Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma

Valkeavuon lakikokoelma

Määrännyt ja allekirjoittanut, Hänen Korkeutensa Avenetsia Valkeavuo, Annettu Vituurein hyvänä vuonna, 127.

Hallintolaki

I LUKU - Valkeavuon Markkreivikunta

1 § Valkeavuon Markkreivikunta

Valkeavuon Markkreivikunta on hänen majesteettinsa kuningas Virankannoksen armosta Markkreivi Avenetsialle läänitetty maa, joka on osa Sarastuksen kuningaskuntaa itsenäisenä lääninä. Valkeavuon Markreivikuntaa hallitsee hänen korkeutensa, Markkreivi Avenetsia Valkeavuo.

Valkeavuon Markkreivikunnassa pätevät kaikki hänen majesteettinsa voimaan asettamat lait, säädökset ja määräykset, sekä Valkeavuon Markkreivikunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä muut säädökset, joista erikseen tässä laissa säädetään.

2 § Valkeavuon Markkreivikunnan alue

Valkeavuon Markkreivikunta kattaa kaiken sen maa-alueen, jonka hänen majesteettinsa on Markkreivi Avenetsia Valkeavuon hoidettavaksi päättänyt. Valkeavuon Markkreivikunta on jakamaton, ja sen rajoja voidaan muuttaa vain hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.

3 § Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö

Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö on täysimittaisesti voimassa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Lisäksi Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voidaan soveltaa myös poikkeuksellisesti laajemmin, niinkuin laissa säädetään.

Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voi muuttaa vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä, tai hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.

II LUKU - Markkreivin vallasta

1 § Markkreivin valta

Valkeavuon Markkreivi on Valkeavuon korkein hallitsija, ja vain hän istukoon Valkeavuon valtaistuimella. Valkeavuon Markkreivillä on Valkeavuon Markkreivikunnan alueella korkein ja absoluuttinen valta, ja vain Kruunun sana on Markkreivin sanan yläpuolella. Tämän vallan myötä on Valkeavuon Markkreivin tehtävä täyttää velvollisuudet ja odotukset, jotka syntyvät hänen majesteettinsa määräyksestä sekä Sarastuksen kuningaskunnan, Valkeavuon Markkreivikunnan ja Valkeavuon kansan suojelusta.

Valkeavuon Markkreivin valta on Kruunun vallan jatke, ja näinollen on Valkeavuon Markkreivin vallan loukkaus on Kruunun vallan loukkaus. Täten myös Valkeavuon Markkreivi vastaa vallankäytöstään vain Kruunulle.

Markkreivillä on oikeus käyttää kenttätuomioistuimen valtuuksia ja tarvittaessa teloittaa rikoksesta epäilty

2 § Kreivinjulistus

Valkeavuon Markkreivi voi antaa kreivinjulistuksen, jolla hän voi tehdä muutoksia lainsäädäntöön, Valkeavuon virkakoneistojen päätöksiin sekä Valkeavuon oikeuslaitoksen tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin. Nämä julistukset ovat Markkreivin tahdonilmauksia, ja niitä voi asettaa ja poistaa vain Valkeavuon Markkreivi. Kreivinjulistukset ovat etusijalla Valkeavuon lainsäädäntöön nähden.

3 § Vallan periytyminen

Tilanteessa, jossa Markkreivi eroaa tai hänet erotetaan virastaan, vastaa uuden Markkreivin valinnasta Totuudenpolun Mestarein Kollegio, ellei Kruunu toisin päätä. Mestarein Kollegio valitsee Markkreivin seuraajan itse määrittelemällään tavalla. Vallan periydyttyä tulee uudesta Markkreivistä myös automaattisesti osa Valkeavuon sukua. Jokaisen Valkeavuon Markkreivin tulee kantaa Valkeavuon nimeä.

III LUKU - Valkeahovin neuvostosta

1 § Valkeahovin neuvostosta

Valkeahovin neuvosto toimii Valkeavuon Markkreivin neuvoa-antavana elimenä, sekä Valkeavuon toimeenpanevana hallituksena sikäli, mitä velvollisuuksia neuvoston jäsenille kuuluu.

