Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Peltava” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
J0nni (keskustelu | muokkaukset)
uusin muokkaus ylimmäiseksi
Frozencatfish (keskustelu | muokkaukset)
Lakien hienosäätöä
 
(30 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
<br>
'''01.10.2025''' Nostettu veroprosentti 10% -> 15%
'''24.09.2025''' Muutettu titteli sotaneuvos käskynhaltijaksi.
'''23.09.2025:''' Päivitetty laki uuden hallinnon myötä.
}}


'''7.7.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä uuden herttuan mukaiseksi.
= <div style="text-align:center;">Peltavan säädöskokoelma  </div> =
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>


'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.
== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =


'''16.3.2025:''' Lisätty hallintolakiin 8§ 2 momentti. Lisätty rikoslakiin I luvun 5§ 2 momentti, III luvun 4§, IV luvun 5§. V luvun 4§ sekä VII luku. Talouslaki jaoteltu lukuihin, lisätty II luku sopimuksista.
Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.
}}
 
{{Rivinvaihto}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Kultahovi
| Sisältö =
 
Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.  
 
Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.  
 
{{Rivinvaihto}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Kultahovin jäsenet
| Sisältö = Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.
 
{{Rivinvaihto}}
 
'''Käskynhaltija''';


= Hallintolaki =
{{Rivinvaihto}}


==== ''I Luku - Hallinnosta'' ====
'''Linnanvouti''';


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Herttua |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö =Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttua Asward.
'''Kansleri''';
 
{{Rivinvaihto}}
 
Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kreivi |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö =Kreivi on herttuan oikea käsi, joka sijaistaa herttuaa tämän poissaollessa.
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Vouti |


Sisältö =Vouti vastaa Sydänveden alueen verotukseen ja taloushallintoon liittyvistä asioista sekä paikallisen pankkitoiminnan valvonnasta ja sujuvuudesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Herttuan asema
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Oikeuskansleri|
Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.  
 
Sisältö = Oikeuskansleri toimii herttuan neuvonantajana lainsäädäntöön ja muihin oikeudellisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Hän on myös Sydänveden hovioikeuden tuomari ja vastaa kaartin toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =


==== ''II Luku - Herttuasta'' ====
Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Herttuan koskemattomuus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Päiväkäskyt
| Sisältö =


Sisältö =Herttualla on oikeudellinen koskemattomuus kaikista Sydänveden lain säädöksistä. Tämä koskemattomuus varmistaa, ettei mikään alueen laki estä herttuaa toimimasta Kruunun palvelijana ja suorittamasta hänelle määrättyjä tehtäviä.
Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuan päiväkäskyt |


Sisältö =Herttua voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat jokaista Sydänvedellä asuvaa sekä Sydänvedellä oleskelevaa.
}}
}}
{{Pykälä
==== ''III Luku - Lakien säätämisestä'' ====
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kansalaisista
| Sisältö =
 
{{Alapykälä
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Velvollisuudet
| Sisältö = Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Oikeudet
| Sisältö = Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lainsäädäntövalta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö =Vain ja ainoastaan Sydänveden herttua voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.
- puolueetonta oikeutta,
}}
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lakiehdotukset |
- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
{{Rivinvaihto}}


Sisältö =Kreivillä, oikeuskanslerilla ja voudilla on oikeus esittää lakiehdotuksia herttualle, mikäli he kokevat niistä olevan hyötyä Sydänveden herttuakunnalle.
- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,  
}}
{{Rivinvaihto}}


==== ''IV Luku - Tuomioista'' ====
sekä; 
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomiovalta |
- saada suojaa perusteettomalta uhalta.
}}


Sisältö =Tuomiovalta kuuluu herttualle, kreiville ja oikeuskanslerille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tuomioistuin |


Sisältö =Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö..
== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Tuomioistuin
| Sisältö =
 
Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.  
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Tuomioista valittaminen |  
{{Pykälä
| Nro         = 2
| Otsikko     = Tuomari
| Sisältö =
 
Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.


Sisältö =Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa herttualle. Herttua voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä. Hovioikeuden ratkaisusta voi valittaa vain kerran.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Rikosoikeus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistusmenetelmät|
Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.


Sisältö = Sydänveden alueella tehdystä rikoksesta voidaan tuomita rangaistukseksi sakkoa, pakkotyötä, vankeutta, teloitus tai karkoitus Sydänveden alueelta.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Tuomitun oikeudet|
Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.


Sisältö = Sydänveden alueella rikoksesta tuomittu ei omaa mitään oikeuksia, ennen kuin rangaistus on suoritettu tai korvaukset on maksettu.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden alueelta karkoitetut henkilöt eivät omaa mitään oikeuksia Sydänveden alueella.
}}
 
Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.  


