https://sarastus.net/wiki/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Termesh 2026-05-01T05:36:24Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.42.3 https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4908 2026-04-19T19:45:05Z

<p>Termesh: Lisätty lainsäädäntölistaan Alava, vaakuna lisättävä myöhemmin.</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == Valtakunnan perustuslaki ==<br /> [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]] poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo [[keskushallinto]] ylläpidon avustamana mutta sen rikkomisesta rangaistaan roolipelillisin keinoin, viimekädessä karkotuksella.<br /> <br /> == Paikalliset lainsäädännöt ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Alavan käskyt|Alava]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Aura vaakuna.png|64x64px]][[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:hallavaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Kalmakorpi_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Kalmakorven lakikokoelma|Kalmakorpi]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Magnan Lakikodeksi|Magna]] ===<br /> <br /> :: [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Ketunsaaren lakikirja|'''Ketunsaari''']]<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> :: [[Tiedosto:Vehmasveren_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Sauran ja Siimelän laki|'''Saura ja Siimelä''']]<br /> <br /> === [[Tiedosto:peltava.png|64x64px|Peltavan herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Peltava|Peltava]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> === [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuuri]] ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Alavan_k%C3%A4skyt&diff=4907 2026-04-19T19:42:49Z

<p>Termesh: Luotu Alavan lainsäädäntösivu</p> <hr /> <div>= &lt;big&gt;Alavan käskyt&lt;/big&gt; =<br /> <br /> ''”Hänen majesteettinsa Kuningas Virankannos I:n ja Kaik’Äidin siunaamana kuuluu Alavan käskyt seuraavasti;”''<br /> <br /> == Käsky Alavasta ==<br /> <br /> ====== I Abbedissa ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Abbedissa on kruunun vasalli. Abbedissalla on absoluuttinen käskyvalta Alavan alueella. Abbedissa vastaa uskon puhtaudesta ja luostarista.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== II Apotti ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Apotti johtaa Alavan neuvostoa abbedissan alaisuudessa. Apotti vastaa koko läänin turvallisuudesta, järjestyksestä sekä luostarista. Apotilla on käskyvalta Alavan alueella.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== III Kamreeri ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Kamreeri vastaa koko läänin taloudesta sekä verottamisesta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== IV Lainlausuja ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Lainlausuja on Alavan ja abbedissan nimittämä henkilö, jolla on Alavalla tuomiovalta ja joka ylläpitää Alavan lainsäädäntöä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== V Ritarikunta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Apotti johtaa Alavan ritarikunnan toimintaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Ritarikunta ylläpitää Alavan järjestystä, puolustusta ja suojelusta läänin alueella. Ritarikunta käyttää Alavalla toimeenpanovaltaa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> == Uskon käsky ==<br /> <br /> ====== I Uskonto ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Alava tunnustaa vain ja ainoastaan yhden uskonnon, Kalpean Tähden Uskonnon.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Mitään muuta uskontoa, kuin Alavan ja kruunun tunnustamaa uskontoa ei saa harjoittaa julkisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== II Harhaoppi ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Harhaopiksi Alavalla katsotaan minkä tahansa muun kuin Alavan tunnustaman uskonnon julkinen harjoittaminen sekä uskonnon harjoittaminen muulla, kuin Kalpean Tähden Kirkon ja abbedissan osoittamalla tavalla.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Harhaopiksi katsottakoon myös Kalpean Tähden Uskontoa vastaan käyvät käsitteet ja uskomukset.&lt;/div&gt;<br /> <br /> == Käsky alueesta ==<br /> <br /> ====== I Alavan alue ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Alavan alue muodostuu läntisestä Hiidensaaren niemimaasta Hiidenkielen ja Hiidenhampaan jokien välillä.<br /> &lt;/div&gt;<br /> <br /> == Käsky verotuksesta ==<br /> <br /> <br /> ====== I Kaupankäyntivero ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Alavan yleinen kaupankäynnin veroprosentti on 10 %.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== II Verotusalueesta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Kaupankäynnin verotus on käytössä koko läänin alueelle. &lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Myyntitoimitus toisesta läänistä Alavalle ei katsota verotettavaksi kaupankäynniksi läänin alueella.&lt;/div&gt;<br /> <br /> == Tuomiokäsky ==<br /> <br /> ====== I Tuomioistuin ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Abbedissa tai tämän nimittämä lainlausuja toimii tuomarina Alavan tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettujen tapausten arvioinnissa.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== II Ritarikunnan toiminta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Ritarikunnan jäsenet sekä apotti voivat lievistä rikoksista selvässä tapauksessa toimeenpanna rangaistuksen välittömästi ilman erillistä oikeudenkäyntiä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== III Rangaistuksista ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Tuomarina toimiva käskekööt rangaistukseksi vain jotain seuraavista; pakkorukous, määräys pyhiinvaellukseen, vankeusrangaistukseen, raipparangaistus, polttomerkintä tai työvankeus.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Vakavissa tapauksissa rangaistukseksi jotain seuraavista; verikosto, vesihautaus, rovioteloitus, tuhannen sivalluksen kuolema, teloitus, pysyvän vamman tuottaminen, vankeusrangaistus, polttomerkintä tai työvankeus.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Rikoksen yrittämisestä tuomittakoon puolet siitä, mitä onnistuneesti tehdystä rikoksesta tuomittaisiin.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Osallisuudesta tai yllytyksestä rikokseen sekä sellaisen toimeksiannosta tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== IV Rikoksista ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Rikoksista säädetään käskyssä hyveistä. Se, joka näitä rikkoo, tuomittakoon Alavan tuomioistuimessa tuomarin arvion mukaisesti.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== V Rikoksen tekopaikasta ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Alavan tuomioistuimessa arvioidaan ensisijaisesti vain Alavan alueella tapahtuneiden rikosten tuomitsemista.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Toisen läänin alueella rikollistoiminnasta epäillyt tai tuomitut henkilöt voidaan vangita ja palauttaa kohtaamaan oikeus tai rangaistus alueella, jossa ovat lakia rikkoneet.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== VI Luostarin jäsenistä ja yksityishenkilöistä ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Luostarin jäsentä vastaan tehty rikos katsottakoon aina rikokseksi koko lääniä kohtaan. Näistä rikoksista rangaistakoon lujemmin, kuin rikoksista yksityishenkilöitä kohtaan.&lt;/div&gt;<br /> <br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Yksityishenkilöihin lukeutuvat Alavan läänin tavalliset asukkaat sekä läänin ulkopuoliset Sarastuksen täysivaltaiset kansalaiset.&lt;/div&gt;<br /> <br /> == Käsky armosta ==<br /> <br /> ====== I Armon jako ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Abbedissalla on oikeus armahtaa rikoksesta syytetty tai tuomittu henkilö, tai lieventää tuomitun henkilön rangaistusta.&lt;/div&gt;<br /> <br /> == Käsky hyveistä ==<br /> <br /> ====== I ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Papitar johdattakoon meitä kohti Sarastusta Iäistä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä seuraa ohjeita epäpyhien, älä harhaoppia harjoita.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Se, joka harjoittaa harhaoppia on tuomittava. Hän antautukoon todellisen Uskon mahdin alle ja oppikoon virheistään.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== II ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Kuningas arvokas, oikeamielisyydellänsä tuomion antaa ja riidat oikaisee.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä Kirkon toimituksessa tai muussa asemassa käytä valtaasi väärin, saatika Alavan intressien vastaisesti.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä petä Alavaa äläkä sen Uskoa. Luostarin jäsenen vahingoittaminen katsottakoon Alavan pettämiseksi.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== III ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Soturi suojelkoon meitä. Hän valakoon sydämemme rohkeudella.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä tapa saatika murhaa toista. Toisen vahingoittaminenkin olkoon kielletty, jollei tähän ole täytäntöönpanovallan mukaista perustetta. Älä myöskään toista uhkaile tai kiristä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== IV ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Tahdikkaasti käy opit Oppineen. Se joka viisauden käskyä rikkoo, tuomittakoon.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä toimi vastoin Kalpean Tähden Uskonnon, äläkä sen oppeja solvaa. Ei muutoinkaan tule Alavalla epäkunnioittavasti toista kohtaan käyttäytyä.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä myöskään paljasta läänin salaisuuksia tai muutoin aiheuta haittaa läänille tai luostarille. Tunkeutuminen Alavan läänin rajatuille alueille olkoon myös kiellettyä.&lt;/div&gt;<br /> <br /> ====== V ======<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Siunatkoon Renki kädet, jotka työtä tekevät.&lt;/div&gt;<br /> : &lt;div style=&quot;margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;Älä varasta. Älä murtaudu toisen lukittuun tilaan tai tunkeile. Älä veropetosta tee. Älä huijaa toista kaupankäynnissä taikka muutoin.&lt;/div&gt;</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Sauran_ja_Siimel%C3%A4n_laki&diff=4692 2026-03-26T18:24:39Z

<p>Termesh: Kirjoitusvirheen korjaus</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''26.3.2026:''' Päivitetty II luvun 2 § muotoilua, katoilla kiipeilyn luvanvaraisuus.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> == Sauran ja Siimelän laki ==<br /> <br /> Tämä laki, Saronian ruhtinaan armosta, on osa Saronian lainsäädäntöä, mutta on voimassa vain alueellisesti.<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Yleistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Lainkäyttöpiiri|Sisältö=Tätä lakia sovelletaan Saurassa ja Siimelässä, Saronian ruhtinaan armosta.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Luokittelu|Sisältö=Saura ja Siimelä ovat molemmat Saronian lainsäädännössä tarkoitettuja asutuskeskuksia.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Tuomiovalta|Sisältö=Tämän lain soveltamisesta ja ja tuomiovallan käytöstä vastaa Saronian käräjät, siten kuin Saronan lainsäädännössä asiasta säädetään.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Alueelliset säädökset''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Saura ja Siimelä muodostavat oman verotusalueensa Saronian sisällä. Veroa maksetaan Saurassa ja Siimelässä Vehmasveren suvun edustajalle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saurassa ja Siimelässä kerätään kauppaveroa. Kaikesta kaupankäynnistä Saurassa ja Siimelässä tulee maksaa veroa 20 prosenttia myyntihinnasta.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Saurassa on sallittua kiipeillä itse omistamansa kiinteistön katolla. Muiden henkilöiden omistamien kiinteistöjen katolla kiipeily muutoin kuin kiinteistön omistajan luvalla on Saronian lainsäädännön tapaan kielletty. Tämän kiellon vastainen toiminta on tulkittava Saronian rikoslain VII luvun 2 § tarkoitetuksi yksityisrauhan häirinnäksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Täydenkuun simat|Sisältö=Siimelän alueella on kiellettyä juoda simaa täydenkuun aikaan, jollei tähän saa erikoislupaa. Erikoislupaan tarvitaan virkaatekevän Saronian vartioston kapteenin sinetöimä hyväksyntälupalappu.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kalastajan etiketti|Sisältö=Siimelän alueella tulee noudattaa sopivaa etikettiä kalastaessa. Etikettiin kuuluu kanssakalastajien tervehdys sekä yksittäisten raakojen kalojen vaihtaminen päittäin. Etiketin huomiotta jättäminen tai rikkominen on tuomittavaa Saronian rikoslain VI luvun 6 § säädetyn mukaisesti epärehtinä kaupankäyntinä.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Sauran_ja_Siimel%C3%A4n_laki&diff=4687 2026-03-26T15:38:27Z

<p>Termesh: II luvun 2 § muotoilu</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''26.3.2026:''' Päivitetty II luvun 2 § muotoilua, katoilla kiipeilyn luvanvaraisuus.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> == Sauran ja Siimelän laki ==<br /> <br /> Tämä laki, Saronian ruhtinaan armosta, on osa Saronian lainsäädäntöä, mutta on voimassa vain alueellisesti.<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Yleistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Lainkäyttöpiiri|Sisältö=Tätä lakia sovelletaan Saurassa ja Siimelässä, Saronian ruhtinaan armosta.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Luokittelu|Sisältö=Saura ja Siimelä ovat molemmat Saronian lainsäädännössä tarkoitettuja asutuskeskuksia.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Tuomiovalta|Sisältö=Tämän lain soveltamisesta ja ja tuomiovallan käytöstä vastaa Saronian käräjät, siten kuin Saronan lainsäädännössä asiasta säädetään.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Alueelliset säädökset''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Saura ja Siimelä muodostavat oman verotusalueensa Saronian sisällä. Veroa maksetaan Saurassa ja Siimelässä Vehmasveren suvun edustajalle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saurassa ja Siimelässä kerätään kauppaveroa. Kaikesta kaupankäynnistä Saurassa ja Siimelässä tulee maksaa veroa 20 prosenttia myyntihinnasta.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Saurassa on sallittua kiipeillä itse omistamansa kiinteistön katolla. Muiden henkilöiden omistamien kiinteistöjen katolla kiipeily muutoin kuin luvatta on Saronian lainsäädännön tapaan kielletty. Tämän kiellon vastainen toiminta on tulkittava Saronian rikoslain VII luvun 2 § tarkoitetuksi yksityisrauhan häirinnäksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Täydenkuun simat|Sisältö=Siimelän alueella on kiellettyä juoda simaa täydenkuun aikaan, jollei tähän saa erikoislupaa. Erikoislupaan tarvitaan virkaatekevän Saronian vartioston kapteenin sinetöimä hyväksyntälupalappu.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kalastajan etiketti|Sisältö=Siimelän alueella tulee noudattaa sopivaa etikettiä kalastaessa. Etikettiin kuuluu kanssakalastajien tervehdys sekä yksittäisten raakojen kalojen vaihtaminen päittäin. Etiketin huomiotta jättäminen tai rikkominen on tuomittavaa Saronian rikoslain VI luvun 6 § säädetyn mukaisesti epärehtinä kaupankäyntinä.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Perustuslaki&diff=4425 2026-02-26T17:20:59Z

<p>Termesh: Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ajantasaisiksi.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.|type=delete}}<br /> <br /> {{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> '''26.2.2026:''' Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ('''7 §''') ajantasaisiksi.<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')<br /> &lt;br&gt;<br /> '''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')<br /> }}<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.<br /> <br /> Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.<br /> <br /> Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi [[Keskushallinto|keskushallinnon]] antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus|kansalaisuuden riistäminen]].<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.<br /> {{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut sekä puolueeton tuomioistuin. Jokaisella hoitosuhteen alaisella alueella tulee lisäksi olla saavutettavissa oleva kappeli, jossa jokainen alamainen voi harjoittaa kuninkaan (Kalpean Tähden) uskontoa, ellei asiasta ole ylipapittaren kanssa erityisesti toisin sovittu.}}<br /> {{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}<br /> {{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Alaläänitykset|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}<br /> {{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}<br /> {{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> '''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}<br /> {{Alapykälä|Nro=4.6|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}<br /> {{Alapykälä|Nro=4.7|Otsikko=Maankäyttöoikeus|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.''' <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.<br /> <br /> {{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen<br /> |Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vasallilla on oikeus määrittää lääninsä alueella voimassa olevan palvelumaksujen hinnaston, sekä sen miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}<br /> {{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija<br /> |Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa. Pankkivirkailija ei saa muokata pankkitilin tietoja, kuten omistajia, muutoin kuin pankkitilin omistajan pyytäessä tätä muutosta.}}}}{{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Karkotus|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=4399 2026-02-25T21:47:26Z

<p>Termesh: Lisätty lainsäädäntölistaan Sauran ja Siimelän laki</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnan]] alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Valtakunnan perustuslaki]] ==<br /> [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]] poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo [[keskushallinto]] ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.<br /> <br /> == Paikalliset lainsäädännöt ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Aura vaakuna.png|64x64px]][[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:hallavaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Kalmakorpi_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Kalmakorven lakikokoelma|Kalmakorpi]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Magnan_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Magnan Lakikodeksi|Magna]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Vehmasveren_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Sauran ja Siimelän laki|Saura ja Siimelä]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:peltava.png|64x64px|Peltavan herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Peltava|Peltava]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> === [[Tiedosto:Totuudenpolun_tunnus.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö|Viiden Totuuden Prefektuuri]] ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Sauran_ja_Siimel%C3%A4n_laki&diff=4398 2026-02-25T21:47:13Z

<p>Termesh: Lisätty Sauran ja Siimelän laki</p> <hr /> <div>= &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> == Sauran ja Siimelän laki ==<br /> <br /> Tämä laki, Saronian ruhtinaan armosta, on osa Saronian lainsäädäntöä, mutta on voimassa vain alueellisesti.<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Yleistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Lainkäyttöpiiri|Sisältö=Tätä lakia sovelletaan Saurassa ja Siimelässä, Saronian ruhtinaan armosta.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Luokittelu|Sisältö=Saura ja Siimelä ovat molemmat Saronian lainsäädännössä tarkoitettuja asutuskeskuksia.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Tuomiovalta|Sisältö=Tämän lain soveltamisesta ja ja tuomiovallan käytöstä vastaa Saronian käräjät, siten kuin Saronan lainsäädännössä asiasta säädetään.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Alueelliset säädökset''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Saura ja Siimelä muodostavat oman verotusalueensa Saronian sisällä. Veroa maksetaan Saurassa ja Siimelässä Vehmasveren suvun edustajalle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saurassa ja Siimelässä kerätään kauppaveroa. Kaikesta kaupankäynnistä Saurassa ja Siimelässä tulee maksaa veroa 20 prosenttia myyntihinnasta.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Saurassa on sallittua kiipeillä itse omistamansa kiinteistön katolla. Muiden henkilöiden omistamien kiinteistöjen katolla kiipeily on Saronian lainsäädännön tapaan kielletty. Tämän kiellon vastainen toiminta on tulkittava Saronian rikoslain VII luvun 2 § tarkoitetuksi yksityisrauhan häirinnäksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Täydenkuun simat|Sisältö=Siimelän alueella on kiellettyä juoda simaa täydenkuun aikaan, jollei tähän saa erikoislupaa. Erikoislupaan tarvitaan virkaatekevän Saronian vartioston kapteenin sinetöimä hyväksyntälupalappu.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kalastajan etiketti|Sisältö=Siimelän alueella tulee noudattaa sopivaa etikettiä kalastaessa. Etikettiin kuuluu kanssakalastajien tervehdys sekä yksittäisten raakojen kalojen vaihtaminen päittäin. Etiketin huomiotta jättäminen tai rikkominen on tuomittavaa Saronian rikoslain VI luvun 6 § säädetyn mukaisesti epärehtinä kaupankäyntinä.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=4394 2026-02-25T20:15:03Z

<p>Termesh: Muokattu maankäyttölakia ja talouslakia.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''25.2.2026:''' Lisätty maankäyttölain II luvun 6 §. Muutettu maankäyttölain III luvun 1.2 § sekä talouslain II luvun 1 ja 2 §.<br /> '''21.10.2025:''' Muutettu talouslain I luvun 2 § ja oikeudenkäymiskaaren 2 §. Uudistettu aatelistolain I- ja II-luvut.<br /> <br /> <br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Baobab-puut|Sisältö=Baobab-puut, eli apinanleipäpuut, ovat täysin rauhoitettuja Saroniassa ja näiden kaataminen on täysin kiellettyä, ellei ruhtinas anna käskyä tällaisen puun kaatamisesta.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily, jollei tätä ole aluetta koskevassa sääntelyssä sallittu. <br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltyinä pankkivirkailijoina toimii pankkiirit. Pankkiirit nimittää rahamestari.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho Saronian verotusalueella.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saurassa ja Siimelässä veroa kerätään Sauran ja Siimelän oman lainsäädännön mukaan. <br /> }}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian verotusalueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenet, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi. <br /> }}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai tämän kyseiseen tehtävään nimittämä henkilö.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Uskollisuudenvala|Sisältö=Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> ''“Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtakunnan aateli|Sisältö=Saronia tunnustaa aateliksi vain kruunun aateloimat henkilöt.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronialainen aateli|Sisältö=Kruunun aateloimalle henkille, joka on Saronialle uskollinen ja on osoittautunut läänille hyödylliseksi, voidaan myöntää Saroniassa erityinen titteli, jolloin hänestä tulee saronialainen aatelinen. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saronialaisia aatelisia velvoittaa III-luvussa säädetyt velvollisuudet.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saronialaiselle aatelisen titteli voidaan myöntää esimerkiksi liitännäisenä maaomistukseen tai tiettyyn tehtävään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut arvovaltaiset toimijat|Sisältö=Saronian lääni voi tunnustaa jonkin läänin, ritarikunnan tai muun organisaation “aateliset” tai “ritariston” merkkihenkilöinä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tällaiset merkkihenkilöt nauttikoon vastaavanlaista kunnioittavaa kohtelua kuin aateliset. Merkkihenkilöillä ei kuitenkaan tämän tunnustuksen myötä ole IV-luvussa määriteltyjä oikeuksia.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=3665 2025-10-21T15:46:42Z

<p>Termesh: Piti uudistuksessa poistaa Aatelistolain I luvun 1§ , tämä korjattu</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''21.10.2025:''' Muutettu talouslain I luvun 2 § ja oikeudenkäymiskaaren 2 §. Uudistettu aatelistolain I- ja II-luvut.<br /> <br /> '''25.4.2025:''' Lisätty rikoslain VI Lukuun §6-§8,<br /> lisätty maankäyttölain II Luvun §5 &amp; III §1.3,<br /> lisätty talouslain II Luvun §4-§6 &amp; III Luvun §4 sekä lisätty markkinalain I Luvun §2.<br /> Päivitetty Soleasaari-nimi Maankäyttölain III Luvun §1:n.<br /> <br /> '''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily. <br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltyinä pankkivirkailijoina toimii pankkiirit. Pankkiirit nimittää rahamestari.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenet, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi. <br /> }}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai tämän kyseiseen tehtävään nimittämä henkilö.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Uskollisuudenvala|Sisältö=Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> ''“Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtakunnan aateli|Sisältö=Saronia tunnustaa aateliksi vain kruunun aateloimat henkilöt.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronialainen aateli|Sisältö=Kruunun aateloimalle henkille, joka on Saronialle uskollinen ja on osoittautunut läänille hyödylliseksi, voidaan myöntää Saroniassa erityinen titteli, jolloin hänestä tulee saronialainen aatelinen. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saronialaisia aatelisia velvoittaa III-luvussa säädetyt velvollisuudet.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saronialaiselle aatelisen titteli voidaan myöntää esimerkiksi liitännäisenä maaomistukseen tai tiettyyn tehtävään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut arvovaltaiset toimijat|Sisältö=Saronian lääni voi tunnustaa jonkin läänin, ritarikunnan tai muun organisaation “aateliset” tai “ritariston” merkkihenkilöinä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tällaiset merkkihenkilöt nauttikoon vastaavanlaista kunnioittavaa kohtelua kuin aateliset. Merkkihenkilöillä ei kuitenkaan tämän tunnustuksen myötä ole IV-luvussa määriteltyjä oikeuksia.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=3661 2025-10-21T00:49:16Z

<p>Termesh: Muutoksia talouslakiin, oikeudenkäymiskaareen. Uudistettu aatelistolaki.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''21.10.2025:''' Muutettu talouslain I luvun 2 § ja oikeudenkäymiskaaren 2 §. Uudistettu aatelistolain I- ja II-luvut.<br /> <br /> '''25.4.2025:''' Lisätty rikoslain VI Lukuun §6-§8,<br /> lisätty maankäyttölain II Luvun §5 &amp; III §1.3,<br /> lisätty talouslain II Luvun §4-§6 &amp; III Luvun §4 sekä lisätty markkinalain I Luvun §2.<br /> Päivitetty Soleasaari-nimi Maankäyttölain III Luvun §1:n.<br /> <br /> '''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.<br /> <br /> '''24.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily. <br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltyinä pankkivirkailijoina toimii pankkiirit. Pankkiirit nimittää rahamestari.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenet, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi. <br /> }}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai tämän kyseiseen tehtävään nimittämä henkilö.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Mikäli aateli saa tittelin Saroniasta, vannoo hän myös uskollisuudenvalan suoraan ruhtinaalle. Uskollisuudenvalaa ja aatelinvalaa ei tarvitse välttämättä antaa samassa tilaisuudessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Uskollisuudenvala|Sisältö=Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> ''“Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtakunnan aateli|Sisältö=Saronia tunnustaa aateliksi vain kruunun aateloimat henkilöt.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronialainen aateli|Sisältö=Kruunun aateloimalle henkille, joka on Saronialle uskollinen ja on osoittautunut läänille hyödylliseksi, voidaan myöntää Saroniassa erityinen titteli, jolloin hänestä tulee saronialainen aatelinen. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saronialaisia aatelisia velvoittaa III-luvussa säädetyt velvollisuudet.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saronialaiselle aatelisen titteli voidaan myöntää esimerkiksi liitännäisenä maaomistukseen tai tiettyyn tehtävään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut arvovaltaiset toimijat|Sisältö=Saronian lääni voi tunnustaa jonkin läänin, ritarikunnan tai muun organisaation “aateliset” tai “ritariston” merkkihenkilöinä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tällaiset merkkihenkilöt nauttikoon vastaavanlaista kunnioittavaa kohtelua kuin aateliset. Merkkihenkilöillä ei kuitenkaan tämän tunnustuksen myötä ole IV-luvussa määriteltyjä oikeuksia.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Zenyaran_konflikti&diff=2751 2025-07-28T11:36:15Z

