Daimio]]<br /> * [[Hallintoneuvos]]<br /> * [[Herttua/Herttuatar]]<br /> * [[Jaarli]]<br /> * [[Kaani]]<br /> * [[Kamreeri]]<br /> * [[Kansleri]]<br /> * [[Kartanonherra]]<br /> * [[Kaupunginvouti]]<br /> * [[Kenraalikuvernööri]]<br /> * [[Kondottieeri]]<br /> * [[Kreivi/Kreivitär]]<br /> * [[Kyläpäällikkö]]<br /> * [[Käskynhaltija]]<br /> * [[Lakineuvos]]<br /> * [[Linnanherra]]<br /> * [[Linnanneito]]<br /> * [[Linnanvouti]]<br /> * [[Lordikansleri]]<br /> * [[Lääninherra]]<br /> * [[Maaherra]]<br /> * [[Markiisi/Markiisitar]]<br /> * [[Markkreivi/Markkreivitär]]<br /> * [[Oikeuskansleri]]<br /> * [[Oikeusneuvos]]<br /> * [[Paroni/Paronitar]]<br /> * [[Pormestari]]<br /> * [[Ruhtinas/Ruhtinatar]]<br /> * [[Suurarkkitehti]]<br /> * [[Suurinkvisiittori]]<br /> * [[Talousneuvos]]<br /> * [[Temppelinherra]]<br /> * [[Tuomari]]<br /> * [[Vouti]]<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Palvelija.png|28x28px]] Palveluala ====<br /> * [[Asianajaja]]<br /> * [[Hovimestari]]<br /> * [[Hovinarri]]<br /> * [[Kamariherra]]<br /> * [[Kirjastonhoitaja]]<br /> * [[Pankkiiri]]<br /> * [[Pankkivirkailija]]<br /> * [[Postimestari]]<br /> * [[Postinkantaja]]<br /> * [[Senesalkki]]<br /> * [[Tanssija]]<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Sotilaallinen.png|28x28px]] Sotilaalliset ====<br /> * [[Apulaisnimismies]]<br /> * [[Kaartilainen]]<br /> * [[Kaartinkomentaja]]<br /> * [[Katafrakti]]<br /> * [[Kilpineito]]<br /> * [[Komentaja]]<br /> * [[Merivartija]]<br /> * [[Nimismies]]<br /> * [[Palkkasoturi]]<br /> * [[Pyöveli]]<br /> * [[Päävartija]]<br /> * [[Ritari]]<br /> * [[Sotapäällikkö]]<br /> * [[Soturi]]<br /> * [[Vartija]]<br /> * [[Vartiostonkomentaja]]<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Käsityöläinen.png|28x28px]] Käsityöläiset ====<br /> * [[Kartturi]]<br /> * [[Leipuri]]<br /> * [[Räätäli]]<br /> * [[Seppä]]<br /> * [[Suutari]]<br /> * [[Vaatturi]]<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Alkutuotanto.png|28x28px]] Alkutuotanto ====<br /> * [[Eläintenhoitaja]]<br /> * [[Kaivosjohtaja]]<br /> * [[Kaivosmestari]]<br /> * [[Kaivosmies]]<br /> * [[Kalastaja]]<br /> * [[Maanviljelijä]]<br /> * [[Metsuri]]<br /> * [[Metsästäjä]]<br /> * [[Mylläri]]<br /> * [[Pehtoori]]<br /> * [[Renki]]<br /> * [[Teurastaja]]<br /> * [[Tilanhoitaja]]<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Luova.png|28x28px]] Luovat ====<br /> * [[Arkkitehti]]<br /> * [[Kirjailija]]<br /> * [[Maalari]]<br /> * [[Minstreli]]<br /> * [[Taiteilija]]<br /> <br /> ==== [[Tiedosto:Ammatit_Muu.png|28x28px]] Muut ====<br /> * [[Baronetti]]<br /> * [[Kapteeni]]<br /> * [[Kauppias]]<br /> * [[Kerjäläinen]]<br /> * [[Kylähullu]]<br /> * [[Merimies]]<br /> * [[Mestari]]<br /> * [[Metsänvartija]]<br /> * [[Munkki]]<br /> * [[Nunna]]<br /> * [[Palkkionmetsästäjä]]<br /> * [[Papitar]]<br /> * [[Pappi]]<br /> * [[Toimitusjohtaja]]<br /> * [[Tuomioherra]]<br /> * [[Vapaaherra]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Tuomioherra&diff=4124 2026-02-02T10:43:12Z

<p>Qn2: .</p> <hr /> <div>'''Tuomioherra''' voi olla esimerkiksi nimike jossain [[Läänit|läänissä]] tuomiovallan omaavalle henkilölle tai tuomiokirkon papille.<br /> <br /> === Nimikkeen käyttö ===<br /> <br /> === Viiden Totuuden Prefektuuri ===<br /> [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurissa]] tuomiovallan omaava viranhaltija tunnetaan tuomioherrana.</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Tiedosto:Cqmillq.png&diff=4123 2026-02-02T10:33:17Z

<p>Qn2: Veikkaan että tätä haettiin tuolla toisella tiedostolla :)</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Veikkaan että tätä haettiin tuolla toisella tiedostolla :)</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4122 2026-02-02T10:19:58Z

<p>Qn2: ..ja muuta</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;28. tammikuuta 671 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Tiedosto:seesteinen_transsendenssi.png|24x24px]] Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]], [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]] sekä tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Nykyelämä ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta, mutta sittemmin hänen tiedetään palanneen. Hän on palaamisensa jälkeen viettänyt hiljaiseloa, joskin hän oli ehdolla 26.11.670 Viiden Totuuden Prefektuurissa pidetyissä maaherranvaaleissa, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> Qvin nimitettiin 29.1.671 Mestarein kollegion toimesta Viiden Totuuden Prefektuurin tuoreeseen tuomioherran virkaan. Tuomioherran keskeisin tehtävä Prefektuurissa on toimia puolueettomana tuomioistuimena kaikissa rikos- ja riita-asioissa, mutta sen lisäksi se vastaa esimerkiksi laintulkinnasta ja hallinnollisten kiistojen ratkaisemisesta. Qvin avasi tuomioherruutensa antamalla välittömästi tulkintaratkaisun liittyen äänikynnyksen määräytymiseen Prefektuurin maapäivillä, epäselvästi muotoillun lainkohdan vuoksi.<br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 28.1.671 jVM. - ''Nykyhetki'' [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]]<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. - [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Oikeudelliset teokset:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> * AVK/1/670 (Velvoite yritysilmoituksen toimittamiseen lääneinvälisen yritysten osalta läänikohtaisten lainsäädäntöjen mukaisesti)<br /> * AVK/2/670 ([[Hallintoneuvos]] [[Haskraw|Haskrawin]] väkivallanteon lainmukaisuuden arviointi)<br /> * AVK/3/670 (Lausunto asunnon omistusoikeuden haltijan selvittämiseksi)<br /> * KTI n:o 1/671 (Äänikynnyksen määräytyminen Prefektuurin hallintosäännön neljännen osan mukaisesti)<br /> * KTI n:o 4/671 (Viiden Totuuden Prefektuurin sotaherran menettely)<br /> <br /> Muu kirjallisuus:<br /> <br /> * - Anteeksi -<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4121 2026-02-02T10:17:11Z

<p>Qn2: kirjallisuutta !!</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;28. tammikuuta 671 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Tiedosto:seesteinen_transsendenssi.png|24x24px]] Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]], [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]] sekä tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Nykyelämä ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta, mutta sittemmin hänen tiedetään palanneen. Hän on palaamisensa jälkeen viettänyt hiljaiseloa, joskin hän oli ehdolla 26.11.670 Viiden Totuuden Prefektuurissa pidetyissä maaherranvaaleissa, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> Qvin nimitettiin 29.1.671 Mestarein kollegion toimesta Viiden Totuuden Prefektuurin tuoreeseen tuomioherran virkaan. Tuomioherran keskeisin tehtävä Prefektuurissa on toimia puolueettomana tuomioistuimena kaikissa rikos- ja riita-asioissa, mutta sen lisäksi se vastaa esimerkiksi laintulkinnasta ja hallinnollisten kiistojen ratkaisemisesta. Qvin avasi tuomioherruutensa antamalla välittömästi tulkintaratkaisun liittyen äänikynnyksen määräytymiseen Prefektuurin maapäivillä, epäselvästi muotoillun lainkohdan vuoksi.<br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. - [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Oikeudelliset teokset:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> * AVK/1/670 (Velvoite yritysilmoituksen toimittamiseen lääneinvälisen yritysten osalta läänikohtaisten lainsäädäntöjen mukaisesti)<br /> * AVK/2/670 (Hallintoneuvos [[Haskraw|Haskrawin]] väkivallanteon lainmukaisuuden arviointi)<br /> * AVK/3/670 (Lausunto asunnon omistusoikeuden haltijan selvittämiseksi)<br /> * KTI n:o 1/671 (Äänikynnyksen määräytyminen Prefektuurin hallintosäännön neljännen osan mukaisesti)<br /> * KTI n:o 4/671 (Viiden Totuuden Prefektuurin sotaherran menettely)<br /> <br /> Muu kirjallisuus:<br /> <br /> * - Anteeksi -<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4113 2026-01-31T22:13:44Z

<p>Qn2: herrakerho mukaan!</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Sotaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Tuomioherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Temppelinherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> <br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin tuomioherran nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Prefektuurin kansalliskukka on suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista kultuuria ja ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin siis varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4111 2026-01-31T22:11:27Z

<p>Qn2: updatea !!</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> * Ulko-Prefektuurilaiset (ulk.), johtajana [[Newhauz von Dupenstein]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> <br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin tuomioherran nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka johtaa Prefektuurin korkeaa tuomioistuinta ja siten kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Prefektuurin kansalliskukka on suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista kultuuria ja ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin siis varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi. Prefektuurin keskuksena toimi sen alkuaikoina Anwein kaupunki, joka sijaitsee Hiidensaarella, entisestä Varjosalosta etelään. Nykyään Anwei on aavekaupunki osana Hallan Suvenmaita.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> &lt;blockquote&gt;Pääartikkeli: [[Zenyaran konflikti]]&lt;/blockquote&gt;<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konflikti oli varsin lyhyt eikä sen aikana nähty lainkaan verenvuodatusta, mutta sen lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Näin Halla sai haltuunsa Varjosalon, Anwein ja Jalokallion asutuskeskukset, Prefektuurin pitäessä vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4110 2026-01-29T22:32:39Z