Valkeahovin neuvosto toimii välikätenä kansalaisten ja Markkreivin välillä ja täten Valkeahovin neuvoston viranpitäjille on kansalaisilla mahdollisuus käydä kertomassa mielipiteensä ja toiveensa Markkreivikunnan toiminnan parantamiseksi.

2 § Valkeahovin neuvoston kokouksista

Valkeahovin neuvosto kokoontuu markiisin kutsusta kerran kuukaudessa. Kokouksien puheenjohtajana toimii Markkreivi. Kokouksen tarkoitus on pitää Markkreivi ja Valkeavuon hallinto ajan tasalla kaikkien hallinnollisten organisaatioiden ajankohtaisista muutoksista sekä uusista hankkeista ja tarpeista. Lisäksi kokouksen tarkoitus on edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, sekä toimia neuvonantavana elimenä Markkreiville.

3 § Valkeahovin neuvoston jäsenistä

Valkeahovin neuvosto koostuu seuraavista viranhaltijoista, ellei toisin Markkreivin toimesta määrätä;

Lordikanslerista, joka toimii Markkreivin oikeana kätenä ja tarvittaessa tämän edustajana, ja hoitaa neuvostossa sihteerin virkaa;

Kenraalikuvernööristä, joka vastaa Markkreivikunnan turvallisuudesta, puolustuksesta ja Markkreivikunnan vartioston toiminnasta;

Oikeuskanslerista, joka vastaa Markkreivikunnan oikeuslaitoksen toiminnasta ja oikeudenkäyntien puolueettomuudesta;

Pankkiirista, joka toimii Markkreivikunnassa Sarastuksen keskuspankin edustajana;

Kaupunginvoudista, joka vastaa Markkreivikunnan pääkaupungin toiminnasta;

Kaivosmestarista, joka vastaa Markkreivikunnan kaivosten toiminnasta, ja niiden ylläpitämisestä;

Suurarkkitehdista, joka vastaa Markkreivikunnan rakennusprojekteista, Markkreivikunnan alueiden ja rakennusten visuaalisesta ilmeestä sekä rakennusviraston toiminnasta; sekä

Totuudenpolun edustajasta, joka toimii kokouksissa hengellisesti oppineena ja Totuuden sekä Virran sanansaattajana; ja muista Markkreivin erikseen nimittämistä henkilöistä.

Ja muista Markkreivin erikseen nimittämistä henkilöistä.

Säätylaki

I LUKU - Valkeavuon alamaisista ja säädyistä

1 § Alamaisuus

Jokaisella Valkeavuon maa-alueella asuvalla henkilöllä on Sarastuksen perustuslain pykälän 5 § Kansalaisuus mukaan oikeus alamaisuuteen, ellei tätä asemaa ole heiltä erikseen Kruunun toimesta riistetty.

2 § Säädyistä

Valkeavuossa on kolme säätyä, jotka ovat seuraavat ylhäisimmästä alhaisimpaan;

Aateliset, jotka ovat Valkeavuon poikkeuksellista meriittiä keränneitä, suurta vaurautta osoittaneita tai muutoin poikkeuksellisen uskollisia kansalaisia, joille Valkeavuon Markkreivi on aatelisarvon hänen armostaan suonut;

Papisto, jotka toimittavat Valkeavuon alueella Jumalan tai Totuuden sanaa, ja täten Valkeavuon henkisestä edistyksestä ja puhtaudesta vastaavat; sekä

Alamaiset, jotka ahkerasti ja tunnollisesti Valkeavuossa työtä raatavat, ja yhteiskunnan selkärankana toimivat.

Jokainen sääty omaa yhteiset perusoikeudet ja -velvollisuudet, joiden lisäksi voi säädyille olla määrätty erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia tämän lain myöhemmissä luvuissa.

II LUKU - Valkeavuon aatelin rakenteesta

1 § Aatelin nimitys

Markkreivi voi myöntää nuhteettomalle Valkeavuon alamaiselle aatelisarvon, mikäli tämä on osoittanut Valkeavuon Markkreivikunnassa merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan.