<p>Termesh: Lisätty tieto 15.6. tapahtuneista alustavista neuvotteluista.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Metatietoa konfliktista'''&lt;/big&gt;<br /> '''Zenyaran konflikti''' oli Sarastuksen historian ensimmäinen sotaan saakka päätynyt konflikti joka aikanaan herätti paljon hämmennystä ja kysymyksiä.<br /> &lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''Lisätietoja''' konfliktin ylläpidollisesta puolesta löytyy artikkelista [[Päivitysloki]]. [https://sarastus.net/wiki/P%C3%A4ivitysloki#28.6.2025_Sarastuksen_ensimm%C3%A4inen,_Hallan_ja_Viiden_Totuuden_prefektuurin_v%C3%A4linen_sota Linkki].<br /> }}<br /> <br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;float:right; margin-left: 10px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#FFFFFF; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> {| width=&quot;150px&quot; style=&quot;border:10px background:#D7A82F; float:left;&quot;<br /> |- style=&quot;background: linear-gradient(to right, #4d7128 0%, #d78357 100%); height:25px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Zenyaran konflikti'''<br /> |-<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot; |<br /> [[File:Konfliktivaakuna.png|250px]] <br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; |'''''Hallan ruhtinaskunnan ja Viiden Totuuden Prefektuurin vaakunat'''''<br /> |-<br /> |- style=&quot;color:grey; text-align:center; vertical-align:center;&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#4d7128&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Osapuolet''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;[[Halla|Hallan ruhtinaskunta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:#D78357&quot; |________________________________________________<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Päiväys''': || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; 15.6.127.<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Komentajat:''' || &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; Keksistinen, Katvekorpi ja Jipes sekä DatArnoGuy,<br /> |-<br /> <br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> <br /> ==Zenyaran konflikti – Operaatio jääkaappi==<br /> <br /> Zenyaran konflikti eli Hallan lääninhallinnon sisäisenä koodinimenä tunnettu '''operaatio jääkaappi''' oli Hallan ruhtinaskunnan suorittama erikoisoperaatio, jonka tarkoituksena oli ottaa Viiden Totuuden Prefektuurilta haltuun malmirikkaasta maaperästä ja maantieteellisesti vaikeasta sijainnistaan tunnettu '''Zenyaran saari.'''<br /> <br /> == Taustaa ==<br /> [[Halla]] oli jo pitkään hyvin kiinnostunut takapihallaan olevasta, [[Viiden Totuuden Prefektuuri|Viiden Totuuden Prefektuurille]] kuuluvasta, Zenyaran saaresta, jossa tiedettävästi oli malmirikas maaperä. Ruhtinas [[Valmer von Keksistinen]] päättikin tavoitella tätä saarta Hallan ruhtinaskunnan alaiseksi maa-alueeksi.<br /> <br /> = Konfliktitoimet =<br /> <br /> '''Palkkamurhat'''<br /> <br /> Ennen varsinaisia neuvotteluja Halla murhautti kaksi Prefektuurin kaivostyöntekijää varoituksena Prefektuurille ja valmistellakseen asemaansa neuvotteluissa.<br /> <br /> ''Keksistinen saikin varoituksen konfliktisääntöjen rikkomisesta. Konfliktilupa olisi pitänyt olla anottuna ennen näitä toimia.''<br /> <br /> '''Neuvottelut'''<br /> <br /> ''5.6.127''<br /> <br /> Halla tarjoutui ostamaan saaren ja tarjosi erilaisia vaihtokauppoja alueesta. Prefektuuri hylkäsi tarjoukset. Näin ollen alueista ei päästy yhteisymmärrykseen.<br /> <br /> '''Sodanjulistus'''<br /> <br /> ''14.6.127''<br /> <br /> Tuloksettomien neuvottelujen myötä '''9 päivää''' myöhemmin Halla julisti sodan Prefektuurille 14.6 kuninkaan hyvänä vuonna 127 '''klo 20:00.'''.<br /> <br /> Hallan Ruhtinaskunta katsoi julistuksessaan olevansa avoimessa sodassa Viiden Totuuden Prefektuurin kanssa.<br /> <br /> '''Hyökkäyksen pääpäivä'''<br /> <br /> ''15.6.127''<br /> <br /> Hallan ruhtinaskunta julkaisi hyökkäyksilmoituksen '''klo 18.52.''' Prefektuurin joukoille oli annettu noin tunti aikaa reagoida ilmoituksen sisältöön. Hyökkäys olisi tapahtuva '''klo 19:55.'''<br /> <br /> Hallan ruhtinaskunnan viestinnän tavoitteena oli huijata vihollista luulemaan, että hyökkäys tapahtuisi vain saarta kohtaan. Todellisuudessa Halla aikoi toteuttaa varsinaisen hyökkäyksen Zenyaran saarelle ja toisen Anweihin kaupunkiin. Tavoitteena oli luoda neuvotteluja varten vipuvartta jonka turvin Halla voisi painostaa Prefektuuria vaihtokauppaan maa-alueista.<br /> <br /> Odottamattomien ongelmien ja suhteellisen ison paskamyrskyn vuoksi, hyökkäyksen aikataulu petti ja siten myös yllätysmomentti oli menettänyt merkityksensä. Ylläpidon luvalla hyökkäystä saatiin jatkaa Anweihin '''klo 21:00''' eteenpäin.<br /> <br /> Hallan sotajoukot marssivat tyhjään kaupunkiin ottaen Anwein haltuunsa. Kaupunki oli selvästi hallussa eikä vastarintaa ollut. Prefektuuri oli päättänyt jättää Anwein puolustamatta ja pitää asemansa Zenyaran saarella.<br /> <br /> Ruhtinas kävi ilmoittamassa oikeusmestarille kaupungin miehityksestä. Keskushallinto päätti keskeyttää operaation kokonaan, koska alkuperäinen suunnitelma, joka keskushallinnolle esitettiin oli poikennut liikaa toteutetusta. Keskushallinnon näkökulmasta operaatio oli epäonnistunut.<br /> <br /> ''Erikoinen yksityiskohta sodassa oli, ettei yksikään Hallan sotilas astunut Zenyaran saaren maaperälle sodan aikana.''<br /> <br /> '''Lopputulos ja rauhansopimus'''<br /> <br /> ''15.6.127''<br /> <br /> Halla ja Prefektuuri kävivät alustavia rauhanneuvotteluja [[Jalokallio|Jalokallion]] linnakkeella. Neuvotteluissa Hallaa edusti Katvekorpi ja Prefektuuria [[Qn2]]. Lopputulosta ei sovittu vielä, vaan neuvottelut olivat alustavia. <br /> <br /> ''26.6.127''<br /> <br /> Halla ja Prefektuuri kävivät rauhanneuvotteluja Ruhtinaan ja silloisen Prefektuurin sotaherra [[Jipes|Jipesin]] johdolla. Lopputuloksena oli, että Prefektuuri luopuu Hiidensaaren maa-alueistaan ja vastineena saa pitää Zenyaran saaren ja Natain kirsikkasaaren.<br /> <br /> Rauhansopimus oli syntynyt ja sotatoimet päättettiin '''26.6.127.'''<br /> <br /> == Osapuolet ==<br /> <br /> * [[Halla|Hallan Ruhtinaskunta]], Hallan palkkasoturit [[Syrjäkumpu|Syrjäkummusta]] ja [[Viiden Totuuden Prefektuuri]]<br /> <br /> == Konfliktin tappiot ==<br /> <br /> Konflitki oli harvinaisen veretön. Yhtäkään henkeä ei menetetty sotatoimien aikana.</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Jalokallio&diff=2685 2025-07-26T00:06:33Z

<p>Termesh: Kumottu muokkaus 2684, jonka teki ElkkuSorsa (keskustelu)</p> <hr /> <div>= Jalokallion Protektoraatti =<br /> &lt;div style=&quot;float:right; padding:20px&quot;&gt;<br /> {| class=&quot;wikitable&quot; style=&quot;max-width:23.8em; float:right; margin-left: 0px;&quot;<br /> |<br /> {| style=&quot;border:10px background:#900137; float:left;&quot; width=&quot;150px&quot;<br /> |- style=&quot;height:5px; text-align:center&quot;<br /> |- style=&quot;background:#900137; height:15px; text-align:center; vertical-align:center; color:white&quot;<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;color:white; font-size:Medium; text-align:center&quot; | &lt;small&gt;'''Jalokallion Protektoraatti'''<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; | ''&quot;Rauhan tyyssija, Seesteisten turvasatama&quot;''<br /> |- style=&quot;vertical-align:middle;&quot;|<br /> | style=&quot;height:100px&quot; valign=&quot;top&quot;|<br /> [[File:jalokallion_vaakuna.png|250px|center]]<br /> |-<br /> ! colspan=&quot;2&quot; span style=&quot;font-size:x-small; text-align:center; color:gray&quot; | ''Jalokallion Vaakuna''<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;&quot;&gt;__________________________________<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Hallitsija''': Termesh Levi Alveron<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Senesalkki''': -<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;; &quot;&gt;__________________________________<br /> |- <br /> | &lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt;'''Perustettu''': 7.3.127/670 [[Jälkeen Merkurion|jVM.]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Pääkaupunki''': Jalokallion linnake<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Katsomus''': Kalpea tähti, [[Totuudenpolku]]<br /> |-<br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small;&quot;&gt; '''Ritarikunta''': Helmivirran Ritarikunta<br /> |- <br /> |&lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;; &quot;&gt;__________________________________<br /> |}<br /> |}<br /> &lt;/div&gt;<br /> -----<br /> ‎‎‎[[File:jalokallion_vaakuna.png|90px|left]] &lt;small&gt;'''Jalokallion Protektoraatti''', tai lyhyesti '''Jalokallio''', oli yksi Sarastuksen Kuningaskunnan lääneistä. Jalokallion alueet kattoivat yhden linnakkeen, ja pienehkön maa-alueen sen ympäriltä. Vaikkei Jalokallio ole enää oma lääninsä, linnake on yhä olemassa ja se sijaitsee Hiidensaaren itäosissa, miltei suoraan Anwein kaupungista itään. Nykyään linnake ja sen maat ovat osa [[Halla|Hallan ruhtinaskuntaa]]. Linnakkeen ylläpidosta ja hallinnosta vastaa Helmivirran ritarikunta, jota johtaa ritarikunnan suvereen, Termesh Levi Alveron. Alkujaan linnake toimi asutuskeskuksena [[Polkukansain Yhteisön perustuskirja|Polkukansain Yhteisön]] arkkiprotektorille, mutta se on jo pitkään ollut Helmivirran ritarikunnan käytössä.<br /> <br /> Jalokallion läänin perusti [[Qn2|Qvin Valonkaiku]], Polkukansain Yhteisön ensimmäinen arkkiprotektori. Arkkiprotektorin työstä erottuaan Qvin jätti Jalokallion Helmivirran ritarikunnan hallintaan. Ritarikunnan suvereenin arvon Qvin jätti ritari Termesh Levi Alveronille, josta täten tuli samalla Jalokallion uusi hallitsija. Jalokallion nimi juontuu Vituureista ja se symboloi oikeudenmukaisuutta, hyveellisyyttä ja puhtautta. Nimensä mukaisesti Jalokalliossa vaalitaan ritarillisuutta, kunniaa ja hyveellisyyttä. Nämä arvot toimivat Jalokallion ja sen ritarikunnan perustana. Protektoraatin ainut asutuskeskus ja rakennus on valkeasta kivestä rakennettu Jalokallion linnake.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;&quot;&gt;'''𝐏𝐑𝐎𝐓𝐄𝐊𝐓𝐎𝐑𝐀𝐀𝐓𝐓𝐈 | Rauhan majakka'''<br /> <br /> Jalokalliolle on ajan saatossa muovautunut oma ainutlaatuinen identiteetti muiden Sarastuksen alueiden joukossa. Aluksi Qvinin ja sittemmin Termeshin johtamana, protektoraatista on syntynyt oikeudenmukaisuuden, meritokratian ja rauhan symboli, jossa ritarillisia hyveitä, yhteisöllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta pidetään arvossa. Jalokallion ja sen ritarikunnan tärkein tehtävä on edistää pyyteettömästi koko valtakunnan etua ja rauhaa.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;&quot;&gt;'''𝐊𝐔𝐋𝐓𝐓𝐔𝐔𝐑𝐈 | Rauha, rohkeus, kunnia'''<br /> <br /> Jokaisen Jalokallion asukin on omaksuttava protektoraatin neljä ritarillista arvoa: kunnia, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja rauha. Juuri nämä arvot ovat Jalokallion kulttuurin ytimessä ja konkreettisimmillaan ne näkyvät Helmivirran ritarikunnassa. Ritarikunnan jäsenet valitaan yksinomaan heidän tekojensa perusteella, riippumatta asuinpaikasta, katsomuksesta tai asemasta. Ritarikunnan jäsenyyden ainut kriteeri on jollain tapaa pyyteettömästi koko valtakunnan edun tai rauhan merkittävä edistäminen.<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;&quot;&gt;'''𝐇𝐀𝐋𝐋𝐈𝐍𝐓𝐎 | Hallitsija ja Senesalkki'''<br /> <br /> Jalokallion hallintoa johtaa Helmivirran ritarikunnan suvereeni, joka johtaa aluetta Hallan läänin alaisuudessa. Senesalkki toimii suvereenin oikeana kätenä, ja hän vastaa linnakkeen arjen järjestelyistä, tiluksista ja palvelusta. Yhdessä he ylläpitävät Jalokallion vakautta ja rauhaa.<br /> <br /> {{Hahmokortti<br /> | hahmo model = Termesh_model.png<br /> | vaakuna = Jalokallion_vaakuna.png<br /> | koko nimi = 𝐓𝐞𝐫𝐦𝐞𝐬𝐡 𝐋𝐞𝐯𝐢 𝐀𝐥𝐯𝐞𝐫𝐨𝐧<br /> | päänimike = Jalokallion hallitsija<br /> | etuliite = Hänen korkeutensa<br /> | etunimi = Termesh<br /> | hahmoteksti = on Jalokallion oikeamielinen hallitsija, ja Helmivirran ritarikunnan suvereeni. Hän ylpeästi kantaa harteillaan Jalokallion arvoja, näyttäen esimerkkiä koko Valtakunnalle.<br /> | valtakausi = 13.4.127/670 𝐣𝐕𝐌. - Nykyhetki<br /> }}<br /> <br /> &lt;span style=&quot;font-size:small; text-align:center; color:#900137;&quot;&gt;'''𝐑𝐀𝐔𝐇𝐀𝐍 𝐕𝐀𝐑𝐓𝐈𝐎 | Helmivirran Ritarikunta'''<br /> <br /> Helmivirran Ritarikunta on Jalokalliossa juurensa omaava ritarikunta, jonka jäsenyys on Jalokallion korkein kunnianosoitus. Ritarin arvo myönnetään henkilöille, jotka ovat merkittävissä määrin pyyteettömästi teoillaan edistäneet koko valtakunnan etua tai rauhaa. Helmivirran ritarit ovatkin rauhan, oikeuden ja yhteisen hyvän jalomielisiä puolustajia.<br /> <br /> Ritarikunnan suvereeni toimii Jalokallion hallitsijana ja hän yksin päättää ritarin arvon myöntämisestä, mutta kuka tahansa voi esittää mielestään kriteerit täyttävää alamaista uudeksi ritariksi. Jokainen ritari kuuluu yhteen Ritarikunnan kahdesta haarasta: '''Valkian haaraan''' tai '''Vuolteen haaraan'''. Helmivirran ritarit toimivat Jalokallion aatelina.<br /> <br /> '''Valkian haara''' toimii sotilaallisena joukkona, jonka tehtävänä on ritarillisten periaatteiden ylläpito sekä Jalokallion ja koko valtakunnan rauhan puolustaminen. Sen ritarit kantavat valansa mukaisesti vastuuta rauhan säilyttämisestä ja he tarttuvat aseisiin vain silloin, kun se on välttämätöntä turhan verenvuodatuksen estämiseksi.<br /> <br /> '''Vuolteen haara''' keskittyy hallinnollisiin ja akateemisiin tehtäviin. Se säilyttää ja ylläpitää instituutioita, historiaa ja oppineisuutta. Vuolteen haaran ritareiksi nimitetään ansioituneita, rauhaa tai yleistä hyvää edistäneitä Sarastuksen uskollisia alamaisia.<br /> <br /> '''Ritarinvala:'''<br /> <br /> Jokainen Helmivirran ritariksi valikoitunut vannoo ritarinvalan ennen heidän nimitystään ritarin asemaan. Ritarinvalassa ritari vannoo seuraavansa Helmivirran neljää hyvettä: kunniaa, rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Tämän lisäksi ritari vannoo seuraavansa Helmivirran tietä, jossa hän sitoutuu olevansa<br /> <br /> I. Urhea epätoivoisimmankin tilanteen edessä.<br /> <br /> II. Peloton epävarmuuden edessä.<br /> <br /> III. Uskollinen Kruunulle ja kunniallisuudelle.<br /> <br /> IV. Väsymätön työssään rauhan, oikeuden ja hyvän puolesta.</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2257 2025-04-25T03:44:28Z

<p>Termesh: Korjattu muotoilua</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''25.4.2025:''' Lisätty rikoslain VI Lukuun §6-§8,<br /> lisätty maankäyttölain II Luvun §5 &amp; III §1.3,<br /> lisätty talouslain II Luvun §4-§6 &amp; III Luvun §4 sekä lisätty markkinalain I Luvun §2.<br /> Päivitetty Soleasaari-nimi Maankäyttölain III Luvun §1:n.<br /> <br /> '''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.<br /> <br /> '''24.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily. <br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenet, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi. <br /> }}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Henkilön noustessa aateliksi, hänen tulee antaa aatelin vala kruunulle tai tämän edustajalle. Saronian ruhtinas lyö henkilön aatelin arvoon.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aateli saa maita Saroniasta, vannoo hän myös uskollisuudenvalan suoraan ruhtinaalle. Uskollisuudenvalaa ja aatelinvalaa ei tarvitse välttämättä antaa samassa tilaisuudessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti; {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni ja jälkeläiseni iäiseen uskolliseen palvelukseen kruunulle. Vannon puolustavani kruunua kaikilta tämän vihollisilta, viimeiseen päivääni asti. Lupaan toimia kunniallisesti ja urhoollisesti, edistäen kruunun etua toimissani. Tämän vannon Kaik’Äidin nimeen ja jos olen valani rikkova, olkoot nimeni kirottu iäksi. Kauan eläköön kuningas!”<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi myöntää aatelille maata. Vain aateli voi omistaa suuria maa-alueita Saroniassa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Kalpean tähden papiston jäsen, joka hallinnoi kirkon maita Saroniasta, kuuluu Saronian hengelliseen aateliin. Hengellisellä aatelilla ei koske samat velvollisuudet kuin maallista aatelia, mutta heille voidaan määrätä eri velvollisuuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Aatelin arvot|Sisältö=Aateli on jaettu eri arvoihin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Joka omaa ritarin tai paronin arvon, kuuluu Saronian aatelistoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2256 2025-04-24T21:41:41Z

<p>Termesh: </p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''25.4.2025:''' Lisätty rikoslain VI Lukuun §6-§8,<br /> lisätty maankäyttölain II Luvun §5 &amp; III §1.3,<br /> lisätty talouslain II Luvun §4-§6 &amp; III Luvun §4 sekä lisätty markkinalain I Luvun §2.<br /> Päivitetty Soleasaari-nimi Maankäyttölain III Luvun §1:n.<br /> <br /> '''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.<br /> <br /> '''24.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily. <br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenillä, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi. <br /> }}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Henkilön noustessa aateliksi, hänen tulee antaa aatelin vala kruunulle tai tämän edustajalle. Saronian ruhtinas lyö henkilön aatelin arvoon.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aateli saa maita Saroniasta, vannoo hän myös uskollisuudenvalan suoraan ruhtinaalle. Uskollisuudenvalaa ja aatelinvalaa ei tarvitse välttämättä antaa samassa tilaisuudessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti; {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni ja jälkeläiseni iäiseen uskolliseen palvelukseen kruunulle. Vannon puolustavani kruunua kaikilta tämän vihollisilta, viimeiseen päivääni asti. Lupaan toimia kunniallisesti ja urhoollisesti, edistäen kruunun etua toimissani. Tämän vannon Kaik’Äidin nimeen ja jos olen valani rikkova, olkoot nimeni kirottu iäksi. Kauan eläköön kuningas!”<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi myöntää aatelille maata. Vain aateli voi omistaa suuria maa-alueita Saroniassa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Kalpean tähden papiston jäsen, joka hallinnoi kirkon maita Saroniasta, kuuluu Saronian hengelliseen aateliin. Hengellisellä aatelilla ei koske samat velvollisuudet kuin maallista aatelia, mutta heille voidaan määrätä eri velvollisuuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Aatelin arvot|Sisältö=Aateli on jaettu eri arvoihin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Joka omaa ritarin tai paronin arvon, kuuluu Saronian aatelistoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2255 2025-04-24T21:37:47Z

<p>Termesh: Muutoksia rikoslakiin, maanköyttölakiin, talouslakiiin sekä markkinalakiin. Korjattu kirjoitusvirhe talouslain I Luvun §2:ssa.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''24.4.2025:''' Lisätty rikoslain VI Lukuun §6-§8,<br /> lisätty maankäyttölain II Luvun §5 &amp; III §1.3,<br /> lisätty talouslain II Luvun §4-§6 &amp; III Luvun §4 sekä lisätty markkinalain I Luvun §2.<br /> Päivitetty Soleasaari-nimi Maankäyttölain III Luvun §1:n.<br /> <br /> '''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.<br /> <br /> '''24.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Epärehti kaupankäynti|Sisältö=Joka kauppaa käy vilpillisesti, epäkunnioittavasti tai hyviä kaupankäynnin periaatteita loukaten, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, epärehdin kaupankäynnin arvon kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Sopimusrikkomus|Sisältö=Joka kiertää sopimuksen ehtoja tai niitä rikkoo, tulee tuomita enintään 7 vuorokauden vankeuteen, sopimusrikkomuksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=8|Otsikko=Plagiointi|Sisältö=Joka toisen teosta plagioi siten kuin talouslaissa kielletyksi säädetään, on tuomittava enintään 2 päivän vankeuteen, plagioidun teoksen kannalta arvioiden sopivaan sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Muu luvanvarainen toiminta|Sisältö=Hiekan kerääminen Saronian alueella on luvanvaraista. Tähän tarvitaan maa-alueen omistajan tai Saronian lääninjohdon myöntämä lupa.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Soleasaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Soleasaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.{{Rivinvaihto}}Soleasaarella sekä muissa asutuskeskuksissa on kiellettyä katoilla kiipeily. <br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Soleasaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Kasinotoiminta|Sisältö=Kasinotoiminnaksi katsotaan kaikki järjestelmällinen tai toistuva uhkapelien järjestäminen. {{Rivinvaihto}}Kasinotoiminnasta ei makseta kaupankäyntiveroa. Kasinotoiminnasta maksetaan erillistä kasinoveroa, joka on 30 prosenttia saaduista tuloista.}}<br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Vilppi ja epärehellinen kaupankäynti|Sisältö=Vilpin harjoittaminen kaupankäynnissä tai muutoin epärehellinen tai epäkunnioittavan kaupankäynnin harjoittaminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi epärehdiksi kaupankäynniksi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Plagioinnista|Sisältö=Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai sen erityisesti teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.{{Rivinvaihto}}Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Sopimuksen rikkomisesta|Sisältö=Sopimuksen ehtojen rikkominen tai sopimuksen ehtojen tarkoituksen vastaisesti toimiminen on kiellettyä ja se tulkitaan rikoslain mukaiseksi sopimusrikkomukseksi.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Markkinoiden turvallisuudesta|Sisältö=Markkinoiden aikana vain Saronian vartioston jäsenillä, turvallisuutta ylläpitämään vartioston palkkaamat henkilöt, sekä Saronian vartioston kapteenin hyväksymät henkivartijat saavat käyttää panssareita markkina-alueella. {{Rivinvaihto}}Markkinoiden aikana saatetaan alueita rajoittaa käytännön- tai turvallisuussyistä. Tällaiset alueet merkitään kyltillä rajoitetuiksi. <br /> }}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Henkilön noustessa aateliksi, hänen tulee antaa aatelin vala kruunulle tai tämän edustajalle. Saronian ruhtinas lyö henkilön aatelin arvoon.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aateli saa maita Saroniasta, vannoo hän myös uskollisuudenvalan suoraan ruhtinaalle. Uskollisuudenvalaa ja aatelinvalaa ei tarvitse välttämättä antaa samassa tilaisuudessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti; {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni ja jälkeläiseni iäiseen uskolliseen palvelukseen kruunulle. Vannon puolustavani kruunua kaikilta tämän vihollisilta, viimeiseen päivääni asti. Lupaan toimia kunniallisesti ja urhoollisesti, edistäen kruunun etua toimissani. Tämän vannon Kaik’Äidin nimeen ja jos olen valani rikkova, olkoot nimeni kirottu iäksi. Kauan eläköön kuningas!”<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi myöntää aatelille maata. Vain aateli voi omistaa suuria maa-alueita Saroniassa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Kalpean tähden papiston jäsen, joka hallinnoi kirkon maita Saroniasta, kuuluu Saronian hengelliseen aateliin. Hengellisellä aatelilla ei koske samat velvollisuudet kuin maallista aatelia, mutta heille voidaan määrätä eri velvollisuuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Aatelin arvot|Sisältö=Aateli on jaettu eri arvoihin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Joka omaa ritarin tai paronin arvon, kuuluu Saronian aatelistoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Hallan_lakikokoelma&diff=2172 2025-04-13T14:07:36Z

