Lainsäädäntö:Perustuslaki - Muutoshistoria

J0nni: loppusilaus kielioppiin

2026-02-26T21:07:09Z

loppusilaus kielioppiin

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2026 kello 00.07
Rivi 53:		Rivi 53:
	Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.		Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Vasallilla on oikeus määrittää läänin pankin toimipisteen palvelumaksujen hinnasto, sekä ~~sen~~ miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}		Vasallilla on oikeus määrittää läänin pankin toimipisteen palvelumaksujen hinnasto, sekä se, miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}
	{{Alapykälä\|Nro=7.2\|Otsikko=Pankkivirkailija		{{Alapykälä\|Nro=7.2\|Otsikko=Pankkivirkailija
	\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.		\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.

J0nni: lauserakenne

2026-02-26T21:01:57Z

lauserakenne

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2026 kello 00.01
Rivi 53:		Rivi 53:
	Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.		Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Vasallilla on oikeus määrittää ~~lääninsä alueella voimassa olevan~~ palvelumaksujen ~~hinnaston~~, sekä sen miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}		Vasallilla on oikeus määrittää läänin pankin toimipisteen palvelumaksujen hinnasto, sekä sen miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}
	{{Alapykälä\|Nro=7.2\|Otsikko=Pankkivirkailija		{{Alapykälä\|Nro=7.2\|Otsikko=Pankkivirkailija
	\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.		\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.

Termesh: Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ajantasaisiksi.

2026-02-26T17:20:59Z

Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ajantasaisiksi.

← Vanhempi versio		Versio 26. helmikuuta 2026 kello 20.20
Rivi 3:		Rivi 3:
	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=
	<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>		<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
			'''26.2.2026:''' Päivitetty määräyksiä pankkilaitoksesta ('''7 §''') ajantasaisiksi.
			<br>

	'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')		'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
			<br>

	'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')		'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
	<br>		<br>
Rivi 48:		Rivi 53:
	Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.		Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	~~Alueen pankin toimipisteellä~~ on oikeus ~~veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin~~ voimassa ~~olevat palvelumaksut~~. Palvelumaksujen ~~tuotot jäävät läänille~~. ~~Vasallilla~~ ei ~~ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista~~.}}		Vasallilla on oikeus määrittää lääninsä alueella voimassa olevan palvelumaksujen hinnaston, sekä sen miten palvelumaksujen tuotot jakautuvat. Palvelumaksut voivat mennä kokonaisuudessaan myös pankkivirkailijan palkaksi. Palvelumaksujen hinnaston on oltava luettavissa pankin toimipisteessä asioiville. Pankkivirkailija ei saa poiketa vasallin antamasta hinnastosta.}}
	{{Alapykälä\|Nro=7.2\|Otsikko=Pankkivirkailija		{{Alapykälä\|Nro=7.2\|Otsikko=Pankkivirkailija
	\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.		\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö. Pankkivirkailijan on myös osattava kommunikoida selkeällä yleiskielellä.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä\|Nro=8\|Otsikko=Karkotus\|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.		Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa. Pankkivirkailija ei saa muokata pankkitilin tietoja, kuten omistajia, muutoin kuin pankkitilin omistajan pyytäessä tätä muutosta.}}}}{{Pykälä\|Nro=8\|Otsikko=Karkotus\|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki\|Alue=Valtakunta\|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}		Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki\|Alue=Valtakunta\|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Late: Keskushallintolinkitys

2025-12-17T09:30:47Z

Keskushallintolinkitys

← Vanhempi versio		Versio 17. joulukuuta 2025 kello 12.30
Rivi 15:		Rivi 15:
	Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.		Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

	Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus\|kansalaisuuden riistäminen]].		Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi [[Keskushallinto\|keskushallinnon]] antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus\|kansalaisuuden riistäminen]].

	{{Pykälä\|Nro=1\|Otsikko=Valtiosääntö\|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä\|Nro=2\|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako\|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä\|Nro=3\|Otsikko=Valtionuskonto\|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä\|Nro=4\|Otsikko=Valtakunnan alue\|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.		{{Pykälä\|Nro=1\|Otsikko=Valtiosääntö\|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä\|Nro=2\|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako\|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä\|Nro=3\|Otsikko=Valtionuskonto\|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä\|Nro=4\|Otsikko=Valtakunnan alue\|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.

J0nni: Selkeytetty kömpelöä lauserakennetta karkotuksista; ei muutoksia lakiin tai karkotuskriteereihin.