<p>Qn2: puolustusvolvollisuus sob</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''30.1.2026:''' Poistettiin maaherran oikeus kutsua maapäivät koolle. Lisättiin kansalaisia koskeva puolustusvelvollisuus lainsäädäntöön. Lisättiin Artiklaan II, Rikoksista, uudet rikosnimikkeet &quot;avunanto&quot; ja &quot;velvoitteen laiminlyönti&quot;. Muutettiin äänikynnysten määräytymistä maapäivillä.<br /> <br /> '''24.1.2026:''' Voudin nimike korvattiin koko lainsäädännössä kirstunherralla. Artiklan IV. kieltä ylimystön oikeuksista selkeytettiin, ja kansalaisten oikeutta kutsua maapäivät koolle ilman varoitusaikaa muutettiin. Hallintosäännöstä poistettiin Mestarein Kollegion tuomarina toimiminen ja sen tilalle säädettiin oikeus valita tuomioherra, jolle siirrettiin aiemmin mestareille kuuluneet tuomiovaltaan liittyvät tehtävät. Poistettiin hallintosäännöstä vaatimus Kollegion yksimielisyydestä maapäivien koollekutsumisessa ilman varoitusaikaa.<br /> <br /> '''15.11.2025:''' Korotettu veroprosentti (20%) nykyisen taloussuunnitelman mukaiseksi, lisätty maapäiville oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esitykset viranhaltijoiden erottamisista, määrätty maapäivät järjestettäväksi normaalioloissa vain Prefektuurin mailla ja lisätty rikoslakiin &quot;rakennusvirhe&quot; ja &quot;aateluus&quot;.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Jipes Yöailakki''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> <br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ====== '''I. PREFEKTUURIN HALLINTO''' ======<br /> ''“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''<br /> <br /> Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.<br /> <br /> Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Mestarein kollegio. Antakoon Kollegio maaherralle ja maapäiville hengellistä ja oikeudellista neuvontaa. Olkoon Kollegiolla valtuus ja velvoite valvoa, rajata ja tarvittaessa hillitä maaherran ja maapäivien vallankäyttöä, siten kun tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön, maaherran allekirjoituksen sekä Mestarein kollegion hyväksynnän.<br /> <br /> ====== '''II. PREFEKTUURIN MAAHERRA''' ======<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaa Mestarein kollegio, tätä johtaen temppelinherra. Jos jokin Kollegion jäsen on ehdolla toimitettavassa vaalissa, on hänen jäävättävä itsensä vaalin järjestämisestä.<br /> <br /> Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta. Mestarein kollegio vastaa maaherranvaalin käytännön toimituksesta maapäivien istunnossa.<br /> <br /> Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.<br /> <br /> Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.<br /> <br /> Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.<br /> * Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.<br /> * Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.<br /> <br /> Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.<br /> * Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.<br /> * Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.<br /> * Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.<br /> * Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.<br /> * Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.<br /> <br /> ====== '''III. MESTAREIN KOLLEGIO''' ======<br /> Totuudenpolun oppineilla on keskeinen asema Prefektuurissa. Oppineista viisaimmat, totuuden mestarit, toimivat moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; täten on luontaista, että Kollegio toimii maaherran sekä maapäivien valtaa rajaavana ja tarkkailevana voimana.<br /> <br /> Mestarein kollegiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja totuuden opin säilyminen.<br /> * Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.<br /> * Velvoite opasta kansaa polulla kohti totuutta ja valoa.<br /> * Velvoite vastata Prefektuurin temppeleiden toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.<br /> * Velvoite vastata oikeuden toteutumista Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite pitää kirjaa Prefektuurin valtuuskunnista.<br /> * Velvoite toimittaa maaherranvaalit kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon Mestarein kollegio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus valita, nimittää ja erottaa Prefektuurin tuomioherra, joka omaa korkeimman auktoriteetin tulkita lakia Prefektuurin mailla. Olkoon tuomioherralla oikeus toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen, sekä oikeus ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.<br /> * Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.<br /> * Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.<br /> * Oikeus hyväksyä maapäivien esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta Kollegion yksimielisellä päätöksellä.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle sekä oikeus päättää maapäivien jokaisen kuukauden säännönmukaisen kokouksen ajankohta. Päätöksen kokousajankohdasta tekee ensisijaisesti temppelinherra ja kokouksesta on tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei Kollegio toisin päätä.<br /> <br /> ===== IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT =====<br /> <br /> Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa. <br /> <br /> Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella. <br /> <br /> Olkoon maapäivien istunto päätösvaltainen vain, jos läsnä on yli puolet kaikista oikeutetuista äänistä. Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet läsnäolevista äänistä, eli ''yksinkertaisen enemmistön''. Jos esitys on säädetty vaatimaan ''määräenemmistön'', vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa läsnäolevista äänistä.<br /> <br /> Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa. <br /> <br /> Toimikoon maapäivien istuntojen puheenjohtajana temppelinherra, tai tämän ollessa estynyt, muu Mestarein kollegion valitsema puheenjohtaja. Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä senhetkinen maapäivien puheenjohtaja.<br /> <br /> Maapäivien äänestyksen ollessa tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaiskoon. Muutoin puheenjohtaja pidättäytyköön äänestämästä, säilyttääkseen puolueettomuutensa.<br /> <br /> Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.<br /> * Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.<br /> * Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.<br /> * Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä. <br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.<br /> * Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitä oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.<br /> * Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.<br /> * Oikeus esittää Mestarein kollegiolle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella. <br /> <br /> ====== '''I. YLEISET RIKOKSET''' ======<br /> * Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.<br /> * Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.<br /> * Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.<br /> * Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.<br /> * Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.<br /> * Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.<br /> * Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.<br /> * Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.<br /> * Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.<br /> * Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.<br /> * Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.<br /> * Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.<br /> * Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.<br /> * Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.<br /> * Avunanto: Rikoksentekijän avustaminen tai yhteistyö etsintäkuulutetun henkilön kanssa.<br /> * Velvoitteen laiminlyönti: Sitovan velvoitteen tai sopimuksen tahallinen rikkominen tai täyttämättä jättäminen.<br /> <br /> ====== '''II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN''' ======<br /> “''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''<br /> <br /> Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. <br /> <br /> Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:<br /> <br /> * Vituurein häpäisy.<br /> * Laiton ihmisveren vuodatus.<br /> * Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.<br /> * Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.<br /> * Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.<br /> * Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> <br /> Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.<br /> * Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan. <br /> * Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.<br /> <br /> Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita. <br /> * Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi. <br /> * Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> <br /> ====== '''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai Mestarein kollegio on myöntänyt kansalaisuuden. Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista velvoitteensa täyttämiseksi. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet.<br /> <br /> ====== '''II. KANSALAISEN OIKEUDET''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.<br /> * Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.<br /> * Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun oppineen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.<br /> * Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.<br /> * Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.<br /> * Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.<br /> * Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.<br /> * Oikeus nousta aseisiin maaherraa vastaan, mikäli maaherra ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.<br /> <br /> <br /> ====== '''III. OPPINEIDEN OIKEUDET''' ======<br /> Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.<br /> <br /> ====== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET======<br /> On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, ''“älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”''. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.<br /> <br /> ====== '''V. VIERAIDEN OIKEUDET''' ======<br /> * Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.<br /> * Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.<br /> * Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> <br /> ====== '''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA''' ======<br /> <br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:<br /> <br /> * Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.<br /> * Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.<br /> * Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.<br /> * Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.<br /> * Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.<br /> <br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> <br /> =====I. NATAIN DAIMIOKUNTA=====<br /> <br /> Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Maaherran aika on rajallinen ja on siksi viisasta keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Kuitenkin, ei koskaan tule unohtaa kokonaisuutta tärkeimpään keskittyessä. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa vaikka hallinto keskittyy Zenyaran saarelle. Viisas jakaa vastuunsa varmistaakseen vastuiden hoitamisen, ja olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. Toimikoon Daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki. <br /> <br /> =====II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA=====<br /> <br /> Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.<br /> <br /> Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.<br /> * Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.<br /> * Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> <br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4109 2026-01-29T22:29:46Z

