Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Peltava” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
Termesh (keskustelu | muokkaukset)
p Korjattu muutoslistan muotoilua
Frozencatfish (keskustelu | muokkaukset)
Lakien hienosäätöä
 
(33 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
<br>
'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.
'''01.10.2025''' Nostettu veroprosentti 10% -> 15%
 
'''24.09.2025''' Muutettu titteli sotaneuvos käskynhaltijaksi.


'''16.3.2025:''' Lisätty hallintolakiin 8§ 2 momentti. Lisätty rikoslakiin I luvun 5§ 2 momentti, III luvun 4§, IV luvun 5§. V luvun 4§ sekä VII luku. Talouslaki jaoteltu lukuihin, lisätty II luku sopimuksista.  
'''23.09.2025:''' Päivitetty laki uuden hallinnon myötä.
}}
}}


= Hallintolaki =
= <div style="text-align:center;">Peltavan säädöskokoelma  </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>
 
== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana |
Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.


Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.
{{Rivinvaihto}}
}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Kultahovi
| Sisältö =
 
Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.
 
Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.  
 
{{Rivinvaihto}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Kultahovin jäsenet
| Sisältö = Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat. 


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.
'''Käskynhaltija''';
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.
'''Linnanvouti''';
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.
'''Kansleri''';
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa.  
Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta.
}}


{{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti |


Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä. 
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Herttuan asema
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä |  
Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.
}}
{{Pykälä
| Nro         = 3
| Otsikko     = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =


Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus.  
Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.  
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden kaartin kaartilaisilla on oikeus määrätä alamaiselle sakko arvionsa mukaan lievemmästä rikoksesta selvässä tapauksessa.
}}


{{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Päiväkäskyt
| Sisältö =


Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.  
Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta |


Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kansalaisista
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.1
| Otsikko     = Velvollisuudet
| Sisältö = Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Oikeudet
| Sisältö = Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:


Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö.
{{Rivinvaihto}}


Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa Polkukansain Yhteisön valitustuomioistuimeen. Valitustuomioistuin voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä.
- puolueetonta oikeutta,
}}
{{Rivinvaihto}}


= Rikoslaki =
- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
{{Rivinvaihto}}


==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====
- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus |
sekä; 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.
- saada suojaa perusteettomalta uhalta.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys |
}}


Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen |  
== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Tuomioistuin
| Sisältö =


Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.
Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu |  
{{Pykälä
| Nro         = 2
| Otsikko     = Tuomari
| Sisältö =
 
Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.


Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Rikosoikeus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto |
Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.


Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.
 
Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.  
 
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.


}}
Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.
 
{{Rivinvaihto}}


==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.
{{Alapykälä
| Nro          = 3.1
| Otsikko      = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =


}}
Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.
Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.  


{{Rivinvaihto}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.2
| Otsikko     = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =
 
Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.


Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.
{{Rivinvaihto}}
 
Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kaarti
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos |
Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.


Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.


}}
{{Rivinvaihto}}
 


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.1
| Otsikko     = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.


Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.
{{Rivinvaihto}}
 
Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.  


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Reservi
| Sisältö =


==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====
Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.
Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.
 
{{Rivinvaihto}}


}}
{{Alapykälä
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Velvollisuudet
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus |
Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin,  työtehtävien ulkopuolella.


Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.2
| Otsikko     = Oikeudet
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.
Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.  


}}
}}
}}
== Virastolaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Toimintasääntö
| Sisältö = Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Petos |  
}}
{{Pykälä
| Nro         = 2
| Otsikko     = Talousvirasto
| Sisältö = Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.


Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Puolustusvirasto
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
}} 


{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Elinkeinovirasto
| Sisältö = Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
}}
}}


==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen |


Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.


}}
== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Yleistä
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen |
Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.


Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.
{{Rivinvaihto}}


}}
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Rikoksen törkeys
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen |
Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.


Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseeksi.
{{Rivinvaihto}}
Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =
 
Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.


Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Väkivaltarikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Virkavallan vastustus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Tappo
| Sisältö =
 
Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.


Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta.
 