==== ''V Luku - Vaikutusalueesta'' ====
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lakien vaikutusalue |
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.


Sisältö =Tämä lakikokoelma on voimassa kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.
{{Rivinvaihto}}
}}
= Rikoslaki =


==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 3.1
| Otsikko      = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus |
Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.


Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys |
Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.


Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.
{{Rivinvaihto}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.2
| Otsikko     = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =
 
Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.


Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu |
Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa. 


Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kaarti
| Sisältö =
Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto |


Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.
 
 
{{Alapykälä
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.  
 
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.


Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Reservi
| Sisältö =


==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====
Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.
Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.


}}
{{Rivinvaihto}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Velvollisuudet
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha |
Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin,  työtehtävien ulkopuolella.


Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.2
| Otsikko     = Oikeudet
| Sisältö =


Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.
Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.  


}}
}}
}}
== Virastolaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Toimintasääntö
| Sisältö = Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos |  
}}
{{Pykälä
| Nro         = 2
| Otsikko     = Talousvirasto
| Sisältö = Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.


Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Puolustusvirasto
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
}} 


{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Elinkeinovirasto
| Sisältö = Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen |


Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, toista tai omaisuuttaan ihmisen tai kotieläimen hyökätessä käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.


}}


==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====
== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Yleistä
| Sisältö =
 
Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.
 
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Taskuvarkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Rikoksen törkeys
| Sisältö =


Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava taskuvarkaudesta.
Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.  


{{Rivinvaihto}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.
Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Väkivaltarikokset
| Sisältö =


{{Alapykälä
| Nro          = 2.1
| Otsikko      = Tappo
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Petos |
Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.


Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Eläinsuojelurikos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.2
| Otsikko     = Murha
| Sisältö =
 
Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.


Sisältö = Joka tahallaan kohtelee kotieläintä kaltoin, satuttaa, tappaa tai laiminlyö sen hoitoa on tuomittava eläinsuojelurikoksesta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Kotieläimen hyökätessä sovelletaan rikoslain II Luvun 5 §:tia hätävarjelun liioittamisesta.


}}
}}


==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 2.3
| Otsikko      = Päällekarkaus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen |
Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.


Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.4
| Otsikko     = Uhkailu
| Sisältö =
 
Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.
 
{{Rivinvaihto}}
 
}}


Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.
{{Alapykälä
| Nro          = 2.5
| Otsikko      = Vapaudenriisto
| Sisältö =


Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Omaisuusrikokset
| Sisältö =
{{Alapykälä
| Nro          = 3.1
| Otsikko      = Ryöstö
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen |
Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.


Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden alueella raskaiksi aseiksi katsotaan kaikki miekat, sotakirveet, sotanuijat, sotavasarat ja keihäät, ellei Sydänveden hallinto toisin ilmoita.
 
}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 3.2
| Otsikko      = Näpistys
| Sisältö =
 
Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.  
 
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttualta, kreiviltä tai oikeuskanslerilta.
 
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden hallinto, Sydänveden kaarti, Kuningas, Kruununneuvosto ja Kruunun vasallit eivät tarvitse erillistä lupaa raskaiden aseiden tai panssareiden kantamiseen Sydänveden alueella.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Virkamiehen vastustaminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.3
| Otsikko     = Laiton haltuunotto
| Sisältö =
 
Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.


Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta.
 
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Karkoituksen laiminlyönti |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.4
| Otsikko     = Murto
| Sisältö =


Sisältö = Joka laiminlyö tai muutoin vastustaa Sydänveden herttuan tai hovioikeuden määräämää karkoitusta on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä.  
Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Talousrikokset
| Sisältö =
{{Alapykälä
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Petos
| Sisältö =
Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan  tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.


{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Maanpetos |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan, suunnittelee vallankaappausta tai muuten vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.  
 
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Veropetos
| Sisältö =
 
Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.
 
{{Rivinvaihto}}
 
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
}}
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =


==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu |
Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, on tuomittava uhkailusta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kunnianloukkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.2
| Otsikko     = Oikeuden estäminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahallisesti loukkaa toisen mainetta tai kunniaa sanoin tai teoin, on tuomittava kunnianloukkauksesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Vapauden riistäminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.3
| Otsikko     = Maanpetos
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.  
Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Salakuuntelu |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, jota ei ole kuuntelijan kuultavaksi tarkoitettu on tuomittava salakuuntelusta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kirjesalaisuuden rikkominen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.4
| Otsikko     = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti lukee toisten kirjeitä, joita ei ole lukijan luettavaksi tarkoitettu on tuomittava kirjesalaisuuden rikkomisesta.
Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.
}}


{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Vakoilu |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka tahallisesti kuuntelee, lukee tai tallentaa hallintoon tai liiketoimintaan liittyviä keskusteluja, kirjeitä, sopimuksia tai muita dokumentteja on tuomittava vakoilusta.
}}
}}


==== ''VI Luku - Sopimuksista'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.5
| Otsikko      = Kunnianloukkaus
| Sisältö =
 
Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Nimen väärentäminen |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, on tuomittava nimen väärentämisestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimusrikkomus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.6
| Otsikko     = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.