<p>Qn2: Poistettiin maaherran oikeus kutsua maapäivät koolle. Lisättiin kansalaisia koskeva puolustusvelvollollisuus lainsäädäntöön. Lisättiin Artiklaan II, Rikoksista, uudet rikosnimikkeet &quot;avunanto&quot; ja &quot;velvoitteen laiminlyönti&quot;. Muutettiin äänikynnysten määräytymistä maapäivillä.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''30.1.2026:''' Poistettiin maaherran oikeus kutsua maapäivät koolle. Lisättiin kansalaisia koskeva puolustusvelvollollisuus lainsäädäntöön. Lisättiin Artiklaan II, Rikoksista, uudet rikosnimikkeet &quot;avunanto&quot; ja &quot;velvoitteen laiminlyönti&quot;. Muutettiin äänikynnysten määräytymistä maapäivillä.<br /> <br /> '''24.1.2026:''' Voudin nimike korvattiin koko lainsäädännössä kirstunherralla. Artiklan IV. kieltä ylimystön oikeuksista selkeytettiin, ja kansalaisten oikeutta kutsua maapäivät koolle ilman varoitusaikaa muutettiin. Hallintosäännöstä poistettiin Mestarein Kollegion tuomarina toimiminen ja sen tilalle säädettiin oikeus valita tuomioherra, jolle siirrettiin aiemmin mestareille kuuluneet tuomiovaltaan liittyvät tehtävät. Poistettiin hallintosäännöstä vaatimus Kollegion yksimielisyydestä maapäivien koollekutsumisessa ilman varoitusaikaa.<br /> <br /> '''15.11.2025:''' Korotettu veroprosentti (20%) nykyisen taloussuunnitelman mukaiseksi, lisätty maapäiville oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esitykset viranhaltijoiden erottamisista, määrätty maapäivät järjestettäväksi normaalioloissa vain Prefektuurin mailla ja lisätty rikoslakiin &quot;rakennusvirhe&quot; ja &quot;aateluus&quot;.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Jipes Yöailakki''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> <br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ====== '''I. PREFEKTUURIN HALLINTO''' ======<br /> ''“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''<br /> <br /> Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.<br /> <br /> Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Mestarein kollegio. Antakoon Kollegio maaherralle ja maapäiville hengellistä ja oikeudellista neuvontaa. Olkoon Kollegiolla valtuus ja velvoite valvoa, rajata ja tarvittaessa hillitä maaherran ja maapäivien vallankäyttöä, siten kun tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön, maaherran allekirjoituksen sekä Mestarein kollegion hyväksynnän.<br /> <br /> ====== '''II. PREFEKTUURIN MAAHERRA''' ======<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaa Mestarein kollegio, tätä johtaen temppelinherra. Jos jokin Kollegion jäsen on ehdolla toimitettavassa vaalissa, on hänen jäävättävä itsensä vaalin järjestämisestä.<br /> <br /> Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta. Mestarein kollegio vastaa maaherranvaalin käytännön toimituksesta maapäivien istunnossa.<br /> <br /> Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.<br /> <br /> Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.<br /> <br /> Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.<br /> * Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.<br /> * Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.<br /> <br /> Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.<br /> * Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.<br /> * Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.<br /> * Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.<br /> * Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.<br /> * Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.<br /> <br /> ====== '''III. MESTAREIN KOLLEGIO''' ======<br /> Totuudenpolun oppineilla on keskeinen asema Prefektuurissa. Oppineista viisaimmat, totuuden mestarit, toimivat moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; täten on luontaista, että Kollegio toimii maaherran sekä maapäivien valtaa rajaavana ja tarkkailevana voimana.<br /> <br /> Mestarein kollegiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja totuuden opin säilyminen.<br /> * Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.<br /> * Velvoite opasta kansaa polulla kohti totuutta ja valoa.<br /> * Velvoite vastata Prefektuurin temppeleiden toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.<br /> * Velvoite vastata oikeuden toteutumista Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite pitää kirjaa Prefektuurin valtuuskunnista.<br /> * Velvoite toimittaa maaherranvaalit kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon Mestarein kollegio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus valita, nimittää ja erottaa Prefektuurin tuomioherra, joka omaa korkeimman auktoriteetin tulkita lakia Prefektuurin mailla. Olkoon tuomioherralla oikeus toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen, sekä oikeus ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.<br /> * Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.<br /> * Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.<br /> * Oikeus hyväksyä maapäivien esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta Kollegion yksimielisellä päätöksellä.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle sekä oikeus päättää maapäivien jokaisen kuukauden säännönmukaisen kokouksen ajankohta. Päätöksen kokousajankohdasta tekee ensisijaisesti temppelinherra ja kokouksesta on tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei Kollegio toisin päätä.<br /> <br /> ===== IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT =====<br /> <br /> Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa. <br /> <br /> Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella. <br /> <br /> Olkoon maapäivien istunto päätösvaltainen vain, jos läsnä on yli puolet kaikista oikeutetuista äänistä. Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet läsnäolevista äänistä, eli ''yksinkertaisen enemmistön''. Jos esitys on säädetty vaatimaan ''määräenemmistön'', vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa läsnäolevista äänistä.<br /> <br /> Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa. <br /> <br /> Toimikoon maapäivien istuntojen puheenjohtajana temppelinherra, tai tämän ollessa estynyt, muu Mestarein kollegion valitsema puheenjohtaja. Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä senhetkinen maapäivien puheenjohtaja.<br /> <br /> Maapäivien äänestyksen ollessa tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaiskoon. Muutoin puheenjohtaja pidättäytyköön äänestämästä, säilyttääkseen puolueettomuutensa.<br /> <br /> Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.<br /> * Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.<br /> * Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.<br /> * Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä. <br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.<br /> * Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitä oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.<br /> * Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.<br /> * Oikeus esittää Mestarein kollegiolle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella. <br /> <br /> ====== '''I. YLEISET RIKOKSET''' ======<br /> * Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.<br /> * Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.<br /> * Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.<br /> * Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.<br /> * Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.<br /> * Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.<br /> * Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.<br /> * Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.<br /> * Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.<br /> * Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.<br /> * Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.<br /> * Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.<br /> * Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.<br /> * Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.<br /> * Avunanto: Rikoksentekijän avustaminen tai yhteistyö etsintäkuulutetun henkilön kanssa.<br /> * Velvoitteen laiminlyönti: Sitovan velvoitteen tai sopimuksen tahallinen rikkominen tai täyttämättä jättäminen.<br /> <br /> ====== '''II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN''' ======<br /> “''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''<br /> <br /> Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. <br /> <br /> Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:<br /> <br /> * Vituurein häpäisy.<br /> * Laiton ihmisveren vuodatus.<br /> * Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.<br /> * Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.<br /> * Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.<br /> * Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> <br /> Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.<br /> * Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan. <br /> * Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.<br /> <br /> Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita. <br /> * Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi. <br /> * Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> <br /> ====== '''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai Mestarein kollegio on myöntänyt kansalaisuuden. Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista velvoitteensa täyttämiseksi. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet.<br /> <br /> ====== '''II. KANSALAISEN OIKEUDET''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.<br /> * Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.<br /> * Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun oppineen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.<br /> * Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.<br /> * Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.<br /> * Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.<br /> * Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.<br /> * Oikeus nousta aseisiin maaherraa vastaan, mikäli maaherra ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.<br /> <br /> <br /> ====== '''III. OPPINEIDEN OIKEUDET''' ======<br /> Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.<br /> <br /> ====== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET======<br /> On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, ''“älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”''. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.<br /> <br /> ====== '''V. VIERAIDEN OIKEUDET''' ======<br /> * Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.<br /> * Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.<br /> * Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> <br /> ====== '''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA''' ======<br /> <br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:<br /> <br /> * Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.<br /> * Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.<br /> * Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.<br /> * Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.<br /> * Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.<br /> <br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> <br /> =====I. NATAIN DAIMIOKUNTA=====<br /> <br /> Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Maaherran aika on rajallinen ja on siksi viisasta keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Kuitenkin, ei koskaan tule unohtaa kokonaisuutta tärkeimpään keskittyessä. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa vaikka hallinto keskittyy Zenyaran saarelle. Viisas jakaa vastuunsa varmistaakseen vastuiden hoitamisen, ja olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. Toimikoon Daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki. <br /> <br /> =====II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA=====<br /> <br /> Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.<br /> <br /> Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.<br /> * Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.<br /> * Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> <br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4102 2026-01-28T23:50:31Z

<p>Qn2: Tuomioherr</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;28. tammikuuta 671 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Tiedosto:seesteinen_transsendenssi.png|24x24px]] Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] [[Tuomioherra]], [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]] sekä tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Nykyelämä ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta, mutta sittemmin hänen tiedetään palanneen. Hän on palaamisensa jälkeen viettänyt hiljaiseloa, joskin hän oli ehdolla 26.11.670 Viiden Totuuden Prefektuurissa pidetyissä maaherranvaaleissa, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> Qvin nimitettiin 29.1.671 Mestarein kollegion toimesta Viiden Totuuden Prefektuurin tuoreeseen tuomioherran virkaan. Tuomioherran keskeisin tehtävä Prefektuurissa on toimia puolueettomana tuomioistuimena kaikissa rikos- ja riita-asioissa, mutta sen lisäksi se vastaa esimerkiksi laintulkinnasta ja hallinnollisten kiistojen ratkaisemisesta. Qvin avasi tuomioherruutensa antamalla välittömästi tulkintaratkaisun liittyen äänikynnyksen määräytymiseen Prefektuurin maapäivillä, epäselvästi muotoillun lainkohdan vuoksi.<br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. - [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Oikeudelliset teokset:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> * AVK/1/670<br /> * AVK/2/670<br /> * AVK/3/670<br /> * KTI/1/671<br /> <br /> Muu kirjallisuus:<br /> <br /> * - Anteeksi -<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Asianajotoimisto_Valonkaiku&diff=4101 2026-01-28T23:42:30Z

<p>Qn2: :(</p> <hr /> <div>Asianajotoimisto Valonkaiku oli [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiun]] omistama yritys, joka tarjosi laajan valikoiman erinäisiä oikeudellisia palveluita kuluttajille. Asianajotoimisto Valonkaiku on kuitenkin lopettanut toimintansa toistaiseksi, sillä Qvin Valonkaiku on aloittanut työn [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] tuomioherrana. Asianajotoimisto Valonkaiku on tiedettävästi ollut tähän mennessä ainut [[Sarastus|Sarastuksen valtakunnassa]] toimiva lakialan yritys.<br /> <br /> === Maine ===<br /> Asianajotoimisto ehti olemassaolonsa aikana osallistua muutaman eri oikeudellisen ongelman ratkomiseen. Asianajotoimisto edusti [[Nelt5u|Neltsu Unenvirettä]] [[Valkeavuo|Valkeavuon]] kaartin väärinkäytöksiin liittyvässä asiassa, ja asianajotoimiston edustuksen ansiosta Valkeavuon tuonaikainen [[kaartinkomentaja]] Faitteri määrättiin maksamaan Neltsulle korvauksia 400 kruunua. Tämän lisäksi asianajotoimisto laati [[V1ruZexe|Viiru Viirulaisen]] ja [[Haskraw|Haskraw Sirénin]] väliseen oikeustapaukseen liittyen lausunnon toimitettavaksi [[Saronia|Saronian]] tuomioistuimelle. Asianajotoimisto on myös auttanut useaa lääniä lainsäädäntöjen kokoamisessa ja tarkastamisessa.<br /> <br /> === Mainonta ===<br /> Asianajotoimiston tunnetuin [https://discord.com/channels/1197618098228965518/1334854067851235359/1341874089974956133 mainos] ilmestyi julkiselle ilmoitustaululle 19.2.2025. Sen sisältö oli seuraava (ilman emojeita): <br /> <br /> ==== Asianajotoimisto Valonkaiku ====<br /> Oletko solminut sopimuksen joka kaipaakin mitätöintiä? Eikö lääninvartiostostasi löydy kirjoitustaitoista syyttäjää? Uhkaako palkkasoturistoasi rikossyytteet? '''Ei hätää, sillä Asianajotoimisto Valonkaiku on tukenasi!''' Lakitoimistomme tarjoaa palveluita niin lääneille, yrityksille kuin yksityishenkilöillekin! Voimme auttaa sinua esimerkiksi<br /> <br /> * edustamalla sinua oikeudessa rikos- ja riita-asioissa,<br /> * toimimalla syyttäjänä tai neutraalina asiantuntijana oikeudenkäynnissä,<br /> * neutraalisti arvioimalla esimerkiksi sopimusten lainvoimaisuutta,<br /> * perustelemalla sinulle edullista kantaa esimerkiksi sopimuksen lainvoimaisuutta arvioidessa,<br /> * lainsäädännön luonnissa, muokkauksessa, tarkentamisessa ja tarkastelussa,<br /> * toimimalla läänisi, yrityksesi tai yhdistyksesi oikeudellisena neuvonantajana tai edustajana,<br /> * arvioimalla lainsäädäntösi tai toimintasi perustuslaillisuutta,<br /> * edistämällä kustannustehokasta verosuunnittelua,...sekä monessa muussa kinkkisessä lakiteknisessä ongelmassa! Tunnemme tarkoin jokaisen läänin paikallislainsäädännön sekä perustuslain, ja voimme auttaa sinua missä tahansa päin Valtakuntaa tapahtuvan oikeusjutun kanssa. Korvauksesta sovitaan tapauskohtaisesti, ole rohkeasti yhteydessä!<br /> ~ Mestari Qn2<br /> [[Luokka:Yritykset]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4100 2026-01-28T23:32:03Z

