Lainsäädäntö:Saronian lakikokoelma

Saronian lainsäädäntö

Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lainsäädännön Saronian ruhtinaskunnalle.

Rikoslaki

I Luku - Soveltamisesta

1 § Saroniassa tai Saroniaa kohtaan tehty rikos

Saroniassa sekä Saroniaa kohtaan tehdyssä rikoksessa sovelletaan Saronian lainsäädäntöä.

2 § Läänin ulkopuoliset rikokset

Läänin ulkopuolella tapahtuneisiin, mutta Saroniaan vaikuttaneisiin, rikoksiin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, joka rikoksen tapahtumapaikassa on ollut kulloisenakin hetkenä voimassa. Usean läänityksen kattavat rikokset käsitellään perustuslakituomioistuimessa, Kruunun toimesta.

II Luku - Rangaistuksista

1 § Rikoksesta rankaiseminen

Saroniassa tuomitusta rikoksesta voidaan rangaista sakolla, vankeudella, häpeärangaistuksella, ruoskinnalla tai teloituksella. Lisäksi tuomittu voidaan todeta ja lähtökohtaisesti todetaan vastuulliseksi maksamaan rahallisia tai materiaalisia korvauksia, silloin kun se on kunkin rikoksen osalta asianmukaista.

Tietyissä tilanteissa henkilö voidaan pysyvästi karkoittaa Saronian maaperältä siihen asti, kunnes Ruhtinas hänet armahtaa tästä. Karkoitetun henkilön saa kuka tahansa poistaa Saronian alueelta.

Rikokset käsitellään lähtökohtaisesti Saronian käräjillä. Tietyissä, selkeissä tapauksissa lainvalvojat saattavat suoraan tuomita henkilön rangaistukseen.

2 § Rangaistuskäytänteistä

Rikoksesta tuomitulla ei lähtökohtaisesti ole oikeuksia niin kauan, kun hänen rangaistuksensa on suorittamatta loppuun. Mikäli henkilö on tuomittu tutkintavankeuteen, tutkintavankeusaika lyhennetään lopullisesta tuomiosta. Tutkintavankeudessa oleva henkilö on oikeutettu lähettämään ja vastaanottamaan kirjeitä, jotka tarkistetaan.

3 § Itsepuolustus

Joka toista vahingoittaa, surmaa hyökkääjän tai muutoin itseään puolustaa tilanteessa, jossa puolustajaan on kohdistunut hyökkäys toisen henkilön toimesta, voidaan puolustaja jättää tuomitsematta teosta joka normaalioloissa olisi rikos.

III Luku - Rikoksen yrityksestä ja osallisuudesta

1 § Rikoksen yrittäminen

Rikoksen yrittämisestä, suunnittelusta ja muusta osallisuudesta voidaan tuomita rikoksen mukaiseen yhtäläiseen rangaistukseen, kuin mitä kyseisen rikoksen omassa pykälässä sanotaan.

Mikäli osallisuus on jäänyt vähäiseksi, voi tuomari harkinnanvaraisesti antaa lievemmän tuomion, kuin mitä itse rikoksen pykälässä määrätään.

2 § Rikoskumppanuus

Mikäli henkilö on ollut rikoskumppanina jossakin rikoksessa, tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen huolimatta siitä, tekikö toinen teon yksin tai molemmat yhdessä.

3 § Yllyttämisestä ja määrääminen

Joka toisen tai toisia määrää, yllyttää tai muutoin kannustaa tekemään rikoksen tai rikoksia on tuomittava yhtäläiseen rangaistukseen kuin rikoksen tekijä, sekä lisäksi enintään 2 vuorokaudeksi lisää vankeuteen, taikka sakkoon.