2 § Aatelin rakenne

Valkeavuossa olkoon käytössä seuraavat kolme aatelisarvoa, jotka Valkeavuolaiselle voidaan myöntää;

Baronetti, joka myönnettäköön meriittiä keränneille, ahkerille, tunnollisille, ja uskollisille alamaisille, ja Valkeavuon korkeimmille virkamiehille;

Paroni, joka myönnettäköön maata tai omaisuutta kartoittaneelle, ahkeralle, tunnolliselle ja uskolliselle alamaiselle; sekä

Ritari, joka myönnettäköön Valkeavuon lippua urhoollisesti kantaneelle, Markkreivikunnan hyväksi toimineelle, uskollisuutensa teoillaan osoittaneelle alamaiselle.

Aateluus on aina Markkreivin armosta myönnetty, ja kaikki Valkeavuon aateluus on lähtökohtaisesti tasavertaista; jokainen aateli omaa samat oikeudet, ja velvollisuudet, joista tässä laissa säädetään.

III LUKU - Valkeavuon aatelin oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Aatelin oikeuksista

Koska alamainen on osoittanut merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon hänelle myönnetty seuraavat privilegiot;

Kartanoinprivilegio: olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus omistaa ja asua kartanossa Valkeavuon Markkreivikunnan alueilla.

Haarniskainprivilegio: olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Markkreivikunnan asutuskeskuksissa.

Aatelinoikeusprivilegio: olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus oikeudenkäyntiin jossa tuomarina toimikoon henkilökohtaisesti hänen korkeutensa Markkreivi.

2 § Aatelisten velvollisuuksista

Koska alamainen on osoittanut merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon hänelle myönnetty seuraavat velvollisuudet;

Suojeluvelvollisuus: olkoon Valkeavuon maata omistavalla aatelilla velvollisuus tukea Markkreivikuntaa poikkeustilassa joukoin, varustein, tai raaka-ainein.

IV LUKU - Valkeavuon alamaisten oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Itsepuolustuksesta

Jokaisella Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisella on oikeus nousta aseisiin puolustaakseen omaa turvallisuuttaan sekä omaa maataan tilanteessa, jossa omaan, tai oman maan turvallisuuteen kohdistuu välitön, vakava uhka rikollisen tai muun laittoman toiminnan toimesta.

2 § Tuomiosta valittaminen

Valkeavuon Markkreivikunnan tuomioista voi valittaa vain Markkreiville, joka käsittelee valitukset ja joko hyväksyy tai hylkää ne mielensä mukaan.

Tapaukset uudelleenkäsitellään korkeintaan kerran eikä uudelleenkäsittelyä voi enää anoa, jos aiempi anomus samasta tapauksesta on hylätty.

3 § Kansalaisen kiinniotto-oikeus

Valkeavuon kansalaisilla on oikeus kiinniottaa etsintäkuulutettu henkilö ja velvollisuus toimittaa tämä viipymättä Valkeavuon vartioston haltuun.

Turvallisuuslaki

I LUKU - Valkeavuon oikeuslaitoksesta

1 § Valkeavuon oikeuslaitos

Valkeavuon oikeuslaitos on vastuussa kaikesta oikeudenkäytöstä Valkeavuon Markkreivikunnan alueilla. Oikeuslaitos jaetaan tuomioistuimiin, jotka ovat vastuussa tuomiovallan käytöstä sekä oikeuden jakamisesta ja vartiostoon joka on vastuussa yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitämisestä sekä rikostutkinnoista.

Oikeuslaitoksen pääesimies on oikeuskansleri, jonka välittömässä alaisuudessa ovat oikeuslaitoksen palkkaamat asianajajat, sekä vartioston virkamiehet. Oikeuslaitoksen virkamiehiä ovat oikeuskansleri, tuomarit ja vartioston jäsenet.

2 § Markkreivikunnan vartiostosta

Vartioston on kyettävä puolustamaan ja suojelemaan Markkreivikunnan alueita, tutkimaan rikoksia Markkreivikunnan alueilla sekä varmistamaan lain ja säädösten noudattaminen Markkreivikunnan alueilla. Vartiostoa johtaa kenraalikuvernööri, joka on suoraan oikeuskanslerin alaisuudessa.

