Lainsäädäntö:Peltava

Sydänveden säädöskokoelma

𝑅𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.

Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

1.1 § Herttuakunnan neuvosto

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

2 § Herttuan asema

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

3 § Lainsäätöoikeus

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

Oikeuslaki

1 § Oikeuslaitos

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

1.1 § Oikeuskansleri

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

1.2 § Hovioikeus

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

2 § Rikosoikeus

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

2.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

2.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

3 § Riita-asia

Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

3.1 § Riita-asian sovittelu

Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.

3.2 § Riita-asian ratkaisu oikeudessa

Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.

4 § Kaarti

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

4.1 § Kaartinkomentaja

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

4.2 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

5.5 § Kunnianloukkaus

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

5.6 § Salaliitto rauhaa ja järjestystä vastaan

Henkilö, joka uhkaa tai vahingoittaa valtakunnan rauhaa tai järjestystä tuomittakoot salaliitosta rauhaa ja järjestystä vastaan.

5.7 § Vallankumouksellinen toiminta

Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateluus

Sydänveden aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin. Ylhäisaateliin kuuluvat ne, jotka keskushallinto katsoo ylhäisaatelistoksi. Alhaisaateliin kuuluvat kaikki ne, jotka keskushallinto katsoo alhaisaatelistoksi sekä ne, jotka herttua katsoo Sydänveden alhaisaatelistoksi.

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

1.1 § Aatelin erioikeudet

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,

- Oikeus verovapauteen,

- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä

- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

1.2 § Kiinteistövero

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta

1 § Uskonvapaus

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.

1.1 § Uskonnolliset rakennukset

Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.

1.2 § Uskonnollinen häirintä

Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.