Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

---

Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ

“Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”

Antanut Vituurein jalona

vuonna 670,

Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät

Allekirjoittanut,

ཐི༏ཋྀ󠀮 Maaherra Jipes Yöailakki

---

Sisältö

I. Prefektuurin Hallintosääntö

II. Rikoksista

III. Prefektuurin Soturistosta

IV. Matkaajain Oikeuksista

V. Prefektuurin Taloudesta

VI. Natain Daimiokunnasta

---

JOHDANTO:

Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.

Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.

---

ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö

Me, Prefektuurin kansa,

Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,

juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,

täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.

I. PREFEKTUURIN HALLINTO

“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”

Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.

Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä vouti, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että vouti velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.

Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.

Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Mestarein kollegio. Antakoon Kollegio maaherralle ja maapäiville hengellistä ja oikeudellista neuvontaa. Olkoon Kollegiolla valtuus ja velvoite valvoa, rajata ja tarvittaessa hillitä maaherran ja maapäivien vallankäyttöä, siten kun tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.

Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön, maaherran allekirjoituksen sekä Mestarein kollegion hyväksynnän.

II. PREFEKTUURIN MAAHERRA

Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyistä vastaa Mestarein kollegio, tätä johtaen temppelinherra. Jos jokin Kollegion jäsen on ehdolla toimitettavassa vaalissa, on hänen jäävättävä itsensä vaalin järjestämisestä.

Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta. Mestarein kollegio vastaa maaherranvaalin käytännön toimituksesta maapäivien istunnossa.

Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.

Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.

Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:

• Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.
• Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.
• Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.
• Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.
• Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.
• Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.
• Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.

Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:

• Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.
• Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.
• Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.
• Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna Mestarein kollegion antamia tuomioita.
• Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.
• Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, voudin tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.
• Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset maapäivien hyväksynnän.
• Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.
• Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.
• Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.
• Oikeus kutsua maapäivät koolle, kuitenkin vähintään neljän päivän varoitusajalla.
• Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.
• Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.

III. MESTAREIN KOLLEGIO

Totuudenpolun oppineilla on keskeinen asema Prefektuurissa. Oppineista viisaimmat, totuuden mestarit, toimivat moraalin ja lain selkärankana Prefektuurin yhteiskunnassa; täten on luontaista, että Kollegio toimii maaherran sekä maapäivien valtaa rajaavana ja tarkkailevana voimana.

Mestarein kollegiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

• Velvoite varmistaa Prefektuurin hengellisen tasapainon ja totuuden opin säilyminen.
• Velvoite suojella Prefektuurin kulttuurista ja henkistä perintöä sekä ohjata sen kehitystä.
• Velvoite opasta kansaa polulla kohti totuutta ja valoa.
• Velvoite vastata Prefektuurin temppeleiden toiminnasta ja kansalaisten hengellisten tarpeiden täyttymisestä.
• Velvoite vastata oikeuden toteutumisesta Prefektuurin mailla.
• Velvoite pitää kirjaa Prefektuurin valtuuskunnista.
• Velvoite toimittaa maaherranvaalit kuten tässä hallintosäännössä säädetään.

Omatkoon Mestarein Kollegio seuraavat oikeudet:

• Oikeus valita joukostaan yksi tai useampi mestari toimimaan tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka kaipaavat puolueettoman tuomarin päätöksen; sekä oikeus antaa ja toimeenpanna tuomioita rikoksista, sekä toimia sovittelijana alamaisten välisissä riita-asioissa.
• Oikeus karkottaa ihmisiä Prefektuurin mailta.
• Oikeus luvata palkkioita tunnettujen rikollisten ja epäpyhien olentojen kiinniotosta tai teloituksesta.
• Oikeus myöntää ja poistaa Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisilta.
• Oikeus hyväksyä maapäivien esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta Kollegion yksimielisellä päätöksellä.
• Oikeus kutsua maapäivät koolle sekä oikeus päättää maapäivien jokaisen kuukauden säännönmukaisen kokouksen ajankohta. Päätöksen kokousajankohdasta tekee ensisijaisesti temppelinherra ja kokouksesta on tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei Kollegio yksimielisesti toisin päätä.

IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT

Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa.

Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella.

Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet kaikkien oikeutettujen äänistä, eli yksinkertaisen enemmistön. Jos esitys on säädetty vaatimaan määräenemmistön, vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa kaikista oikeutettujen äänistä. Mikäli istunnosta on poissa riittävästi oikeutettuja edustajia siten, että äänestystulos olisi mahdollisesti erilainen heidän läsnäollessaan, on puheenjohtajalla oikeus pöydätä esitys käsiteltäväksi seuraavassa istunnossa. Mikäli seuraavassakaan istunnossa ei saada aiemmin poissaolleiden äänioikeutettujen ääntä, päätetään esityksestä vallitsevan äänestystuloksen mukaisesti.

Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa.

Toimikoon maapäivien istuntojen puheenjohtajana temppelinherra, tai tämän ollessa estynyt muu Mestarein kollegion valitsema puheenjohtaja.

Maapäivien äänestyksen ollessa tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaiskoon. Muutoin puheenjohtaja pidättäytyköön äänestämästä, säilyttääkseen puolueettomuutensa.

Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

• Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.
• Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.
• Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.

Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:

• Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.
• Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.
• Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitä oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset sotaherran, voudin ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää virkaan esitetyille henkilöille kuulemisia ennen päätöksentekoa.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.
• Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.
• Oikeus esittää Mestarein kollegiolle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.

---

ARTIKLA II: Rikoksista

“Ihmisiin ei tule luottaa.”

Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää Mestarein kollegio, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella.

I. YLEISET RIKOKSET

• Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.
• Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.
• Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.
• Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.
• Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.
• Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.
• Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.
• Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.
• Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.
• Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.
• Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.
• Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.

II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN

“Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”

Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata.

Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:

• Vituurein häpäisy.
• Laiton ihmisveren vuodatus.
• Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.
• Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.
• Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.
• Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.
• Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.
• Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.
• Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.

⠀

---

ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta

Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.

Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

• Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.
• Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan.
• Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.

Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:

• Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.
• Oikeus toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita.
• Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi.
• Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.

⠀

---

ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista

I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ

Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai Mestarein kollegio on myöntänyt kansalaisuuden. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet, elleivät he ole rikkoneet Prefektuurin lakeja, tai muita Prefektuurin alueella voimassa olevia julkisia säännöksiä.

II. KANSALAISEN OIKEUDET

Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:

• Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.
• Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.
• Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.
• Oikeus audienssiin kenen tahansa hallinnon tai Totuudenpolun oppineen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.
• Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.
• Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.
• Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.
• Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä.
• Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa, ellei maapäivien enemmistö toisin päätä.
• Oikeus nousta aseisiin maaherraa vastaan, mikäli maaherra ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.

III. OPPINEIDEN OIKEUDET

Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:

• Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.
• Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja Kollegion välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä.

IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET

On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, “älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:

• Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.
• Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellainen on vapaana.
• Olkoon oikeus majoitukseen rajattu enintään kolmeen yhtäjaksoiseen päivään.

V. VIERAIDEN OIKEUDET

• Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.
• Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.
• Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.

---

ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta

I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA

Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:

• Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.
• Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.
• Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 5%.
• Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.
• Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai voudille.

ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta

I. NATAIN DAIMIOKUNTA

Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Maaherran aika on rajallinen ja on siksi viisasta keskittyä siihen, mikä on tärkeintä. Kuitenkin, ei koskaan tule unohtaa kokonaisuutta tärkeimpään keskittyessä. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa vaikka hallinto keskittyy Zenyaran saarelle. Viisas jakaa vastuunsa varmistaekseen vastuiden hoitamisen, ja olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi. Toimikoon Daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan Maaherraan, ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki.

II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA

Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä, ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.

Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:

• Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.
• Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.
• Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.
• Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.

Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:

• Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta.
• Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.
• Oikeus kerätä tässä maaherran taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.
• Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä, ja toimeenpanna Mestarein kollegion antamia tuomioita Natain alueella.
• Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.
• Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.
• Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.
• Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.
• Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.

---