IV Luku - Lääniin kohdistuvat rikokset

1 § Läänin järjestystä vastaan tehty rikos

Joka toimillaan yrittää muuttaa, kaataa taikka muutoin vaikuttaa läänissä vallitsevaan julkiseen valtaan tai järjestykseen, on tuomittava läänin järjestyksen horjuttamisesta enintään 18 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-300 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

2 § Karkoituksen laiminlyönti

Joka tietoisesti ja tahallisesti rikkoo karkoitusmääräystä on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä 10-100 kr sakkoon, häpeärangaistukseen ja lopulta palautettavaksi Saronian lääninrajojen ulkopuolelle.

Toistuvasta karkoituksen laiminlyönnistä henkilö voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan tuomarin parhaaksi katsomalla tavalla.

3 § Oikeuden estäminen

Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kruunun oikeuden tapahtumista, on tuomittava oikeuden estämisestä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

Jos oikeuden estäminen on tapahtunut siten, että joku on saanut merkittävää rikoshyötyä estosta, voidaan estäjä tuomita osallisuudesta rikokseen.

4 § Uskon esto

Joka toimillaan haittaa, estelee tai estää Kuninkaan uskon harjoittamista, harjoittajaa tai itse Kalpean Tähden Uskon papistoa, on tuomittava uskon estosta enintään 8 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200 kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

V Luku - Väkivaltarikoksista

1 § Murha

Joka suunnitelmallisesti, julmasti tai muutoin paheksuttavalla tavalla toisen surmaa, on tuomittava murhasta enintään 14 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 50-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

2 § Tappo

Joka riistää toisen hengen, mutta ei siten, että teko olisi itseään murhaksi luettavissa, on tuomittava taposta enintään 10 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

3 § Pahoinpitely

Joka kohtelee toista väkivalloin tai muutoin haittaa tämän henkeä ja terveyttä, on tuomittava pahoinpitelystä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

VI Luku - Omaisuudesta ja yksityisyydestä

1 § Varkaus

Joka anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on tuomittava varkaudesta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

2 § Murto

Joka astuu tilaan jonka omistaja ei ole tätä tervetulleeksi toivottanut, on tuomittava murrosta enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

3 § Uhkailu

Joka tavoitteellisesti tai ilman uhkailee taikka kiristää toista on tuomittava uhkailusta enintään 6 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

4 § Vapaudenriisto

Joka estää toisen vapauden liikkua, joko tämän kaappaamalla tai muilla aktiivisilla toimilla, on tuomittava vapaudenriistosta enintään 12 vuorokauden vankeuteen, kuolemaan, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

5 § Eläimensurma

Joka teoillaan toisen omistuksessa olevan lemmikkieläimen taikka kotieläimen surmaa, on tuomittava eläimensurmasta enintään 4 vuorokauden vankeuteen, 10-150Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

VII Luku - Rauhan rikkomisesta

1 § Julkisrauhan häirintä

Joka toimillaan tietoisesti häiritsee, rikkoo tai muuten haittaa julkista rauhaa on tuomittava julkisrauhan häirinnästä enintään 7 vuorokauden vankeuteen, 30-250Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

2 § Yksityisrauhan häirintä

Joka toista tahallisesti häiritsee epäollenaisuuksilla ja välttämättömyyksillä niin, että toinen tästä on omiaan harmistumaan, on tuomittava yksityisrauhan häirinnästä enintään 5 vuorokauden vankeuteen, 20-200Kr sakkoon tai muuhun rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen tuomarin harkinnan mukaisesti.

Maankäyttölaki

I Luku - Rakentaminen

1 § Luvanvaraisuudesta

Kaikki rakentaminen Saroniassa on luvanvaraista. Luvan myöntää ensisijaisesti linnanvouti.

2 § Valvonta

Rakennukset jotka eivät miellytä ruhtinasta, saatetaan määrätä purettaviksi sakon uhalla.

II Luku - Maanomistus ja -käyttö

1 § Maan omistaminen ja vuokraaminen

Maan myynnistä tulee olla kirjattuna myyntiä koskeva kauppakirja tai vastaava dokumentti, joka toimii myös asiakirjana maanomistuksesta. Maan vuokrauksesta tehdään vuokrasopimus.