3 § Vartijoiden koulutuksesta

Vartijoilla on oltava asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtävään. Koulutuksen tulee kattaa tarvittavat tiedot ja taidot, jotka ovat olennaisia viran hoitamiseksi, mukaan lukien aseiden ja voimakeinojen oikeaoppinen käyttö, konfliktinhallinta, ja tarvittavat lainopilliset näkökohdat.

4 § Etsintäkuulutuksista

Etsintäkuulutukset ovat aina koko Valkeavuon Markkreivikunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Markkreivi, sekä Valkeavuon Markkreivikunnan oikeuslaitos.

II LUKU - Virkamiesten oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Viranomaisten oikeuksista

Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus kiinniottaa, pidättää ja saattaa tutkintavankeuteen rikoksesta epäilty.

2 § Pidätyksestä

Pidätys voi kestää enintään 3 vuorokautta, ja mikäli tämän jälkeen pidätystä ei ole pystytty muuttamaan tutkintavankeudeksi, tulee pidätetty vapauttaa. Poikkeustilanteissa rajoituksesta voidaan poiketa Markkreivin tai oikeuskanslerin luvalla.

3 § Etsintöjen suorittamisesta

Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus suorittaa etsintä rikoksesta epäillyn kiinteistöön tai takavarikoida epäillyn omaisuutta perustellusta syystä mikäli tutkinta sitä vaatii. Etsintä vaatii aina oikeuskanslerin hyväksynnän, ja takavarikoitu omaisuus tulee palauttaa heti, kun vartiostolla ei ole sille tarvetta tapauksen käsittelyn osalta, ellei tuomioistuin tai laki toisin määrää.

4 § Ruumiintarkastuksesta

Vartijoilla on tarpeen tullen oikeus suorittaa ruumiintarkastus, jos kyseessä ei ole Hänen Majesteettinsa, Kruunun edustaja, Valkeavuon aatelinen, Markkreivikunnan hallinnon virkamies, Totuudenpolun luostarin asukki, tai Kalpean tähden uskon papiston jäsen.

Talous-, ja maankäyttölaki

I LUKU - Yleiset taloussäädökset

1 § Veroista

Kaikki vakituinen yritystoiminta on Valkeavuossa veronalaista. Kaikkien Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimivien yritysten ja virastojen tulee toimittaa kaikesta kaupankäynnistä kirjanpito kuluneelta kuulta kuun viimeisellä viikolla Valkeavuon pankkiirille. Yli 80 kruunua kuussa yhteensä ylittävä käsikauppa yhden oikeushenkilön, organisaation tai yhteisön toimesta, on veronalaista.

2 § Verotuksesta

Valkeavuon Markkreivikunnassa kaupankäynnin yleinen veroprosentti on 15%. Erikseen säädetyt haitalliseksi todetut tuoteryhmät ovat alisteisia 5% lisäverotukselle.

3 § Verottajasta

Valkeavuon Markkreivikunnassa verot tulee toimittaa aina pankkiirille. Pankkiiri on velvoitettu toimittamaan verotulot eteenpäin Valkeavuon Markkreiville.

4 § Yritysilmoituksesta

Valkeavuon Markkreivikunnassa yrityksen voi perustaa nuhteeton Markkreivikunnan asukas. Yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen vaaditaan Markkreivin tai pankkiirin hyväksymä yritysilmoitus, jonka tulee sisältää seuraavat kohdat:

1) yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen osoite,

2) yrityksen omistaja(t),

3) ilmoituksen jättämisen päivämäärä, ja

4) ilmoituksen jättäjä.

5 § Yrityksien perustamisrahoista

Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella nuhteeton alamainen perustaa yrityksen ja Markkreivi tai pankkiiri näkee tämän tarpeelliseksi, on yritys oikeutettu perustamisrahaan. Perustamisrahan suuruus on Markkreivin tai pankkiirin vapaasti määriteltävissä, kuitenkin niin, että rahan suuruus on kohtuullinen.