2025-11-07T12:32:18Z

Selkeytetty kömpelöä lauserakennetta karkotuksista; ei muutoksia lakiin tai karkotuskriteereihin.

← Vanhempi versio		Versio 7. marraskuuta 2025 kello 15.32
Rivi 52:		Rivi 52:
	\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.		\|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä\|Nro=8\|Otsikko=Karkotus\|Sisältö=~~Kruunu voi~~ karkottaa ~~oman harkintansa perusteella~~, ~~sisältäen mutta ei rajoittuen perustuslakia~~ tai ~~muuta~~ kruunun ~~lainvoimaista määräystä rikkovaan alamaisen~~. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.		Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}{{Pykälä\|Nro=8\|Otsikko=Karkotus\|Sisältö=Kruunulla on oikeus harkintavaltansa nojalla karkottaa alamainen, joka syyllistyy esimerkiksi perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkomiseen tai muuhun, valtakunnan etujen vastaiseen tekoon. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki\|Alue=Valtakunta\|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}		Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.}}{{Laki\|Alue=Valtakunta\|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

J0nni: korjattu linkki

2025-08-18T19:45:36Z

korjattu linkki

← Vanhempi versio		Versio 18. elokuuta 2025 kello 22.45
Rivi 15:		Rivi 15:
	Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.		Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

	Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[~~Karkotus~~\|kansalaisuuden riistäminen]].		Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Lainsäädäntö:Perustuslaki#8_§_Karkotus\|kansalaisuuden riistäminen]].

	{{Pykälä\|Nro=1\|Otsikko=Valtiosääntö\|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä\|Nro=2\|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako\|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä\|Nro=3\|Otsikko=Valtionuskonto\|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä\|Nro=4\|Otsikko=Valtakunnan alue\|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.		{{Pykälä\|Nro=1\|Otsikko=Valtiosääntö\|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä\|Nro=2\|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako\|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä\|Nro=3\|Otsikko=Valtionuskonto\|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä\|Nro=4\|Otsikko=Valtakunnan alue\|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.

Late: Fix

2025-08-18T19:42:07Z

Fix

← Vanhempi versio		Versio 18. elokuuta 2025 kello 22.42
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|Barrier\|vanilla=barrier\|size=40}}\|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.\|type=delete}}		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|Barrier\|vanilla=barrier\|size=40}}\|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa, mutta rangaistukset ovat lähtökohtaisesti aina roolipelillisiä. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.\|type=delete}}

	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=

Late: Selvennystä

2025-08-18T19:37:52Z

Selvennystä

← Vanhempi versio		Versio 18. elokuuta 2025 kello 22.37
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|Barrier\|vanilla=barrier\|size=40}}\|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ~~ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia~~.\|type=delete}}		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|Barrier\|vanilla=barrier\|size=40}}\|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ylläpidon avustamana.\|type=delete}}

	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=
Rivi 15:		Rivi 15:
	Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.		Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

	Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona kansalaisuuden riistäminen.		Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona [[Karkotus\|kansalaisuuden riistäminen]].

	{{Pykälä\|Nro=1\|Otsikko=Valtiosääntö\|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä\|Nro=2\|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako\|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä\|Nro=3\|Otsikko=Valtionuskonto\|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä\|Nro=4\|Otsikko=Valtakunnan alue\|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.		{{Pykälä\|Nro=1\|Otsikko=Valtiosääntö\|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä\|Nro=2\|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako\|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä\|Nro=3\|Otsikko=Valtionuskonto\|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä\|Nro=4\|Otsikko=Valtakunnan alue\|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.

J0nni: Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin, lisätty aatelisuus

2025-08-05T15:43:14Z

Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin, lisätty aatelisuus

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2025 kello 18.43
Rivi 3:		Rivi 3:
	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=
	<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>		<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
			'''5.8.2025:''' Tarkennettu käytänteitä hoitosuhteen jakamisesta eteenpäin ('''4.3 §'''), lisätty aatelisuus ('''5 §''')
	'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')		'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
	<br>		<br>
	'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')		'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
	~~<br>~~
	~~'''2.3.2025:''' Selvennetty hoidettavan alueen luovuttamista eteenpäin ('''4.2 §''')~~
	~~<br>~~
	}}		}}