2 § Maa-alueen käyttämisestä

Maa-alueet myydään ja vuokrataan aina yhteen tai useampaan tarkoitukseen, eikä aluetta saa ilman erillistä lupaa käyttää muuhun toimintaan.

3 § Kaivostoiminta

Kaivostoiminta on luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu kaivostoimintaa varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.

4 § Maatalous

Maatalouden harjoittaminen luvanvaraista. Jos maa-alue on myyty tai vuokrattu maatalouden harjoittamista varten, toimii alueen myynnistä tai vuokrauksesta tehty dokumentti myös lupana mainittuun toimintaan.

Talouslaki

I Luku - Raha ja pankki

1 § Valuutta

Saroniassa hyväksytään valuutaksi vain ja ainoastaan Sarastuksen perustuslain nojalla kruunu.

2 § Saronian pankki

Saronian pankki on Sarastuksen pankkilaitoiksen toimipiste. Saronian pankin perustuslaissa määriteltynä pankkivirkailijana toimii Kamreeri. Kamreerin nimittää Saronian ruhtinas.

II Luku - Kaupankäynti ja verot

1 § Verotus

Verot kerää Saroniassa ensisijaisesti linnanvouti ja viimekädessä ruhtinas tai muu tämän nimittämä taho.

2 § Kaupankäyntivero

Kaikesta kaupankäynnistä Saronian alueella tulee maksaa veroa ruhtinaalle. Ruhtinaan osuus kaupankäynnistä on 20 prosenttia myyntihinnasta.

3 § Panimotoiminta

Panimotoiminta on luvanvaraista. Luvat panimon toimintaa varten myöntää linnanvouti.

III Luku - Sopimukset

1 § Sopimusvapaus

Saroniassa ei rajoiteta sitä, minkälaisia sopimuksia alamaiset voivat tehdä. Lähtökohtaisesti kaikki alamaiset voivat sopia vapaasti itsestään ja siitä mitä omistavat.

2 § Muotovaatimukset

Kirjallinen sopimus on pätevä vasta kun seuraavat kriteerit täyttyvät.

Sopimuksessa tulee olla kirjattuna selkeästi sopijapuolet, sopimuspaikka, sopimuksen päivämäärä. Sopimuksesta tulee olla kunkin sopijapuolen leimaama kopio.

Suullisella sopimuksella ei ole muotovaatimuksia.

3 § Sopimukset alueellisesti

Saronian alueella solmittujen sopimusten oikeudellisessa tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulkitaan Saronian lainsäädäntöä.

Erimielisyyksien sattuessa sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa ratkotaan viimekädessä Saronian käräjäoikeudessa.

Markkinalaki

I Luku - Markkinat

1 § Markkinoiden järjestäminen

Markkinoiden alkamista tulee aina edeltää possun uhraaminen julkisesti.

Oikeudenkäymiskaari

1 § Tuomioistuin

Saronian käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Saronian alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.

2 § Tuomari

Saronian käräjillä tuomarina toimii ruhtinas tai käskynhaltija.

3 § Kanne

Kuka vain voi nostaa kanteen toista vastaan Saroniassa. Kanteen nostanut on kantaja. Se ketä vastaan kanne on nostettu on vastaaja. Kanteen voi nostaa esimerkiksi sopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tuomioistuin ratkaisee riidan viimekädessä oikeudenkäynnillä, jolloin tuomari määrää lopputuleman sille, josta osapuolilla on erimielisyys.

4 § Edustamisesta

Jokainen voi nimetä itselleen edustajan rikosasiassa tai kanteen käsittelyssä. Edustaja voi puhua oikeudessa edustettavan puolesta. Edustajan ei ole pakko suostua tehtävään. Edustaja voi sopia edustettavan kanssa tämän palvelun olevan maksullinen.

5 § Kaksintaistelut

Jokainen alamainen voi haastaa kenet tahansa kaksintaisteluun. Haastetta ei ole pakko hyväksyä. Mikäli haastaja on aatelinen, ei tästä voi kieltäytyä.