<p>Qn2: teosupdate</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Tiedosto:seesteinen_transsendenssi.png|24x24px]] Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]], tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Nykyelämä ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta, mutta sittemmin hänen tiedetään palanneen. Hän on palaamisensa jälkeen viettänyt hiljaiseloa, joskin hän oli ehdolla 26.11.670 Viiden Totuuden Prefektuurissa pidetyissä maaherranvaaleissa, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. - [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Oikeudelliset teokset:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> * AVK/1/670<br /> * AVK/2/670<br /> * AVK/3/670<br /> * KTI/1/671<br /> <br /> Muu kirjallisuus:<br /> <br /> * - Anteeksi -<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Valonkaiku&diff=4098 2026-01-28T00:07:23Z

<p>Qn2: haslink</p> <hr /> <div>= Qvin Valonkaiku=<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Qvin Valonkaiku&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Qvin Valonkaiku.png|keski|175px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Qvin Valonkaiusta,'''''<br /> '''''elokuu, 670 jVM.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Hassesson|Hasselsson Rovasvalkia]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;27. tammikuuta 656 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Tiedosto:seesteinen_transsendenssi.png|24x24px]] Seesteinen transsendenssi&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Termesh Levi Alveron&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; N/A&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;____________________________<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |[[Tiedosto:Qvin nimikirjoitus.png|keski|150x150px]]&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Nimikirjoitus<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Valonkaiku''', tunnetaan myös nimellä '''Qvin Valonkaiku''' (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]), on [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] Seesteisen transsendenssin koulukunnan [[mestari]], entinen [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]], tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] isänä ja ensimmäisenä [[Arkkiprotektori|arkkiprotektorina]], [[Jalokallio|Jalokallion protektoraatin]] entisenä hallitsijana sekä yhtenä [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.<br /> <br /> Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] neuvotteluissa.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Virran sanansaattajana ====<br /> Qvin aloitti työnsä [[Sarastus|Sarastuksen]] mantereella osana myöhemmin [[Zenyara|Zenyaraksi]] nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan [[Valkeavuo|Valkeavuohon]], Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki [[Hassesson|Hassessonin]] perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, [[Varjosalo|Varjosaloon]].<br /> <br /> ==== Polkukansain Yhteisö ====<br /> Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|perustuskirja]] on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi [[Arkkiprotektori|arkkiprotektoriksi]], eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös [[Asianajotoimisto Valonkaiku|asianajotoimisto Valonkaiun]].<br /> <br /> Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen [[Jalokallio|Helmivirran ritarikunnan]] ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.<br /> <br /> Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] ja [[Kalpea tähti|Kalpean Tähden]] seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa [[Harmion verikokous|Harmion verikokouksessa]]. <br /> <br /> ==== Viiden Totuuden Prefektuuri ====<br /> Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] 4.5.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]., joka koostui tuolloin daimio [[Nelt5u|Neltsun]] johtamasta [[Natai|Natain]] läänistä, [[kaani]] [[DatArnoGuy|Arnon]] johtamasta [[Varjosalo|Varjosalon]] läänistä sekä [[Sprisa|Sprisan]] johtamalle [[Valkeavuo|Valkeavuolle]] kuuluneesta [[Zenyara|Zenyaran saaresta]]. <br /> <br /> Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin [[Temppelinherra|Temppelinherraksi]], jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.<br /> <br /> Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja [[Katvekorpi|Katvekorven]] alustavan sopimuksen pohjalta.<br /> <br /> ==== Nykyelämä ====<br /> Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta, mutta sittemmin hänen tiedetään palanneen. Hän on palaamisensa jälkeen viettänyt hiljaiseloa, joskin hän oli ehdolla 26.11.670 Viiden Totuuden Prefektuurissa pidetyissä maaherranvaaleissa, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]] äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen [[Jipes|Jipes Yöailakille]]. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.<br /> <br /> === Nimitykset ja virat ===<br /> * 27.1.656 jVM. - ''Nykyhetki'' Seesteisen transsendenssin [[mestari]]<br /> * 2.3.670 - 6.4.670 jVM. [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteistön]] [[arkkiprotektori]]<br /> * 8.3.670 - 13.4.670 jVM. [[Jalokallio|Jalokallion]] hallitsija<br /> * 10.3.670 - 8.4.670 jVM. - [[Jalokallio|Helmivirran Ritarikunnan]] suvereeni<br /> * 3.5.670 - 16.6.670 jVM. [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[temppelinherra]]<br /> <br /> === Teokset ja muut työt ===<br /> Kirjallisuus:<br /> <br /> * [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja]]<br /> * - Anteeksi -<br /> * AVK/1/670<br /> * AVK/2/670<br /> * AVK/3/670<br /> * Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)<br /> * Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)<br /> * Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)<br /> * Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)<br /> <br /> Lainsäädäntö:<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallion kodeksi]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> * [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuon lakikokoelma]] (alkuperäinen pohja)<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Suvut_ja_henkil%C3%B6t&diff=4097 2026-01-28T00:04:45Z

<p>Qn2: hasse listaan!!</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|Kirja ja sulkakynä|vanilla=writable_book|size=40}}|text=Tämä listaus on '''keskeneräinen'''. Palvelimella pelaamalla ja uusia asioita muiden kanssa kokemalla voit ehkä joskus päätyä täydentämään tätä listaa. Huomioithan kuitenkin, että joitain ylöskirjauksia saatetaan poistaa palvelimen tyyliin sopimattomina tai muulla tavalla heikkotasoisina.|type=content}}Tältä sivulta löydät listan palvelimella esiintyvistä fiktiivisistä suvuista ja hahmoista. Listaa saa muokata kuka tahansa seuraavilla kirjoitusohjeilla:<br /> <br /> # '''Luo suvulle tai hahmolle uusi wikisivu.''' Tämä onnistuu esimerkiksi hakemalla (olemattoman) sivun nimeä wikin hakutoiminnolla, ja painamalla ''edit or create page'' painiketta. Jos sinulla on hankaluuksia wikisivun luomisessa on suositeltavaa tutustua [[Kirjoitusohje]] artikkeliin. Suvuille on myös olemassa [[Malline:Suku]], jolla saa tietolaatikon sivulle. Mallinteen saa painamalla Lisää &gt; Mallinne, ja hakemalla suku.<br /> # '''Linkitä suvun tai hahmon wikisivu''' alla olevaan listaan sille kuuluvan kategorian alle.<br /> # '''Kirjoita, kun on kirjoitettavaa.''' Älä väkisin tee jokaisesta pelaajasta wikisivua, vaan kirjaa näitä ylös tarpeen mukaan. Onko henkilö tehnyt jotain suurenmoista, tai saavuttanut muuten huomiota palvelimen pelaajien keskuudessa? Kirjoita hänestä. Sukuun kuuluvista henkilöistä on myös soveliasta kirjoittaa kyseisen suvun sivulle, eikä tehdä omaa hahmosivua, ellei kirjoitettavaa ole paljon.<br /> <br /> === Henkilöt ===<br /> <br /> * [[Viljo II|Kuningas Viljo II]]<br /> * [[Kuningas|Kuningas Virankannos I]]<br /> * [[Oikeusmestari|Oikeusmestari Dunlew Sarenholt]]<br /> * [[Amuletti]]<br /> * [[Apollo Varjosilmä]]<br /> * [[Arnold Erälampi]]<br /> * [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]]<br /> * [[Avenetsia|Aveneéc Valkeavuo]]<br /> * [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> * [[Elkku 007|Elkku De Avénje]]<br /> * [[Faitteri]]<br /> * [[Haskraw|Haskraw Sirén]]<br /> * [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]<br /> * [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * [[Jokku]]<br /> * [[Joonatan]]<br /> * [[Tonittaja|Kaarle von Engel]]<br /> * [[Keksi Pilvimetsä]]<br /> * [[KotariMx]]<br /> * [[Kustavi|Kustavi Harmiolainen]]<br /> * [[Lakeuksille|Lakeuksille von Reynir]]<br /> * [[LonelyMarkie|Markie]]<br /> * [[Mehrit|Mehrit Kah Putsair]]<br /> * [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]<br /> * [[Niselia|Niselia Sera Orvendum]]<br /> * [[PupuNikkari|Pupu]]<br /> * [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * [[Sprisa|Sprisa Valkeavuo]]<br /> * [[Tomatti|Tomatti Saronialainen]]<br /> * [[Tubaaja|Tubaaja Yötaivas]]<br /> * [[Tulililja|Tulililja Sydänvesi]]<br /> * [[Valkeavihta|Valkeavihta Varnholt]]<br /> * [[Valmer von Keksistinen]]<br /> * [[Valtiokansleri|Valtiokansleri von Valibryn]]<br /> * [[V1ruZexe|Viiru Viirulainen]]<br /> * [[Walyrian de Royne]]<br /> * [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> <br /> == Suvut ==<br /> [[Tiedosto:Von_allstro_vaakuna.png|32x32px]][[Allstron suku|Allstron Suku]]<br /> <br /> [[Tiedosto:avenjevaakuna.png|32x32px]] [[Avénjen suku]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Kajander-humaliston_.png|32x32px]] [[Kajander-Humaliston suku]]<br /> <br /> [[Tiedosto:VonReynirinSuvunVaakuna.png|32x32px]][[Reynir suku|Reynirin suku]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Hassesson&diff=4096 2026-01-27T23:59:17Z