<p>Termesh: Lisätty hallan lakiin uusi 3§, 10§ ja 11§. Muutettu maankäyttölain 2§ ja 3§.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''13.4.2025:''' Lisätty hallan lakiin uusi 3§, 10§ sekä 11§. Muutettu maankäyttölain 2§ ja 3§.<br /> &lt;br&gt;<br /> '''21.3.2025:''' Lisätty maankäyttölakiin 4§ Luonnon kunnioituksesta ja 5§ Metsien eläimistä<br /> &lt;br&gt;<br /> }}<br /> <br /> = Hallan laki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Ruhtinas | <br /> <br /> Sisältö = Hallan ruhtinaskuntaa johtaa ruhtinas. Ruhtinas käyttää Hallan alueella kuninkaan vasallina ja tämän vallan jatkeena absoluuttista valtaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Päiväkäskyt | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinas voi antaa päiväkäskyjä, joilla on lainvoimainen vaikutus. Päiväkäskyllä saatetaan esimerkiksi kumota aiempia päätöksiä tai antaa määräyksiä asioihin, jotka vaativat sääntelyä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Kilpineuvosto | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinaan apuna läänin johtamisessa toimii Kilpineuvosto. Kilpineuvosto koostuu kilpineidosta, sotapäälliköstä sekä muista ruhtinaan neuvostoon nimittämistä henkilöistä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kilpineito | <br /> <br /> Sisältö = Kilpineito on ruhtinaan oikea käsi. Tarvittaessa kilpineito toimii ruhtinaan sijaisena. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Sotapäällikkö | <br /> <br /> Sisältö = Sotapäällikkö toimii ruhtinaan suorassa alaisuudessa ja vastaa Hallan turvallisuudesta, sekä katsoo oikeuden tapahtuvan Hallassa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Sotapäällikköä palkatessa, voidaan valinta ratkaista hakijoiden keskinäisellä kaksintaistelulla tai muulla ruhtinaan määräämällä tavalla.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Hovikissa | <br /> <br /> Sisältö = Hovikissa nimitetään ruhtinaan päiväkäskyllä. Hovikissa vastaa Hallan kulttuurista ja huolehtii hovin hiirien kurinpidollisista toimista.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Mikäli hovikissaksi nimitetty henkilö palkataan sotapäälliköksi, olkoot hänen tittelinsä Soturikissapäällikkö ja hän kantakoot molempien tehtävien vastuut ja valtaoikeudet.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Itsensä suojelu | <br /> <br /> Sisältö = Jokainen henkilö saa puolustaa itseään ja omaa perhettään. Mikäli henkilö tai tämän perhe joutuu hyökkäyksen kohteeksi, on hyökkääjän häätäminen väkivalloin, tai ääritapauksessa jopa surmaaminen sallittua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Yleisestä järjestyksestä | <br /> <br /> Sisältö = Jokaisen tulee läänissä noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä ja paikallisviranomaisten ohjeita.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Härkäkypärän käyttäminen on sallittua ainoastaan sotapäällikölle, kilpineidolle, ruhtinaalle tai muulle paikallishallinnon korkea-arvoiselle edustajalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Porttikiellot | <br /> <br /> Sisältö = Porttikiellon voi määrätä ruhtinas, kilpineito tai sotapällikkö. Porttikielto määrätään myös oikeuden päätöksellä karkotetulle. Porttikiellon saanut ei saa astua jalallaan Hallan alueelle tai käydä kauppaa Hallan alueella.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Rakennusmestari | <br /> <br /> Sisältö = Rakennusmestari vastaa ruhtinaan mandaatilla rakentamisesta ja rakennuksien laadunvalvonnasta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Suurarkkitehti | <br /> <br /> Sisältö = Suurarkkitehti vastaa ruhtinaan mandaatilla läänin arkkitehtuurista.<br /> }}<br /> <br /> = Oikeudenkäymiskaari =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomioistuinlaki | <br /> <br /> Sisältö = Hallan tuomioistuimena toimii Ting-oikeus. Ting-oikeutta tuomaroi ensisijaisesti ruhtinas. Ruhtinaan poissaollessa Ting-oikeutta tuomaroi sotapäällikkö.<br /> }}<br /> <br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rangaistuksen muodot | <br /> <br /> Sisältö = Ting-oikeudessa voidaan rangaistukseksi rikoksesta määrätä sakko, kurinpitotoimenpiteitä, vankeutta, karkoitus tai kuolemantuomio. Kuolemaan tuomitulta takavarikoidaan tämän koko omaisuus Hallan ruhtinaalle. Karkoituksen saanut saatetaan ulos läänin alueelta ja tälle annetaan porttikielto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Korvaukset | <br /> <br /> Sisältö = Ting-oikeudessa voidaan määrätä riita-asiassa osapuoli maksamaan korvauksia oikeuden määrittämällä tavalla. Korvaukset eivät rajoitu rahallisiin korvauksiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kaksintaistelu | <br /> <br /> Sisältö = Käsiteltävä asia voidaan ratkaista myös kaksintaistelulla kuolemaan saakka tuomarin harkinnan ja osapuolten suostumuksen mukaisesti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelua varten osapuolet voivat nimetä taistelijan, joka edustaa itseään kaksintaistelussa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Taistelijoille nimettäkööt myös sekundantit, jotka kantavat taistelijan tavaroita kaksintaistelun ajan ja varmistavat kuoleman tapauksessa, että taistelija saa tavaransa takaisin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaisteluun osallistuvaa taistelijaa ei voida tuomita vastakkaisen taistelijan tappamisesta kaksintaistelussa.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kanne | <br /> <br /> Sisältö = Kuka vain alamainen voi nostaa kanteen toista yksityistä vastaan. Kanteen nostaja on kantaja ja se ketä vastaan on kanne nostettu, on vastaaja.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kanteen nostettua tulee kantajan, vastaajan ja Ting-oikeuden pyrkiä sopimaan sopiva aika riita-asian käsittelylle, jossa Ting-oikeus ratkaisee riidan. Ruhtinas tai kilpineito voivat kanteen tultua tietoon myös määrittää mielivaltaisesti ajankohdan riita-asian käsittelylle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6| Otsikko= Edustamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kuka vain voi nimetä itselleen edustajan rikos- tai riita-asian käsittelyä varten.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Rikoslain soveltaminen alueellisesti'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Hallassa tapahtuneet rikokset | <br /> <br /> Sisältö = Hallassa tai Hallaa vastaan tehtyjen rikoksien tuomitsemisessa tulkitaan Hallan lainsäädäntöä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Lääneinväliset rikokset | <br /> <br /> Sisältö = Jos rikos on tehty muualla kuin Hallassa, tulkitaan rikoksen käsittelyssä ensisijaisesti alueella voimassa ollutta lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos rikos on tehty alueella, joka ei kuulu millekään läänille, ei asiaa lähtökohtaisesti käsitellä Ting-oikeudessa. Rikos voi kuitenkin tulla tuomituksi Ting-oikeudessa, mikäli rikos on kohdistunut Hallan asukkaaseen tai aateliseen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Rangaistuksista, rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Rangaistuksista | <br /> <br /> Sisältö = Eri rangaistuksen muodot määritellään oikeudenkäymiskaaressa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rangaistuksesta myönnettäköön kevennetty versio Ting-oikeuden tulkitessa asiassa olleen lieventäviä asiahaaroja. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Oikeuden tuomarointia hoitavalla taholla on vastuu määrätä rikokseen sopiva rangaistus perustuen ruhtinaan oikeudenmukaiseen arvioon ja aiempaan oikeuskäytäntöön.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rikos aatelia vastaan | <br /> <br /> Sisältö = Rikos aatelista kohtaan tulkitaan suoraan rikokseksi lääniä kohtaan ja siitä tulee säätää ankarampi rangaistus, kuin mitä säädettäisi, jos rikoksen uhri ei olisi aatelinen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yritys on rangaistavaa. Yrityksestä tuomitaan lähtökohtaisesti pienempi rangaistus kuin onnistuneesta rikoksesta, ellei kyseessä ole törkeäksi tulkittu yritys.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Osallisuudesta | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta tai avunannosta rikokseen syyllistynyt tuomittakoon yhtä ankarasti, kuin rikoksen tekijä.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Rikoksen uusimisesta ja yhtymistä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Rikoksen uusiminen | <br /> <br /> Sisältö = Jos tekijä uusii aiemmin tekemänsä rikoksen, voidaan rikoksen uusimisesta määrätä entistä ankarampi tuomio, mikäli aiemmasta tuomiosta ei ole kulunut kahta vuotta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rikoksien yhtymisestä | <br /> <br /> Sisältö = Kun henkilö on yhdellä tai usealla teolla syyllistynyt useampaan kuin yhteen rikokseen, tulee näitä arvioida samassa käsittelyssä. Tekijän ollessa syyllistynyt useaan rikokseen, tulee tätä pitää raskauttavana haarana tuomion arvioinnissa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Useaan rikokseen syyllistyneelle ei sovi antaa tuomiota, joka olisi yksittäisten tuomioiden yhteenlaskettu rangaistus määrällisesti.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Julkisen järjestyksen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Julkisen järjestyksen tai hallinnon häirintä tarpeettomalla tai muutoin kielletyllä tavalla on kiellettyä. Myös Hallan johdon asettamien käskyjen ja määräysten rikkominen voidaan katsoa julkisen järjestyksen häirinnäksi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Lääninpetturuus | <br /> <br /> Sisältö = Läänin asukas pettäessään ruhtinaan tai muun lääniä edustavan tahon luottamuksen tai toimiessaan näitä vastaan syyllistyy lääninpetturuuteen. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ruhtinaaseen kohdistunut pahoinpitely, tappo tai muu rikos, jonka tekijänä on läänin asukas, katsotaan myös lääninpetturuudeksi.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tai tahattomasti jättää maksamatta lain nojalla maksettavaksi määrättyjä veroja, tulee tuomita veropetoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Tunkeutuminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka porttikieltoa tai muuta käskyä uhmaten astuu jalallaan Hallan alueelle, tulee tuomita tunkeutumisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Uhkailuun syyllistyy se, joka nostaa aseen toista vastaan tai joka muutoin uhkaa toista rikoksella tai muulla teolla, joka on omiaan aiheuttamaan maine haittaa, ikävää tunnetta tai mielipahaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uhkailu on rangaistavaa, jos siihen ei ole kuninkaan mandaatilla määrättyä perustetta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohdistaa toiseen väkivaltaisen teon, kuten nyrkiniskun luvatta, syyllistyy pahoinpitelyyn. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Joka ilman kuninkaan mandaatilla määrättyä velvollisuutta tai oikeutta rajoittaa toisen vapaata liikkuvuutta tai vapautta kommunikoida joko väkivalloin tai muulla tavalla, syyllistyy vapaudenriistoon. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Tappoon syyllistyy se, joka riistää toiselta hengen suoraan tai epäsuorasti muutoin kuin suunnitelmalisesti tai harkitusti. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5| Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Murhaan syyllistyy se, joka suunnitelmallisesti tai harkitusti riistää toiselta hengen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Toisen henkilön omaisuuden ottaminen omaan tai toisen henkilön haltuun luvatta on rikos. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toisen henkilön luvattomasti ottaman omaisuuden haltuunotto tulkitaan tilanteesta riippuen osallisuudeksi tai avunannoksi. Mikäli luvattomasti otetun omaisuuden vastaanottaja ei ole tietoinen omaisuuden haltuunoton luvattomuudesta, ei vastaanottaja syyllisty rikokseen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Joka uhkailemalla pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta tai muusta edusta tai tekemään jonkin teon, syyllistyy kiristämiseen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Joka luvatta murtautuu lukittuun tilaan, syyllistyy murtautumiseen.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli murtautumisen yhteydessä tekijä anastaa luvatta toisen omaisuutta, syyllistyy tämä murtovarkauteen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Eläimensurma | <br /> <br /> Sisältö = Joka luvatta riistää toisen omistuksessa olevalta eläimeltä hengen, syyllistyy eläimensurmaan.<br /> }}<br /> <br /> = Talouslaki=<br /> <br /> ==== ''I Luku - Valuutta, pankki ja verot'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Valuutta | <br /> <br /> Sisältö = Hallassa ainoa käypä valuutta on kruunu. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Hallan rahatalo | <br /> <br /> Sisältö = Hallan rahatalo on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste Hallassa. Hallan rahatalossa perustulain vaatimaa pankkivirkailijan tehtävää hoitaa pankkiiri. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Kaupankäyntivero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä Hallan alueella kerätään 15% vero ruhtinaalle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinas voi myöntää mielivaltaisesti verovapauden kenelle tahansa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''I Luku - Valuutta, pankki ja verot'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Liiketoiminnan aloitus | <br /> <br /> Sisältö = Liiketoiminnan tai muunlaisen yrityksen perustamisesta tulee ilmoittaa vapaamuotoisesti kilpineidolle tai ruhtinaalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Luvanvaraiset toimialat | <br /> <br /> Sisältö = Tiettyjen toimialojen harjoittamiseen tarvitsee luvan kilpineidolta tai ruhtinaalta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaivostoiminta on luvanvaraista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kasino- ja muu raha- ja uhkapeliliiketoiminta on luvanvaraista. Yksityiset rahapelit ovat sallittuja, mutta näiden järjestäminen säännöllisesti ja avoimesti tulkitaan edellä mainituksi luvanvaraiseksi toiminnaksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vuohien pitäminen ja kasvatus on luvanvaraista.<br /> }}<br /> <br /> = Maankäyttölaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Omistussuhteista | <br /> <br /> Sisältö = Maata voi omistaa kuka tahansa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rakentaminen | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki rakentaminen on luvanvaraista. Rakennusluvan voi myöntää ruhtinas, kilpineito, sotapäällikkö tai rakennusmestari.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kartanoille rakennuslupia myönnetään vain aatelisille.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Linnan rakentamiseen tarvitaan aina lupa ruhtinaalta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Valvonta | <br /> <br /> Sisältö = Rakennukset, joiden ulkonäkö tai olemus ei miellytä ruhintasta, kilpineitoa, rakennusmestaria tai suurarkkitehtiä, puretaan sotapäällikön johtamalla hyökkäyksellä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Luonnon kunnioitus | <br /> <br /> Sisältö = Hallan alueilla olkoon niin, että luontoa tulee kunnioittaa, sillä se on meille Kaik’äidin armosta suotu. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Puuta ei saa hakata jättämättä paikalle kasvamaan uusia taimia.<br /> <br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5| Otsikko= Metsien eläimet | <br /> <br /> Sisältö = Metsien eläimiä tulee kunnioittaa. Eläintä ei tule nöyryyttää, eikä niitä saa metsästämisen yhteydessä pitää kärsimyksessä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Karhut ovat Hallan alueilla rauhoitettuja. Karhuja ei saa pyydystää, metsästää, kidnapata, vahingoittaa eikä karhuille saa aiheuttaa mielipahaa. <br /> <br /> }}<br /> <br /> = Aatelislaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Viikinkiritarikunta | <br /> <br /> Sisältö = Hallan aatelisto koostuu viikingeistä, jotka ovat osa Viikinkiritarikuntaa. Nimityksen viikingin arvoon voi saada vain ruhtinaalta tai kilpineidolta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Viikinkilordit | <br /> <br /> Sisältö = Hallan aatelistolle voidaan myöntää ruhtinaan tai kilpineidon toimesta viikinkilordin arvo. Viikinkilordin arvo myönnetään vain sellaiselle, joka omistaa maita Hallassa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Viikinikilordit ovat viikinkiritarikunnanan korkea-arvoisia jäseniä.<br /> <br /> <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Syrj%C3%A4kummun_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6st%C3%B6&diff=2145 2025-03-31T19:23:45Z

<p>Termesh: Muutettu sääntö yleisestä järjestyksestä 1§</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''31.3.2025:''' Muokattu sääntöä yleisestä järjestyksestä 1§.<br /> &lt;br&gt;<br /> }}<br /> <br /> = &lt;big&gt;Syrjäkummun säännöstö&lt;/big&gt; =<br /> <br /> == Sääntö yleisestä järjestyksestä ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Syrjäkummun alueesta|Sisältö=Syrjäkummun alueelle ei saa astua luvatta. Luvan saaneiksi katsotaan Palkkasoturien killan jäsenet sekä alueelle heidän kutsumansa henkilöt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Palkkasoturiston oikeudet|Sisältö=Palkkasoturilla on oikeus poistaa luvattomasti Syrjäkummun alueella oleskeleva henkilö tarvittaessa väkivalloin.}}<br /> <br /> == Kiltasäännöt ==<br /> <br /> ==== '''''I - Kondottieeri''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Kondottieeri on Syrjäkummun vasalli kuninkaan armosta ja johtaa Palkkasoturien kiltaa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenet tottelevat kondottieeria uskollisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''II - Työtehtävistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Palkkasoturit voivat ottaa vapaasti hoitaakseen tehtäviä missä tahansa Sarastuksen kuningaskunnan alueella.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Palkkasoturit ovat velvollisia ilmoittamaan kondottieerille jok’ ikisestä tehtävästä, jonka ottavat hoitaakseen.}}<br /> ==== '''''III - Kiltasalaisuus''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Jokainen killan jäsen sitoutuu pitämään kiinni kiltasalaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei killan asioista puhuta ulkopuolisille missään muodossa ilman kondottieerin hyväksyntää.}}<br /> ==== '''''IV - Killan jäsen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsen on lähtökohtaisesti aina palkkasoturi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Kondottieeri voi nimittää ansioituneen henkilön pysyvästi killan jäseneksi. Nimitys on poikkeuksellinen ja edellyttää henkilöltä itseltään suostumuksen noudattaa killan sääntöjä.}}<br /> ==== '''''V - Kiltavero''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Jokainen palkkasoturi on velvollinen maksamaan kondottieerin määräämää kiltaveroa jokaisesta työtehtävästään.}}<br /> ==== '''''VI - Petturuus''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenet olkoon uskollisia toisilleen. Toista killan jäsentä ei tule ikinä pettää millään tapaa. }}<br /> ==== '''''VII - Karkureista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Karkureilla ei ole oikeuksia Syrjäkummun alueella taikka mahdollisuutta liittyä Palkkasoturien kiltaan. }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Karkurin, olkoon rintamakarkuri tai vankikarkuri, saa kuka tahansa vangita.}}<br /> ==== '''''VIII - Sopimuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenillä on ehdoton velvollisuus noudattaa sopimuksia, joita ovat solmineet. Ainoana poikkeuksena tähän on sopimukset, jotka velvoittaisivat killan jäsentä rikkomaan kiltasääntöjä.}}<br /> ==== '''''IX - Sääntörikkeistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Sääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, jonka määrittää kondottieeri.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Rangaistusmuotoja ovat määrätty määrä raipan iskuja tai vankeustuomio. Rangaistuksen ankaruudesta määrittää kondottieeri.}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Natai_laki&diff=2141 2025-03-30T20:44:53Z

<p>Termesh: Lisätty Natain prefektuurin lainsäädäntö; laki vallasta, laki taloudesta, laki maankäytöstä, laki oikeudesta ja rikoslaki.</p> <hr /> <div>= &lt;big&gt;Natain prefektuurin lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> <br /> ''&quot;Virran viisaus johtakoon, polku kauneuden kulkee kirsikkapuun alla. Katseemme kulkee ohi Natain, kohti totuutta, sen polkua pitkin.”''<br /> = Laki vallasta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Daimio | <br /> <br /> Sisältö = Daimiolla on isoin valta Natain alueella kuninkaan armosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mestarein kollegio | <br /> <br /> Sisältö = Daimion neuvonantajana toimii Mestarein kollegio.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lain muuttamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Vain ja ainoastaan Daimiolla on oikeus muuttaa Natain prefektuurin lakia.<br /> }}<br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yritysilmoitus | <br /> <br /> Sisältö = Yrityksen tai liikkeen perustamisesta tulee tehdä yritysilmoitus Daimiolle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Käsikaupasta | <br /> <br /> Sisältö = Yksityishenkilön kertaluonteisesta arvoltaan enintään 15Kr käsikauppaa ei lasketa liiketoiminnaksi.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Kaupankäyntivero | <br /> <br /> Sisältö = Kaupankäynnistä maksetaan Daimiolle 10% vero.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Verovapaudesta | <br /> <br /> Sisältö = Totuudenpolun munkeilla ja mestareilla on verovapaus Natain alueella.<br /> }}<br /> <br /> = Laki maankäytöstä =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Rakentamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Natain alueella rakennuksia rakennetaan rakennusmestarin johdolla.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Puunhakkuusta | <br /> <br /> Sisältö = Natain alueella ei puuta saa hakata muuhun, kuin rakennusmestarin hyväksyttämiin rakennuksiin sekä metsurit puun myyntiin.<br /> }}<br /> <br /> = Laki oikeudesta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomareista | <br /> <br /> Sisältö = Natain tuomioistuimessa tuomarina voi toimia Totuudenpolun mestari tai heidän arvostama munkki.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kuolemantuomioista | <br /> <br /> Sisältö = Nataissa ei ole kuolemantuomiota, sillä emme keskeytä kenenkään polkua kesken kaiken.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lakimiehistä | <br /> <br /> Sisältö = Lakimieheen jokainen on oikeutettu. Lakimies voi edustaa asiakastaan oikeudessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Valitusoikeudesta | <br /> <br /> Sisältö = Valitusoikeus Natain tuomioistuimen päätöksistä on jokaisella. Valittaa voi arkkiprotektorille tai totuudenpolun mestarille.<br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellinen soveltaminen | <br /> <br /> Sisältö = Natain alueella soveltuu Natain laki.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rangaistukset | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksista voi seurata seuraavia rangaistuksia: sakko, häpeärangaistus sekä porttikielto.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yrittämisestä määrätään puolittainen tuomio siitä, mitä onnistuneesta rikoksesta määrättäisiin.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Osallisuus | <br /> <br /> Sisältö = Rikokseen osallisuudesta määrätään yhtä ankara rangaistus kuin rikoksen tekjälle.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kollektiivinen tuomio | <br /> <br /> Sisältö = Yhteisön, organisaation tai muun ryhmän tehdessä rikoksen yhteistuumin, voidaan sama tuomio langettaa kollektiivisesti kaikille kyseisen ryhmän jäsenille.<br /> }}<br /> ==== ''II Luku - Henkilöön kohdistuvat'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Se, joka kohtelee toista väkivalloin tuomitaan pahoinpitelystä sakkoon, häpeärangaistukseen tai vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Se, joka tahattomasti toisen ihmisen hengen riistää tuomitaan taposta sakkoon ja vankeuteen tai häpeärangaistukseen ja vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Se, joka tarkoituksella toisen ihmisen hengen riistää tuomitaan murhasta sakkoon, häpeärangaistukseen ja vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Se, joka toisen vapauden toiminnallaan riistää tuomitaan vapaudenriistosta häpeärangaistukseen ja vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Se, joka toista sanoillaan tai teoillaan uhkaa tuomitaan uhkailusta sakkoon, häpeärangaistukseen tai vankeuteen.<br /> }}<br /> ==== ''III Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Toisen omaisuuden anastamisesta on tekijä tuomittava varkaudesta sakkoon ja vankeuteen tai häpeärangaistukseen ja vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Näpistys | <br /> <br /> Sisältö = Arvoltaan tai merkitykseltään vähäinen varkaus voidaan tuomita myös näpistyksenä. Näpistyksestä tuomitaan sakkoon, häpeärangaistukseen tai vankeuteen. <br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Toisen uhkaaminen teolla, josta aiheutuisi tälle haittaa, sillä tavoitteella, että uhri antaisi tai tekisi jotain uhkaajan käskystä katsotaan kiristykseksi. Kiristyksestä tulee tuomita tekijä sakkoon, vankeuteen tai molempiin.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Luvatta tunkeutuminen lukittuun tilaan tai muutoin rajattulle alueelle katsotaan murroksi. Murrosta tulee tekijä tuomita sakkoon, häpeärangaistukseen tai vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Luonnonsuojelurikos | <br /> <br /> Sisältö = Joka puita hakkaa Natain alueella luvatta, on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta häpeärangaistukseen.<br /> }}<br /> ==== ''IV Luku - Yhteisöön ja hallintoon kohdistuvat'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yleinen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Joka toiminnallaan aiheuttaa yleistä epäjärjestystä tai kehotuksesta huolimatta jatkaa käytöstä, jonka on lainvalvoja tai hallinnon edustaja kieltänyt, tulee tuomita yleisestä häirinnästä sakkoon, häpeärangaistukseen tai vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veronkierto | <br /> <br /> Sisältö = Joka jättää maksamatta Daimiolle tälle kuuluvat talouslaissa määrätyt verot, tulee tuomita veronkierrosta sakkoon ja häpeärangaistukseen tai vankeuteen.<br /> }}<br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Porttikierto | <br /> <br /> Sisältö = Joka porttikiellosta huolimatta astuu jalallaan sinne, jonne porttikielto tätä kieltää astumasta, tulee tuomita sakkoon ja häpeärangaistukseen tai vankeuteen.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=2140 2025-03-30T20:44:48Z