6 § Yritystuista

Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimiva yritys on erityisen tukalassa tilanteessa joko taloudellisesti, tai jostain myystä syystä, omaa yritys oikeuden, muttei velvollisuutta, pyytää Valkeavuon Markkreiviltä, tai pankkiirilta yritystukea. Yritystuen vaatimuksena on asianmukaisesti ja tarkasti kirjattu ja toimitettu kirjanpito yrityksen toiminnan ajalta.

II LUKU - Maankäyttö

1 § Arkkitehtuurista

Valkeavuon Markkreivialueella pitää noudattaa aluekohtaisesti alueen rakennustyyliä. Poikkeuksellisesti voidaan myöntää lupa rakentaa tyylistä eroava rakennus, mikäli se ei erotu liikaa alueen rakennustyylistä.

2 § Maankäyttö

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella maata käyttäessä tulee siihen olla rakennusprojektia edeltävästi lupa rakennusvirastolta tai Markkreiviltä. Rakentaminen Markkreivikunnan alueella ilman lupaa on rangaistava teko.

3 § Rakennusviraston maanvuokrausoikeus

Rakennusvirastolla on oikeutus Markkreivin myötä vuokrata maata yksityishenkilöille tietyillä ehdoilla:

1) maankäytölle on tehty selvä, kirjallinen suunnitelma,

2) maankäyttöhanke on laillinen ja järkevä, sekä toteuttamiskelpoinen ja ei Markkreivikunnan maa-alaa esteettisesti pilaava, ja

3) maa-alueen sijainti on määritelty tarkasti.

Laajan maa-alueen vuokraukseen on pyydettävä aina Valkeavuon Markkreivin hyväksyntä. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vuokrasopimukseen tulee kirjata vähintään seuraavat asiat:

1) kenelle maa vuokrataan,

2) alueen käyttötarkoitus,

3) vuokrahinta,

4) maa-alueen tarkka sijainti,

5) vuokrasopimuksen kesto, ja

6) vuokrasopimuksen irtisanomis- ja purkuehdot.

Maa-alueesta ja rakennuksista Valkeavuon alueella ei voi käydä yksityisten oikeushenkilöiden välistä kauppaa. Kaiken maan ja rakennusten myynnistä vastaa rakennusvirasto. Maata ja rakennuksia voi myydä vain rakennusvirastolle.

4 § Suurista rakennusprojekteista

Rakennusvirasto tai yksityishenkilö voi aloittaa ja valmistaa poikkeuksellisen suuren rakennusprojektin vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä.

III LUKU - Sopimukset

1 § Sopimuksista

Jokainen vapaa Sarastuksen kansalainen on oikeutettu solmimaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen toisen kansalaisen kanssa lähtökohtaisesti täysin vapaamuotoisesti, ellei tässä laissa toisin säädetä. Valkeavuon alueella tai sen asukkaiden välillä solmittujen sopimusten riita- tai sopimusrikkomustilanteet käsitellään Valkeavuon tuomioistuimessa.

2 § Kirjallisesta sopimuksesta

Kirjallinen sopimus on lähtökohtaisesti vapaamuotoinen, poikkeuksena seuraavat muotovaatimukset, jotka sopimuksesta tulee löytyä selkeästi ja asianmukaisesti kirjattuna, jotta sopimus on lainvoimainen:

1) sopimuksen osapuolet,

2) sopimuksen tarkoitus,

3) päivämäärä, jona sopimus on solmittu,

4) osapuolten allekirjoitukset,

5) tasavertaiset ja yhtäläiset kopiot sopimuksesta molemmille osapuolille, ja

6) paikka, jossa sopimus on solmittu.

3 § Suullisista sopimuksista

Suullisissa sopimuksissa ei ole muotovaatimuksia. Riita-asioissa sopimuksen olemassaolon todistaminen on sopimusrikkeestä syyttävän vastuulla.