<p>Qn2: Hasseeeeee</p> <hr /> <div>= Hassesson Rovasvalkia =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:black&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:Medium; text-align:center&quot; |'''&lt;small&gt;Hassesson Rovasvalkia&lt;/small&gt;'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> | valign=&quot;top&quot; style=&quot;height:100px&quot; |[[Tiedosto:Hassesson Rovasvalkia.png|keski|200px]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Maalaus Hassesson Rovasvalkiasta'''''<br /> '''''Varjosalon aroilla metsästysretkellä.'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Temppelinherra|Totuudenpolun Temppelinherra]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Edeltäjä:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Mestari|Totuudenpolun Mestari]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;16. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]] - ''Nykyhetki''<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Koulukunta:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Korkea asketia&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Suurkaani|Varjosalon suurkaani]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;1. helmikuuta 670 - 23. maaliskuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;''' &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''[[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin lordi]]'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;text-align:center; vertical-align:center&quot;<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;4. toukokuuta 670 - 20. kesäkuuta 670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Seuraaja:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Jipes_|Jipes Yöailakki]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |- style=&quot;background:#cccccc; height:15px; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> |'''Tiedot'''<br /> |-<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Syntynyt:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 20. kesäkuuta&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Asuinpaikka:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Zenyara]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> | '''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;Uskonto:&lt;/span&gt;'''&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[Totuudenpolku]]&lt;/span&gt;<br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> '''Hassesson''', tunnetaan myös nimellä '''Hassesson Ryu-Anlong Han Taishang Rovasvalkia''', on [[Sarastus|Sarastuksen]] totuuden temppelin herra, tuttavallisemmin [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] [[Temppelinherra]]. Temppelinherran roolissa hän johtaa [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurissa]] [[Zenyara|Zenyaran]] luostaria ja edustaa [[Mestari|Mestarein kollegiota]] maailman ja Prefektuurin päiväpolitiikassa. Temppelinherrana Hassesson omaa myös suuren hengellisen auktoriteetin ja hän onkin tärkeä Totuudenpolun opettaja monelle uskoa seuraavalle.<br /> <br /> === Elämä ===<br /> <br /> ==== Totuuden lähettiläänä ====<br /> Saavuttuaan valtakuntaan, Hassesson muutti [[Valkeavuo|Valkeavuohon]] pian läänin perustamisen jälkeen. Tuolloin lääni seurasi yhä Totuudenpolkua ja Hassesson toiminkin silloisen markkreivin, Avenetsia Valkeavuon, sekä Valkeavuon kansan opettajana. Hassesson perusti Valkeavuohon koko valtakunnan ensimmäisen polun temppelin, Viinasvuon pienelle tilalle kuvankauniisiin maalaismaisemiin.<br /> <br /> Valkeavuossa Hassesson opetti markkreivin ohella runsaasti muitakin oppilaita, joista merkittävin lienee [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]: tästä Hassessonin etevästä oppilaasta kasvoi myöhemmin [[Natai|Natain]] [[daimio]] ja Abstraktin ekspression [[mestari]].<br /> <br /> Virtaan luottaen, Hassesson päätyi tänä aikana matkaamaan runsaasti, kiertäen muitakin läänejä ja jakaen tietoaan Vituureista ja heidän opeistaan avokätisesti. Hassessonin työ nykyisten läänien alkuvaiheissa oli yksi merkittävimmistä tekijöistä niin Totuudenpolun alkuvaiheen leviämisessä kuin myös Valkeavuon silloisen ilmeen ja kulttuurin synnyssä.<br /> <br /> ==== Mäkikansain kaganaatin synty ====<br /> Hassessonin asuessa Valkeavuolla silloisella Mestarein kollegiolla oli tavoite: luostarin perustaminen myöhemmin Zenyaraksi ristitylle pohjoissaarelle. Tuo tavoite kuitenkin kariutui saaren äärimmäisen haasteellisen ilmaston vuoksi, joten Mestarein kollegio etsi uusia maita luostarille ja kodilleen. Hassesson oli ratkaisu tähän pulmaan.<br /> <br /> Mestarein kollegion toiveesta Hassesson matkasi Hiidensaarelle, perustaen sinne nykyisten Suvenmaiden alueille [[Varjosalo|Varjosalon suuren mäkikansain Kaganaatin]]. Hassesson valitsi nimikkeekseen suurkaani, kunnianosoituksena Totuudenpolun valtias Belisariuksen perinnölle. Suurkaanina Hassesson saattoi aluille [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] synnyn, muodostaen ensin diplomatiallaan Polkukansain liittouman ja sittemmin myöntämällä [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiulle]] valtuudet kiertää kaikki valtakunnan läänit yhteistyömerkeissä Varjosalon diplomaattina.<br /> <br /> Varjosaloa jonkin aikaa hallittuaan Hassesson koki kuitenkin Virran vievän häntä toisaalle, joten hän luovutti hallitsijan tehtävänsä mestari [[DatArnoGuy|Arnolle]]. Hassesson jätti näin Varjosalon jatkaen Totuuden sanan levittämistä Totuudenpolun [[Munkki|munkkina]].<br /> <br /> ==== Viiden Totuuden lordiksi ====<br /> Hassesson ehti toimia munkkina hyvän tovin, mutta tuo työ loppui, kun Qvin Valonkaiku, [[Arkkiprotektori|Polkukansain Yhteisön arkkiprotektori]] ja [[Jalokallio|Jalokallion hallitsija]] esitti Hassessonille suunnitelman: Qvin aikoi jättää Polkukansain Yhteisön ja Jalokallion taakseen, keskittyen uuteen, ''Anwei-projektiksi'' nimettyyn hankkeeseen. Qvin unelmoi yhdestä, polkukansat yhdistävästä läänistä, hajanaisen ja kulttuurisen taustansa hylänneen yhteisön sijaan ja hän pyysi Hassessonia mukaan tätä uutta lääniä perustamaan.<br /> <br /> Neuvottelut polkuläänien hallitsijoiden kanssa sujuivat vankassa yhteisymmärryksessä ja suunnitelma oli pian selvä. Hassesson, yhdessä Qvinin kanssa, aloitti Anwein kaupungin suunnittelutyön. Kaupungin oli tarkoitus olla tiivis suurkaupunki, Totuudenpolun keskus, jonka jokainen kulkija kokee pääkaupungikseen ja kodikseen. Suunnittelu sujui sutjakasti ja kaupungin rakentaminenkaan ei venynyt. Samaan aikaan Qvin työsti kuumeisesti uuden läänin [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|lainsäädäntöä]], tavoite oli saada uusi lääni julkistettua Belisariusjuhlissa. <br /> <br /> Tavoitteeseen yllettiin ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurin]] muodostumisesta ilmoitettiin maailmalle. Hassesson valittiin [[Lordi|Prefektuurin lordiksi]] ja hän alkoi hallitsemaan uutta lääniä yhdessä hallitsijaparinsa, silloisen temppelinherran Qvin Valonkaiun kanssa. Hassessonin vastuulla oli maallinen hallinto, kun taas Qvinin harteille jäi päävastuu hengellisestä työstä ja tuomiovallasta. Hassessonin aikakautena delegaatio läänissä toimi ja Prefektuuri vaurastui [[Zenyara|Zenyaran]] malmirikkauksien ansiosta. Hassesson luopui kuitenkin lordin työstä [[Halla|Hallan]] aloittaman [[Zenyaran konflikti|Zenyaran konfliktin]] päätteeksi, antaen sijaa uudelle, demokraattiselle hallintojärjestelmälle.<br /> <br /> ==== Temppelinherra ====<br /> Samaan aikaan kun Hassesson jätti lordin työt, valtakunnassa murehdittiin Qvin Valonkaiun katoamista. Oli selvää, että uusi temppelinherra tarvittaisiin, ja kukapa olisikaan sopivampi tehtävään, kuin jo pitkään opettajatyötä tehnyt ja merkittävää politiikkakokemusta omaava Hassesson, joka juuri vapautui maallisista velvoitteistaan. Hän valikoituikin hyvin pian uudeksi temppelinherraksi. Temppelinherrana Hassesson pian ymmärsi, että se, millä on merkitystä, ei ole maan, vaan hengen, viisauden ja sydänten hallinta. Hassesson nousi temppelinherruuden myötä Korkean asketian mestariksi, ja hän keskittyi koulukuntansa oppien sekä oman henkensä ja viisautensa vaalimiseen. <br /> <br /> Hassesson on pisimpään Sarastuksen valtakunnassa yhtäjaksoisesti hallinnut Totuuden temppelin herra. Hänen temppelinherrakautenaan polkua seuraavien maailma on välttynyt suuremmilta konflikteilta, Haaskasotaa lukuunottamatta. Tuossa taistossa Hassesson taisteli urhoollisesti Prefektuurin joukkojen puolella, puolustaen sitä, mikä on hälle tärkeintä, ja palvellen lääniään Prefektuurin ryhmän varajohtajana. Muutoin Hassessonin kanta niin uskonasioihin kuin poliittiseen edustamiseenkin on ollut hyvin maltillista ja käytännönläheistä. Hassesson on toiminut temppelinherrana käsi kädessä [[Maaherra|Prefektuurin maaherran]] ja muun Viiden Totuuden maallisen hallinnon kanssa, vaaliakseen demokraattisen järjestelmän kehittymistä Prefektuurissa.<br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Tiedosto:Hassesson_Rovasvalkia.png&diff=4095 2026-01-27T23:20:11Z

<p>Qn2: </p> <hr /> <div></div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Viiden_Totuuden_Prefektuuri&diff=4088 2026-01-27T20:33:04Z