Sisältö = Joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 6
| Otsikko      = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =


==== ''VII Luku - Taloudesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 6.1
| Otsikko      = Lahjonta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko=Kirjanpitorikos |
Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.
 
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka rikkoo talouslaissa määrättyjä kirjanpito-ohjeita on tuomittava kirjanpitorikoksesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veropetos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 6.2
| Otsikko     = Virkavirhe
| Sisältö =
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.


Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta on tuomittava veropetoksesta.
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta |  
== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Aateli
| Sisältö =


Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.
Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.  
}}
 
{{Rivinvaihto}}


==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Ylhäisaateli
| Sisältö =
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä.
}}
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Alhaisaateli
| Sisältö =
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
{{Rivinvaihto}}
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.3
| Otsikko     = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =


Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta.
'''Ase privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.
}}
 
{{Rivinvaihto}}
 
'''Haarniska privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä
 
{{Rivinvaihto}}


= Laki taloudesta =
Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.


==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero |


Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuakunnalle kymmenen prosenttia veroa.
}}
}}
}}
== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Verotus
| Sisältö =
Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta |
Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.


Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, uhkapelien tarjoaminen, kaivostoiminta, maanviljely, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttua, kreivi tai vouti..


}}
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Kaupankäyntivero
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verokevennys tai verovapaus |
Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.


Sisältö = Sydänveden herttua voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille verokevennyksen tai verovapautuksen. Kevennys tai vapautus toteutetaan erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttua tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kirjanpito |
Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.


Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä ja liiketoiminnasta on tehtävä kuukausikohtainen kirjanpito, josta näkyvät kaupasta tai liiketoiminnasta tulevat tulot. Kirjanpidosta on toimitettava kopio voudille verojen maksun yhteydessä.
}}
}}


==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Liiketoiminta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus |
Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.


Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.


Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.


}}
- Kaivostoiminta,


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä tai hovioikeuden luvalla, mikäli toinen osapuoli on rikkonut sopimusta.
- Maataloustoiminta,


}}
{{Rivinvaihto}}
 
= Palkkasoturilaki =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi |
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä


Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttua, kreivi tai oikeuskansleri.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta |
- Kasinotoiminta.


Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}
}}
}}


= Maankäyttölakii =
== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Maanomistus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Maankäyttöoikeus |
Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.


Sisältö = Sydänveden herttua voi antaa, vuokrata tai myydä maankäyttöoikeuksia yhteen tai useampaan tarkoitukseen. Aluetta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen johon herttua on sen myöntänyt.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rakennusoikeus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.


Sisältö = Sydänveden herttuakunnan alueella kaikki rakentaminen ilman herttuan myöntämää lupaa on kielletty.
{{Rivinvaihto}}
}}


= Mehiläislaki =
Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.


Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuan myöntämä lupa.
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet |  
== Uskonlaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Uskonvapaus
| Sisältö =
 
Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.


Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö =
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.


Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2 §:n sekä VII Luvun 3 §:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.
}}
}}
}}

Nykyinen versio 6. lokakuuta 2025 kello 22.28


Peltavan säädöskokoelma

R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.
Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.

1.1 § Kultahovi

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana. Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

1.2 § Kultahovin jäsenet

Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

Käskynhaltija;

Linnanvouti;

Kansleri;

Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.



2 § Herttuan asema

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.

3 § Lainsäätöoikeus

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

4 § Kansalaisista

4.1 § Velvollisuudet

Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.

4.2 § Oikeudet

Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

- puolueetonta oikeutta,

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,

sekä;

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.


Oikeuslaki

1 § Tuomioistuin

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.

2 § Tuomari

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

3 § Rikosoikeus

Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

3.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

3.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

4 § Kaarti

Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.

4.1 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.

5 § Reservi

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

5.1 § Velvollisuudet

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

5.2 § Oikeudet

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

Virastolaki

1 § Toimintasääntö

Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

2 § Talousvirasto

Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

3 § Puolustusvirasto

Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.

4 § Elinkeinovirasto

Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.



Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

4.2 § Veropetos

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

5.5 § Kunnianloukkaus

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

5.6 § Vallankumouksellinen toiminta

Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateli

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

1.1 § Ylhäisaateli

Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

1.2 § Alhaisaateli

Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.

Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

1.3 § Aatelin erioikeudet

Ase privilegio oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

Haarniska privilegio oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Maataloustoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

Uskonlaki

1 § Uskonvapaus

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

1.1 § Uskonnon harjoittaminen

Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.

Sisällys