<p>Termesh: Lisätty Natai lainsäädäntölistaan.</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]<br /> <br /> == Läänikohtainen lainsäädäntö ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Huurulan vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö|Huurula]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Jalokallion_vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallio]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Malvan käskyt|Malva]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:natai_laki|Natai]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Sarfold|Sarfold]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|64x64px|Sydänveden herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Syrjäkummun_säännöstö|Syrjäkumpu]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> <br /> <br /> === [[Tiedosto:Varjosalon_tunnus.png|64x64px]] ''' [[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Syrj%C3%A4kummun_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6st%C3%B6&diff=2139 2025-03-28T16:34:03Z

<p>Termesh: Kirjoitusvirheen korjaus</p> <hr /> <div>= &lt;big&gt;Syrjäkummun säännöstö&lt;/big&gt; =<br /> <br /> == Sääntö yleisestä järjestyksestä ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Syrjäkummun alueesta|Sisältö=Syrjäkummun alueelle ei saa astua luvatta. Luvan saaneiksi katsotaan Palkkasoturien killan jäsenet sekä alueelle kutsutut henkilöt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Palkkasoturiston oikeudet|Sisältö=Palkkasoturilla on oikeus poistaa luvattomasti Syrjäkummun alueella oleskeleva henkilö tarvittaessa väkivalloin.}}<br /> <br /> == Kiltasäännöt ==<br /> <br /> ==== '''''I - Kondottieeri''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Kondottieeri on Syrjäkummun vasalli kuninkaan armosta ja johtaa Palkkasoturien kiltaa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenet tottelevat kondottieeria uskollisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''II - Työtehtävistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Palkkasoturit voivat ottaa vapaasti hoitaakseen tehtäviä missä tahansa Sarastuksen kuningaskunnan alueella.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Palkkasoturit ovat velvollisia ilmoittamaan kondottieerille jok’ ikisestä tehtävästä, jonka ottavat hoitaakseen.}}<br /> ==== '''''III - Kiltasalaisuus''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Jokainen killan jäsen sitoutuu pitämään kiinni kiltasalaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei killan asioista puhuta ulkopuolisille missään muodossa ilman kondottieerin hyväksyntää.}}<br /> ==== '''''IV - Killan jäsen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsen on lähtökohtaisesti aina palkkasoturi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Kondottieeri voi nimittää ansioituneen henkilön pysyvästi killan jäseneksi. Nimitys on poikkeuksellinen ja edellyttää henkilöltä itseltään suostumuksen noudattaa killan sääntöjä.}}<br /> ==== '''''V - Kiltavero''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Jokainen palkkasoturi on velvollinen maksamaan kondottieerin määräämää kiltaveroa jokaisesta työtehtävästään.}}<br /> ==== '''''VI - Petturuus''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenet olkoon uskollisia toisilleen. Toista killan jäsentä ei tule ikinä pettää millään tapaa. }}<br /> ==== '''''VII - Karkureista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Karkureilla ei ole oikeuksia Syrjäkummun alueella taikka mahdollisuutta liittyä Palkkasoturien kiltaan. }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Karkurin, olkoon rintamakarkuri tai vankikarkuri, saa kuka tahansa vangita.}}<br /> ==== '''''VIII - Sopimuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenillä on ehdoton velvollisuus noudattaa sopimuksia, joita ovat solmineet. Ainoana poikkeuksena tähän on sopimukset, jotka velvoittaisivat killan jäsentä rikkomaan kiltasääntöjä.}}<br /> ==== '''''IX - Sääntörikkeistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Sääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, jonka määrittää kondottieeri.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Rangaistusmuotoja ovat määrätty määrä raipan iskuja tai vankeustuomio. Rangaistuksen ankaruudesta määrittää kondottieeri.}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Syrj%C3%A4kummun_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6st%C3%B6&diff=2138 2025-03-28T16:24:45Z

<p>Termesh: Lisätty säännöstö: Sääntö yleisestä järjestyksestä ja kiltasäännöt.</p> <hr /> <div>= &lt;big&gt;Syrjäkummun säännöstö&lt;/big&gt; =<br /> <br /> == Sääntö yleisestä järjestyksestä ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Syrjäkummun alueesta|Sisältö=Syrjäkummun alueelle ei saa astua luvatta. Luvan saaneiksi katsotaan Palkkasoturien killan jäsenet sekä alueelle kutsutut henkilöt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Palkkasoturiston oikeudet|Sisältö=Palkkasoturilla on oikeus poistaa luvattomasti Syrjäkummun alueella oleskeleva henkilö tarvittaessa väkivalloin.}}<br /> <br /> == Kiltasäännöt ==<br /> <br /> ==== '''''I - Kondottieeri''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Kondottieeri on Syrjäkummun vasalli kuninkaan armosta ja johtaa Palkkasoturien kiltaa.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenet tottelevat kondottieeria uskollisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''II - Työtehtävistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Palkkasoturit voivat ottaa vapaasti hoitaakseen tehtäviä missä tahansa Sarastuksen kuningaskunnan alueella.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Palkkasoturit ovat velvollisia ilmoittamaan kondottieerille jok’ ikisestä tehtävästä, jonka ottavat hoitaakseen.}}<br /> ==== '''''III - Kiltasalaisuus''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Jokainen killan jäsen sitoutuu pitämään kiinni kiltasalaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei killan asioista puhuta ulkopuolisille missään muodossa ilman kondottieerin hyväksyntää.}}<br /> ==== '''''IV - Killan jäsen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsen on lähtökohtaisesti aina palkkasoturi.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Kondottieeri voi nimittää ansioituneen henkilön pysyvästi killan jäseneksi. Nimitys on poikkeuksellinen ja edellyttää henkilöltä itseltään suostumuksen noudattaa killan sääntöjä.}}<br /> ==== '''''V - Kiltavero''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Jokainen palkkasoturi on velvollinen maksamaan kondottieerin määräämää kiltaveroa jokaisesta työtehtävästään.}}<br /> ==== '''''VI - Petturuus''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenet olkoon uskollisia toisilleen. Toista killan jäsentä ei tule ikinä pettää millään tapaa. }}<br /> ==== '''''VII - Karkukeista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Karkureilla ei ole oikeuksia Syrjäkummun alueella taikka mahdollisuutta liittyä Palkkasoturien kiltaan. }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Karkurin, olkoon rintamakarkuri tai vankikarkuri, saa kuka tahansa vangita.}}<br /> ==== '''''VIII - Sopimuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Killan jäsenillä on ehdoton velvollisuus noudattaa sopimuksia, joita ovat solmineet. Ainoana poikkeuksena tähän on sopimukset, jotka velvoittaisivat killan jäsentä rikkomaan kiltasääntöjä.}}<br /> ==== '''''IX - Sääntörikkeistä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=|Sisältö=Sääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, jonka määrittää kondottieeri.}}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=|Sisältö=Rangaistusmuotoja ovat määrätty määrä raipan iskuja tai vankeustuomio. Rangaistuksen ankaruudesta määrittää kondottieeri.}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=2137 2025-03-28T16:24:41Z

<p>Termesh: Lisätty Syrjäkumpu lainsäädäntölistaan.</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]<br /> <br /> == Läänikohtainen lainsäädäntö ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Huurulan vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö|Huurula]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Jalokallion_vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallio]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Malvan käskyt|Malva]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Sarfold|Sarfold]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|64x64px|Sydänveden herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Syrjäkummun_säännöstö|Syrjäkumpu]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> <br /> <br /> === [[Tiedosto:Varjosalon_tunnus.png|64x64px]] ''' [[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2133 2025-03-26T08:39:48Z

<p>Termesh: Korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty viimeisimmästä muutosehdotuksesta kohta muutoslistaukseen.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''26.3.2025:''' Uusittu aatelistolain I ja II - Luvut, muutettu lain III luvun 1§ ja lisätty 3§.<br /> <br /> '''24.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Saroniansaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Saroniansaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Saroniansaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Henkilön noustessa aateliksi, hänen tulee antaa aatelin vala kruunulle tai tämän edustajalle. Saronian ruhtinas lyö henkilön aatelin arvoon.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aateli saa maita Saroniasta, vannoo hän myös uskollisuudenvalan suoraan ruhtinaalle. Uskollisuudenvalaa ja aatelinvalaa ei tarvitse välttämättä antaa samassa tilaisuudessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti; {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni ja jälkeläiseni iäiseen uskolliseen palvelukseen kruunulle. Vannon puolustavani kruunua kaikilta tämän vihollisilta, viimeiseen päivääni asti. Lupaan toimia kunniallisesti ja urhoollisesti, edistäen kruunun etua toimissani. Tämän vannon Kaik’Äidin nimeen ja jos olen valani rikkova, olkoot nimeni kirottu iäksi. Kauan eläköön kuningas!”<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uskollisuudenvala kuuluu seuraavasti: {{Rivinvaihto}}<br /> “Minä, N.N., vannon itseni uskolliseen palvelukseen Saronialle ja ystävyyteen tämän ruhtinaalle. Lupaan toimia Saronian hyväksi ja hallitsevani minulle uskottuja maita jalosti ja oikeudenmukaisesti. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi myöntää aatelille maata. Vain aateli voi omistaa suuria maa-alueita Saroniassa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Kalpean tähden papiston jäsen, joka hallinnoi kirkon maita Saroniasta, kuuluu Saronian hengelliseen aateliin. Hengellisellä aatelilla ei koske samat velvollisuudet kuin maallista aatelia, mutta heille voidaan määrätä eri velvollisuuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Aatelin arvot|Sisältö=Aateli on jaettu eri arvoihin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Joka omaa ritarin tai paronin arvon, kuuluu Saronian aatelistoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Muut velvollisuudet|Sisältö=Ruhtinas voi velvoittaa maata omistavaa aatelia muihin velvollisuuksiin, kuten veroihin. Nämä velvollisuudet määritellään erikseen vasallisopimuksessa. Nämä muut velvollisuudet eivät lähtökohtaisesti kumoa valmiusvelvoitetta.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2126 2025-03-24T09:50:55Z

<p>Termesh: KORJAUS: Lisätty maankäyttölain III - Luku</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''24.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Saroniansaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Saroniansaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Saroniansaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}<br /> ''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2117 2025-03-23T18:09:44Z

<p>Termesh: Lisätty maankäyttölain III - luku</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''23.3.2025:''' Lisätty maankäyttölain III - Luku.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> <br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Saroniansaari ja muut asumukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Järjestyksestä|Sisältö=Saroniansaari on Saronian ruhtinaan maita nyt, aina ja iankaikkisesti Kaik’äidin suomana.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Saroniansaarella sekä muiden asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä tulee noudattaa hyvää etikettiä. Tähän lukeutuu myös se, ettei kukaan muu kuin Saronian vartioston jäsen saa esiintyä uhkaavana toista kohtaan.<br /> }}<br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Resursseista|Sisältö=Saroniansaarella on ehdottoman kiellettyä kerätä luonnon resursseja ilman erillistä lupaa ruhtinaalta.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}<br /> ''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Hallan_lakikokoelma&diff=2108 2025-03-21T16:34:54Z

<p>Termesh: Lisätty maankäyttölain 4§ ja 5§.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''21.3.2025:''' Lisätty maankäyttölakiin 4§ Luonnon kunnioituksesta ja 5§ Metsien eläimistä<br /> &lt;br&gt;<br /> }}<br /> <br /> = Hallan laki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Ruhtinas | <br /> <br /> Sisältö = Hallan ruhtinaskuntaa johtaa ruhtinas. Ruhtinas käyttää Hallan alueella kuninkaan vasallina ja tämän vallan jatkeena absoluuttista valtaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Päiväkäskyt | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinas voi antaa päiväkäskyjä, joilla on lainvoimainen vaikutus. Päiväkäskyllä saatetaan esimerkiksi kumota aiempia päätöksiä tai antaa määräyksiä asioihin, jotka vaativat sääntelyä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Kilpineito | <br /> <br /> Sisältö = Kilpineito on ruhtinaan oikea käsi. Tarvittaessa kilpineito toimii ruhtinaan sijaisena. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sotapäällikkö | <br /> <br /> Sisältö = Sotapäällikkö toimii ruhtinaan suorassa alaisuudessa ja vastaa Hallan turvallisuudesta, sekä katsoo oikeuden tapahtuvan Hallassa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Sotapäällikköä palkatessa, voidaan valinta ratkaista hakijoiden keskinäisellä kaksintaistelulla tai muulla ruhtinaan määräämällä tavalla.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hovikissa | <br /> <br /> Sisältö = Hovikissa nimitetään ruhtinaan päiväkäskyllä. Hovikissa vastaa Hallan kulttuurista ja huolehtii hovin hiirien kurinpidollisista toimista.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Mikäli hovikissaksi nimitetty henkilö palkataan sotapäälliköksi, olkoot hänen tittelinsä Soturikissapäällikkö ja hän kantakoot molempien tehtävien vastuut ja valtaoikeudet.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Itsensä suojelu | <br /> <br /> Sisältö = Jokainen henkilö saa puolustaa itseään ja omaa perhettään. Mikäli henkilö tai tämän perhe joutuu hyökkäyksen kohteeksi, on hyökkääjän häätäminen väkivalloin, tai ääritapauksessa jopa surmaaminen sallittua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Yleisestä järjestyksestä | <br /> <br /> Sisältö = Jokaisen tulee läänissä noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä ja paikallisviranomaisten ohjeita.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Härkäkypärän käyttäminen on sallittua ainoastaan sotapäällikölle, kilpineidolle, ruhtinaalle tai muulle paikallishallinnon korkea-arvoiselle edustajalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Porttikiellot | <br /> <br /> Sisältö = Porttikiellon voi määrätä ruhtinas, kilpineito tai sotapällikkö. Porttikielto määrätään myös oikeuden päätöksellä karkotetulle. Porttikiellon saanut ei saa astua jalallaan Hallan alueelle tai käydä kauppaa Hallan alueella.<br /> }}<br /> <br /> = Oikeudenkäymiskaari =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomioistuinlaki | <br /> <br /> Sisältö = Hallan tuomioistuimena toimii Ting-oikeus. Ting-oikeutta tuomaroi ensisijaisesti ruhtinas. Ruhtinaan poissaollessa Ting-oikeutta tuomaroi sotapäällikkö.<br /> }}<br /> <br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rangaistuksen muodot | <br /> <br /> Sisältö = Ting-oikeudessa voidaan rangaistukseksi rikoksesta määrätä sakko, kurinpitotoimenpiteitä, vankeutta, karkoitus tai kuolemantuomio. Kuolemaan tuomitulta takavarikoidaan tämän koko omaisuus Hallan ruhtinaalle. Karkoituksen saanut saatetaan ulos läänin alueelta ja tälle annetaan porttikielto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Korvaukset | <br /> <br /> Sisältö = Ting-oikeudessa voidaan määrätä riita-asiassa osapuoli maksamaan korvauksia oikeuden määrittämällä tavalla. Korvaukset eivät rajoitu rahallisiin korvauksiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kaksintaistelu | <br /> <br /> Sisältö = Käsiteltävä asia voidaan ratkaista myös kaksintaistelulla kuolemaan saakka tuomarin harkinnan ja osapuolten suostumuksen mukaisesti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelua varten osapuolet voivat nimetä taistelijan, joka edustaa itseään kaksintaistelussa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Taistelijoille nimettäkööt myös sekundantit, jotka kantavat taistelijan tavaroita kaksintaistelun ajan ja varmistavat kuoleman tapauksessa, että taistelija saa tavaransa takaisin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaisteluun osallistuvaa taistelijaa ei voida tuomita vastakkaisen taistelijan tappamisesta kaksintaistelussa.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kanne | <br /> <br /> Sisältö = Kuka vain alamainen voi nostaa kanteen toista yksityistä vastaan. Kanteen nostaja on kantaja ja se ketä vastaan on kanne nostettu, on vastaaja.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kanteen nostettua tulee kantajan, vastaajan ja Ting-oikeuden pyrkiä sopimaan sopiva aika riita-asian käsittelylle, jossa Ting-oikeus ratkaisee riidan. Ruhtinas tai kilpineito voivat kanteen tultua tietoon myös määrittää mielivaltaisesti ajankohdan riita-asian käsittelylle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6| Otsikko= Edustamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kuka vain voi nimetä itselleen edustajan rikos- tai riita-asian käsittelyä varten.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Rikoslain soveltaminen alueellisesti'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Hallassa tapahtuneet rikokset | <br /> <br /> Sisältö = Hallassa tai Hallaa vastaan tehtyjen rikoksien tuomitsemisessa tulkitaan Hallan lainsäädäntöä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Lääneinväliset rikokset | <br /> <br /> Sisältö = Jos rikos on tehty muualla kuin Hallassa, tulkitaan rikoksen käsittelyssä ensisijaisesti alueella voimassa ollutta lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos rikos on tehty alueella, joka ei kuulu millekään läänille, ei asiaa lähtökohtaisesti käsitellä Ting-oikeudessa. Rikos voi kuitenkin tulla tuomituksi Ting-oikeudessa, mikäli rikos on kohdistunut Hallan asukkaaseen tai aateliseen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Rangaistuksista, rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Rangaistuksista | <br /> <br /> Sisältö = Eri rangaistuksen muodot määritellään oikeudenkäymiskaaressa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rangaistuksesta myönnettäköön kevennetty versio Ting-oikeuden tulkitessa asiassa olleen lieventäviä asiahaaroja. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Oikeuden tuomarointia hoitavalla taholla on vastuu määrätä rikokseen sopiva rangaistus perustuen ruhtinaan oikeudenmukaiseen arvioon ja aiempaan oikeuskäytäntöön.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rikos aatelia vastaan | <br /> <br /> Sisältö = Rikos aatelista kohtaan tulkitaan suoraan rikokseksi lääniä kohtaan ja siitä tulee säätää ankarampi rangaistus, kuin mitä säädettäisi, jos rikoksen uhri ei olisi aatelinen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yritys on rangaistavaa. Yrityksestä tuomitaan lähtökohtaisesti pienempi rangaistus kuin onnistuneesta rikoksesta, ellei kyseessä ole törkeäksi tulkittu yritys.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Osallisuudesta | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta tai avunannosta rikokseen syyllistynyt tuomittakoon yhtä ankarasti, kuin rikoksen tekijä.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Rikoksen uusimisesta ja yhtymistä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Rikoksen uusiminen | <br /> <br /> Sisältö = Jos tekijä uusii aiemmin tekemänsä rikoksen, voidaan rikoksen uusimisesta määrätä entistä ankarampi tuomio, mikäli aiemmasta tuomiosta ei ole kulunut kahta vuotta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rikoksien yhtymisestä | <br /> <br /> Sisältö = Kun henkilö on yhdellä tai usealla teolla syyllistynyt useampaan kuin yhteen rikokseen, tulee näitä arvioida samassa käsittelyssä. Tekijän ollessa syyllistynyt useaan rikokseen, tulee tätä pitää raskauttavana haarana tuomion arvioinnissa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Useaan rikokseen syyllistyneelle ei sovi antaa tuomiota, joka olisi yksittäisten tuomioiden yhteenlaskettu rangaistus määrällisesti.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Julkisen järjestyksen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Julkisen järjestyksen tai hallinnon häirintä tarpeettomalla tai muutoin kielletyllä tavalla on kiellettyä. Myös Hallan johdon asettamien käskyjen ja määräysten rikkominen voidaan katsoa julkisen järjestyksen häirinnäksi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Lääninpetturuus | <br /> <br /> Sisältö = Läänin asukas pettäessään ruhtinaan tai muun lääniä edustavan tahon luottamuksen tai toimiessaan näitä vastaan syyllistyy lääninpetturuuteen. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ruhtinaaseen kohdistunut pahoinpitely, tappo tai muu rikos, jonka tekijänä on läänin asukas, katsotaan myös lääninpetturuudeksi.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tai tahattomasti jättää maksamatta lain nojalla maksettavaksi määrättyjä veroja, tulee tuomita veropetoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Tunkeutuminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka porttikieltoa tai muuta käskyä uhmaten astuu jalallaan Hallan alueelle, tulee tuomita tunkeutumisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Uhkailuun syyllistyy se, joka nostaa aseen toista vastaan tai joka muutoin uhkaa toista rikoksella tai muulla teolla, joka on omiaan aiheuttamaan maine haittaa, ikävää tunnetta tai mielipahaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uhkailu on rangaistavaa, jos siihen ei ole kuninkaan mandaatilla määrättyä perustetta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohdistaa toiseen väkivaltaisen teon, kuten nyrkiniskun luvatta, syyllistyy pahoinpitelyyn. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Joka ilman kuninkaan mandaatilla määrättyä velvollisuutta tai oikeutta rajoittaa toisen vapaata liikkuvuutta tai vapautta kommunikoida joko väkivalloin tai muulla tavalla, syyllistyy vapaudenriistoon. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Tappoon syyllistyy se, joka riistää toiselta hengen suoraan tai epäsuorasti muutoin kuin suunnitelmalisesti tai harkitusti. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5| Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Murhaan syyllistyy se, joka suunnitelmallisesti tai harkitusti riistää toiselta hengen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Toisen henkilön omaisuuden ottaminen omaan tai toisen henkilön haltuun luvatta on rikos. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toisen henkilön luvattomasti ottaman omaisuuden haltuunotto tulkitaan tilanteesta riippuen osallisuudeksi tai avunannoksi. Mikäli luvattomasti otetun omaisuuden vastaanottaja ei ole tietoinen omaisuuden haltuunoton luvattomuudesta, ei vastaanottaja syyllisty rikokseen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Joka uhkailemalla pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta tai muusta edusta tai tekemään jonkin teon, syyllistyy kiristämiseen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Joka luvatta murtautuu lukittuun tilaan, syyllistyy murtautumiseen.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli murtautumisen yhteydessä tekijä anastaa luvatta toisen omaisuutta, syyllistyy tämä murtovarkauteen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Eläimensurma | <br /> <br /> Sisältö = Joka luvatta riistää toisen omistuksessa olevalta eläimeltä hengen, syyllistyy eläimensurmaan.<br /> }}<br /> <br /> = Talouslaki=<br /> <br /> ==== ''I Luku - Valuutta, pankki ja verot'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Valuutta | <br /> <br /> Sisältö = Hallassa ainoa käypä valuutta on kruunu. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Hallan rahatalo | <br /> <br /> Sisältö = Hallan rahatalo on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste Hallassa. Hallan rahatalossa perustulain vaatimaa pankkivirkailijan tehtävää hoitaa pankkiiri. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Kaupankäyntivero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä Hallan alueella kerätään 15% vero ruhtinaalle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinas voi myöntää mielivaltaisesti verovapauden kenelle tahansa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''I Luku - Valuutta, pankki ja verot'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Liiketoiminnan aloitus | <br /> <br /> Sisältö = Liiketoiminnan tai muunlaisen yrityksen perustamisesta tulee ilmoittaa vapaamuotoisesti kilpineidolle tai ruhtinaalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Luvanvaraiset toimialat | <br /> <br /> Sisältö = Tiettyjen toimialojen harjoittamiseen tarvitsee luvan kilpineidolta tai ruhtinaalta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaivostoiminta on luvanvaraista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kasino- ja muu raha- ja uhkapeliliiketoiminta on luvanvaraista. Yksityiset rahapelit ovat sallittuja, mutta näiden järjestäminen säännöllisesti ja avoimesti tulkitaan edellä mainituksi luvanvaraiseksi toiminnaksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vuohien pitäminen ja kasvatus on luvanvaraista.<br /> }}<br /> <br /> = Maankäyttölaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Omistussuhteista | <br /> <br /> Sisältö = Maata voi omistaa kuka tahansa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rakentaminen | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki rakentaminen on luvanvaraista. Rakennusluvan voi myöntää ruhtinas, kilpineito, sotapäällikkö, tai soturikissapäällikkö.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kartanoille rakennuslupia myönnetään vain aatelisille.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Linnan rakentamiseen tarvitaan aina lupa ruhtinaalta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Valvonta | <br /> <br /> Sisältö = Rakennukset, joiden ulkonäkö tai olemus ei miellytä ruhintasta tai kilpineitoa, puretaan sotapäällikön johtamalla hyökkäyksellä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Luonnon kunnioitus | <br /> <br /> Sisältö = Hallan alueilla olkoon niin, että luontoa tulee kunnioittaa, sillä se on meille Kaik’äidin armosta suotu. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Puuta ei saa hakata jättämättä paikalle kasvamaan uusia taimia.<br /> <br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5| Otsikko= Metsien eläimet | <br /> <br /> Sisältö = Metsien eläimiä tulee kunnioittaa. Eläintä ei tule nöyryyttää, eikä niitä saa metsästämisen yhteydessä pitää kärsimyksessä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Karhut ovat Hallan alueilla rauhoitettuja. Karhuja ei saa pyydystää, metsästää, kidnapata, vahingoittaa eikä karhuille saa aiheuttaa mielipahaa. <br /> <br /> }}<br /> <br /> = Aatelislaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Viikinkiritarikunta | <br /> <br /> Sisältö = Hallan aatelisto koostuu viikingeistä, jotka ovat osa Viikinkiritarikuntaa. Nimityksen viikingin arvoon voi saada vain ruhtinaalta tai kilpineidolta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Viikinkilordit | <br /> <br /> Sisältö = Hallan aatelistolle voidaan myöntää ruhtinaan tai kilpineidon toimesta viikinkilordin arvo. Viikinkilordin arvo myönnetään vain sellaiselle, joka omistaa maita Hallassa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Viikinikilordit ovat viikinkiritarikunnanan korkea-arvoisia jäseniä.<br /> <br /> <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=2103 2025-03-18T18:56:46Z