<p>Qn2: prefektuuri yap</p> <hr /> <div>= Viiden Totuuden Prefektuuri =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background:#D78357; height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Viiden Totuuden Prefektuuri'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; | [[File:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Viiden Totuuden Prefektuurin &amp; Totuudenpolun tunnus'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Maaherra''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 4.5.670 𝐣𝐕𝐌.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Uskonto''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |'''Lainsäädäntö:'''<br /> |[[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Prefektuurin lainsäädäntö]]<br /> |- <br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Edeltäjät''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; [[File:Varjosalon tunnus.png|30px]] [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]] &lt;br&gt;[[Natai|Natain Prefektuuri]] &lt;br&gt; [[Zenyara]] &lt;br&gt; &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;&lt;br&gt;<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> <br /> |-<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:totuudenpolun tunnus.png|90px|left]]'''Viiden Totuuden Prefektuuri''' on lääni [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii [[Zenyara]]. Prefektuuriin kuuluu myös [[Natai|Natain daimiokunta]].<br /> <br /> Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu [[Totuudenpolku|Totuudenpolun]] viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, [[Kalpea tähti|Kalpeaa Tähteä]] ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.<br /> <br /> === Politiikka ===<br /> <br /> ==== Kansanvalta ====<br /> Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.<br /> <br /> Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa [[Mestari|Mestarein kollegion]] nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.<br /> <br /> ==== Maapäivät ====<br /> Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa [[temppelinherra]].<br /> <br /> Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.<br /> <br /> Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:<br /> <br /> * Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana [[Yuthak|Yuthak Hoivanliekki]]<br /> * Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana [[Jipes|Jipes Yöailakki]]<br /> * Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]<br /> <br /> Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:<br /> <br /> * Tähdet ja kuu (tk.), johtajana [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]<br /> * Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana [[Chenziras|Chenziras Xalther]]<br /> <br /> ==== Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ====<br /> [[Maaherra]] on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.<br /> <br /> {| class=&quot;mw-collapsible mw-collapsed wikitable&quot;<br /> |+ style=&quot;white-space: nowrap&quot; | Lista Prefektuurin hallitsijoista. <br /> |-<br /> ! Nimi !! Nimike !! Kausi<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 24. tammikuuta 671 jVM. - ''nykyhetki''<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Jipes|Jipes Yöailakki]]|| [[Maaherra]]|| 20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.<br /> |-<br /> | [[Hassesson|Hassesson Rovasvalkia]]|| [[Lordi]]|| 4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM. <br /> |-<br /> | [[Valonkaiku|Qvin Valonkaiku]]|| [[Temppelinherra]]|| 4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM. <br /> |}<br /> Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu [[sotaherra]], [[kirstunherra]] ja [[Natai|Natain]] [[daimio]]. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.<br /> <br /> Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä [[Chenziras|Chenziras Xalther]] ja Natain daimiona [[TheWezurd|Wezurd Karolina Entō]]. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.<br /> <br /> ==== Mestarein kollegio ja tuomioherra ====<br /> Mestarein Kollegio on [[Mestari|Totuudenpolun mestareista]] koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.<br /> <br /> Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin tuomioherran nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa ja siten varsin suurta auktoriteettia. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.<br /> <br /> ==== Soturisto ====<br /> Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.<br /> <br /> ==== Natain daimiokunta ====<br /> [[Natai|Natain daimiokunta]] on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä [[daimio]], tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.<br /> <br /> === Kulttuuri ===<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Prefektuurin kansalliskukka on suopursu.<br /> <br /> Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista kultuuria ja ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin siis varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.<br /> <br /> === Historia ===<br /> <br /> ==== Hajaantunut kulkijakunta ====<br /> Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: [[Varjosalo|Varjosalon kaganaatti]], jota hallitsi [[suurkaani]] (myöhemmin [[kaani]]) [[DatArnoGuy|Arno Tiedonviima]], sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi [[daimio]] [[Nelt5u|Neltsu Unenvire]]. Näiden lisäksi [[Valkeavuo|Valkeavuon markkreivikunta]] luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.<br /> <br /> Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisöä]], lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.<br /> <br /> Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi [[Sarfold|Sarfoldin]] ja [[Sydänvesi|Sydänveden herttuakunnat]]. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi.<br /> <br /> ==== Sota Zenyarasta ====<br /> Viiden Totuuden Prefektuuri joutui [[Zenyaran konflikti|sotaan]] [[Halla|Hallan ruhtinaskunnan]] kanssa 27.6.670 [[Jälkeen Merkurion|jVM]]. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konfliktin lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Prefektuurille jäi siis vain Natain ja Zenyaran alueet.<br /> <br /> ==== Kohti kansanvaltaa ====<br /> Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: &quot;''Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella.''&quot; Prefektuurin hallitsijaksi, eli [[Maaherra|maaherraksi]], valittiin vaaleilla [[Jipes|Jipes Yöailakki]]. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.<br /> [[Luokka:Läänit]]</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4075 2026-01-25T10:15:23Z

<p>Qn2: sekö :sob: typo korjattu</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''24.1.2026:''' Voudin nimike korvattiin koko lainsäädännössä kirstunherralla. Artiklan IV. kieltä ylimystön oikeuksista selkeytettiin, ja kansalaisten oikeutta kutsua maapäivät koolle ilman varoitusaikaa muutettiin. Hallintosäännöstä poistettiin Mestarein Kollegion tuomarina toimiminen ja sen tilalle säädettiin oikeus valita tuomioherra, jolle siirrettiin aiemmin mestareille kuuluneet tuomiovaltaan liittyvät tehtävät. Poistettiin hallintosäännöstä vaatimus Kollegion yksimielisyydestä maapäivien koollekutsumisessa ilman varoitusaikaa.<br /> <br /> '''15.11.2025:''' Korotettu veroprosentti (20%) nykyisen taloussuunnitelman mukaiseksi, lisätty maapäiville oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esitykset viranhaltijoiden erottamisista, määrätty maapäivät järjestettäväksi normaalioloissa vain Prefektuurin mailla ja lisätty rikoslakiin &quot;rakennusvirhe&quot; ja &quot;aateluus&quot;.<br /> <br /> '''28.9.2025:''' Uusittu täysin hallintosääntö, tärkeimpänä lisätty kohta maapäivistä ja muutettu maaherran sekä Mestarein Kollegion tehtäviä ja oikeuksia. Liitetty entinen artikla III, Virrasta, osaksi artiklaa II, Rikoksista. Lisätty uusi rikos, virkarikos. Luotu uusi artikla III, Prefektuurin Soturistosta, jossa säädetään soturiston toiminnasta. Muokattu artiklaa IV, Matkaajain Oikeuksista. Muokattu artikla V, Prefektuurin Taloudesta, vastaamaan uutta hallintosääntöä. Lisätty artikla VI, Natain Daimiokunnasta.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Jipes Yöailakki''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> <br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ====== '''I. PREFEKTUURIN HALLINTO''' ======<br /> ''“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''<br /> <br /> Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.<br /> <br /> Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Mestarein kollegio. Antakoon Kollegio maaherralle ja maapäiville hengellistä ja oikeudellista neuvontaa. Olkoon Kollegiolla valtuus ja velvoite valvoa, rajata ja tarvittaessa hillitä maaherran ja maapäivien vallankäyttöä, siten kun tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön, maaherran allekirjoituksen sekä Mestarein kollegion hyväksynnän.<br /> <br /> ====== '''II. PREFEKTUURIN MAAHERRA''' ======<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaa Mestarein kollegio, tätä johtaen temppelinherra. Jos jokin Kollegion jäsen on ehdolla toimitettavassa vaalissa, on hänen jäävättävä itsensä vaalin järjestämisestä.<br /> <br /> Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta. Mestarein kollegio vastaa maaherranvaalin käytännön toimituksesta maapäivien istunnossa.<br /> <br /> Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.<br /> <br /> Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.<br /> <br /> Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.<br /> * Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.<br /> * Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.<br /> <br /> Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.<br /> * Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.<br /> * Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.<br /> * Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.<br /> * Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle, kuitenkin vähintään neljän päivän varoitusajalla.<br /> * Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.<br /> * Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.<br /> <br /> ====== '''III. MESTAREIN KOLLEGIO''' ======<br /> Totuudenpolun oppineilla on keskeinen asema Prefektuurissa. Oppineista viisaimmat, totuuden mestarit, toimivat moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; täten on luontaista, että Kollegio toimii maaherran sekä maapäivien valtaa rajaavana ja tarkkailevana voimana.<br /> <br /> Mestarein kollegiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja totuuden opin säilyminen.<br /> * Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.<br /> * Velvoite opasta kansaa polulla kohti totuutta ja valoa.<br /> * Velvoite vastata Prefektuurin temppeleiden toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.<br /> * Velvoite vastata oikeuden toteutumista Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite pitää kirjaa Prefektuurin valtuuskunnista.<br /> * Velvoite toimittaa maaherranvaalit kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon Mestarein kollegio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus valita, nimittää ja erottaa Prefektuurin tuomioherra, joka omaa korkeimman auktoriteetin tulkita lakia Prefektuurin mailla. Olkoon tuomioherralla oikeus toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen, sekä oikeus ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.<br /> * Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.<br /> * Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.<br /> * Oikeus hyväksyä maapäivien esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta Kollegion yksimielisellä päätöksellä.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle sekä oikeus päättää maapäivien jokaisen kuukauden säännönmukaisen kokouksen ajankohta. Päätöksen kokousajankohdasta tekee ensisijaisesti temppelinherra ja kokouksesta on tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei Kollegio toisin päätä.<br /> <br /> ===== IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT =====<br /> <br /> Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa. <br /> <br /> Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella. <br /> <br /> Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet kaikkien oikeutettujen äänistä, eli ''yksinkertaisen enemmistön''. Jos esitys on säädetty vaatimaan ''määräenemmistön'', vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa kaikista oikeutettujen äänistä. Mikäli istunnosta on poissa riittävästi oikeutettuja edustajia siten, että äänestystulos olisi mahdollisesti erilainen heidän läsnäollessaan, on puheenjohtajalla oikeus pöydätä esitys käsiteltäväksi seuraavassa istunnossa. Mikäli seuraavassakaan istunnossa ei saada aiemmin poissaolleiden äänioikeutettujen ääntä, päätetään esityksestä vallitsevan äänestystuloksen mukaisesti.<br /> <br /> Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa. <br /> <br /> Toimikoon maapäivien istuntojen puheenjohtajana temppelinherra, tai tämän ollessa estynyt, muu Mestarein kollegion valitsema puheenjohtaja. Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä senhetkinen maapäivien puheenjohtaja.<br /> <br /> Maapäivien äänestyksen ollessa tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaiskoon. Muutoin puheenjohtaja pidättäytyköön äänestämästä, säilyttääkseen puolueettomuutensa.<br /> <br /> Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.<br /> * Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.<br /> * Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.<br /> * Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä. <br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.<br /> * Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitä oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.<br /> * Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.<br /> * Oikeus esittää Mestarein kollegiolle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella. <br /> <br /> ====== '''I. YLEISET RIKOKSET''' ======<br /> * Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.<br /> * Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.<br /> * Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.<br /> * Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.<br /> * Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.<br /> * Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.<br /> * Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.<br /> * Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.<br /> * Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.<br /> * Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.<br /> * Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.<br /> * Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.<br /> * Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.<br /> * Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.<br /> <br /> ====== '''II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN''' ======<br /> “''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''<br /> <br /> Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. <br /> <br /> Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:<br /> <br /> * Vituurein häpäisy.<br /> * Laiton ihmisveren vuodatus.<br /> * Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.<br /> * Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.<br /> * Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.<br /> * Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> <br /> Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.<br /> * Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan. <br /> * Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.<br /> <br /> Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita. <br /> * Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi. <br /> * Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> <br /> ====== '''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai Mestarein kollegio on myöntänyt kansalaisuuden. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet, elleivät he ole rikkoneet Prefektuurin lakeja, tai muita Prefektuurin alueella voimassa olevia julkisia säännöksiä.<br /> <br /> ====== '''II. KANSALAISEN OIKEUDET''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.<br /> * Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.<br /> * Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun oppineen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.<br /> * Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.<br /> * Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.<br /> * Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.<br /> * Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.<br /> * Oikeus nousta aseisiin maaherraa vastaan, mikäli maaherra ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.<br /> <br /> <br /> ====== '''III. OPPINEIDEN OIKEUDET''' ======<br /> Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.<br /> <br /> ====== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET======<br /> On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, ''“älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”''. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.<br /> <br /> ====== '''V. VIERAIDEN OIKEUDET''' ======<br /> * Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.<br /> * Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.<br /> * Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> <br /> ====== '''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA''' ======<br /> <br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:<br /> <br /> * Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.<br /> * Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.<br /> * Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.<br /> * Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.<br /> * Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.<br /> <br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> <br /> =====I. NATAIN DAIMIOKUNTA=====<br /> <br /> Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Maaherran aika on rajallinen ja on siksi viisasta keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Kuitenkin, ei koskaan tule unohtaa kokonaisuutta tärkeimpään keskittyessä. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa vaikka hallinto keskittyy Zenyaran saarelle. Viisas jakaa vastuunsa varmistaakseen vastuiden hoitamisen, ja olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. Toimikoon Daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki. <br /> <br /> =====II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA=====<br /> <br /> Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.<br /> <br /> Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.<br /> * Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.<br /> * Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> <br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4074 2026-01-25T00:27:24Z