Rikoslaki

I LUKU - Rikoslain soveltamisesta ja rangaistuksista

1 § Rikoslain soveltamisesta Valkeavuon alueilla

Valkeavuon Markkreivikunnan alueilla tehdyissä rikoksissa sovelletaan Valkeavuon Markkreivikunnan lakia.

2 § Valkeavuon tuomioistuin

Epäselvät rikostapaukset käsitellään aina Valkeavuon tuomioistuimessa. Valkeavuon tuomioistuimessa tuomarina voi toimia Markkreivi, oikeuskansleri, Totuudenpolun mestari tai Markkreivin erikseen nimittämä tuomari.

Valkeavuon tuomioistuimen antamat tuomiot ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Vain Markkreivi tai Kruunu voi kumota tuomioistuimen päätöksiä.

3 § Törkeä rikos

Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli se on tehty Kruunua, Valkeavuota tai Valkeavuon hallintoa vastaan, tai mikäli se on toteutettu erityisen törkeällä, haitallisella tai vahingollisella tavalla, tai mikäli siitä aiheutuu merkittävää haittaa rikoksen uhrille tai sivullisille, tai muutoin miten tässä laissa erikseen säädetään.

II LUKU - Rikoksista Valkeavuota vastaan

1 § Veropetos

Joka

1) antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron suuruuteen vaikuttavasta seikasta,

2) salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron suuruuteen vaikuttavan seikan,

3) veron välttämistarkoituksessa laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron suuruudelle, tai

4) jättää veron maksamatta tai ei maksa sitä kokonaan tai määrätyssä ajassa,

on tuomittava veropetoksesta.

2 § Virkavirhe

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa lakiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan, tai

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

hänet on tuomittava virkavirheestä.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

3 § Riippumattomuuden vaarantaminen

Henkilö joka tahallisesti vaarantaa tuomarin riippumattomuuden oikeudenkäynnin aikana tai ennen sitä,

tulee tuomita riippumattomuuden vaarantamisesta.

4 § Lahjuksen ottaminen

Jos virkamies toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle

1) pyytää vastineeksi lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi,

2) ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa, taikka

3) hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai edun tai lupauksen tai tarjouksen siitä,

hänet on tuomittava lahjuksen ottamisesta.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

5 § Maanpetos

Joka laittomasti

1) aikoen surmata hänen majesteettinsa, jonkin Kruunun edustajan tai Valkeavuon Markkreivin, ottaa jonkin heistä hengeltä, taikka sitä yrittää,

2) vie hänen majesteetiltaan, joltakin Kruunun edustajalta tai Valkeavuon Markkreiviltä vapauden, saattaa jokin heistä vihollisen tai kapinoitsijan valtaan, riistää häneltä hallituksen, taikka tekee hänet kykenemättömäksi sitä pitämään, tai

3) saattaa Valkeavuon tai jonkun osan siitä vieraan läänin alle,

on tuomittava maanpetoksesta kuolemaan päättyvään täyteen vankeuteen, karkoitukseen, ja kaiken omaisuuden ja lainsuojan menetykseen Valkeavuon alueella.

6 § Maanpetos ryhmänä

Jos kaksi tai useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään maanpetoksen;

rangaistakoon jokainen heistä kuin tämän luvun pykälän §1 rikkojaa.

7 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö joka

1) metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla aiheuttaa huomattavaa häiriötä yleisellä paikalla,

2) aiheuttaa sopimattomalla tavalla huomattavaa häiriötä Valkeavuon tai Kruunun virkamiehelle, tai

3) esiintyy julkisella paikalla juopuneena muita häiritsevällä tavalla, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta,

julkisen rauhan häirinnästä.

8 § Karkoitusmääräyksen rikkominen

Joka tulee Valkeavuon alueelle, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva

1) karkoitus Valkeavuon Markkreivikunnan mailta, tai

2) saapumiskielto Valkeavuon Markkreivikunnan maille

on tuomittava karkoitusmääräyksen rikkomisesta.

9 § Oikeuden estäminen

Henkilö joka

1) häiritsee virkavallan toimintaa tutkinnan aikana,

2) häiritsee oikeudenkäynnin kulkua, tai

3) muutoin häiritsee oikeudenkäynnin toimintaa,

on tuomittava oikeuden estämisestä.