Rivi 27:		Rivi 25:
	{{Alapykälä\|Nro=4.2\|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset\|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.		{{Alapykälä\|Nro=4.2\|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset\|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus luovuttaa alueensa toisen alamaisen hoidettavaksi, kunhan kruununneuvostoa on informoitu asiasta ennen hoitosuhteen vaihtoa. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}{{Alapykälä\|Nro=4.3\|Otsikko=Lainsäätöoikeus\|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}		Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
	{{Alapykälä\|Nro=4.4\|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät\|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.		{{Alapykälä\|Nro=4.3\|Otsikko=Alaläänitykset\|Sisältö=Vasalleilla on oikeus jakaa hoitosuhteensa alaista maata eteenpäin muille alamaiselle, kunhan asiasta on tiedotettu kruunua. Kyseisten alueiden hoitamisen yksityiskohdista tulee sopia keskinäisesti vasallin sekä kyseisen alamaisen välillä. Eteenpäin jaetulla alueella on oikeus myös omaan, lääninherralla hyväksytettyyn lainsäädäntöön isäntäalueen yhteydessä.}}
			{{Alapykälä\|Nro=4.4\|Otsikko=Lainsäätöoikeus\|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
			{{Alapykälä\|Nro=4.5\|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät\|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}

Rivi 36:		Rivi 36:
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}		Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
	{{Alapykälä\|Nro=4.5\|Otsikko=Verotusoikeus\|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}		{{Alapykälä\|Nro=4.6\|Otsikko=Verotusoikeus\|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}
	{{Alapykälä\|Nro=4.6\|Otsikko=Maankäyttöoikeus\|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''		{{Alapykälä\|Nro=4.7\|Otsikko=Maankäyttöoikeus\|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
			{{Rivinvaihto}}
			Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä\|Nro=5\|Otsikko=Kansalaisuus\|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä\|Nro=5\|Otsikko=Kansalaisuus\|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat ~~alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8~~.}}{{Pykälä\|Nro=6\|Otsikko=Perustuslakituomioistuin\|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä\|Nro=7\|Otsikko=Pankkilaitos\|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.		Kruunulla on oikeus oman harkintansa mukaan aateloida alamaisia. Kruunun vasallit ovat automaattisesti ylhäisaatelisia.}}{{Pykälä\|Nro=6\|Otsikko=Perustuslakituomioistuin\|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä\|Nro=7\|Otsikko=Pankkilaitos\|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

	{{Alapykälä\|Nro=7.1\|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen		{{Alapykälä\|Nro=7.1\|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen

J0nni: Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen

2025-06-15T14:49:01Z

Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen

← Vanhempi versio		Versio 15. kesäkuuta 2025 kello 17.49
Rivi 3:		Rivi 3:
	{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=		{{Mbox\|image={{EsineKuvake\|oak_sign\|vanilla=oak_sign\|size=50}}\|text=
	<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>		<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
			'''15.6.2025:''' Selvennetty perustuslakituomioistuimen tehtäviä konflikteihin liittyen ('''6 §''')
	<br>		<br>
	'''8.4.2025:''': Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')		'''8.4.2025:''' Lisätty uskonnon harjoittamisen vaatimukseksi Kalpean Tähden kappeli ('''4.1 §''')
	<br>		<br>
	'''2.3.2025:''' Selvennetty hoidettavan alueen luovuttamista eteenpäin ('''4.2 §''')		'''2.3.2025:''' Selvennetty hoidettavan alueen luovuttamista eteenpäin ('''4.2 §''')
	~~<br>~~
	~~'''19.2.2025:''' Poistettu lause aloituksesta, selvennetty karkotustilanteita ('''8 §''')~~
	<br>		<br>
	}}		}}
Rivi 40:		Rivi 39:
	{{Alapykälä\|Nro=4.6\|Otsikko=Maankäyttöoikeus\|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''		{{Alapykälä\|Nro=4.6\|Otsikko=Maankäyttöoikeus\|Sisältö=Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle '''maankäyttöluvan.'''
	{{Rivinvaihto}}		{{Rivinvaihto}}
	Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä\|Nro=5\|Otsikko=Kansalaisuus\|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.}}{{Pykälä\|Nro=6\|Otsikko=Perustuslakituomioistuin\|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä\|Nro=7\|Otsikko=Pankkilaitos\|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.		Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.}}}}{{Pykälä\|Nro=5\|Otsikko=Kansalaisuus\|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.}}{{Pykälä\|Nro=6\|Otsikko=Perustuslakituomioistuin\|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat, sota- ja konfliktitilanteiden oikeudelliset jälkikäsittelyt tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä\|Nro=7\|Otsikko=Pankkilaitos\|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

	{{Alapykälä\|Nro=7.1\|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen		{{Alapykälä\|Nro=7.1\|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen