Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Peltava” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
J0nni (keskustelu | muokkaukset)
p muutoslistaus mukaan
Frozencatfish (keskustelu | muokkaukset)
Lakien hienosäätöä
 
(28 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
<br>
'''01.10.2025''' Nostettu veroprosentti 10% -> 15%


'''22.7.2025:''' Päivitetty lainsäädäntö uuden hallinnon mukaiseksi
'''24.09.2025''' Muutettu titteli sotaneuvos käskynhaltijaksi.


'''7.7.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä uuden herttuan mukaiseksi.
'''23.09.2025:''' Päivitetty laki uuden hallinnon myötä.
}}


'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.
= <div style="text-align:center;">Peltavan säädöskokoelma  </div> =
}}
<div style="text-align:center;">[[Tiedosto:SydanvesiVaakuna.png|300x300px]]<div style="text-align:center;">'''R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.'''<div style="text-align:left;">
<div style="font-size:small;text-align:center;">'''Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.'''</div></div>


== Siviililaki ==
== Siviililaki ==
Rivi 15: Rivi 20:
| Sisältö =
| Sisältö =


Sydänveden herttuakunta on absoluuttinen monarkia, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina absoluuttista valtaa.
Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.
 
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Herttuakunnan neuvosto
| Otsikko      = Kultahovi
| Sisältö =
| Sisältö =


Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.
Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.
 
Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.  
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Kultahovin jäsenet
| Sisältö = Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.


}}
{{Rivinvaihto}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Herttuan asema
| Sisältö =


Sydänveden herttuakunnan absoluuttisena hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.
'''Käskynhaltija''';


{{Alapykälä
{{Rivinvaihto}}
| Nro          = 2.1
| Otsikko      = Perimyssääntö
| Sisältö =


Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.
'''Linnanvouti''';


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.
'''Kansleri''';


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.
Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.  
}}


}}
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
| Nro          = 2.2
| Otsikko      = Vallasta luopuminen
| Sisältö =


Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Herttuan asema
| Sisältö =
Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.
}}
}}
{{Pykälä
{{Pykälä
Rivi 68: Rivi 76:
| Sisältö =
| Sisältö =


Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.
Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.  


{{Alapykälä
{{Alapykälä
Rivi 75: Rivi 83:
| Sisältö =
| Sisältö =


Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
 
 
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kansalaisista
| Sisältö =
 
{{Alapykälä
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Velvollisuudet
| Sisältö = Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Oikeudet
| Sisältö = Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:
 
{{Rivinvaihto}}
 
- puolueetonta oikeutta,
{{Rivinvaihto}}
 
- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
{{Rivinvaihto}}
 
- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,
{{Rivinvaihto}}
 
sekä; 
{{Rivinvaihto}}
 
- saada suojaa perusteettomalta uhalta.  
}}
}}
}}
}}


== Oikeuslaki ==
== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Oikeuslaitos
| Otsikko      = Tuomioistuin
| Sisältö =
| Sisältö =


Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.
Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.  
}}


{{Alapykälä
{{Pykälä
| Nro          = 1.1
| Nro          = 2
| Otsikko      = Oikeuskansleri
| Otsikko      = Tuomari
| Sisältö =
| Sisältö =


Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.
Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.  


}}
}}
 
{{Pykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 3
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Rikosoikeus
| Otsikko      = Hovioikeus
| Sisältö =
| Sisältö =


Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.
Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.  


}}
{{Rivinvaihto}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Oikeudenkäymiskaari
| Sisältö =


Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.
Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.
Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.  
 
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 2.1
| Nro          = 3.1
| Otsikko      = Syytetyn oikeudet
| Otsikko      = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =
| Sisältö =


Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.
Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.
Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.  


{{Rivinvaihto}}
}}
}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 2.2
| Nro          = 3.2
| Otsikko      = Oikeus valittaa tuomiosta
| Otsikko      = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =
| Sisältö =


Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.
Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.
Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.


}}
}}
}}
}}
{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kaarti
| Otsikko      = Kaarti
| Sisältö =
| Sisältö =


Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.
Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.  
 


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 3.1
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Kaartinkomentaja
| Otsikko      = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
| Sisältö =
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.


Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.
{{Rivinvaihto}}
 
Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.  


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Reservi
| Sisältö =
Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.
{{Rivinvaihto}}
Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 3.2
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Kaartin erityisasema
| Otsikko      = Velvollisuudet
| Sisältö =
| Sisältö =


Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.
Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.
}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 5.2
| Otsikko      = Oikeudet
| Sisältö =
 
Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.  


}}
}}
}}
}}
== Virastolaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Toimintasääntö
| Sisältö = Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Talousvirasto
| Sisältö = Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Puolustusvirasto
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
}} 
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Elinkeinovirasto
| Sisältö = Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
}}


== Rikoslaki ==
== Rikoslaki ==
Rivi 187: Rivi 280:


Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.
Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
Rivi 193: Rivi 288:
| Sisältö =
| Sisältö =


Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.
Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.  


{{Rivinvaihto}}
}}
}}


Rivi 216: Rivi 312:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.
Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.  
 
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 225: Rivi 323:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.
Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.  
 
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 234: Rivi 334:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.  
 
{{Rivinvaihto}}
 
}}
}}


Rivi 242: Rivi 345:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.  
 
{{Rivinvaihto}}
 
}}
}}


Rivi 250: Rivi 356:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.  
}}
}}
}}
}}
Rivi 263: Rivi 369:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.
Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.  
 
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 272: Rivi 380:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.
Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.  
 
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 281: Rivi 391:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.  
 
{{Rivinvaihto}}
 
}}
}}


Rivi 296: Rivi 409:
| Otsikko      = Talousrikokset
| Otsikko      = Talousrikokset
| Sisältö =
| Sisältö =


{{Alapykälä
{{Alapykälä
Rivi 302: Rivi 416:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.
Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Otsikko      = Veropetos
| Sisältö =


Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.
Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 4.2
| Nro          = 4.2
Rivi 316: Rivi 437:


Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
 
}}
}}
}}
}}
}}
Rivi 330: Rivi 451:


Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.
Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 339: Rivi 462:


Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.
Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 347: Rivi 472:
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.
Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.
 
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 357: Rivi 484:


Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.
Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.
{{Rivinvaihto}}
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 5.5
| Otsikko      = Kunnianloukkaus
| Sisältö =
Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.
{{Rivinvaihto}}
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 5.6
| Otsikko      = Vallankumouksellinen toiminta
| Sisältö =
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.


}}
}}
Rivi 371: Rivi 519:


Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.
Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 378: Rivi 528:
| Otsikko      = Virkavirhe
| Otsikko      = Virkavirhe
| Sisältö =
| Sisältö =
 
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.  
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.


}}
}}
Rivi 387: Rivi 536:
{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Aateluus
| Otsikko      = Aateli
| Sisältö =
| Sisältö =


Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.  
Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Aatelin erioikeudet
| Otsikko      = Ylhäisaateli
| Sisältö =
| Sisältö =
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.


- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
 
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Alhaisaateli
| Sisältö =
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.
{{Rivinvaihto}}
 
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.
{{Rivinvaihto}}


}}
}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Nro          = 1.3
| Otsikko      = Ulkomainen aatelinen
| Otsikko      = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =
| Sisältö =


Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.
'''Ase privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.
 
{{Rivinvaihto}}
 
'''Haarniska privilegio''' oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä
 
{{Rivinvaihto}}
 
Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.  
 
 


}}
}}
Rivi 431: Rivi 594:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua.
Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.
 
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
Rivi 442: Rivi 607:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.
Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.


}}
}}
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Kiinteistövero
| Sisältö =
Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on viisi (5) penniä kuutiota kohden.


}}
}}
}}
{{Pykälä
{{Pykälä
Rivi 461: Rivi 618:


Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.
Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
Rivi 467: Rivi 626:
| Sisältö =
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Maataloustoiminta,
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.
- Kasinotoiminta.


Rivi 483: Rivi 652:
| Sisältö =
| Sisältö =


Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.
Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.
 
{{Rivinvaihto}}


{{Alapykälä
{{Alapykälä
Rivi 489: Rivi 660:
| Otsikko      = Maankäyttöoikeus
| Otsikko      = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.
Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.
 
{{Rivinvaihto}}


}}
}}
Rivi 501: Rivi 674:
| Otsikko      = Rakennusluvat
| Otsikko      = Rakennusluvat
| Sisältö =
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.
Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.
 
}}
}}
 
== Uskonlaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Uskonvapaus
| Sisältö =
 
Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.
 
{{Rivinvaihto}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Uskonnon harjoittaminen
| Sisältö =
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.


}}
}}
}}
}}

Nykyinen versio 6. lokakuuta 2025 kello 22.28


Peltavan säädöskokoelma

R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.
Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.

1.1 § Kultahovi

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana. Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

1.2 § Kultahovin jäsenet

Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

Käskynhaltija;

Linnanvouti;

Kansleri;

Heillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.



2 § Herttuan asema

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.

3 § Lainsäätöoikeus

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

4 § Kansalaisista

4.1 § Velvollisuudet

Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.

4.2 § Oikeudet

Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

- puolueetonta oikeutta,

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,

sekä;

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.


Oikeuslaki

1 § Tuomioistuin

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.

2 § Tuomari

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti Herttua. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari on jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

3 § Rikosoikeus

Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

3.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

3.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

4 § Kaarti

Peltavan kaarti toimii käskynhaltijan alaisena. Se vastaa suoraan käskynhaltijalle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa. Käskynhaltija kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta.

4.1 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä käskynhaltijan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää käskynhaltijan lupaa.

5 § Reservi

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

5.1 § Velvollisuudet

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

5.2 § Oikeudet

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

Virastolaki

1 § Toimintasääntö

Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

2 § Talousvirasto

Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

3 § Puolustusvirasto

Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta käskynhaltijan johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa käskynhaltijalle. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.

4 § Elinkeinovirasto

Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.



Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

4.2 § Veropetos

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

5.5 § Kunnianloukkaus

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

5.6 § Vallankumouksellinen toiminta

Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateli

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

1.1 § Ylhäisaateli

Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

1.2 § Alhaisaateli

Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.

Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

1.3 § Aatelin erioikeudet

Ase privilegio oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

Haarniska privilegio oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on 15% vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Maataloustoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

Uskonlaki

1 § Uskonvapaus

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

1.1 § Uskonnon harjoittaminen

Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.

Sisällys