<p>Qn2: Vielä pieni stilistinen muutos :)</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''24.1.2026:''' Voudin nimike korvattiin koko lainsäädännössä kirstunherralla. Artiklan IV. kieltä ylimystön oikeuksista selkeytettiin, ja kansalaisten oikeutta kutsua maapäivät koolle ilman varoitusaikaa muutettiin. Hallintosäännöstä poistettiin Mestarein Kollegion tuomarina toimiminen ja sen tilalle säädettiin oikeus valita tuomioherra, jolle siirrettiin aiemmin mestareille kuuluneet tuomiovaltaan liittyvät tehtävät. Poistettiin hallintosäännöstä vaatimus Kollegion yksimielisyydestä maapäivien koollekutsumisessa ilman varoitusaikaa.<br /> <br /> '''15.11.2025:''' Korotettu veroprosentti (20%) nykyisen taloussuunnitelman mukaiseksi, lisätty maapäiville oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esitykset viranhaltijoiden erottamisista, määrätty maapäivät järjestettäväksi normaalioloissa vain Prefektuurin mailla ja lisätty rikoslakiin &quot;rakennusvirhe&quot; ja &quot;aateluus&quot;.<br /> <br /> '''28.9.2025:''' Uusittu täysin hallintosääntö, tärkeimpänä lisätty kohta maapäivistä ja muutettu maaherran sekä Mestarein Kollegion tehtäviä ja oikeuksia. Liitetty entinen artikla III, Virrasta, osaksi artiklaa II, Rikoksista. Lisätty uusi rikos, virkarikos. Luotu uusi artikla III, Prefektuurin Soturistosta, jossa säädetään soturiston toiminnasta. Muokattu artiklaa IV, Matkaajain Oikeuksista. Muokattu artikla V, Prefektuurin Taloudesta, vastaamaan uutta hallintosääntöä. Lisätty artikla VI, Natain Daimiokunnasta.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Jipes Yöailakki''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> <br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ====== '''I. PREFEKTUURIN HALLINTO''' ======<br /> ''“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''<br /> <br /> Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.<br /> <br /> Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Mestarein kollegio. Antakoon Kollegio maaherralle ja maapäiville hengellistä ja oikeudellista neuvontaa. Olkoon Kollegiolla valtuus ja velvoite valvoa, rajata ja tarvittaessa hillitä maaherran ja maapäivien vallankäyttöä, siten kun tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön, maaherran allekirjoituksen sekä Mestarein kollegion hyväksynnän.<br /> <br /> ====== '''II. PREFEKTUURIN MAAHERRA''' ======<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaa Mestarein kollegio, tätä johtaen temppelinherra. Jos jokin Kollegion jäsen on ehdolla toimitettavassa vaalissa, on hänen jäävättävä itsensä vaalin järjestämisestä.<br /> <br /> Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta. Mestarein kollegio vastaa maaherranvaalin käytännön toimituksesta maapäivien istunnossa.<br /> <br /> Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.<br /> <br /> Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.<br /> <br /> Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.<br /> * Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.<br /> * Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.<br /> <br /> Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.<br /> * Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.<br /> * Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.<br /> * Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.<br /> * Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle, kuitenkin vähintään neljän päivän varoitusajalla.<br /> * Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.<br /> * Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.<br /> <br /> ====== '''III. MESTAREIN KOLLEGIO''' ======<br /> Totuudenpolun oppineilla on keskeinen asema Prefektuurissa. Oppineista viisaimmat, totuuden mestarit, toimivat moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; täten on luontaista, että Kollegio toimii maaherran sekä maapäivien valtaa rajaavana ja tarkkailevana voimana.<br /> <br /> Mestarein kollegiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja totuuden opin säilyminen.<br /> * Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.<br /> * Velvoite opasta kansaa polulla kohti totuutta ja valoa.<br /> * Velvoite vastata Prefektuurin temppeleiden toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.<br /> * Velvoite vastata oikeuden toteutumista Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite pitää kirjaa Prefektuurin valtuuskunnista.<br /> * Velvoite toimittaa maaherranvaalit kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon Mestarein kollegio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus valita, nimittää ja erottaa Prefektuurin tuomioherra, joka omaa korkeimman auktoriteetin tulkita lakia Prefektuurin mailla. Olkoon tuomioherralla oikeus toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen, sekö oikeus ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.<br /> * Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.<br /> * Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.<br /> * Oikeus hyväksyä maapäivien esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta Kollegion yksimielisellä päätöksellä.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle sekä oikeus päättää maapäivien jokaisen kuukauden säännönmukaisen kokouksen ajankohta. Päätöksen kokousajankohdasta tekee ensisijaisesti temppelinherra ja kokouksesta on tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei Kollegio toisin päätä.<br /> <br /> ===== IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT =====<br /> <br /> Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa. <br /> <br /> Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella. <br /> <br /> Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet kaikkien oikeutettujen äänistä, eli ''yksinkertaisen enemmistön''. Jos esitys on säädetty vaatimaan ''määräenemmistön'', vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa kaikista oikeutettujen äänistä. Mikäli istunnosta on poissa riittävästi oikeutettuja edustajia siten, että äänestystulos olisi mahdollisesti erilainen heidän läsnäollessaan, on puheenjohtajalla oikeus pöydätä esitys käsiteltäväksi seuraavassa istunnossa. Mikäli seuraavassakaan istunnossa ei saada aiemmin poissaolleiden äänioikeutettujen ääntä, päätetään esityksestä vallitsevan äänestystuloksen mukaisesti.<br /> <br /> Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa. <br /> <br /> Toimikoon maapäivien istuntojen puheenjohtajana temppelinherra, tai tämän ollessa estynyt, muu Mestarein kollegion valitsema puheenjohtaja. Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä senhetkinen maapäivien puheenjohtaja.<br /> <br /> Maapäivien äänestyksen ollessa tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaiskoon. Muutoin puheenjohtaja pidättäytyköön äänestämästä, säilyttääkseen puolueettomuutensa.<br /> <br /> Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.<br /> * Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.<br /> * Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.<br /> * Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä. <br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.<br /> * Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitä oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.<br /> * Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.<br /> * Oikeus esittää Mestarein kollegiolle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella. <br /> <br /> ====== '''I. YLEISET RIKOKSET''' ======<br /> * Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.<br /> * Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.<br /> * Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.<br /> * Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.<br /> * Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.<br /> * Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.<br /> * Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.<br /> * Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.<br /> * Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.<br /> * Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.<br /> * Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.<br /> * Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.<br /> * Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.<br /> * Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.<br /> <br /> ====== '''II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN''' ======<br /> “''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''<br /> <br /> Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. <br /> <br /> Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:<br /> <br /> * Vituurein häpäisy.<br /> * Laiton ihmisveren vuodatus.<br /> * Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.<br /> * Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.<br /> * Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.<br /> * Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> <br /> Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.<br /> * Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan. <br /> * Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.<br /> <br /> Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita. <br /> * Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi. <br /> * Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> <br /> ====== '''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai Mestarein kollegio on myöntänyt kansalaisuuden. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet, elleivät he ole rikkoneet Prefektuurin lakeja, tai muita Prefektuurin alueella voimassa olevia julkisia säännöksiä.<br /> <br /> ====== '''II. KANSALAISEN OIKEUDET''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.<br /> * Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.<br /> * Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun oppineen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.<br /> * Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.<br /> * Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.<br /> * Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.<br /> * Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.<br /> * Oikeus nousta aseisiin maaherraa vastaan, mikäli maaherra ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.<br /> <br /> <br /> ====== '''III. OPPINEIDEN OIKEUDET''' ======<br /> Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.<br /> <br /> ====== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET======<br /> On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, ''“älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”''. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.<br /> <br /> ====== '''V. VIERAIDEN OIKEUDET''' ======<br /> * Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.<br /> * Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.<br /> * Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> <br /> ====== '''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA''' ======<br /> <br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:<br /> <br /> * Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.<br /> * Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.<br /> * Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.<br /> * Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.<br /> * Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.<br /> <br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> <br /> =====I. NATAIN DAIMIOKUNTA=====<br /> <br /> Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Maaherran aika on rajallinen ja on siksi viisasta keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Kuitenkin, ei koskaan tule unohtaa kokonaisuutta tärkeimpään keskittyessä. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa vaikka hallinto keskittyy Zenyaran saarelle. Viisas jakaa vastuunsa varmistaakseen vastuiden hoitamisen, ja olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. Toimikoon Daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki. <br /> <br /> =====II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA=====<br /> <br /> Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.<br /> <br /> Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.<br /> * Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.<br /> * Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> <br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Viiden_Totuuden_Prefektuurin_Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4073 2026-01-25T00:03:36Z