<p>Termesh: Lisätty rikoslakiin VII luvun 3 ja 4 pykälät.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> <br /> '''18.3.2025:''' Lisätty lisätty rikoslain VII luvun 3§ ja 4§.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Salakuuntelu|Sisältö=Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, joka on luonteeltaan salassa pidettävä tai jota ei ole kuuntelijan kuunneltavaksi tarkoitettu, on tuomittava salakuuntelusta enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 10-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vakoilu|Sisältö=Joka urkkii salaisia tietoja salakuunnellen tai muutoin ilman ruhtinaan määräystä, on tuomittava vakoilusta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}<br /> ''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Peltava&diff=2093 2025-03-16T14:10:16Z

<p>Termesh: Korjattu muutoslistan muotoilua</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.<br /> <br /> '''16.3.2025:''' Lisätty hallintolakiin 8§ 2 momentti. Lisätty rikoslakiin I luvun 5§ 2 momentti, III luvun 4§, IV luvun 5§. V luvun 4§ sekä VII luku. Talouslaki jaoteltu lukuihin, lisätty II luku sopimuksista. <br /> }}<br /> <br /> = Hallintolaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana | <br /> <br /> Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä | <br /> <br /> Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti | <br /> <br /> Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija | <br /> <br /> Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja | <br /> <br /> Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti | <br /> <br /> Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sydänveden kaartin kaartilaisilla on oikeus määrätä alamaiselle sakko arvionsa mukaan lievemmästä rikoksesta selvässä tapauksessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta | <br /> <br /> Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta | <br /> <br /> Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin | <br /> <br /> Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö.<br /> <br /> Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa Polkukansain Yhteisön valitustuomioistuimeen. Valitustuomioistuin voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä. <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto | <br /> <br /> Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos | <br /> <br /> Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys | <br /> <br /> Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Petos | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseeksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Virkavallan vastustus | <br /> <br /> Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sopimusrikkomus | <br /> <br /> Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe | <br /> <br /> Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta | <br /> <br /> Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta. <br /> }}<br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus | <br /> <br /> Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset | <br /> <br /> Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ensimmäisestä momentista voidaan kuitenkin poiketa, jos sopimuksen ehdoissa on toisin sovittu ja sopimus täyttää muotovaatimukset.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = Palkkasoturilaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi | <br /> <br /> Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta | <br /> <br /> Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.<br /> }}<br /> <br /> = Laki mehiläisistä =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus | <br /> <br /> Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset | <br /> <br /> Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.<br /> }}<br /> <br /> = Laki avioliitosta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen | <br /> <br /> Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä | <br /> <br /> Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä. <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Peltava&diff=2092 2025-03-16T14:07:27Z

<p>Termesh: Muutoksia hallintolakiin, rikoslakiin ja talouslakiin.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=&lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.<br /> <br /> '''16.3.2025:''' Lisätty hallintolakiin 8§. Lisätty rikoslakiin I luvun 5§, III luvun 4§, IV luvun 5§. V luvun 4§ sekä VII luku. Talouslaki jaoteltu lukuihin, lisätty II luku sopimuksista. <br /> }}<br /> <br /> = Hallintolaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana | <br /> <br /> Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä | <br /> <br /> Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti | <br /> <br /> Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija | <br /> <br /> Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja | <br /> <br /> Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti | <br /> <br /> Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sydänveden kaartin kaartilaisilla on oikeus määrätä alamaiselle sakko arvionsa mukaan lievemmästä rikoksesta selvässä tapauksessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta | <br /> <br /> Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta | <br /> <br /> Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin | <br /> <br /> Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö.<br /> <br /> Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa Polkukansain Yhteisön valitustuomioistuimeen. Valitustuomioistuin voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä. <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto | <br /> <br /> Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos | <br /> <br /> Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys | <br /> <br /> Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Petos | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseeksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Virkavallan vastustus | <br /> <br /> Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sopimusrikkomus | <br /> <br /> Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe | <br /> <br /> Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta | <br /> <br /> Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta. <br /> }}<br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus | <br /> <br /> Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset | <br /> <br /> Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ensimmäisestä momentista voidaan kuitenkin poiketa, jos sopimuksen ehdoissa on toisin sovittu ja sopimus täyttää muotovaatimukset.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = Palkkasoturilaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi | <br /> <br /> Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta | <br /> <br /> Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.<br /> }}<br /> <br /> = Laki mehiläisistä =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus | <br /> <br /> Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset | <br /> <br /> Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.<br /> }}<br /> <br /> = Laki avioliitosta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen | <br /> <br /> Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä | <br /> <br /> Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä. <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Malvan_k%C3%A4skyt&diff=2052 2025-03-13T18:39:42Z

<p>Termesh: Lisätty Malvan käskyt</p> <hr /> <div>= Malvan käskyt =<br /> <br /> <br /> ''“Hänen majesteettinsa Kuningas Virankannos I:n ja Kaik’äidin siunaamana kuuluu Malvan käskyt seuraavasti;”''<br /> <br /> == Käsky Malvasta ==<br /> <br /> ===== '''I Abbedissa''' =====<br /> Abbedissa on kruunun vasalli. Abbedissalla on absoluuttinen käskyvalta Malvan alueella.<br /> <br /> Abbedissa vastaa Malvan uskon puhtaudesta.<br /> <br /> ===== '''II Sääntökunta''' =====<br /> Malvaa johtaa sääntökunta, jonka johdossa abbedissa toimii. <br /> <br /> ===== '''III Lainlausuja''' =====<br /> Lainlausuja on abbedissan nimittämä henkilö, jolla on Malvassa tuomiovalta ja joka ylläpitää Malvan lainsäädäntöä. <br /> <br /> ===== '''IV Suurinkvisiittori''' =====<br /> Suurinkvisiittori johtaa Inkvisition toimintaa. Suurinkvisiittori vastaa koko läänin turvallisuudesta sekä järjestyksestä.<br /> <br /> ===== '''V Inkvisitio''' =====<br /> Inkvisitio ylläpitää Malvan järjestystä, puolustusta ja suojelusta läänin alueella. Inkvisitio käyttää Malvassa toimeenpanovaltaa.<br /> <br /> ===== '''VI Sääntökunnan jäsen''' =====<br /> Sääntökunnan jäsenet ovat Malvan täysivaltaisia asukkaita. <br /> <br /> Sääntökunnan jäsenkuntaan kuuluu solusisaret, noviisit, neofyytit ja oblaatit.<br /> <br /> == Uskon käsky ==<br /> <br /> ===== '''I Uskonto''' =====<br /> Malva tunnustaa vain ja ainoastaan yhden uskonnon, Kalpean tähden uskonnon.<br /> <br /> Mitään muuta uskontoa, kuin Malvan tunnustamaa uskontoa ei saa harjoittaa. <br /> <br /> ===== '''II Harhaoppi''' =====<br /> Harhaopiksi Malvassa katsotaan minkä tahansa muun kuin Malvassa tunnustetun uskonnon harjoittaminen sekä uskonnon harjoittaminen muulla, kuin Kalpean tähden kirkon ja sääntökunnan osoittamalla tavalla.<br /> <br /> == Käsky alueesta ==<br /> <br /> ===== '''I Malvan alue''' =====<br /> Malvan alue muodostuu Haaskasaaresta, sen lähivesistöistä sekä läntisistä karikallioista. <br /> <br /> ===== '''II Kruunun edustajat''' =====<br /> Kruunun suorilla edustajilla, jotka eivät muita vasalleja ole, on oikeus kulkea mihin tahansa Malvan alueella rajoittamatta. Näitä edustajia ei myöskään koske asekielto Malvan alueella.<br /> <br /> ===== '''III Kaupunginalue''' =====<br /> Kaupungin aidattu alue olkoon kaupunginalue. Kaupunginalueelle pääsy on rajattua vain niille, jotka ovat sääntökunnan jäseniä tai niille, joilla on tähän kirjallinen lupa.<br /> <br /> ===== '''IV Asekielto''' =====<br /> Malvan kaupunginalueelle ei saa tuoda aseita, ellei kuulu sääntökuntaan.<br /> <br /> == Tuomiokäsky ==<br /> <br /> ===== '''I Tuomioistuin''' =====<br /> Abbedissa tai tämän nimittämä lainlausuja toimii tuomarina Malvan tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettujen tapausten arvioinnissa. <br /> <br /> ===== '''II Inkvisition tuomio''' =====<br /> Inkvisition jäsenet sekä suurinkvisiittori voivat lievistä rikoksista selvässä tapauksessa toimeenpanna rangaistuksen välittömästi ilman erillistä oikeudenkäyntiä.<br /> <br /> ===== '''III Rangaistuksista''' =====<br /> Tuomarina toimiva käskekööt rangaistukseksi vain jotain seuraavista; verikosto, vesihautaus, vankeusrangaisus tai työvankeus.<br /> <br /> Rikoksen yrittämisestä tuomittakoon puolet siitä, mitä onnistuneesti tehdystä rikoksesta tuomittaisiin.<br /> <br /> Osallisuudesta ja yllytyksestä rikokseen sekä sellaisen toimeksiannosta tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.<br /> <br /> ===== '''IV Rikoksista''' =====<br /> Rikoksista säädetään käskyssä hyveistä. Se, joka näitä rikkoo, tuomittakoon Malvan tuomioistuimessa tuomarin arvion mukaisesti.<br /> <br /> ===== '''V Rikoksen tekopaikasta''' =====<br /> Malvan tuomioistuimessa arvioidaan ensisijaisesti vain Malvan alueella tapahtuneiden rikosten tuomitsemista. <br /> <br /> Toisen läänin alueella rikollisesta toiminnasta epäillyt tai tuomitut henkilöt voidaan vangita ja palauttaa kohtaamaan oikeus tai rangaistus alueella, jossa ovat lakia rikkoneet.<br /> <br /> ===== '''VI Sääntökunnan jäsenistä ja yksityishenkilöistä''' =====<br /> Sääntökunnan jäsentä vastaan tehty rikos katsottakoon aina rikokseksi koko lääniä kohtaan. Näistä rikoksista rangaistakoon lujemmin, kuin rikoksista yksityishenkilöitä kohtaan.<br /> <br /> Yksityishenkilöihin lukeutuvat läänin ulkopuoliset kansalaiset.<br /> <br /> == Käsky hyveistä ==<br /> <br /> ===== '''I''' =====<br /> Älä toimi vastoin Papittaren oppien. <br /> <br /> Älä seuraa ohjeita epäpyhien, älä harhaoppia harjoita.<br /> <br /> Se, joka harjoittaa harhaoppia on tuomittava. Hän antautukoon todellisen uskon mahdin alle ja oppikoon virheistään. <br /> <br /> ===== '''II''' =====<br /> Kuningas arvokas, oikeamielisyydellänsä tuomion antaa ja riidat oikaisee. <br /> <br /> Älä sääntökunnan toimituksessa tai muussa asemassa käytä valtaasi väärin, saatika Malvan intressien vastaisesti.  <br /> <br /> Älä petä Malvaa, äläkä sen uskoa. Toisen sääntökunnan jäsenen vahingoittaminen katsottakoon Malvan pettämiseksi. <br /> <br /> ===== '''III''' =====<br /> Soturi suojelkoon meitä. Hän teoillaan näyttää, mitä rohkeus on.<br /> <br /> Älä tapa saatika murhaa toista. Toisen vahingoittaminenkin olkoon kielletty, jollei tähän ole täytäntöönpanovallan mukaista perustetta. Älä myöskään toista uhkaile tai kiristä.<br /> <br /> ===== '''IV''' =====<br /> Tahdikkaasti käy opit Oppineen. Se joka viisauden käskyä rikkoo, tuomittakoon. <br /> <br /> Älä toimi vastoin Kalpean tähden uskonnon, äläkä sen oppeja solvaa. Ei muutoinkaan tule Malvassa epäkunnioittavasti toista kohtaan käyttäytyä. <br /> <br /> Älä myöskään paljasta läänin salaisuuksia tai muutoin aiheuta haittaa sääntökunnalle. Tunkeutuminen Malvan läänin rajatulle kaupunginalueelle olkoon myös kiellettyä.<br /> <br /> ===== '''V''' =====<br /> Ahkeruudesta kertoo vankoin esimerkein Renki. Seuratkoon kukin hänen esimerkkiään.<br /> <br /> Älä varasta. Älä murtaudu toisen lukittuun tilaan tai tunkeile. Älä huijaa toista kaupankäynnissä taikka muutoin.</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=2051 2025-03-13T18:39:22Z

<p>Termesh: Lisätty Malva läänikohtaiseen lainsäädäntölistaan.</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]<br /> <br /> == Läänikohtainen lainsäädäntö ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Huurulan vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö|Huurula]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Jalokallion_vaakuna.png|63x63px]] [[Lainsäädäntö:Jalokallion Kodeksi|Jalokallio]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Malvan käskyt|Malva]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Sarfold|Sarfold]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|64x64px|Sydänveden herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Valkeavuo vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> <br /> <br /> === [[Tiedosto:Varjosalon_tunnus.png|64x64px]] ''' [[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=1881 2025-02-26T14:09:47Z

<p>Termesh: Muotoilua: poistettu ylimääräisiä rivinvaihtoja.</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}<br /> ''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=1880 2025-02-26T14:08:11Z

<p>Termesh: Lisätty muutoslistaus</p> <hr /> <div>{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<br /> &lt;big&gt;'''Viimeisimmät lakimuutokset'''&lt;/big&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> '''26.2.2025:''' Lisätty uusina lakeina oikeudenkäymiskaari ja aatelistolaki.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}<br /> ''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Saronian_lakikokoelma&diff=1879 2025-02-26T13:59:45Z

<p>Termesh: Lisätty oikeudenkäymiskaari sekä aatelistolaki</p> <hr /> <div>= &lt;big&gt;Saronian lainsäädäntö&lt;/big&gt; =<br /> Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.<br /> <br /> == Rikoslaki ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Soveltamisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos|Sisältö=Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Läänin ulkopuoliset rikokset|Sisältö=Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa.<br /> <br /> Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Rangaistuksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksesta rankaiseminen|Sisältö=Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rangaistuskäytänteistä|Sisältö=Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun.<br /> <br /> Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Itsepuolustus|Sisältö=Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Rikoksen yrittäminen|Sisältö=Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Rikoskumppanuus|Sisältö=Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Yllyttämisestä ja määrääminen|Sisältö=Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.}}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Läänin järjestystä vastaan tehty rikos|Sisältö=Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Karkoituksen laiminlyönti|Sisältö=Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Oikeuden estäminen|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Uskon esto|Sisältö=Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''V Luku - Väkivaltarikoksista''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Murha|Sisältö=Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tappo|Sisältö=Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Pahoinpitely|Sisältö=Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Varkaus|Sisältö=Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Murto|Sisältö=Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Uhkailu|Sisältö=Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Vapaudenriisto|Sisältö=Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Eläimensurma|Sisältö=Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> ==== '''''VII Luku - Rauhan rikkomisesta''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Julkisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Yksityisrauhan häirintä|Sisältö=Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.}}<br /> <br /> == '''Maankäyttölaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Rakentaminen''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Luvanvaraisuudesta|Sisältö=Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valvonta|Sisältö=Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Maanomistus ja -käyttö''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maan omistaminen ja vuokraaminen|Sisältö=Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maa-alueen käyttämisestä|Sisältö=Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kaivostoiminta|Sisältö=Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Maatalous|Sisältö=Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.}}<br /> <br /> == '''Talouslaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Raha ja pankki''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valuutta|Sisältö=Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Saronian pankki|Sisältö=Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Kaupankäynti ja verot''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Verotus|Sisältö=Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Kaupankäyntivero|Sisältö=Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Panimotoiminta|Sisältö=Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Sopimukset''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sopimusvapaus|Sisältö=Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Muotovaatimukset|Sisältö=Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Sopimukset alueellisesti|Sisältö=Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.}}<br /> <br /> == '''Markkinalaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Markkinat''''' ====<br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Markkinoiden järjestäminen|Sisältö=Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.}}<br /> <br /> == '''Oikeudenkäymiskaari''' ==<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Tuomioistuin|Sisältö=Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Tuomari|Sisältö=Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Kanne|Sisältö=Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Edustamisesta|Sisältö=Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kaksintaistelut|Sisältö=Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.}}<br /> <br /> == '''Aatelistolaki''' ==<br /> <br /> ==== '''''I Luku - Aateliston vala''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valan antamisesta|Sisältö=Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Aateliston vala|Sisältö=Aateliston vala kuuluu seuraavasti;{{Rivinvaihto}}<br /> ''“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”''}}<br /> <br /> ==== '''''II Luku - Aatelin luokat''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Maanomistajat|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Hengellinen aateli|Sisältö=Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ylimystö|Sisältö=Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.}}<br /> <br /> ==== '''''III Luku - Aateliston velvollisuudet''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Ruhtinaan kutsu|Sisältö=Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valmiudesta|Sisältö=Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.<br /> }}<br /> <br /> ==== '''''IV Luku - Aateliston oikeuksista''''' ====<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Sukuvaakuna|Sisältö=Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Maankäyttö|Sisältö=Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Ruhtinaan suomat oikeudet|Sisältö=Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.}}<br /> <br /> {{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Oikeus kaksintaisteluun|Sisältö=Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.}}<br /> <br /> <br /> {{Laki|Alue=Saronia}}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Peltava&diff=1877 2025-02-26T04:16:13Z

<p>Termesh: Kirjoitusvirheen korjaus, Rikoslain IV Luku 3§</p> <hr /> <div>= Hallintolaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana | <br /> <br /> Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä | <br /> <br /> Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti | <br /> <br /> Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija | <br /> <br /> Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja | <br /> <br /> Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti | <br /> <br /> Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta | <br /> <br /> Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta | <br /> <br /> Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin | <br /> <br /> Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö. <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto | <br /> <br /> Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos | <br /> <br /> Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys | <br /> <br /> Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseeksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta. <br /> }}<br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.<br /> }}<br /> <br /> = Palkkasoturilaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi | <br /> <br /> Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta | <br /> <br /> Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.<br /> }}<br /> <br /> = Laki mehiläisistä =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus | <br /> <br /> Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset | <br /> <br /> Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.<br /> }}<br /> <br /> = Laki avioliitosta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen | <br /> <br /> Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä | <br /> <br /> Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä. <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=1876 2025-02-25T23:11:26Z

<p>Termesh: Lisätty sydänveden vaakuna listaan</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]<br /> <br /> == Läänikohtainen lainsäädäntö ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Varjosalon_tunnus.png|64x64px]] ''' [[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö|'''Huurula''']] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|64x64px|Sydänveden herttuakunnan vaakuna.]][[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png&diff=1875 2025-02-25T23:09:47Z

<p>Termesh: </p> <hr /> <div>Sydänveden herttuakunnan vaakuna</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Peltava&diff=1874 2025-02-25T23:02:34Z

<p>Termesh: Lisätty hallintolaki, rikoslaki, talouslaki, palkkasoturilaki, mehiläislaki ja avioliittolaki</p> <hr /> <div>= Hallintolaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana | <br /> <br /> Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä | <br /> <br /> Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti | <br /> <br /> Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija | <br /> <br /> Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja | <br /> <br /> Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti | <br /> <br /> Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta | <br /> <br /> Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta | <br /> <br /> Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin | <br /> <br /> Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö. <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto | <br /> <br /> Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos | <br /> <br /> Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys | <br /> <br /> Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseekssi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta. <br /> }}<br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta | <br /> <br /> Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.<br /> }}<br /> <br /> = Palkkasoturilaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi | <br /> <br /> Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta | <br /> <br /> Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.<br /> }}<br /> <br /> = Laki mehiläisistä =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus | <br /> <br /> Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset | <br /> <br /> Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.<br /> }}<br /> <br /> = Laki avioliitosta =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta | <br /> <br /> Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen | <br /> <br /> Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä | <br /> <br /> Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero | <br /> <br /> Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä. <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=1873 2025-02-25T22:09:04Z

<p>Termesh: </p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]<br /> <br /> == Läänikohtainen lainsäädäntö ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Varjosalon_tunnus.png|64x64px]] ''' [[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Huurulan lainsäädäntö|'''Huurula''']] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Sydänvesi|Sydänvesi]] ===</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Varjosalon_lakikokoelma&diff=1872 2025-02-25T15:31:54Z