10 § Pidätyksen vastustaminen

Henkilö joka

1) vastustaa lain nojalla oikeutettua pidätystä, tai

2) muutoin estää lain nojalla oikeutettua pidätystä,

on tuomittava pidätyksen vastustamisesta.

III LUKU - Henkirikoksista

1 § Tappo

Henkilö joka laittomasti riistää elämän Sarastuksen kansalaiselta, joka omaa oikeuden elämään,

on tuomittava taposta.

2 § Murha

Jos tappo tehdään 1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen

4) tappamalla Kruunun tai Valkeavuon virkamiehen tai Sarastuksen tai Valkeavuon aateliston jäsenen, tai

5) rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä

on tuomittava murhasta.

3 § Kuolemantuottamus

Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa elämään oikeutetun kuoleman,

on tuomittava kuolemantuottamuksesta.

4 § Pahoinpitely

Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan,

on tuomittava pahoinpitelystä.

IV LUKU - Omaisuusrikoksista

1 § Varkaus

Henkilö joka

1) laittomasti anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta tai muuta hyödykettä, tai

2) ei palauta toiselta lainaamaansa irtainta omaisuutta tai muuta hyödykettä,

on tuomittava varkaudesta.

2 § Murtautuminen

Joka ilman laillista syytä

1) tunkeutuu toisen asuntoon, liiketilaan, toimistoon tai muuhun vastaavaan kiinteistöön tai alukseen,

2) tunkeutuu julkisrakennukseen, tai muutoin suljettuun alueeseen tai rakennukseen, taikka

3) jää salaa tai piiloutuu kohdassa 1 tai 2 mainittuun paikkaan,

tuomittakoon murtautumisesta.

3 § Ilkivalta

Joka tahallansa lyö sisään toisen akkunan, taikka hänen huoneeseensa, taloonsa, kartanoonsa tai alukseensa heittää kiven tai muuta,

on tuomittava ilkivallasta.

V LUKU - Vapauteen kohdistuvista rikoksista

1 § Vapaudenriisto

Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai laittomasti eristää toisen tämän ympäristöstä,

on tuomittava vapaudenriistosta.

2 § Uhkailu

Joka laittomasti nostaa aseen toista vastaan Valkeavuon Markkreivikunnan asutuskeskuksen sisäpuolella tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa,

on tuomittava uhkailusta.

VI LUKU - Muista rikoksista

1 § Rikoksen yritys tai -suunnittelu

Henkilö joka

1) tietoisesti suunnittelee tekevänsä rikoksen,

2) yrittää tehdä rikoksen, tai

3) kannustaa toista henkilöä tekemään rikoksen,

on tuomittava rikoksen yrityksestä tai -suunnittelusta.

2 § Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen,

rangaistaan kutakin lähtökohtaisesti rikoksen tekijänä.

Tilanteessa jossa toinen on pakotettu tekemään tahallinen rikos tai toinen tekee rikoksen tahattomasti; olkoon rangaistus tietoista, vapaaehtoista tekoa lievempi.

3 § Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä,

tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä.

4 § Maanpetturin auttaminen

Henkilö joka

1) auttaa maanpetoksesta syytettyä, tai

2) salaa virkavallalta hyödyllistä tietoa maanpetoksesta syytetyn kiinnisaamisen kannalta

on tuomittava maanpetturin auttamisesta.

5 § Etsintäkuulutetun auttaminen

Henkilö joka

1) auttaa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella etsintäkuulutettua henkilöä, tai

2) salaa virkavallalta hyödyllistä tietoa etsintäkuulutetun henkilön kiinnisaamisen kannalta

on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.

6 § Luvaton toiminta

Henkilö joka harjoittaa

1) Valkeavuon lainsäädännössä luvanvaraiseksi määriteltyä toimintaa vailla asianmukaista lupaa, tai

2) harjoittaa muuta Markkreivin luvanvaraiseksi määräämää toimintaa ilman Markkreivin myöntämää lupaa

on tuomittava luvattomasta toiminnasta.