Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Perustuslaki” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
J0nni (keskustelu | muokkaukset)
selkeys
 
(23 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki turvaa yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa. Perustuslaki on järkkymätön, muuttumaton ja ——.
{{Mbox|image={{EsineKuvake|Barrier|vanilla=barrier|size=40}}|text=Perustuslaki poikkeaa paikallisista, läänien lainsäädännöistä siten, että se on voimassa kaikkialla eikä sitä saa rikkoa. Lakia valvoo keskushallinto ja sen rikkomisesta voi seurata ylläpidollisia toimia.|type=delete}}


{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa kuningas.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Valtion ainut hyväksytty ja voimassaoleva uskonto on —-. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja ????? vastaa '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.  
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''27.1.2025:''' Kielletty kruunun maiden käyttö ilman erillistä lupaa tai hoitosuhdetta alueeseen ('''4 §''')
'''23.1.2025:''' Selvennetty tilanteita, joissa valtio voi lunastaa alueen takaisin ('''4.2 §''')
}}
 
{{Rivinvaihto}}
 
Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki turvaa yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.
 
{{Pykälä|Nro=1|Otsikko=Valtiosääntö|Sisältö=Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa '''kuningas'''.}}{{Pykälä|Nro=2|Otsikko=Valtiollisten tehtävien jako|Sisältö=Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää '''oikeusmestari'''. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on '''rahamestarilla'''. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä '''ylipapitar'''.}}{{Pykälä|Nro=3|Otsikko=Valtionuskonto|Sisältö=Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.}}{{Pykälä|Nro=4|Otsikko=Valtakunnan alue|Sisältö=Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.  
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.  
Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.  
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella on halutessaan oikeus yksipuolisella ilmoituksella kruunulle luovuttaa alue toisen alamaisen hoidettavaksi. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän (ts. olet aivan jäätävän typerä lääninherra), on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta.  
Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.
{{Alapykälä|Nro=4.1|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut, puolueeton tuomioistuin sekä mahdollisuus toteuttaa uskontoa.}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen muutokset|Sisältö=Vasallilla on halutessaan oikeus yksipuolisella ilmoituksella kruunulle luovuttaa alue toisen alamaisen hoidettavaksi. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}{{Alapykälä|Nro=4.3|Otsikko=Lainsäätöoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.{{Rivinvaihto}}Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.{{Rivinvaihto}}Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).}}
{{Alapykälä|Nro=4.4|Otsikko=Oikeuslaitoksen työntekijät|Sisältö=Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.
{{Rivinvaihto}}
 
'''Tuomiovaltaa''' (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. '''Lainvalvontatehtäviä''' hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.
{{Rivinvaihto}}
Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.
{{Rivinvaihto}}
Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.}}
{{Alapykälä|Nro=4.5|Otsikko=Verotusoikeus|Sisältö=Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.
 
{{Alapykälä|Nro=7.1|Otsikko=Pankkiasioinnin järjestäminen
|Sisältö=Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.
{{Rivinvaihto}}
Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.
{{Rivinvaihto}}
Alueen pankin toimipisteen on veloitettava valtakunnalliset kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut ja toimitettava ne säännöllisesti rahamestarille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.}}
{{Alapykälä|Nro=7.2|Otsikko=Pankkivirkailija
|Sisältö=Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.}}
Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.}}}}
{{Alapykälä|Nro=4.2|Otsikko=Alueen hoitosuhteen vaatimukset|Sisältö=Aluetta hoitavalla alamaisella on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut, puolueeton tuomioistuin sekä mahdollisuus toteuttaa uskontoa.}}}}{{Pykälä|Nro=5|Otsikko=Kansalaisuus|Sisältö=Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty.}}{{Pykälä|Nro=6|Otsikko=Perustuslakituomioistuin|Sisältö=Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.}}{{Pykälä|Nro=7|Otsikko=Pankkilaitos|Sisältö=siistiä liibalaabaa :) raha on vaa rahaa jota valtio painaa lisää ku loppuu}}


{{DISPLAYTITLE:Perustuslaki}}
{{Laki|Alue=Valtakunta|Nimi=Sarastuksen perustuslaki}}

Nykyinen versio 27. tammikuuta 2025 kello 17.55




Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki turvaa yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

1 § Valtiosääntö

Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa kuningas.

2 § Valtiollisten tehtävien jako

Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää oikeusmestari. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on rahamestarilla. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä ylipapitar.

3 § Valtionuskonto

Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.

4 § Valtakunnan alue

Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.

Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.

Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.

4.1 § Alueen hoitosuhteen vaatimukset

Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut, puolueeton tuomioistuin sekä mahdollisuus toteuttaa uskontoa.

4.2 § Alueen hoitosuhteen muutokset

Vasallilla on halutessaan oikeus yksipuolisella ilmoituksella kruunulle luovuttaa alue toisen alamaisen hoidettavaksi. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.

Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

4.3 § Lainsäätöoikeus

Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.

Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.

Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).

4.4 § Oikeuslaitoksen työntekijät

Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.

Tuomiovaltaa (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. Lainvalvontatehtäviä hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.

Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.

Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.

4.5 § Verotusoikeus

Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.

5 § Kansalaisuus

Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty.

6 § Perustuslakituomioistuin

Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.

7 § Pankkilaitos

Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

7.1 § Pankkiasioinnin järjestäminen

Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.

Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.

Alueen pankin toimipisteen on veloitettava valtakunnalliset kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut ja toimitettava ne säännöllisesti rahamestarille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.

7.2 § Pankkivirkailija

Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.

Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.