<p>Termesh: Korjattu Rikoslain IV Luvun otsikko. Lisätty rikoslakiin IV Lukuun 4§ sekä Maankäyttölakiin I Luvun 5§.</p> <hr /> <div>= Laki vallasta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Suurkaani'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On läänillä johtaja, johtaja on Suurkaani. Hänellä on valta, valta yli koko Varjosalon mäkikansain suuren kaganaatin. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Suurkaani on jalo, suurkaani on oikeamielinen ja hyvä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suurkaanin yllä olkoon kuningas, sillä tämän uskollinen vasalli suurkaani on.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On Suurkaanilla neuvonantajat. Olkoot neuvonantajat Mestarein kollegio. Kollegio ilman mestareita on kuin polku ilman kulkijaa. Koostukoot tämä totuudenpolun kulkijoista, polun mestareista.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, että vuoren huipulla on yksinäistä. Sanonta lienee näin, mutta turhuutta sei ei ole täynnä. Näkökulma kenties yksinäinen, mutta vuoren päältä näkee myös parhaimmat näkymät, kenties täyden kokonaisuuden. Tämän myötä, on suurkaanilla yksinään oikeus muuttaa tämän lakia, jota koko Varjosalon mäkikansain kaganaatin alueella noudatettakoon.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Vallan perimä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Viisaus; etsitty ja viipyilevä on ajan kanssa saapuva. Täten on Mestarein kollegio aikaansa edellä. Suurkaania kun ollaan vailla, onkin saapunut muiden aika. Aika kuulla niitä, joilla viisauden sana on jo kielen päällä. Kertokoot mestarein kolleegio myös sen, ken on suurkaanin todellinen seuraaja. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suurkaanin valta ulottuu laajalle. Kuin auringon säteet, se valaiskoot koko varjosaloa voimallaan. Tarpeeksi kovan loisteen juuressa on myös vahva pohja ja suuri päättäväisyys. Pohja olkoot maata mäkiheimoin ja päättäväisyys tulkoot tiedosta totuudenpolun. Ilman näitä ei mestarein kollegio todetkoon suurkaanin seuraaja olevan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa. Valtaa. Olkoot valta rajoitettu seuraavasti; Säädettäkööt niin, ettei edes Mestarein kolleegion valitseman suurkaanin ole valta niin suur’, että muuttuisi järjestys seuraajan valinnan. Näin varmistamme totuuden sekä viisauden jatkumon.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Yrityistoimesta ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Joka yrityksen perustaa, liiketoimeen ryhtyy, tämä suurkaanin tietoon liiketoiminnan saattakoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos käsikauppa alle sadan kruunun arvoinen on, ei tätä liiketoimena katsota. Tähän ajatukseen myös suurkaani yhtyy. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupasta, kuin portin käytöstä sen vartijalle, maksattakoot kymmennys kaupan arvosta suurkaanille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus verosta tuosta jokaisen kansalaisen velvollisuudesta olkoot säädetty vain suurkaanin toimesta harvalle ja valitulle. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Totuudesta emme tingi. Näin myös sanottakoot, kun vouti verojaan karhuaa. Näin suurkaanin käskystä on, ettei totuudenpolun munkeilla tai mestareilla velvollisuutta veronmaksuun ol’.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki maankäytöstä =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Maan omistamisesta, käytöstä ja rakentamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kuin säteet auringon ja valta suurkaanin, on kaikki mitä se koskettaa hänen. Varjosalossa on maata ja se maa on suurkaanin. Maata ei myydä, ei tämä ole kaupan. Tämä olkoon totuuden tie. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Synkkää on ilman soihdun valoa, tai auringon säteiltä piilossa maan alla; myös Varjosalon kukkuloissa ja siellä kaivetuissa kaivoksissa. Kaivostoiminta, auringolta piilossa, olkoon luvallista vain läänin toimesta, suurkaanin toiveesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Puu kasvaa, se hakataan ja sahataan. Puuta, sahattuna tai ei, käytetään moneen. Näin on käynti tuotannon puiden saralla. Rajattua on moni asia, lukien mukaan tämä. Jos isoksi käy hakkuu- tai raivausprojekti, kysyttäköön tähän lupa lääniltä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suuri on kauneus luonnon, näin myös monien rakennusten, etenkin suurten arkkitehtien. Varjosalossa tämä kauneus on suuressa arvossa. Kauneus katsojan silmässä, kuitenkin seuraten vain yht’ silmää. Suurkaani hyväksyköön kunkin rakennustyylin, jos tämä on rakennettavaksi sopiva. Muutoin olkoot sen kauneus katoavaista ja jääköön muiden silmien katsottavaksi, Varjosalon ulkopuolelle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kylmää, kylmää. Kylmyys tuo selviytyjän suurin uhka ja pohjoisen suurin olemus. Jos kastut, sen kokea saat. Vältä siis vettä, tuota elämän eliksiiriä muutoin kuin juoden- muuten halla vie. Suurkaanin päätöksestä olkoon niin, ettei Varjosalon mäkikansain kaganaatin alueella saa sataa vettä. <br /> }}<br /> <br /> = Laki totuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Totuudenpolku'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Uskon asia, monelle sydämen asia. Varjosalon kaganaatti tuntee uskon ja pitää tämän arvossa. Totuudenpolun uskolle suodaan rauha ja tämä uskon arvostus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanottakoot, että uskonvapaus kellä vain on, suotavaa ei ole estää virran kulkua. Ketään, saatika suurkaania, ei sovi houkutella pahoille teille, vastavirtaan rämpimään. Jos näin on käypä, perii saatavansa kuoleman hukka. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Totuudenpolun luostarialuen'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Totuuden tyyssija, luostari kultainen. Missä munkit elävät ja uskoaan toimittavat, polkua kulkien elämää oppivat. Totuudenpolun luostari toimikoot itsenäisesti, totuudenpolun luostari olkoon autonominen tontillaan. Lain sana painaa yhä, vaan ei lupaa kaipaa puunhakkuu tai liiketoimi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus on häilyvää, käy sanonta kyyninen. Sääntöjen päällä painaa lisää sääntöjä. Viisaan voi sana käydä; “On säännöissä autuus”, vaan totuus, se olkoot silti tulkinnanvaraista. Totuudenpolun luostarialueella olkoon omat sääntönsä, lakinsa. Huomioikaa, ei täst’ huolimatta Varjosalon lain sana hiekkene, vaan kaikuu voimakkaasti luostarin seinillä paikallisen säännön yllä. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki oikeuskaaresta ja turvallisuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Varjosalon tuomioistuin'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Mikä on oikeudenmukaista ja kuka saa toisen kohtalosta muovata toisenlaista, sen päättää Varjosalon tuomioistuin. Tuo laintulkinnan tyyssija, oikeuden sanelija. Tuomioistuin olkoon puolueeton tulkinnassaan ja lain nojalla päätöksensä perustakoon. Jos ei ole oikeutta, niin ei ole mitään. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomarin sana on painava, eikä siihen tehtävään sovi kuka tahansa. Vain mestari totuuden lie tarpeeksi viisas polun on näyttämään tie. Joskus myös munkki valaistunut voi nähdä sen, mitä mestari edeltä tämän. Olkoon Varjosalon tuomioistuimen tuomari siis mestari, tai näiden arvostama munkki. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun lakia kuninkaan tai tämän vasallin rikotaan, on säädettävä rangaistus. Ei oppi kokemuksen ylitä muu, on viisaus tuleva joskus kantapään kautta. Säädettäköön niin, että Varjosalossa ei kuolemantuomiota määrätä. Ei muuten voi tuomittu opiksi ottaa, jos ei elämä jatku polulla virran. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Aina ei yhden ääni kanna, jolloin tukeva käsi kantaa kahta kauemmin. Jaettu taakka on kevyt kantaa. Olkoon kullakin henkilöllä mahdollisuus tähän; henkilö itselleen edustajan nimittää voi. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Valitusoikeus'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomio olkoon sana viisauden. Ei tätä myöten oikeus käy myöhemmin enää pyynnöstä perumaan; Kansalaisella ei oikeutta vaatia muutokseen, ei siis valitusoikeutta tuomioistuimeen. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, poikkeus vahvistaa säännön. Tuomio muuten lopullinen on, vaan löytyy poikkeus tähänkin. Mestarein kollegio, uljaat suurkaanin neuvonantajat, vallan omaavat tuomion muuttaa, jos virran tahto näin huuhtoaa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Riidanratkaisu'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sana sanaa vastaan, ei kahden kesken harkka kenties loppua näe. Ratkaiskoon Varjosalon tuomioistuin myös riidat, ja näitä soturimiliisi tarvittaessa vahvistakoot. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun yksi kanteen nostaa, olkoon hän kantaja. Ketä vastaan se nostetaan, vastaaja on. Kukin asiaan ajakoon ratkaistavaksi tuomioistuimen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Varjosalon soturimiliisi'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Ei rauhaa ilman turvaa. Varjosalon mäkikansain kagnaatin turvatkoon soturimiliisi, nuo uljaat turvallisuusjoukot. Soturimiliisin tehtävänä turva; vastuksen sattuessa lupa on väkivoimaan turvautua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Johtaja näyttäköön esimerkkiä; Suurkaani olkoon Varjosalon soturimiliisin pää. Mikäli aika tiukaksi käy tai muut velollisuudet mukanaan vie, nimittäköön suurkaani tehtävään arovahdin. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa käyttävät, soturimiliisin soturit uljaat. Näiden vallan luonne toimeenpanevaa. Soturi käskee, kansalainen seuratkoon. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin maassa maan tapaan, niin myös läänissä läänin tapaan, sovellettakoon Varjosalossa tapahtuneen arvioinnissa Suurkaanin lakia.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Yritys | <br /> <br /> Sisältö = Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Rikos ei liene leikki, vaan tällä seuraukset painavat on. Olkoon kuitenkin niin, ettei rikoksen yrittämisestä katsota tuomio olevan yhtä ankara, kuin sen onnistuneesta suorituksesta. Puolet polusta kuljettu, puolikas olkoon rankaisu tämän.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus | <br /> <br /> Sisältö = Olkootkin niin, että joukossa äly kaikkoaa, on kukin osallinen teosta vastuussa. Osalliselle tuomittakoon yhtä ankara rangaistus kuin rikoksen tekijälle. Näin on oleva virran tahto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kollektiivinen tuomio | <br /> <br /> Sisältö = Yksimielinen äänestys, ääni yhtenäinen. Se on vahva. Jos yhteisö, organisaatio tai muu yhteistuumin ja yksimielisesti rikokseen käypi, olkoon kukin jäsen katsottava osalliseksi rikoksen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Henkilöön kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Väkivalta, toisen satuttaminen ja tuskan aiheuttaminen. Monen surun aiheuttaja, kuitenkin rauha tavoitteena monesti perusteltu. Joka toista oikeudetta vahingoittaa, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Virta lopulta kunkin vie, vaan ei liian aikaisin tule toista lähettää; henkilön kuoleman aiheuttamisesta muutoin kuin suunnitellusti tai harkiten tuomittakoon tekijä taposta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Ken toisen kuoleman aiheuttaa ja teko suunnitelmallisuuden ja harkinnallisuuden täyttää, tuomion tulee käydä seuraavasti harkiten harkiten; tuomita tulee tekijä teosta murhan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Kunkin sielu sidottu vapauteen, vapauteen liikkua. Ei vankeustuomiota mukaan lukien, saa ketään rajoittaa. Ken oikeudetta toisen vapautta rajoittaa, vapaudenriistosta hän olkoon tuomittava.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Jos uholla jotain saavuttaa, se on harvoin sen arvoista. Joka uhkaa toista olkoot sanoin, väkivalloin tai muutoin, tuomittava uhkailusta on.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin rotta, toisen omaisuutta vieden luvatta saattaa elää varas. Toisen omaa luvatta vienyt tuomittakoon varkaudesta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Ken toista uhkaillen itselleen toiselta vaatii, olkoon tuomittu kiristyksestä. Kohteena vaateen olla omaisuuden lisäksi voi teko myös olla, toki myös muukin tuomaroivan arvion mukaan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Tunkeutuminen luvatta lukittuun tilaan, katsottakoon murroksi oikeuden edessä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Luonnonsuojelurikos | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki metsäin suurkaanin omaisuutta on, samoin sen kaato ilman lupaa oikeudeton. Ken julkeaa käskyä tätä uhmata, tulee luonnonsuojelurikoksesta tuomita.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Yhteisöön ja hallintoon kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yleinen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Olkoon rauha, olkoon järjestys. Sen voi rikkoa raju huuto tai sääntöjen vastainen toiminta. Olkoon niin, että yleistä järjestystä, kuten suurkaanin käskyä rikkova tuomittakoon yleisestä häirinnästä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veronkierto | <br /> <br /> Sisältö = Kolikon saakoon vouti, nyt verosi kanna, nyt verosi kanna. Ken verot maksamatta jättää, tuomittakoon veronkierrosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Porttikierto | <br /> <br /> Sisältö = Kielto käy, kerta kiellon päälle. On suloinen houkutus kierto kiellon, vaan olkoon rangaistus tästä sen mukainen, jottei houkutus koommin luokseen tuo. Se, joka kiertää porttikieltoa, tuomitaan porttikierrosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sataminen | <br /> <br /> Sisältö = Julkeaa on uhmata käskyä ylemmän, kun käsky käynyt ja selkeä on kuin taivas Varjosalon. Vaik’ pilveä näkyy, ei sataa saa. On sade kielletty käskyin arvoisan suurkaanin. Se, joka toiminnallaan sateen aiheuttaa tai ryhtyy itse sateen toimittamaan, tuomittakoon satamisesta.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Varjosalon_lakikokoelma&diff=1871 2025-02-25T15:27:02Z

<p>Termesh: Korjauksia kirjoitusvirheistä lakiin vallasta (I Luku 1§ ja 3§), lakiin totuudesta (I Luku 1§) ja rikoslakiin (IV Luku 2§)</p> <hr /> <div>= Laki vallasta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Suurkaani'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On läänillä johtaja, johtaja on Suurkaani. Hänellä on valta, valta yli koko Varjosalon mäkikansain suuren kaganaatin. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Suurkaani on jalo, suurkaani on oikeamielinen ja hyvä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suurkaanin yllä olkoon kuningas, sillä tämän uskollinen vasalli suurkaani on.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On Suurkaanilla neuvonantajat. Olkoot neuvonantajat Mestarein kollegio. Kollegio ilman mestareita on kuin polku ilman kulkijaa. Koostukoot tämä totuudenpolun kulkijoista, polun mestareista.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, että vuoren huipulla on yksinäistä. Sanonta lienee näin, mutta turhuutta sei ei ole täynnä. Näkökulma kenties yksinäinen, mutta vuoren päältä näkee myös parhaimmat näkymät, kenties täyden kokonaisuuden. Tämän myötä, on suurkaanilla yksinään oikeus muuttaa tämän lakia, jota koko Varjosalon mäkikansain kaganaatin alueella noudatettakoon.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Vallan perimä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Viisaus; etsitty ja viipyilevä on ajan kanssa saapuva. Täten on Mestarein kollegio aikaansa edellä. Suurkaania kun ollaan vailla, onkin saapunut muiden aika. Aika kuulla niitä, joilla viisauden sana on jo kielen päällä. Kertokoot mestarein kolleegio myös sen, ken on suurkaanin todellinen seuraaja. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suurkaanin valta ulottuu laajalle. Kuin auringon säteet, se valaiskoot koko varjosaloa voimallaan. Tarpeeksi kovan loisteen juuressa on myös vahva pohja ja suuri päättäväisyys. Pohja olkoot maata mäkiheimoin ja päättäväisyys tulkoot tiedosta totuudenpolun. Ilman näitä ei mestarein kollegio todetkoon suurkaanin seuraaja olevan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa. Valtaa. Olkoot valta rajoitettu seuraavasti; Säädettäkööt niin, ettei edes Mestarein kolleegion valitseman suurkaanin ole valta niin suur’, että muuttuisi järjestys seuraajan valinnan. Näin varmistamme totuuden sekä viisauden jatkumon.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Yrityistoimesta ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Joka yrityksen perustaa, liiketoimeen ryhtyy, tämä suurkaanin tietoon liiketoiminnan saattakoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos käsikauppa alle sadan kruunun arvoinen on, ei tätä liiketoimena katsota. Tähän ajatukseen myös suurkaani yhtyy. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupasta, kuin portin käytöstä sen vartijalle, maksattakoot kymmennys kaupan arvosta suurkaanille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus verosta tuosta jokaisen kansalaisen velvollisuudesta olkoot säädetty vain suurkaanin toimesta harvalle ja valitulle. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Totuudesta emme tingi. Näin myös sanottakoot, kun vouti verojaan karhuaa. Näin suurkaanin käskystä on, ettei totuudenpolun munkeilla tai mestareilla velvollisuutta veronmaksuun ol’.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki maankäytöstä =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Maan omistamisesta, käytöstä ja rakentamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kuin säteet auringon ja valta suurkaanin, on kaikki mitä se koskettaa hänen. Varjosalossa on maata ja se maa on suurkaanin. Maata ei myydä, ei tämä ole kaupan. Tämä olkoon totuuden tie. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Synkkää on ilman soihdun valoa, tai auringon säteiltä piilossa maan alla; myös Varjosalon kukkuloissa ja siellä kaivetuissa kaivoksissa. Kaivostoiminta, auringolta piilossa, olkoon luvallista vain läänin toimesta, suurkaanin toiveesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Puu kasvaa, se hakataan ja sahataan. Puuta, sahattuna tai ei, käytetään moneen. Näin on käynti tuotannon puiden saralla. Rajattua on moni asia, lukien mukaan tämä. Jos isoksi käy hakkuu- tai raivausprojekti, kysyttäköön tähän lupa lääniltä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suuri on kauneus luonnon, näin myös monien rakennusten, etenkin suurten arkkitehtien. Varjosalossa tämä kauneus on suuressa arvossa. Kauneus katsojan silmässä, kuitenkin seuraten vain yht’ silmää. Suurkaani hyväksyköön kunkin rakennustyylin, jos tämä on rakennettavaksi sopiva. Muutoin olkoot sen kauneus katoavaista ja jääköön muiden silmien katsottavaksi, Varjosalon ulkopuolelle. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki totuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Totuudenpolku'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Uskon asia, monelle sydämen asia. Varjosalon kaganaatti tuntee uskon ja pitää tämän arvossa. Totuudenpolun uskolle suodaan rauha ja tämä uskon arvostus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanottakoot, että uskonvapaus kellä vain on, suotavaa ei ole estää virran kulkua. Ketään, saatika suurkaania, ei sovi houkutella pahoille teille, vastavirtaan rämpimään. Jos näin on käypä, perii saatavansa kuoleman hukka. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Totuudenpolun luostarialuen'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Totuuden tyyssija, luostari kultainen. Missä munkit elävät ja uskoaan toimittavat, polkua kulkien elämää oppivat. Totuudenpolun luostari toimikoot itsenäisesti, totuudenpolun luostari olkoon autonominen tontillaan. Lain sana painaa yhä, vaan ei lupaa kaipaa puunhakkuu tai liiketoimi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus on häilyvää, käy sanonta kyyninen. Sääntöjen päällä painaa lisää sääntöjä. Viisaan voi sana käydä; “On säännöissä autuus”, vaan totuus, se olkoot silti tulkinnanvaraista. Totuudenpolun luostarialueella olkoon omat sääntönsä, lakinsa. Huomioikaa, ei täst’ huolimatta Varjosalon lain sana hiekkene, vaan kaikuu voimakkaasti luostarin seinillä paikallisen säännön yllä. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki oikeuskaaresta ja turvallisuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Varjosalon tuomioistuin'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Mikä on oikeudenmukaista ja kuka saa toisen kohtalosta muovata toisenlaista, sen päättää Varjosalon tuomioistuin. Tuo laintulkinnan tyyssija, oikeuden sanelija. Tuomioistuin olkoon puolueeton tulkinnassaan ja lain nojalla päätöksensä perustakoon. Jos ei ole oikeutta, niin ei ole mitään. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomarin sana on painava, eikä siihen tehtävään sovi kuka tahansa. Vain mestari totuuden lie tarpeeksi viisas polun on näyttämään tie. Joskus myös munkki valaistunut voi nähdä sen, mitä mestari edeltä tämän. Olkoon Varjosalon tuomioistuimen tuomari siis mestari, tai näiden arvostama munkki. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun lakia kuninkaan tai tämän vasallin rikotaan, on säädettävä rangaistus. Ei oppi kokemuksen ylitä muu, on viisaus tuleva joskus kantapään kautta. Säädettäköön niin, että Varjosalossa ei kuolemantuomiota määrätä. Ei muuten voi tuomittu opiksi ottaa, jos ei elämä jatku polulla virran. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Aina ei yhden ääni kanna, jolloin tukeva käsi kantaa kahta kauemmin. Jaettu taakka on kevyt kantaa. Olkoon kullakin henkilöllä mahdollisuus tähän; henkilö itselleen edustajan nimittää voi. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Valitusoikeus'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomio olkoon sana viisauden. Ei tätä myöten oikeus käy myöhemmin enää pyynnöstä perumaan; Kansalaisella ei oikeutta vaatia muutokseen, ei siis valitusoikeutta tuomioistuimeen. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, poikkeus vahvistaa säännön. Tuomio muuten lopullinen on, vaan löytyy poikkeus tähänkin. Mestarein kollegio, uljaat suurkaanin neuvonantajat, vallan omaavat tuomion muuttaa, jos virran tahto näin huuhtoaa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Riidanratkaisu'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sana sanaa vastaan, ei kahden kesken harkka kenties loppua näe. Ratkaiskoon Varjosalon tuomioistuin myös riidat, ja näitä soturimiliisi tarvittaessa vahvistakoot. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun yksi kanteen nostaa, olkoon hän kantaja. Ketä vastaan se nostetaan, vastaaja on. Kukin asiaan ajakoon ratkaistavaksi tuomioistuimen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Varjosalon soturimiliisi'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Ei rauhaa ilman turvaa. Varjosalon mäkikansain kagnaatin turvatkoon soturimiliisi, nuo uljaat turvallisuusjoukot. Soturimiliisin tehtävänä turva; vastuksen sattuessa lupa on väkivoimaan turvautua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Johtaja näyttäköön esimerkkiä; Suurkaani olkoon Varjosalon soturimiliisin pää. Mikäli aika tiukaksi käy tai muut velollisuudet mukanaan vie, nimittäköön suurkaani tehtävään arovahdin. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa käyttävät, soturimiliisin soturit uljaat. Näiden vallan luonne toimeenpanevaa. Soturi käskee, kansalainen seuratkoon. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin maassa maan tapaan, niin myös läänissä läänin tapaan, sovellettakoon Varjosalossa tapahtuneen arvioinnissa Suurkaanin lakia.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Yritys | <br /> <br /> Sisältö = Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Rikos ei liene leikki, vaan tällä seuraukset painavat on. Olkoon kuitenkin niin, ettei rikoksen yrittämisestä katsota tuomio olevan yhtä ankara, kuin sen onnistuneesta suorituksesta. Puolet polusta kuljettu, puolikas olkoon rankaisu tämän.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus | <br /> <br /> Sisältö = Olkootkin niin, että joukossa äly kaikkoaa, on kukin osallinen teosta vastuussa. Osalliselle tuomittakoon yhtä ankara rangaistus kuin rikoksen tekijälle. Näin on oleva virran tahto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kollektiivinen tuomio | <br /> <br /> Sisältö = Yksimielinen äänestys, ääni yhtenäinen. Se on vahva. Jos yhteisö, organisaatio tai muu yhteistuumin ja yksimielisesti rikokseen käypi, olkoon kukin jäsen katsottava osalliseksi rikoksen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Henkilöön kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Väkivalta, toisen satuttaminen ja tuskan aiheuttaminen. Monen surun aiheuttaja, kuitenkin rauha tavoitteena monesti perusteltu. Joka toista oikeudetta vahingoittaa, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Virta lopulta kunkin vie, vaan ei liian aikaisin tule toista lähettää; henkilön kuoleman aiheuttamisesta muutoin kuin suunnitellusti tai harkiten tuomittakoon tekijä taposta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Ken toisen kuoleman aiheuttaa ja teko suunnitelmallisuuden ja harkinnallisuuden täyttää, tuomion tulee käydä seuraavasti harkiten harkiten; tuomita tulee tekijä teosta murhan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Kunkin sielu sidottu vapauteen, vapauteen liikkua. Ei vankeustuomiota mukaan lukien, saa ketään rajoittaa. Ken oikeudetta toisen vapautta rajoittaa, vapaudenriistosta hän olkoon tuomittava.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Jos uholla jotain saavuttaa, se on harvoin sen arvoista. Joka uhkaa toista olkoot sanoin, väkivalloin tai muutoin, tuomittava uhkailusta on.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin rotta, toisen omaisuutta vieden luvatta saattaa elää varas. Toisen omaa luvatta vienyt tuomittakoon varkaudesta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Ken toista uhkaillen itselleen toiselta vaatii, olkoon tuomittu kiristyksestä. Kohteena vaateen olla omaisuuden lisäksi voi teko myös olla, toki myös muukin tuomaroivan arvion mukaan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Tunkeutuminen luvatta lukittuun tilaan, katsottakoon murroksi oikeuden edessä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Luonnonsuojelurikos | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki metsäin suurkaanin omaisuutta on, samoin sen kaato ilman lupaa oikeudeton. Ken julkeaa käskyä tätä uhmata, tulee luonnonsuojelurikoksesta tuomita.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yleinen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Olkoon rauha, olkoon järjestys. Sen voi rikkoa raju huuto tai sääntöjen vastainen toiminta. Olkoon niin, että yleistä järjestystä, kuten suurkaanin käskyä rikkova tuomittakoon yleisestä häirinnästä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veronkierto | <br /> <br /> Sisältö = Kolikon saakoon vouti, nyt verosi kanna, nyt verosi kanna. Ken verot maksamatta jättää, tuomittakoon veronkierrosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Porttikierto | <br /> <br /> Sisältö = Kielto käy, kerta kiellon päälle. On suloinen houkutus kierto kiellon, vaan olkoon rangaistus tästä sen mukainen, jottei houkutus koommin luokseen tuo. Se, joka kiertää porttikieltoa, tuomitaan porttikierrosta.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Hallan_lakikokoelma&diff=1832 2025-02-16T23:31:41Z

