Lainsäädäntö:Peltava

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

1.1 § Herttuakunnan neuvosto

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

2 § Herttuan asema

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

2.1 § Perimyssääntö

Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.

Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.

Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.

2.2 § Vallasta luopuminen

Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.

3 § Lainsäätöoikeus

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

Oikeuslaki

1 § Oikeuslaitos

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

1.1 § Oikeuskansleri

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

1.2 § Hovioikeus

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

2 § Oikeudenkäymiskaari

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

2.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

2.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

3 § Kaarti

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

3.1 § Kaartinkomentaja

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

3.2 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateluus

Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

1.1 § Aatelin erioikeudet

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,

- Oikeus verovapauteen,

- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä

- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

1.2 § Ulkomainen aatelinen

Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

1.2 § Kiinteistövero

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.