<p>Qn2: Päivitetty kaikki lainkohdat yhteensopiviksi päivän hallintosäännön muokkausten kanssa, lisäksi pääosin stilistisiä muutoksia</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''24.1.2026:''' Voudin nimike korvattiin koko lainsäädännössä kirstunherralla. Artiklan IV. kieltä ylimystön oikeuksista selkeytettiin, ja kansalaisten oikeutta kutsua maapäivät koolle ilman varoitusaikaa muutettiin. Hallintosäännöstä poistettiin Mestarein Kollegion tuomarina toimiminen ja sen tilalle säädettiin oikeus valita tuomioherra, jolle siirrettiin aiemmin mestareille kuuluneet tuomiovaltaan liittyvät tehtävät. Poistettiin hallintosäännöstä vaatimus Kollegion yksimielisyydestä maapäivien koollekutsumisessa ilman varoitusaikaa.<br /> <br /> '''15.11.2025:''' Korotettu veroprosentti (20%) nykyisen taloussuunnitelman mukaiseksi, lisätty maapäiville oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esitykset viranhaltijoiden erottamisista, määrätty maapäivät järjestettäväksi normaalioloissa vain Prefektuurin mailla ja lisätty rikoslakiin &quot;rakennusvirhe&quot; ja &quot;aateluus&quot;.<br /> <br /> '''28.9.2025:''' Uusittu täysin hallintosääntö, tärkeimpänä lisätty kohta maapäivistä ja muutettu maaherran sekä Mestarein Kollegion tehtäviä ja oikeuksia. Liitetty entinen artikla III, Virrasta, osaksi artiklaa II, Rikoksista. Lisätty uusi rikos, virkarikos. Luotu uusi artikla III, Prefektuurin Soturistosta, jossa säädetään soturiston toiminnasta. Muokattu artiklaa IV, Matkaajain Oikeuksista. Muokattu artikla V, Prefektuurin Taloudesta, vastaamaan uutta hallintosääntöä. Lisätty artikla VI, Natain Daimiokunnasta.}}<br /> ----<br /> <br /> = &lt;div style='text-align:center;'&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö =<br /> <br /> &lt;big&gt;&lt;div style='text-align:center; color:#E2A02D;'&gt;བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ&lt;/div&gt;&lt;/big&gt;<br /> <br /> <br /> &lt;div style='text-align:center;'&gt;“''Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”''<br /> <br /> [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|300px]]<br /> <br /> ''Antanut Vituurein jalona''<br /> <br /> ''vuonna 671,''<br /> <br /> '''&lt;big&gt;Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät&lt;/big&gt;'''<br /> <br /> <br /> <br /> ''Allekirjoittanut,''<br /> <br /> '''ཐི༏ཋྀ󠀮''' ''Maaherra Jipes Yöailakki''<br /> <br /> ----<br /> ===&lt;div style='text-align:left;'&gt;Sisältö&lt;/div&gt;===<br /> <br /> &lt;div style='text-align:left;'&gt;''I.'' ''Prefektuurin Hallintosääntö''<br /> <br /> ''II.'' ''Rikoksista''<br /> <br /> ''III.'' ''Prefektuurin Soturistosta''<br /> <br /> ''IV.'' ''Matkaajain Oikeuksista''<br /> <br /> ''V.'' ''Prefektuurin Taloudesta''<br /> <br /> ''VI.'' ''Natain Daimiokunnasta''<br /> <br /> ----<br /> <br /> === JOHDANTO: ===<br /> Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.<br /> <br /> Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö ===<br /> <br /> ''Me, Prefektuurin kansa,''<br /> <br /> ''Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,''<br /> <br /> ''juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,''<br /> <br /> ''täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.''<br /> <br /> ====== '''I. PREFEKTUURIN HALLINTO''' ======<br /> ''“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”''<br /> <br /> Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.<br /> <br /> Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Mestarein kollegio. Antakoon Kollegio maaherralle ja maapäiville hengellistä ja oikeudellista neuvontaa. Olkoon Kollegiolla valtuus ja velvoite valvoa, rajata ja tarvittaessa hillitä maaherran ja maapäivien vallankäyttöä, siten kun tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.<br /> <br /> Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön, maaherran allekirjoituksen sekä Mestarein kollegion hyväksynnän.<br /> <br /> ====== '''II. PREFEKTUURIN MAAHERRA''' ======<br /> Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaa Mestarein kollegio, tätä johtaen temppelinherra. Jos jokin Kollegion jäsen on ehdolla toimitettavassa vaalissa, on hänen jäävättävä itsensä vaalin järjestämisestä.<br /> <br /> Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta. Mestarein kollegio vastaa maaherranvaalin käytännön toimituksesta maapäivien istunnossa.<br /> <br /> Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.<br /> <br /> Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.<br /> <br /> Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.<br /> * Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.<br /> * Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.<br /> <br /> Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.<br /> * Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.<br /> * Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.<br /> * Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.<br /> * Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle, kuitenkin vähintään neljän päivän varoitusajalla.<br /> * Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.<br /> * Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.<br /> <br /> ====== '''III. MESTAREIN KOLLEGIO''' ======<br /> Totuudenpolun oppineilla on keskeinen asema Prefektuurissa. Oppineista viisaimmat, totuuden mestarit, toimivat moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; täten on luontaista, että Kollegio toimii maaherran sekä maapäivien valtaa rajaavana ja tarkkailevana voimana.<br /> <br /> Mestarein kollegiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja totuuden opin säilyminen.<br /> * Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.<br /> * Velvoite opasta kansaa polulla kohti totuutta ja valoa.<br /> * Velvoite vastata Prefektuurin temppeleiden toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.<br /> * Velvoite valvoa oikeuden toteutumista Prefektuurin mailla.<br /> * Velvoite pitää kirjaa Prefektuurin valtuuskunnista.<br /> * Velvoite toimittaa maaherranvaalit kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon Mestarein kollegio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus valita, nimittää ja erottaa Prefektuurin tuomioherra, joka omaa korkeimman auktoriteetin tulkita lakia Prefektuurin mailla. Olkoon tuomioherralla oikeus toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen, ja ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.<br /> * Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.<br /> * Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.<br /> * Oikeus hyväksyä maapäivien esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta Kollegion yksimielisellä päätöksellä.<br /> * Oikeus kutsua maapäivät koolle sekä oikeus päättää maapäivien jokaisen kuukauden säännönmukaisen kokouksen ajankohta. Päätöksen kokousajankohdasta tekee ensisijaisesti temppelinherra ja kokouksesta on tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei Kollegio toisin päätä.<br /> <br /> ===== IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT =====<br /> <br /> Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa. <br /> <br /> Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella. <br /> <br /> Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet kaikkien oikeutettujen äänistä, eli ''yksinkertaisen enemmistön''. Jos esitys on säädetty vaatimaan ''määräenemmistön'', vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa kaikista oikeutettujen äänistä. Mikäli istunnosta on poissa riittävästi oikeutettuja edustajia siten, että äänestystulos olisi mahdollisesti erilainen heidän läsnäollessaan, on puheenjohtajalla oikeus pöydätä esitys käsiteltäväksi seuraavassa istunnossa. Mikäli seuraavassakaan istunnossa ei saada aiemmin poissaolleiden äänioikeutettujen ääntä, päätetään esityksestä vallitsevan äänestystuloksen mukaisesti.<br /> <br /> Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa. <br /> <br /> Toimikoon maapäivien istuntojen puheenjohtajana temppelinherra, tai tämän ollessa estynyt, muu Mestarein kollegion valitsema puheenjohtaja. Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä senhetkinen maapäivien puheenjohtaja.<br /> <br /> Maapäivien äänestyksen ollessa tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaiskoon. Muutoin puheenjohtaja pidättäytyköön äänestämästä, säilyttääkseen puolueettomuutensa.<br /> <br /> Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.<br /> * Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.<br /> * Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.<br /> <br /> Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.<br /> * Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä. <br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.<br /> * Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitä oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.<br /> * Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.<br /> * Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.<br /> * Oikeus esittää Mestarein kollegiolle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA II: Rikoksista ===<br /> “''Ihmisiin ei tule luottaa.”''<br /> <br /> Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella. <br /> <br /> ====== '''I. YLEISET RIKOKSET''' ======<br /> * Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.<br /> * Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.<br /> * Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.<br /> * Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.<br /> * Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.<br /> * Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.<br /> * Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.<br /> * Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.<br /> * Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.<br /> * Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.<br /> * Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.<br /> * Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.<br /> * Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.<br /> * Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.<br /> <br /> ====== '''II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN''' ======<br /> “''Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”''<br /> <br /> Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata. <br /> <br /> Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:<br /> <br /> * Vituurein häpäisy.<br /> * Laiton ihmisveren vuodatus.<br /> * Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.<br /> * Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.<br /> * Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.<br /> * Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.<br /> * Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === '''ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta''' ===<br /> <br /> Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.<br /> <br /> Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:<br /> <br /> * Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.<br /> * Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan. <br /> * Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.<br /> <br /> Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita. <br /> * Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi. <br /> * Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.<br /> ⠀<br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista ===<br /> <br /> ====== '''I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai Mestarein kollegio on myöntänyt kansalaisuuden. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet, elleivät he ole rikkoneet Prefektuurin lakeja, tai muita Prefektuurin alueella voimassa olevia julkisia säännöksiä.<br /> <br /> ====== '''II. KANSALAISEN OIKEUDET''' ======<br /> Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.<br /> * Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.<br /> * Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun oppineen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.<br /> * Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.<br /> * Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.<br /> * Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.<br /> * Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.<br /> * Oikeus nousta aseisiin maaherraa vastaan, mikäli maaherra ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.<br /> <br /> <br /> ====== '''III. OPPINEIDEN OIKEUDET''' ======<br /> Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.<br /> * Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.<br /> <br /> ====== IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET======<br /> On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, ''“älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”''. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:<br /> * Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.<br /> * Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.<br /> <br /> ====== '''V. VIERAIDEN OIKEUDET''' ======<br /> * Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.<br /> * Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.<br /> * Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.<br /> <br /> ----<br /> <br /> === ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta ===<br /> <br /> ====== '''I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA''' ======<br /> <br /> Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:<br /> <br /> * Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.<br /> * Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.<br /> * Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.<br /> * Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.<br /> * Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.<br /> <br /> === ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta ===<br /> <br /> =====I. NATAIN DAIMIOKUNTA=====<br /> <br /> Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Maaherran aika on rajallinen ja on siksi viisasta keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Kuitenkin, ei koskaan tule unohtaa kokonaisuutta tärkeimpään keskittyessä. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa vaikka hallinto keskittyy Zenyaran saarelle. Viisas jakaa vastuunsa varmistaakseen vastuiden hoitamisen, ja olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. Toimikoon Daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki. <br /> <br /> =====II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA=====<br /> <br /> Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.<br /> <br /> Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:<br /> <br /> * Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.<br /> * Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.<br /> * Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.<br /> * Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.<br /> <br /> Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:<br /> <br /> * Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.<br /> * Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.<br /> * Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.<br /> * Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.<br /> * Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.<br /> * Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.<br /> * Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.<br /> * Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.<br /> <br /> ----&lt;div style='text-align:right;'&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;text-align:right; color:#990000;&quot;&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{Laki|Alue=Valtakunta}}</div>

Qn2