<p>Termesh: Lisätty rikoslaki, talouslaki, maankäyttölaki ja aatelislaki</p> <hr /> <div>= Hallan laki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Ruhtinas | <br /> <br /> Sisältö = Hallan ruhtinaskuntaa johtaa ruhtinas. Ruhtinas käyttää Hallan alueella kuninkaan vasallina ja tämän vallan jatkeena absoluuttista valtaa.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Päiväkäskyt | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinas voi antaa päiväkäskyjä, joilla on lainvoimainen vaikutus. Päiväkäskyllä saatetaan esimerkiksi kumota aiempia päätöksiä tai antaa määräyksiä asioihin, jotka vaativat sääntelyä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Kilpineito | <br /> <br /> Sisältö = Kilpineito on ruhtinaan oikea käsi. Tarvittaessa kilpineito toimii ruhtinaan sijaisena. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sotapäällikkö | <br /> <br /> Sisältö = Sotapäällikkö toimii ruhtinaan suorassa alaisuudessa ja vastaa Hallan turvallisuudesta, sekä katsoo oikeuden tapahtuvan Hallassa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Sotapäällikköä palkatessa, voidaan valinta ratkaista hakijoiden keskinäisellä kaksintaistelulla tai muulla ruhtinaan määräämällä tavalla.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hovikissa | <br /> <br /> Sisältö = Hovikissa nimitetään ruhtinaan päiväkäskyllä. Hovikissa vastaa Hallan kulttuurista ja huolehtii hovin hiirien kurinpidollisista toimista.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Mikäli hovikissaksi nimitetty henkilö palkataan sotapäälliköksi, olkoot hänen tittelinsä Soturikissapäällikkö ja hän kantakoot molempien tehtävien vastuut ja valtaoikeudet.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Itsensä suojelu | <br /> <br /> Sisältö = Jokainen henkilö saa puolustaa itseään ja omaa perhettään. Mikäli henkilö tai tämän perhe joutuu hyökkäyksen kohteeksi, on hyökkääjän häätäminen väkivalloin, tai ääritapauksessa jopa surmaaminen sallittua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Yleisestä järjestyksestä | <br /> <br /> Sisältö = Jokaisen tulee läänissä noudattaa yleisiä järjestyssääntöjä ja paikallisviranomaisten ohjeita.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Härkäkypärän käyttäminen on sallittua ainoastaan sotapäällikölle, kilpineidolle, ruhtinaalle tai muulle paikallishallinnon korkea-arvoiselle edustajalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Porttikiellot | <br /> <br /> Sisältö = Porttikiellon voi määrätä ruhtinas, kilpineito tai sotapällikkö. Porttikielto määrätään myös oikeuden päätöksellä karkotetulle. Porttikiellon saanut ei saa astua jalallaan Hallan alueelle tai käydä kauppaa Hallan alueella.<br /> }}<br /> <br /> = Oikeudenkäymiskaari =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomioistuinlaki | <br /> <br /> Sisältö = Hallan tuomioistuimena toimii Ting-oikeus. Ting-oikeutta tuomaroi ensisijaisesti ruhtinas. Ruhtinaan poissaollessa Ting-oikeutta tuomaroi sotapäällikkö.<br /> }}<br /> <br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rangaistuksen muodot | <br /> <br /> Sisältö = Ting-oikeudessa voidaan rangaistukseksi rikoksesta määrätä sakko, kurinpitotoimenpiteitä, vankeutta, karkoitus tai kuolemantuomio. Kuolemaan tuomitulta takavarikoidaan tämän koko omaisuus Hallan ruhtinaalle. Karkoituksen saanut saatetaan ulos läänin alueelta ja tälle annetaan porttikielto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Korvaukset | <br /> <br /> Sisältö = Ting-oikeudessa voidaan määrätä riita-asiassa osapuoli maksamaan korvauksia oikeuden määrittämällä tavalla. Korvaukset eivät rajoitu rahallisiin korvauksiin.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kaksintaistelu | <br /> <br /> Sisältö = Käsiteltävä asia voidaan ratkaista myös kaksintaistelulla kuolemaan saakka tuomarin harkinnan ja osapuolten suostumuksen mukaisesti.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaistelua varten osapuolet voivat nimetä taistelijan, joka edustaa itseään kaksintaistelussa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Taistelijoille nimettäkööt myös sekundantit, jotka kantavat taistelijan tavaroita kaksintaistelun ajan ja varmistavat kuoleman tapauksessa, että taistelija saa tavaransa takaisin.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaksintaisteluun osallistuvaa taistelijaa ei voida tuomita vastakkaisen taistelijan tappamisesta kaksintaistelussa.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kanne | <br /> <br /> Sisältö = Kuka vain alamainen voi nostaa kanteen toista yksityistä vastaan. Kanteen nostaja on kantaja ja se ketä vastaan on kanne nostettu, on vastaaja.<br /> <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kanteen nostettua tulee kantajan, vastaajan ja Ting-oikeuden pyrkiä sopimaan sopiva aika riita-asian käsittelylle, jossa Ting-oikeus ratkaisee riidan. Ruhtinas tai kilpineito voivat kanteen tultua tietoon myös määrittää mielivaltaisesti ajankohdan riita-asian käsittelylle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 6| Otsikko= Edustamisesta | <br /> <br /> Sisältö = Kuka vain voi nimetä itselleen edustajan rikos- tai riita-asian käsittelyä varten.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Rikoslain soveltaminen alueellisesti'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Hallassa tapahtuneet rikokset | <br /> <br /> Sisältö = Hallassa tai Hallaa vastaan tehtyjen rikoksien tuomitsemisessa tulkitaan Hallan lainsäädäntöä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Lääneinväliset rikokset | <br /> <br /> Sisältö = Jos rikos on tehty muualla kuin Hallassa, tulkitaan rikoksen käsittelyssä ensisijaisesti alueella voimassa ollutta lainsäädäntöä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos rikos on tehty alueella, joka ei kuulu millekään läänille, ei asiaa lähtökohtaisesti käsitellä Ting-oikeudessa. Rikos voi kuitenkin tulla tuomituksi Ting-oikeudessa, mikäli rikos on kohdistunut Hallan asukkaaseen tai aateliseen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Rangaistuksista, rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Rangaistuksista | <br /> <br /> Sisältö = Eri rangaistuksen muodot määritellään oikeudenkäymiskaaressa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Rangaistuksesta myönnettäköön kevennetty versio Ting-oikeuden tulkitessa asiassa olleen lieventäviä asiahaaroja. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Oikeuden tuomarointia hoitavalla taholla on vastuu määrätä rikokseen sopiva rangaistus perustuen ruhtinaan oikeudenmukaiseen arvioon ja aiempaan oikeuskäytäntöön.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rikos aatelia vastaan | <br /> <br /> Sisältö = Rikos aatelista kohtaan tulkitaan suoraan rikokseksi lääniä kohtaan ja siitä tulee säätää ankarampi rangaistus, kuin mitä säädettäisi, jos rikoksen uhri ei olisi aatelinen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Rikoksen yritys | <br /> <br /> Sisältö = Rikoksen yritys on rangaistavaa. Yrityksestä tuomitaan lähtökohtaisesti pienempi rangaistus kuin onnistuneesta rikoksesta, ellei kyseessä ole törkeäksi tulkittu yritys.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Osallisuudesta | <br /> <br /> Sisältö = Osallisuudesta tai avunannosta rikokseen syyllistynyt tuomittakoon yhtä ankarasti, kuin rikoksen tekijä.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Rikoksen uusimisesta ja yhtymistä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Rikoksen uusiminen | <br /> <br /> Sisältö = Jos tekijä uusii aiemmin tekemänsä rikoksen, voidaan rikoksen uusimisesta määrätä entistä ankarampi tuomio, mikäli aiemmasta tuomiosta ei ole kulunut kahta vuotta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rikoksien yhtymisestä | <br /> <br /> Sisältö = Kun henkilö on yhdellä tai usealla teolla syyllistynyt useampaan kuin yhteen rikokseen, tulee näitä arvioida samassa käsittelyssä. Tekijän ollessa syyllistynyt useaan rikokseen, tulee tätä pitää raskauttavana haarana tuomion arvioinnissa. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Useaan rikokseen syyllistyneelle ei sovi antaa tuomiota, joka olisi yksittäisten tuomioiden yhteenlaskettu rangaistus määrällisesti.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Julkisen järjestyksen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Julkisen järjestyksen tai hallinnon häirintä tarpeettomalla tai muutoin kielletyllä tavalla on kiellettyä. Myös Hallan johdon asettamien käskyjen ja määräysten rikkominen voidaan katsoa julkisen järjestyksen häirinnäksi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Lääninpetturuus | <br /> <br /> Sisältö = Läänin asukas pettäessään ruhtinaan tai muun lääniä edustavan tahon luottamuksen tai toimiessaan näitä vastaan syyllistyy lääninpetturuuteen. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Ruhtinaaseen kohdistunut pahoinpitely, tappo tai muu rikos, jonka tekijänä on läänin asukas, katsotaan myös lääninpetturuudeksi.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Veropetos | <br /> <br /> Sisältö = Joka tahallisesti tai tahattomasti jättää maksamatta lain nojalla maksettavaksi määrättyjä veroja, tulee tuomita veropetoksesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Tunkeutuminen | <br /> <br /> Sisältö = Joka porttikieltoa tai muuta käskyä uhmaten astuu jalallaan Hallan alueelle, tulee tuomita tunkeutumisesta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Uhkailuun syyllistyy se, joka nostaa aseen toista vastaan tai joka muutoin uhkaa toista rikoksella tai muulla teolla, joka on omiaan aiheuttamaan maine haittaa, ikävää tunnetta tai mielipahaa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Uhkailu on rangaistavaa, jos siihen ei ole kuninkaan mandaatilla määrättyä perustetta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Joka kohdistaa toiseen väkivaltaisen teon, kuten nyrkiniskun luvatta, syyllistyy pahoinpitelyyn. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Joka ilman kuninkaan mandaatilla määrättyä velvollisuutta tai oikeutta rajoittaa toisen vapaata liikkuvuutta tai vapautta kommunikoida joko väkivalloin tai muulla tavalla, syyllistyy vapaudenriistoon. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Tappoon syyllistyy se, joka riistää toiselta hengen suoraan tai epäsuorasti muutoin kuin suunnitelmalisesti tai harkitusti. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5| Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Murhaan syyllistyy se, joka suunnitelmallisesti tai harkitusti riistää toiselta hengen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''V Luku - Rikokset lääniä vastaan'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Toisen henkilön omaisuuden ottaminen omaan tai toisen henkilön haltuun luvatta on rikos. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Toisen henkilön luvattomasti ottaman omaisuuden haltuunotto tulkitaan tilanteesta riippuen osallisuudeksi tai avunannoksi. Mikäli luvattomasti otetun omaisuuden vastaanottaja ei ole tietoinen omaisuuden haltuunoton luvattomuudesta, ei vastaanottaja syyllisty rikokseen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Joka uhkailemalla pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta tai muusta edusta tai tekemään jonkin teon, syyllistyy kiristämiseen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Joka luvatta murtautuu lukittuun tilaan, syyllistyy murtautumiseen.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Mikäli murtautumisen yhteydessä tekijä anastaa luvatta toisen omaisuutta, syyllistyy tämä murtovarkauteen.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Eläimensurma | <br /> <br /> Sisältö = Joka luvatta riistää toisen omistuksessa olevalta eläimeltä hengen, syyllistyy eläimensurmaan.<br /> }}<br /> <br /> = Talouslaki=<br /> <br /> ==== ''I Luku - Valuutta, pankki ja verot'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Valuutta | <br /> <br /> Sisältö = Hallassa ainoa käypä valuutta on kruunu. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Hallan rahatalo | <br /> <br /> Sisältö = Hallan rahatalo on Sarastuksen pankkilaitoksen toimipiste Hallassa. Hallan rahatalossa perustulain vaatimaa pankkivirkailijan tehtävää hoitaa pankkiiri. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Kaupankäyntivero | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä Hallan alueella kerätään 15% vero ruhtinaalle. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4| Otsikko= Verovapaus | <br /> <br /> Sisältö = Ruhtinas voi myöntää mielivaltaisesti verovapauden kenelle tahansa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''I Luku - Valuutta, pankki ja verot'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Liiketoiminnan aloitus | <br /> <br /> Sisältö = Liiketoiminnan tai muunlaisen yrityksen perustamisesta tulee ilmoittaa vapaamuotoisesti kilpineidolle tai ruhtinaalle.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Luvanvaraiset toimialat | <br /> <br /> Sisältö = Tiettyjen toimialojen harjoittamiseen tarvitsee luvan kilpineidolta tai ruhtinaalta.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kaivostoiminta on luvanvaraista.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kasino- ja muu raha- ja uhkapeliliiketoiminta on luvanvaraista. Yksityiset rahapelit ovat sallittuja, mutta näiden järjestäminen säännöllisesti ja avoimesti tulkitaan edellä mainituksi luvanvaraiseksi toiminnaksi.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Vuohien pitäminen ja kasvatus on luvanvaraista.<br /> }}<br /> <br /> = Maankäyttölaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Omistussuhteista | <br /> <br /> Sisältö = Maata voi omistaa kuka tahansa. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Rakentaminen | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki rakentaminen on luvanvaraista. Rakennusluvan voi myöntää ruhtinas, kilpineito, sotapäällikkö, tai soturikissapäällikkö.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Kartanoille rakennuslupia myönnetään vain aatelisille.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Linnan rakentamiseen tarvitaan aina lupa ruhtinaalta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3| Otsikko= Valvonta | <br /> <br /> Sisältö = Rakennukset, joiden ulkonäkö tai olemus ei miellytä ruhintasta tai kilpineitoa, puretaan sotapäällikön johtamalla hyökkäyksellä.<br /> <br /> }}<br /> <br /> = Aatelislaki =<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1| Otsikko= Viikinkiritarikunta | <br /> <br /> Sisältö = Hallan aatelisto koostuu viikingeistä, jotka ovat osa Viikinkiritarikuntaa. Nimityksen viikingin arvoon voi saada vain ruhtinaalta tai kilpineidolta.<br /> <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2| Otsikko= Viikinkilordit | <br /> <br /> Sisältö = Hallan aatelistolle voidaan myöntää ruhtinaan tai kilpineidon toimesta viikinkilordin arvo. Viikinkilordin arvo myönnetään vain sellaiselle, joka omistaa maita Hallassa.<br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Viikinikilordit ovat viikinkiritarikunnanan korkea-arvoisia jäseniä.<br /> <br /> <br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Varjosalon_lakikokoelma&diff=1831 2025-02-16T22:57:36Z

<p>Termesh: Korjauksia muotoiluun</p> <hr /> <div>= Laki vallasta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Suurkaani'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On läänillä johtaja, johtaja on Suurkaani. Hänellä on valta, valta yli koko Varjosalon mäkikansain suuren kagnaatin. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> <br /> Suurkaani on jalo, suurkaani on oikeamielinen ja hyvä. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Suurkaanin yllä olkoon kuningas, sillä tämän uskollinen vasalli suurkaani on.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On Suurkaanilla neuvonantajat. Olkoot neuvonantajat Mestarein kollegio. Kollegio ilman mestareita on kuin polku ilman kulkijaa. Koostukoot tämä totuudenpolun kulkijoista, polun mestareista.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, että vuoren huipulla on yksinäistä. Sanonta lienee näin, mutta turhuutta sei ei ole täynnä. Näkökulma kenties yksinäinen, mutta vuoren päältä näkee myös parhaimmat näkymät, kenties täyden kokonaisuuden. Tämän myötä, on suurkaanilla yksinään oikeus muuttaa tämän lakia, jota koko Varjosalon mäkikansain kagnaatin alueella noudatettakoon.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Vallan perimä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Viisaus; etsitty ja viipyilevä on ajan kanssa saapuva. Täten on Mestarein kollegio aikaansa edellä. Suurkaania kun ollaan vailla, onkin saapunut muiden aika. Aika kuulla niitä, joilla viisauden sana on jo kielen päällä. Kertokoot mestarein kolleegio myös sen, ken on suurkaanin todellinen seuraaja. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suurkaanin valta ulottuu laajalle. Kuin auringon säteet, se valaiskoot koko varjosaloa voimallaan. Tarpeeksi kovan loisteen juuressa on myös vahva pohja ja suuri päättäväisyys. Pohja olkoot maata mäkiheimoin ja päättäväisyys tulkoot tiedosta totuudenpolun. Ilman näitä ei mestarein kollegio todetkoon suurkaanin seuraaja olevan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa. Valtaa. Olkoot valta rajoitettu seuraavasti; Säädettäkööt niin, ettei edes Mestarein kolleegion valitseman suurkaanin ole valta niin suur’, että muuttuisi järjestys seuraajan valinnan. Näin varmistamme totuuden sekä viisauden jatkumon.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Yrityistoimesta ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Joka yrityksen perustaa, liiketoimeen ryhtyy, tämä suurkaanin tietoon liiketoiminnan saattakoon. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Jos käsikauppa alle sadan kruunun arvoinen on, ei tätä liiketoimena katsota. Tähän ajatukseen myös suurkaani yhtyy. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupasta, kuin portin käytöstä sen vartijalle, maksattakoot kymmennys kaupan arvosta suurkaanille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus verosta tuosta jokaisen kansalaisen velvollisuudesta olkoot säädetty vain suurkaanin toimesta harvalle ja valitulle. <br /> {{Rivinvaihto}}<br /> Totuudesta emme tingi. Näin myös sanottakoot, kun vouti verojaan karhuaa. Näin suurkaanin käskystä on, ettei totuudenpolun munkeilla tai mestareilla velvollisuutta veronmaksuun ol’.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki maankäytöstä =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Maan omistamisesta, käytöstä ja rakentamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kuin säteet auringon ja valta suurkaanin, on kaikki mitä se koskettaa hänen. Varjosalossa on maata ja se maa on suurkaanin. Maata ei myydä, ei tämä ole kaupan. Tämä olkoon totuuden tie. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Synkkää on ilman soihdun valoa, tai auringon säteiltä piilossa maan alla; myös Varjosalon kukkuloissa ja siellä kaivetuissa kaivoksissa. Kaivostoiminta, auringolta piilossa, olkoon luvallista vain läänin toimesta, suurkaanin toiveesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Puu kasvaa, se hakataan ja sahataan. Puuta, sahattuna tai ei, käytetään moneen. Näin on käynti tuotannon puiden saralla. Rajattua on moni asia, lukien mukaan tämä. Jos isoksi käy hakkuu- tai raivausprojekti, kysyttäköön tähän lupa lääniltä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suuri on kauneus luonnon, näin myös monien rakennusten, etenkin suurten arkkitehtien. Varjosalossa tämä kauneus on suuressa arvossa. Kauneus katsojan silmässä, kuitenkin seuraten vain yht’ silmää. Suurkaani hyväksyköön kunkin rakennustyylin, jos tämä on rakennettavaksi sopiva. Muutoin olkoot sen kauneus katoavaista ja jääköön muiden silmien katsottavaksi, Varjosalon ulkopuolelle. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki totuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Totuudenpolku'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Uskon asia, monelle sydämen asia. Varjosalon kagnaatti tuntee uskon ja pitää tämän arvossa. Totuudenpolun uskolle suodaan rauha ja tämä uskon arvostus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanottakoot, että uskonvapaus kellä vain on, suotavaa ei ole estää virran kulkua. Ketään, saatika suurkaania, ei sovi houkutella pahoille teille, vastavirtaan rämpimään. Jos näin on käypä, perii saatavansa kuoleman hukka. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Totuudenpolun luostarialuen'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Totuuden tyyssija, luostari kultainen. Missä munkit elävät ja uskoaan toimittavat, polkua kulkien elämää oppivat. Totuudenpolun luostari toimikoot itsenäisesti, totuudenpolun luostari olkoon autonominen tontillaan. Lain sana painaa yhä, vaan ei lupaa kaipaa puunhakkuu tai liiketoimi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus on häilyvää, käy sanonta kyyninen. Sääntöjen päällä painaa lisää sääntöjä. Viisaan voi sana käydä; “On säännöissä autuus”, vaan totuus, se olkoot silti tulkinnanvaraista. Totuudenpolun luostarialueella olkoon omat sääntönsä, lakinsa. Huomioikaa, ei täst’ huolimatta Varjosalon lain sana hiekkene, vaan kaikuu voimakkaasti luostarin seinillä paikallisen säännön yllä. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki oikeuskaaresta ja turvallisuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Varjosalon tuomioistuin'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Mikä on oikeudenmukaista ja kuka saa toisen kohtalosta muovata toisenlaista, sen päättää Varjosalon tuomioistuin. Tuo laintulkinnan tyyssija, oikeuden sanelija. Tuomioistuin olkoon puolueeton tulkinnassaan ja lain nojalla päätöksensä perustakoon. Jos ei ole oikeutta, niin ei ole mitään. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomarin sana on painava, eikä siihen tehtävään sovi kuka tahansa. Vain mestari totuuden lie tarpeeksi viisas polun on näyttämään tie. Joskus myös munkki valaistunut voi nähdä sen, mitä mestari edeltä tämän. Olkoon Varjosalon tuomioistuimen tuomari siis mestari, tai näiden arvostama munkki. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun lakia kuninkaan tai tämän vasallin rikotaan, on säädettävä rangaistus. Ei oppi kokemuksen ylitä muu, on viisaus tuleva joskus kantapään kautta. Säädettäköön niin, että Varjosalossa ei kuolemantuomiota määrätä. Ei muuten voi tuomittu opiksi ottaa, jos ei elämä jatku polulla virran. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Aina ei yhden ääni kanna, jolloin tukeva käsi kantaa kahta kauemmin. Jaettu taakka on kevyt kantaa. Olkoon kullakin henkilöllä mahdollisuus tähän; henkilö itselleen edustajan nimittää voi. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Valitusoikeus'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomio olkoon sana viisauden. Ei tätä myöten oikeus käy myöhemmin enää pyynnöstä perumaan; Kansalaisella ei oikeutta vaatia muutokseen, ei siis valitusoikeutta tuomioistuimeen. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, poikkeus vahvistaa säännön. Tuomio muuten lopullinen on, vaan löytyy poikkeus tähänkin. Mestarein kollegio, uljaat suurkaanin neuvonantajat, vallan omaavat tuomion muuttaa, jos virran tahto näin huuhtoaa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Riidanratkaisu'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sana sanaa vastaan, ei kahden kesken harkka kenties loppua näe. Ratkaiskoon Varjosalon tuomioistuin myös riidat, ja näitä soturimiliisi tarvittaessa vahvistakoot. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun yksi kanteen nostaa, olkoon hän kantaja. Ketä vastaan se nostetaan, vastaaja on. Kukin asiaan ajakoon ratkaistavaksi tuomioistuimen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Varjosalon soturimiliisi'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Ei rauhaa ilman turvaa. Varjosalon mäkikansain kagnaatin turvatkoon soturimiliisi, nuo uljaat turvallisuusjoukot. Soturimiliisin tehtävänä turva; vastuksen sattuessa lupa on väkivoimaan turvautua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Johtaja näyttäköön esimerkkiä; Suurkaani olkoon Varjosalon soturimiliisin pää. Mikäli aika tiukaksi käy tai muut velollisuudet mukanaan vie, nimittäköön suurkaani tehtävään arovahdin. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa käyttävät, soturimiliisin soturit uljaat. Näiden vallan luonne toimeenpanevaa. Soturi käskee, kansalainen seuratkoon. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin maassa maan tapaan, niin myös läänissä läänin tapaan, sovellettakoon Varjosalossa tapahtuneen arvioinnissa Suurkaanin lakia.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Yritys | <br /> <br /> Sisältö = Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Rikos ei liene leikki, vaan tällä seuraukset painavat on. Olkoon kuitenkin niin, ettei rikoksen yrittämisestä katsota tuomio olevan yhtä ankara, kuin sen onnistuneesta suorituksesta. Puolet polusta kuljettu, puolikas olkoon rankaisu tämän.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus | <br /> <br /> Sisältö = Olkootkin niin, että joukossa äly kaikkoaa, on kukin osallinen teosta vastuussa. Osalliselle tuomittakoon yhtä ankara rangaistus kuin rikoksen tekijälle. Näin on oleva virran tahto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kollektiivinen tuomio | <br /> <br /> Sisältö = Yksimielinen äänestys, ääni yhtenäinen. Se on vahva. Jos yhteisö, organisaatio tai muu yhteistuumin ja yksimielisesti rikokseen käypi, olkoon kukin jäsen katsottava osalliseksi rikoksen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Henkilöön kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Väkivalta, toisen satuttaminen ja tuskan aiheuttaminen. Monen surun aiheuttaja, kuitenkin rauha tavoitteena monesti perusteltu. Joka toista oikeudetta vahingoittaa, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Virta lopulta kunkin vie, vaan ei liian aikaisin tule toista lähettää; henkilön kuoleman aiheuttamisesta muutoin kuin suunnitellusti tai harkiten tuomittakoon tekijä taposta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Ken toisen kuoleman aiheuttaa ja teko suunnitelmallisuuden ja harkinnallisuuden täyttää, tuomion tulee käydä seuraavasti harkiten harkiten; tuomita tulee tekijä teosta murhan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Kunkin sielu sidottu vapauteen, vapauteen liikkua. Ei vankeustuomiota mukaan lukien, saa ketään rajoittaa. Ken oikeudetta toisen vapautta rajoittaa, vapaudenriistosta hän olkoon tuomittava.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Jos uholla jotain saavuttaa, se on harvoin sen arvoista. Joka uhkaa toista olkoot sanoin, väkivalloin tai muutoin, tuomittava uhkailusta on.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin rotta, toisen omaisuutta vieden luvatta saattaa elää varas. Toisen omaa luvatta vienyt tuomittakoon varkaudesta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Ken toista uhkaillen itselleen toiselta vaatii, olkoon tuomittu kiristyksestä. Kohteena vaateen olla omaisuuden lisäksi voi teko myös olla, toki myös muukin tuomaroivan arvion mukaan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Tunkeutuminen luvatta lukittuun tilaan, katsottakoon murroksi oikeuden edessä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Luonnonsuojelurikos | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki metsäin suurkaanin omaisuutta on, samoin sen kaato ilman lupaa oikeudeton. Ken julkeaa käskyä tätä uhmata, tulee luonnonsuojelurikoksesta tuomita.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yleinen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Olkoon rauha, olkoon järjestys. Sen voi rikkoa raju huuto tai sääntöjen vastainen toiminta. Olkoon niin, että yleistä järjestystä, kuten suurkaanin käskyä rikkova tuomittakoon yleisestä häirinnästä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veronkierto | <br /> <br /> Sisältö = Kolkon saakoon vouti, nyt verosi kanna, nyt verosi kanna. Ken verot maksamatta jättää, tuomittakoon veronkierrosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Porttikierto | <br /> <br /> Sisältö = Kielto käy, kerta kiellon päälle. On suloinen houkutus kierto kiellon, vaan olkoon rangaistus tästä sen mukainen, jottei houkutus koommin luokseen tuo. Se, joka kiertää porttikieltoa, tuomitaan porttikierrosta.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Varjosalon_lakikokoelma&diff=1830 2025-02-16T22:47:00Z

<p>Termesh: Korjauksia muotoiluun</p> <hr /> <div>= Laki vallasta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Suurkaani'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On läänillä johtaja, johtaja on Suurkaani. Hänellä on valta, valta yli koko Varjosalon mäkikansain suuren kagnaatin. <br /> <br /> <br /> Suurkaani on jalo, suurkaani on oikeamielinen ja hyvä. <br /> <br /> Suurkaanin yllä olkoon kuningas, sillä tämän uskollinen vasalli suurkaani on.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On Suurkaanilla neuvonantajat. Olkoot neuvonantajat Mestarein kollegio. Kollegio ilman mestareita on kuin polku ilman kulkijaa. Koostukoot tämä totuudenpolun kulkijoista, polun mestareista.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, että vuoren huipulla on yksinäistä. Sanonta lienee näin, mutta turhuutta sei ei ole täynnä. Näkökulma kenties yksinäinen, mutta vuoren päältä näkee myös parhaimmat näkymät, kenties täyden kokonaisuuden. Tämän myötä, on suurkaanilla yksinään oikeus muuttaa tämän lakia, jota koko Varjosalon mäkikansain kagnaatin alueella noudatettakoon.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Vallan perimä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Viisaus; etsitty ja viipyilevä on ajan kanssa saapuva. Täten on Mestarein kollegio aikaansa edellä. Suurkaania kun ollaan vailla, onkin saapunut muiden aika. Aika kuulla niitä, joilla viisauden sana on jo kielen päällä. Kertokoot mestarein kolleegio myös sen, ken on suurkaanin todellinen seuraaja. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suurkaanin valta ulottuu laajalle. Kuin auringon säteet, se valaiskoot koko varjosaloa voimallaan. Tarpeeksi kovan loisteen juuressa on myös vahva pohja ja suuri päättäväisyys. Pohja olkoot maata mäkiheimoin ja päättäväisyys tulkoot tiedosta totuudenpolun. Ilman näitä ei mestarein kollegio todetkoon suurkaanin seuraaja olevan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa. Valtaa. Olkoot valta rajoitettu seuraavasti; Säädettäkööt niin, ettei edes Mestarein kolleegion valitseman suurkaanin ole valta niin suur’, että muuttuisi järjestys seuraajan valinnan. Näin varmistamme totuuden sekä viisauden jatkumon.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Yrityistoimesta ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Joka yrityksen perustaa, liiketoimeen ryhtyy, tämä suurkaanin tietoon liiketoiminnan saattakoon. <br /> <br /> Jos käsikauppa alle sadan kruunun arvoinen on, ei tätä liiketoimena katsota. Tähän ajatukseen myös suurkaani yhtyy. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupasta, kuin portin käytöstä sen vartijalle, maksattakoot kymmennys kaupan arvosta suurkaanille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus verosta tuosta jokaisen kansalaisen velvollisuudesta olkoot säädetty vain suurkaanin toimesta harvalle ja valitulle. <br /> <br /> Totuudesta emme tingi. Näin myös sanottakoot, kun vouti verojaan karhuaa. Näin suurkaanin käskystä on, ettei totuudenpolun munkeilla tai mestareilla velvollisuutta veronmaksuun ol’.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki maankäytöstä =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Maan omistamisesta, käytöstä ja rakentamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kuin säteet auringon ja valta suurkaanin, on kaikki mitä se koskettaa hänen. Varjosalossa on maata ja se maa on suurkaanin. Maata ei myydä, ei tämä ole kaupan. Tämä olkoon totuuden tie. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Synkkää on ilman soihdun valoa, tai auringon säteiltä piilossa maan alla; myös Varjosalon kukkuloissa ja siellä kaivetuissa kaivoksissa. Kaivostoiminta, auringolta piilossa, olkoon luvallista vain läänin toimesta, suurkaanin toiveesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Puu kasvaa, se hakataan ja sahataan. Puuta, sahattuna tai ei, käytetään moneen. Näin on käynti tuotannon puiden saralla. Rajattua on moni asia, lukien mukaan tämä. Jos isoksi käy hakkuu- tai raivausprojekti, kysyttäköön tähän lupa lääniltä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suuri on kauneus luonnon, näin myös monien rakennusten, etenkin suurten arkkitehtien. Varjosalossa tämä kauneus on suuressa arvossa. Kauneus katsojan silmässä, kuitenkin seuraten vain yht’ silmää. Suurkaani hyväksyköön kunkin rakennustyylin, jos tämä on rakennettavaksi sopiva. Muutoin olkoot sen kauneus katoavaista ja jääköön muiden silmien katsottavaksi, Varjosalon ulkopuolelle. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki totuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Totuudenpolku'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Uskon asia, monelle sydämen asia. Varjosalon kagnaatti tuntee uskon ja pitää tämän arvossa. Totuudenpolun uskolle suodaan rauha ja tämä uskon arvostus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanottakoot, että uskonvapaus kellä vain on, suotavaa ei ole estää virran kulkua. Ketään, saatika suurkaania, ei sovi houkutella pahoille teille, vastavirtaan rämpimään. Jos näin on käypä, perii saatavansa kuoleman hukka. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Totuudenpolun luostarialuen'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Totuuden tyyssija, luostari kultainen. Missä munkit elävät ja uskoaan toimittavat, polkua kulkien elämää oppivat. Totuudenpolun luostari toimikoot itsenäisesti, totuudenpolun luostari olkoon autonominen tontillaan. Lain sana painaa yhä, vaan ei lupaa kaipaa puunhakkuu tai liiketoimi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus on häilyvää, käy sanonta kyyninen. Sääntöjen päällä painaa lisää sääntöjä. Viisaan voi sana käydä; “On säännöissä autuus”, vaan totuus, se olkoot silti tulkinnanvaraista. Totuudenpolun luostarialueella olkoon omat sääntönsä, lakinsa. Huomioikaa, ei täst’ huolimatta Varjosalon lain sana hiekkene, vaan kaikuu voimakkaasti luostarin seinillä paikallisen säännön yllä. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki oikeuskaaresta ja turvallisuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Varjosalon tuomioistuin'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Mikä on oikeudenmukaista ja kuka saa toisen kohtalosta muovata toisenlaista, sen päättää Varjosalon tuomioistuin. Tuo laintulkinnan tyyssija, oikeuden sanelija. Tuomioistuin olkoon puolueeton tulkinnassaan ja lain nojalla päätöksensä perustakoon. Jos ei ole oikeutta, niin ei ole mitään. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomarin sana on painava, eikä siihen tehtävään sovi kuka tahansa. Vain mestari totuuden lie tarpeeksi viisas polun on näyttämään tie. Joskus myös munkki valaistunut voi nähdä sen, mitä mestari edeltä tämän. Olkoon Varjosalon tuomioistuimen tuomari siis mestari, tai näiden arvostama munkki. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun lakia kuninkaan tai tämän vasallin rikotaan, on säädettävä rangaistus. Ei oppi kokemuksen ylitä muu, on viisaus tuleva joskus kantapään kautta. Säädettäköön niin, että Varjosalossa ei kuolemantuomiota määrätä. Ei muuten voi tuomittu opiksi ottaa, jos ei elämä jatku polulla virran. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Aina ei yhden ääni kanna, jolloin tukeva käsi kantaa kahta kauemmin. Jaettu taakka on kevyt kantaa. Olkoon kullakin henkilöllä mahdollisuus tähän; henkilö itselleen edustajan nimittää voi. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Valitusoikeus'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomio olkoon sana viisauden. Ei tätä myöten oikeus käy myöhemmin enää pyynnöstä perumaan; Kansalaisella ei oikeutta vaatia muutokseen, ei siis valitusoikeutta tuomioistuimeen. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, poikkeus vahvistaa säännön. Tuomio muuten lopullinen on, vaan löytyy poikkeus tähänkin. Mestarein kollegio, uljaat suurkaanin neuvonantajat, vallan omaavat tuomion muuttaa, jos virran tahto näin huuhtoaa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Riidanratkaisu'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sana sanaa vastaan, ei kahden kesken harkka kenties loppua näe. Ratkaiskoon Varjosalon tuomioistuin myös riidat, ja näitä soturimiliisi tarvittaessa vahvistakoot. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun yksi kanteen nostaa, olkoon hän kantaja. Ketä vastaan se nostetaan, vastaaja on. Kukin asiaan ajakoon ratkaistavaksi tuomioistuimen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Varjosalon soturimiliisi'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Ei rauhaa ilman turvaa. Varjosalon mäkikansain kagnaatin turvatkoon soturimiliisi, nuo uljaat turvallisuusjoukot. Soturimiliisin tehtävänä turva; vastuksen sattuessa lupa on väkivoimaan turvautua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Johtaja näyttäköön esimerkkiä; Suurkaani olkoon Varjosalon soturimiliisin pää. Mikäli aika tiukaksi käy tai muut velollisuudet mukanaan vie, nimittäköön suurkaani tehtävään arovahdin. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa käyttävät, soturimiliisin soturit uljaat. Näiden vallan luonne toimeenpanevaa. Soturi käskee, kansalainen seuratkoon. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin maassa maan tapaan, niin myös läänissä läänin tapaan, sovellettakoon Varjosalossa tapahtuneen arvioinnissa Suurkaanin lakia.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Yritys | <br /> <br /> Sisältö = Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Rikos ei liene leikki, vaan tällä seuraukset painavat on. Olkoon kuitenkin niin, ettei rikoksen yrittämisestä katsota tuomio olevan yhtä ankara, kuin sen onnistuneesta suorituksesta. Puolet polusta kuljettu, puolikas olkoon rankaisu tämän.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus | <br /> <br /> Sisältö = Olkootkin niin, että joukossa äly kaikkoaa, on kukin osallinen teosta vastuussa. Osalliselle tuomittakoon yhtä ankara rangaistus kuin rikoksen tekijälle. Näin on oleva virran tahto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kollektiivinen tuomio | <br /> <br /> Sisältö = Yksimielinen äänestys, ääni yhtenäinen. Se on vahva. Jos yhteisö, organisaatio tai muu yhteistuumin ja yksimielisesti rikokseen käypi, olkoon kukin jäsen katsottava osalliseksi rikoksen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Henkilöön kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Väkivalta, toisen satuttaminen ja tuskan aiheuttaminen. Monen surun aiheuttaja, kuitenkin rauha tavoitteena monesti perusteltu. Joka toista oikeudetta vahingoittaa, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Virta lopulta kunkin vie, vaan ei liian aikaisin tule toista lähettää; henkilön kuoleman aiheuttamisesta muutoin kuin suunnitellusti tai harkiten tuomittakoon tekijä taposta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Ken toisen kuoleman aiheuttaa ja teko suunnitelmallisuuden ja harkinnallisuuden täyttää, tuomion tulee käydä seuraavasti harkiten harkiten; tuomita tulee tekijä teosta murhan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Kunkin sielu sidottu vapauteen, vapauteen liikkua. Ei vankeustuomiota mukaan lukien, saa ketään rajoittaa. Ken oikeudetta toisen vapautta rajoittaa, vapaudenriistosta hän olkoon tuomittava.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Jos uholla jotain saavuttaa, se on harvoin sen arvoista. Joka uhkaa toista olkoot sanoin, väkivalloin tai muutoin, tuomittava uhkailusta on.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin rotta, toisen omaisuutta vieden luvatta saattaa elää varas. Toisen omaa luvatta vienyt tuomittakoon varkaudesta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kiristys | <br /> <br /> Sisältö = Ken toista uhkaillen itselleen toiselta vaatii, olkoon tuomittu kiristyksestä. Kohteena vaateen olla omaisuuden lisäksi voi teko myös olla, toki myös muukin tuomaroivan arvion mukaan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Tunkeutuminen luvatta lukittuun tilaan, katsottakoon murroksi oikeuden edessä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Luonnonsuojelurikos | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki metsäin suurkaanin omaisuutta on, samoin sen kaato ilman lupaa oikeudeton. Ken julkeaa käskyä tätä uhmata, tulee luonnonsuojelurikoksesta tuomita.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yleinen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Olkoon rauha, olkoon järjestys. Sen voi rikkoa raju huuto tai sääntöjen vastainen toiminta. Olkoon niin, että yleistä järjestystä, kuten suurkaanin käskyä rikkova tuomittakoon yleisestä häirinnästä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veronkierto | <br /> <br /> Sisältö = Kolkon saakoon vouti, nyt verosi kanna, nyt verosi kanna. Ken verot maksamatta jättää, tuomittakoon veronkierrosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Porttikierto | <br /> <br /> Sisältö = Kielto käy, kerta kiellon päälle. On suloinen houkutus kierto kiellon, vaan olkoon rangaistus tästä sen mukainen, jottei houkutus koommin luokseen tuo. Se, joka kiertää porttikieltoa, tuomitaan porttikierrosta.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6:Varjosalon_lakikokoelma&diff=1827 2025-02-16T22:27:42Z

<p>Termesh: Lisätty valtalaki, talouslaki, maankäyttölaki, totuuslaki, laki oikeuskaaresta ja turvallisuudesta sekä rikoslaki.</p> <hr /> <div>= Laki vallasta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Suurkaani'' ====<br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On läänillä johtaja, johtaja on Suurkaani. Hänellä on valta, valta yli koko Varjosalon mäkikansain suuren kagnaatin. <br /> <br /> <br /> Suurkaani on jalo, suurkaani on oikeamielinen ja hyvä. <br /> <br /> Suurkaanin yllä olkoon kuningas, sillä tämän uskollinen vasalli suurkaani on.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = On Suurkaanilla neuvonantajat. Olkoot neuvonantajat Mestarein kollegio. Kollegio ilman mestareita on kuin polku ilman kulkijaa. Koostukoot tämä totuudenpolun kulkijoista, polun mestareista.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, että vuoren huipulla on yksinäistä. Sanonta lienee näin, mutta turhuutta sei ei ole täynnä. Näkökulma kenties yksinäinen, mutta vuoren päältä näkee myös parhaimmat näkymät, kenties täyden kokonaisuuden. Tämän myötä, on suurkaanilla yksinään oikeus muuttaa tämän lakia, jota koko Varjosalon mäkikansain kagnaatin alueella noudatettakoon.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Vallan perimä'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Viisaus; etsitty ja viipyilevä on ajan kanssa saapuva. Täten on Mestarein kollegio aikaansa edellä. Suurkaania kun ollaan vailla, onkin saapunut muiden aika. Aika kuulla niitä, joilla viisauden sana on jo kielen päällä. Kertokoot mestarein kolleegio myös sen, ken on suurkaanin todellinen seuraaja. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suurkaanin valta ulottuu laajalle. Kuin auringon säteet, se valaiskoot koko varjosaloa voimallaan. Tarpeeksi kovan loisteen juuressa on myös vahva pohja ja suuri päättäväisyys. Pohja olkoot maata mäkiheimoin ja päättäväisyys tulkoot tiedosta totuudenpolun. Ilman näitä ei mestarein kollegio todetkoon suurkaanin seuraaja olevan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa. Valtaa. Olkoot valta rajoitettu seuraavasti; Säädettäkööt niin, ettei edes Mestarein kolleegion valitseman suurkaanin ole valta niin suur’, että muuttuisi järjestys seuraajan valinnan. Näin varmistamme totuuden sekä viisauden jatkumon.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki taloudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Yrityistoimesta ja veroista'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Joka yrityksen perustaa, liiketoimeen ryhtyy, tämä suurkaanin tietoon liiketoiminnan saattakoon. <br /> <br /> Jos käsikauppa alle sadan kruunun arvoinen on, ei tätä liiketoimena katsota. Tähän ajatukseen myös suurkaani yhtyy. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kaikesta kaupasta, kuin portin käytöstä sen vartijalle, maksattakoot kymmennys kaupan arvosta suurkaanille. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus verosta tuosta jokaisen kansalaisen velvollisuudesta olkoot säädetty vain suurkaanin toimesta harvalle ja valitulle. <br /> <br /> Totuudesta emme tingi. Näin myös sanottakoot, kun vouti verojaan karhuaa. Näin suurkaanin käskystä on, ettei totuudenpolun munkeilla tai mestareilla velvollisuutta veronmaksuun ol’.<br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki maankäytöstä =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Maan omistamisesta, käytöstä ja rakentamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kuin säteet auringon ja valta suurkaanin, on kaikki mitä se koskettaa hänen. Varjosalossa on maata ja se maa on suurkaanin. Maata ei myydä, ei tämä ole kaupan. Tämä olkoon totuuden tie. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Synkkää on ilman soihdun valoa, tai auringon säteiltä piilossa maan alla; myös Varjosalon kukkuloissa ja siellä kaivetuissa kaivoksissa. Kaivostoiminta, auringolta piilossa, olkoon luvallista vain läänin toimesta, suurkaanin toiveesta. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Puu kasvaa, se hakataan ja sahataan. Puuta, sahattuna tai ei, käytetään moneen. Näin on käynti tuotannon puiden saralla. Rajattua on moni asia, lukien mukaan tämä. Jos isoksi käy hakkuu- tai raivausprojekti, kysyttäköön tähän lupa lääniltä. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Suuri on kauneus luonnon, näin myös monien rakennusten, etenkin suurten arkkitehtien. Varjosalossa tämä kauneus on suuressa arvossa. Kauneus katsojan silmässä, kuitenkin seuraten vain yht’ silmää. Suurkaani hyväksyköön kunkin rakennustyylin, jos tämä on rakennettavaksi sopiva. Muutoin olkoot sen kauneus katoavaista ja jääköön muiden silmien katsottavaksi, Varjosalon ulkopuolelle. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki totuudesta =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Totuudenpolku'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Uskon asia, monelle sydämen asia. Varjosalon kagnaatti tuntee uskon ja pitää tämän arvossa. Totuudenpolun uskolle suodaan rauha ja tämä uskon arvostus. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanottakoot, että uskonvapaus kellä vain on, suotavaa ei ole estää virran kulkua. Ketään, saatika suurkaania, ei sovi houkutella pahoille teille, vastavirtaan rämpimään. Jos näin on käypä, perii saatavansa kuoleman hukka. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Totuudenpolun luostarialuen'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Totuuden tyyssija, luostari kultainen. Missä munkit elävät ja uskoaan toimittavat, polkua kulkien elämää oppivat. Totuudenpolun luostari toimikoot itsenäisesti, totuudenpolun luostari olkoon autonominen tontillaan. Lain sana painaa yhä, vaan ei lupaa kaipaa puunhakkuu tai liiketoimi. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Vapaus on häilyvää, käy sanonta kyyninen. Sääntöjen päällä painaa lisää sääntöjä. Viisaan voi sana käydä; “On säännöissä autuus”, vaan totuus, se olkoot silti tulkinnanvaraista. Totuudenpolun luostarialueella olkoon omat sääntönsä, lakinsa. Huomioikaa, ei täst’ huolimatta Varjosalon lain sana hiekkene, vaan kaikuu voimakkaasti luostarin seinillä paikallisen säännön yllä. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Laki oikeuskaaresta ja turvallisuudesta<br /> <br /> ==== ''I Luku - Varjosalon tuomioistuin'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Mikä on oikeudenmukaista ja kuka saa toisen kohtalosta muovata toisenlaista, sen päättää Varjosalon tuomioistuin. Tuo laintulkinnan tyyssija, oikeuden sanelija. Tuomioistuin olkoon puolueeton tulkinnassaan ja lain nojalla päätöksensä perustakoon. Jos ei ole oikeutta, niin ei ole mitään. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomarin sana on painava, eikä siihen tehtävään sovi kuka tahansa. Vain mestari totuuden lie tarpeeksi viisas polun on näyttämään tie. Joskus myös munkki valaistunut voi nähdä sen, mitä mestari edeltä tämän. Olkoon Varjosalon tuomioistuimen tuomari siis mestari, tai näiden arvostama munkki. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun lakia kuninkaan tai tämän vasallin rikotaan, on säädettävä rangaistus. Ei oppi kokemuksen ylitä muu, on viisaus tuleva joskus kantapään kautta. Säädettäköön niin, että Varjosalossa ei kuolemantuomiota määrätä. Ei muuten voi tuomittu opiksi ottaa, jos ei elämä jatku polulla virran. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Aina ei yhden ääni kanna, jolloin tukeva käsi kantaa kahta kauemmin. Jaettu taakka on kevyt kantaa. Olkoon kullakin henkilöllä mahdollisuus tähän; henkilö itselleen edustajan nimittää voi. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Valitusoikeus'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Tuomio olkoon sana viisauden. Ei tätä myöten oikeus käy myöhemmin enää pyynnöstä perumaan; Kansalaisella ei oikeutta vaatia muutokseen, ei siis valitusoikeutta tuomioistuimeen. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sanonta käy, poikkeus vahvistaa säännön. Tuomio muuten lopullinen on, vaan löytyy poikkeus tähänkin. Mestarein kollegio, uljaat suurkaanin neuvonantajat, vallan omaavat tuomion muuttaa, jos virran tahto näin huuhtoaa. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Riidanratkaisu'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Sana sanaa vastaan, ei kahden kesken harkka kenties loppua näe. Ratkaiskoon Varjosalon tuomioistuin myös riidat, ja näitä soturimiliisi tarvittaessa vahvistakoot. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Kun yksi kanteen nostaa, olkoon hän kantaja. Ketä vastaan se nostetaan, vastaaja on. Kukin asiaan ajakoon ratkaistavaksi tuomioistuimen. <br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Varjosalon soturimiliisi'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Ei rauhaa ilman turvaa. Varjosalon mäkikansain kagnaatin turvatkoon soturimiliisi, nuo uljaat turvallisuusjoukot. Soturimiliisin tehtävänä turva; vastuksen sattuessa lupa on väkivoimaan turvautua. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Johtaja näyttäköön esimerkkiä; Suurkaani olkoon Varjosalon soturimiliisin pää. Mikäli aika tiukaksi käy tai muut velollisuudet mukanaan vie, nimittäköön suurkaani tehtävään arovahdin. <br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= | <br /> <br /> Sisältö = Valtaa käyttävät, soturimiliisin soturit uljaat. Näiden vallan luonne toimeenpanevaa. Soturi käskee, kansalainen seuratkoon. <br /> }}<br /> <br /> <br /> = Rikoslaki =<br /> <br /> ==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin maassa maan tapaan, niin myös läänissä läänin tapaan, sovellettakoon Varjosalossa tapahtuneen arvioinnissa Suurkaanin lakia.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Yritys | <br /> <br /> Sisältö = Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Rikos ei liene leikki, vaan tällä seuraukset painavat on. Olkoon kuitenkin niin, ettei rikoksen yrittämisestä katsota tuomio olevan yhtä ankara, kuin sen onnistuneesta suorituksesta. Puolet polusta kuljettu, puolikas olkoon rankaisu tämän.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus | <br /> <br /> Sisältö = Olkootkin niin, että joukossa äly kaikkoaa, on kukin osallinen teosta vastuussa. Osalliselle tuomittakoon yhtä ankara rangaistus kuin rikoksen tekijälle. Näin on oleva virran tahto.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kollektiivinen tuomio | <br /> <br /> Sisältö = Yksimielinen äänestys, ääni yhtenäinen. Se on vahva. Jos yhteisö, organisaatio tai muu yhteistuumin ja yksimielisesti rikokseen käypi, olkoon kukin jäsen katsottava osalliseksi rikoksen.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''II Luku - Henkilöön kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Pahoinpitely | <br /> <br /> Sisältö = Väkivalta, toisen satuttaminen ja tuskan aiheuttaminen. Monen surun aiheuttaja, kuitenkin rauha tavoitteena monesti perusteltu. Joka toista oikeudetta vahingoittaa, tuomittakoon pahoinpitelystä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tappo | <br /> <br /> Sisältö = Virta lopulta kunkin vie, vaan ei liian aikaisin tule toista lähettää; henkilön kuoleman aiheuttamisesta muutoin kuin suunnitellusti tai harkiten tuomittakoon tekijä taposta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murha | <br /> <br /> Sisältö = Ken toisen kuoleman aiheuttaa ja teko suunnitelmallisuuden ja harkinnallisuuden täyttää, tuomion tulee käydä seuraavasti harkiten harkiten; tuomita tulee tekijä teosta murhan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Vapaudenriisto | <br /> <br /> Sisältö = Kunkin sielu sidottu vapauteen, vapauteen liikkua. Ei vankeustuomiota mukaan lukien, saa ketään rajoittaa. Ken oikeudetta toisen vapautta rajoittaa, vapaudenriistosta hän olkoon tuomittava.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Uhkailu | <br /> <br /> Sisältö = Jos uholla jotain saavuttaa, se on harvoin sen arvoista. Joka uhkaa toista olkoot sanoin, väkivalloin tai muutoin, tuomittava uhkailusta on.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''III Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Kuin rotta, toisen omaisuutta vieden luvatta saattaa elää varas. Toisen omaa luvatta vienyt tuomittakoon varkaudesta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus | <br /> <br /> Sisältö = Ken toista uhkaillen itselleen toiselta vaatii, olkoon tuomittu kiristyksestä. Kohteena vaateen olla omaisuuden lisäksi voi teko myös olla, toki myös muukin tuomaroivan arvion mukaan.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Murto | <br /> <br /> Sisältö = Tunkeutuminen luvatta lukittuun tilaan, katsottakoon murroksi oikeuden edessä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Luonnonsuojelurikos | <br /> <br /> Sisältö = Kaikki metsäin suurkaanin omaisuutta on, samoin sen kaato ilman lupaa oikeudeton. Ken julkeaa käskyä tätä uhmata, tulee luonnonsuojelurikoksesta tuomita.<br /> }}<br /> <br /> ==== ''IV Luku - Omaisuuteen kohdistuvat'' ====<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yleinen häirintä | <br /> <br /> Sisältö = Olkoon rauha, olkoon järjestys. Sen voi rikkoa raju huuto tai sääntöjen vastainen toiminta. Olkoon niin, että yleistä järjestystä, kuten suurkaanin käskyä rikkova tuomittakoon yleisestä häirinnästä.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veronkierto | <br /> <br /> Sisältö = Kolkon saakoon vouti, nyt verosi kanna, nyt verosi kanna. Ken verot maksamatta jättää, tuomittakoon veronkierrosta.<br /> }}<br /> <br /> {{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Porttikierto | <br /> <br /> Sisältö = Kielto käy, kerta kiellon päälle. On suloinen houkutus kierto kiellon, vaan olkoon rangaistus tästä sen mukainen, jottei houkutus koommin luokseen tuo. Se, joka kiertää porttikieltoa, tuomitaan porttikierrosta.<br /> }}</div>

Termesh https://sarastus.net/wiki/index.php?title=Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6&diff=1826 2025-02-16T21:53:56Z

<p>Termesh: Lisätty linkki Varjosalon lakikokoelmaan</p> <hr /> <div>'''Lainsäädäntö''' sisältää Sarastuksen kuningaskunnan alueella voimassa olevat lait ja muut säädökset. Niitä ei tule sekoittaa [[Säännöt|pelisääntöihin]], joiden rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkominen voi johtaa pelin sisäisiin rangaistuksiin, kuten vankilatuomioon.<br /> <br /> == [[:Luokka:Valtakunnan lait|Valtakunnan lait]] ==<br /> <br /> * [[Lainsäädäntö:Perustuslaki|Perustuslaki]]<br /> <br /> == Läänikohtainen lainsäädäntö ==<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saros_vaakuna.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö:Saroksen lakikokoelma|Saros]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma|Harmio]] ===<br /> <br /> === [[Tiedosto:Saronia logo.png|64x64px]] [[Lainsäädäntö: Saronian lakikokoelma|Saronia]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma|Valkeavuo]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Auran lakikokoelma|Aura]] ===<br /> <br /> === [[Lainsäädäntö:Hallan lakikokoelma|Halla]] ===<br /> <br /> === '''[[Varjosalon lakikokoelma|Varjosalo]]''' ===</div>

Termesh