}}
}}


==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 2.2
| Otsikko      = Murha
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu |
Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.3
| Otsikko     = Päällekarkaus
| Sisältö =
 
Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.4
| Otsikko     = Uhkailu
| Sisältö =
 
Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Sopimusrikkomus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.5
| Otsikko     = Vapaudenriisto
| Sisältö =


Sisältö = Henkilö, joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta.  
Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.  
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Omaisuusrikokset
| Sisältö =


==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 3.1
| Otsikko      = Ryöstö
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos |
Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.2
| Otsikko     = Näpistys
| Sisältö =
 
Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.
}}
}}


==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 3.3
| Otsikko      = Laiton haltuunotto
| Sisältö =
 
Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.4
| Otsikko     = Murto
| Sisältö =


Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta.  
Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Talousrikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen |


Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta.  
{{Alapykälä
}}
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Petos
| Sisältö =
 
Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan  tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.  
 
{{Rivinvaihto}}
 


= Laki taloudesta =
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Veropetos
| Sisältö =


==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====
Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.
}}
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta |  
Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro         = 5
| Otsikko     = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =
 
{{Alapykälä
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =
 
Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.


Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.2
| Otsikko     = Oikeuden estäminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.
}}
}}


==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.3
| Otsikko      = Maanpetos
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus |
Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.


Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.
 
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.4
| Otsikko     = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =
 
Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.


Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.5
| Otsikko     = Kunnianloukkaus
| Sisältö =
 
Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.


Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Ensimmäisestä momentista voidaan kuitenkin poiketa, jos sopimuksen ehdoissa on toisin sovittu ja sopimus täyttää muotovaatimukset.


}}
}}


= Palkkasoturilaki =
{{Alapykälä
| Nro          = 5.6
| Otsikko      = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.
 
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 6
| Otsikko      = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =
 
{{Alapykälä
| Nro          = 6.1
| Otsikko      = Lahjonta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi |
Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.


Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.
 
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 6.2
| Otsikko     = Virkavirhe
| Sisältö =
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.


Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}
}}
}}
== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Aateli
| Sisältö =
Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.
{{Rivinvaihto}}


= Laki mehiläisistä =
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Ylhäisaateli
| Sisältö =
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
}}
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Alhaisaateli
| Sisältö =
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
{{Rivinvaihto}}
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.3
| Otsikko     = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =
 
'''Ase privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.
 
{{Rivinvaihto}}
 
'''Haarniska privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä


Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.
 
Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.
 
 
 
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset |  
== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Verotus
| Sisältö =
 
Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.
 
{{Rivinvaihto}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Kaupankäyntivero
| Sisältö =
 
Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.


Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.
}}
}}


= Laki avioliitosta =
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Liiketoiminta
| Sisältö =
 
Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.
 
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.


Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta |
- Kaivostoiminta,


Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä.
 
- Maataloustoiminta,
 
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.
 
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
 
{{Rivinvaihto}}
 
- Kasinotoiminta.
 
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen |  
== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Maanomistus
| Sisältö =
 
Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.


Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.
 
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.
 
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.


Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero |  
== Uskonlaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Uskonvapaus
| Sisältö =
 
Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.


Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä.  
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö =
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.
 
}}
}}
}}

Nykyinen versio 6. lokakuuta 2025 kello 22.28


Peltavan säädöskokoelma

R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.
Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.

1.1 § Kultahovi

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana. Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

1.2 § Kultahovin jäsenet

Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

Käskynhaltija;

Linnanvouti;

Kansleri;

Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.



2 § Herttuan asema

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.

3 § Lainsäätöoikeus

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

4 § Kansalaisista

4.1 § Velvollisuudet

Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.

4.2 § Oikeudet

Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

- puolueetonta oikeutta,

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,

sekä;

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.


Oikeuslaki

1 § Tuomioistuin

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.

2 § Tuomari

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

3 § Rikosoikeus

Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

3.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

3.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

4 § Kaarti

Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.

4.1 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.

5 § Reservi

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

5.1 § Velvollisuudet

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

5.2 § Oikeudet

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

Virastolaki

1 § Toimintasääntö

Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

2 § Talousvirasto

Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

3 § Puolustusvirasto

Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.

4 § Elinkeinovirasto

Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.



Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

4.2 § Veropetos

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

5.5 § Kunnianloukkaus

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

5.6 § Vallankumouksellinen toiminta

Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateli

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

1.1 § Ylhäisaateli

Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

1.2 § Alhaisaateli

Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.

Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

1.3 § Aatelin erioikeudet

Ase privilegio oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

Haarniska privilegio oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Maataloustoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

Uskonlaki

1 § Uskonvapaus

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

1.1 § Uskonnon harjoittaminen

Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.

Sisällys