Kaksintaistelulla voidaan ratkaista riita-asia tai myös tuomarin arvion mukaan, tämän sen salliessa, merkitykseltään vähäinen rikosasia. Jos oikeudenkäynnissä aiotaan käyttää kaksintaistelua ratkaisun menetelmänä, on ennen kaksintaistelua osapuolten sovittava se, miten käy kunkin osapuolen voittaessa. Tuomarilla on aina oikeus kieltää oikeudenkäynnin ratkaisu kaksintaistelulla.

Aatelistolaki

I Luku - Aateliston vala

1 § Valan antamisesta

Aateliston valan antaa se, joka ollaan nimittämässä aatelisarvoon. Vala annetaan Saronian ruhtinaalle tai sijaiselle, jonka tämä on nimittänyt.

2 § Aateliston vala

Aateliston vala kuuluu seuraavasti;

“Lupaan kantaa vastuuni aatelisena Saronian ja sen ruhtinaan hyväksi. Annan sydämeni Saronian vuoksi ja elän sen kunniaksi. Olkoot sen laki minun oppaani ja ruhtinaan sana minun tavoitteeni. Ikinä en nouse Saroniaa vastaan ja isken maahan jokaisen, joka moista ehdottaa. Kauan eläköön Saronia, kauan eläköön ruhtinas!”

II Luku - Aatelin luokat

1 § Maanomistajat

Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön aateliseksi.

Aatelinen joka omistaa maata Saroniassa nimitetään ritarin tai paronin arvoon.

Ritarin tai paronin arvon omaavat aateliset kuuluvat Saronian aateliston maanomistajiin.

2 § Hengellinen aateli

Saronian ruhtinaan toimesta tunnustettujen uskontojen papistoon kuuluva voidaan nimetä osaksi Saronian hengellistä aatelia. Tätä edellyttää se, että Saronian ruhtinas katsoo henkilön tämän arvoiseksi ja että henkilö on valmis vannomaan ja vannoo aateliston valan.

3 § Ylimystö

Saronian ruhtinas voi nimittää henkilön kreivin tai varakreivin arvoon. Joka omaa kreivin tai varakreivin arvon, kuuluu Saronian aateliston ylimystöön.

III Luku - Aateliston velvollisuudet

1 § Ruhtinaan kutsu

Ruhtinaan kutsun käydessä, tulee aatelisen tarttua aseisiin ja saapua puolustamaan ruhtinasta tai ajamaan tämän aseellisten toimien suorittamista. Mikäli aatelinen kuuluu hengelliseen aateliin, ei tämän tule aseisiin tarttua, mikäli se kulkee vastoin tämän edustamaa uskoa.

2 § Valmiudesta

Aatelisella on velvollisuus ylläpitää omalla alueellaan, sellaisen jos omistaa, toimivaa kaartia ja riittävää varustelutasoa siten, että 1§ mukaisesti voidaan ruhtinaan kutsuun vastata.

Aatelisen on ylläpidettävä sellaista varustelua, että tämä on valmis itse puolustamaan ruhtinasta omalla hengellään.

IV Luku - Aateliston oikeuksista

1 § Sukuvaakuna

Aatelisella on oikeus pitää sukuvaakunaa.

Mikäli aatelisen sukuvaakuna on toimitettu myös ruhtinaalle tämän linnalle, olkoot se pidettävä esillä markkinoiden ollessa.

2 § Maankäyttö

Aatelisen maata omistaessa, voi tämä siellä harjoittaa vapaasti kaivos- ja maataloustoimintaa.

3 § Ruhtinaan suomat oikeudet

Saronian ruhtinas voi suoda aateliselle mitä tahansa erioikeuksia.

4 § Oikeus kaksintaisteluun

Jos aatelinen haastaa toisen henkilön kaksintaisteluun, ei haastettu saa kieltäytyä.