Lainsäädäntö:Sydänvesi

Hallintolaki

1 § Lain sana

Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.

2 § Herttuatar

Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.

3 § Päiväkäskyistä

Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.

4 § Linnanvouti

Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.

5 § Käskynhaltija

Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa.

6 § Kaartinkomentaja

Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta.

7 § Suurarkkitehti

Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä.

8 § Rangaistusmenetelmistä

Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus.

Sydänveden kaartin kaartilaisilla on oikeus määrätä alamaiselle sakko arvionsa mukaan lievemmästä rikoksesta selvässä tapauksessa.

9 § Lainsäädäntövalta

Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.

10 § Tuomiovalta

Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.

11 § Tuomioistuin

Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö. Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa Polkukansain Yhteisön valitustuomioistuimeen. Valitustuomioistuin voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä.

Rikoslaki

I Luku - Soveltamisesta

1 § Alueellisuus

Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.

2 § Rikoksen yritys

Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.

3 § Osallisuus rikokseen

Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.

4 § Rikoksen suunnittelu

Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.

5 § Rikollisen teon toimeksianto

Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.

Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.

Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.

II Luku - Väkivaltarikokset

1 § Tappo

Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.

2 § Murha

Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.

3 § Pahoinpitely

Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.

4 § Aserikos

Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.

5 § Hätävarjelun liioittaminen

Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.

III Luku - Omaisuudesta

1 § Näpistys

Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.

2 § Varkaus

Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.

3 § Omaisuuden tuho

Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.

4 § Petos

Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.

IV Luku - Rauhasta

1 § Yksityisrauhan häiritseminen

Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.

2 § Julkisrauhan häiritseminen

Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.

3 § Luvaton aseen tai panssarin kantaminen

Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.

Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseeksi.

Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.

4 § Maanpetos

Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.

5 § Virkavallan vastustus

Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.

Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta.

V Luku - Yksityisyydestä

1 § Uhkailu

Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta.

2 § Vapauden riistäminen

Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.

3 § Nimen väärentäminen

Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä.

4 § Sopimusrikkomus

Henkilö, joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta.

VI Luku - Julkisesta taloudesta

1 § Veropetos

Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta.

2 § Luvaton liiketoiminta

Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.

VII Luku - Virkamiehistöstä

1 § Virkavirhe

Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä.

2 § Lahjonta

Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta.

3 § Lahjuksen vastaanottaminen

Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta.

Laki taloudesta

I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista

1 § Kauppavero

Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.

2 § Luvanvarainen liiketoiminta

Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.

Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.

3 § Verovapaus

Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.

II Luku - Sopimuksista

1 § Sopimuksen sitovuus

Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.

Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.

2 § Muotovaatimukset

Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot.

Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.

3 § Sopimusten purkamisesta

Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä.

Ensimmäisestä momentista voidaan kuitenkin poiketa, jos sopimuksen ehdoissa on toisin sovittu ja sopimus täyttää muotovaatimukset.

Palkkasoturilaki

1 § Palkkasoturein lisenssi

Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.

Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.

2 § Palkkasotureiden toiminnasta

Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.

Laki mehiläisistä

1 § Mehiläisten omistamisesta

Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.

2 § Mehiläistarhaus

Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.

3 § Hunaja ja muut mehiläistuotteet

Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.

Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.

4 § Rangaistukset

Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.

Laki avioliitosta

1 § Avioliiton solmiminen

Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.

2 § Sopimus avioliitosta

Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet.

Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä.

Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.

3 § Avioliiton vahvistaminen

Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto.

Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.

Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.

4 § Todistaminen oikeudenkäynneissä

Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.

5 § Avioero

Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.

Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä.