Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
Avenetsia (keskustelu | muokkaukset)
p Muutoksia rikospykälöiden muotoiluun, sekä korjattu pykälän numero virhe.
Hegezcc (keskustelu | muokkaukset)
Kokonaisvaltainen lainsäädäntöuudistus.
 
(20 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=
<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>
'''20.10.2025: '''Kokonaisvaltainen lainsäädäntöuudistus. Hallintolaissa pääasiassa täsmennetty lääninhallintoa ja kreivinjulistusta. Säätylaissa tunnustettu valtakunnanaateli ja luotu karkotuspykälä. Turvallisuuslaissa selkeytetty vartioston asemaa ja roolitusta sekä kenttäoikeuksia. Talous- ja maankäyttölaissa pääasiassa lisätty ulkomyyntiveroperuste, korvattu pankkiiri kaupunginvoudilla, tarkennettu sopimuspohjia ja määrätty luvattomien rakennuksien purkamisesta. Rikoslaissa pääasiassa muokattu yritystekomuodon tuomittavuutta, kriminalisoitu lahjuksen antaminen, maanpetoksen yritys, eläimensurma, omistettujen eläinten pahoinpitely, dekriminalisoitu karkotettujen surmaaminen, sekä tarkennettu rikoksen suunnittelun tuomittavuutta.
{{Rivinvaihto}}
'''22.8.2025: '''Muokattiin useita lakeja poistamalla Totuudenpolku-käytännöt ja sen maininnat.
{{Rivinvaihto}}
'''15.4.2025: '''Muokattiin sopimusten §2 Kirjallisesta sopimuksesta.
{{Rivinvaihto}}
'''9.4.2025: '''Muokattiin Avenetsian nimet Sprisaksi
{{Rivinvaihto}}
}}
= '''<big>Valkeavuon lakikokoelma</big>''' =
= '''<big>Valkeavuon lakikokoelma</big>''' =
<blockquote>''Määrännyt ja allekirjoittanut, Hänen Korkeutensa Avenetsia Valkeavuo, Annettu Vituurein hyvänä vuonna, 127.''</blockquote>
<blockquote>''Määrännyt ja allekirjoittanut, Hänen Korkeutensa Sprisa Valkeavuo.''</blockquote>
<blockquote>''Annettu kuninkaan hyvänä vuonna 127.''</blockquote>


== Hallintolaki ==
== Hallintolaki ==
Rivi 9: Rivi 23:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Valkeavuon Markkreivikunta
| Otsikko      = Valkeavuon Markkreivikunta
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunta on hänen majesteettinsa kuningas Virankannoksen armosta Markkreivi Avenetsialle läänitetty maa, joka on osa Sarastuksen kuningaskuntaa itsenäisenä lääninä.  
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunta on hänen majesteettinsa, kuningas Virankannoksen armosta Markkreivi Sprisalle läänitetty maa, joka on osa Sarastuksen kuningaskuntaa itsenäisenä lääninä.  
Valkeavuon Markreivikuntaa hallitsee hänen korkeutensa, Markkreivi Avenetsia Valkeavuo.
Valkeavuon Markreivikuntaa hallitsee hänen korkeutensa, Markkreivi Sprisa Valkeavuo.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Valkeavuon Markkreivikunnassa pätevät kaikki hänen majesteettinsa voimaan asettamat lait, säädökset ja määräykset, sekä Valkeavuon Markkreivikunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä muut säädökset, joista erikseen tässä laissa säädetään.
Valkeavuon Markkreivikunnan alueella pätee täysimääräisesti kaikki hänen majesteettinsa voimaan asettamat säädökset ja määräykset.
}}
}}


Rivi 20: Rivi 34:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Valkeavuon Markkreivikunnan alue
| Otsikko      = Valkeavuon Markkreivikunnan alue
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunta kattaa kaiken sen maa-alueen, jonka hänen majesteettinsa on Markkreivi Avenetsia Valkeavuon hoidettavaksi päättänyt. Valkeavuon Markkreivikunta on jakamaton, ja sen rajoja voidaan muuttaa vain hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.  
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunta kattaa kaiken sen maa-alueen, jonka hänen majesteettinsa on Markkreivi Sprisa Valkeavuon hoidettavaksi suonut. Valkeavuon Markkreivikunta on jakamaton, ja sen rajoja voidaan muuttaa vain hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.  
}}
}}


Rivi 26: Rivi 40:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö
| Otsikko      = Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö on täysimittaisesti voimassa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Lisäksi Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voidaan soveltaa myös poikkeuksellisesti laajemmin, niinkuin laissa säädetään.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö on täysimittaisesti voimassa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Lisäksi Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voidaan myös poikkeuksellisesti soveltaa laajemmin, siten kuin Valkeavuon laissa säädetään.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voi muuttaa vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä, tai hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.  
Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voi muuttaa vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä, taikka hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.  
}}
}}


Rivi 38: Rivi 52:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Markkreivin valta
| Otsikko      = Markkreivin valta
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivi on Valkeavuon korkein hallitsija, ja vain hän istukoon Valkeavuon valtaistuimella. Valkeavuon Markkreivillä on Valkeavuon Markkreivikunnan alueella korkein ja absoluuttinen valta, ja vain Kruunun sana on Markkreivin sanan yläpuolella. Tämän vallan myötä on Valkeavuon Markkreivin tehtävä täyttää velvollisuudet ja odotukset, jotka syntyvät hänen majesteettinsa määräyksestä sekä Sarastuksen kuningaskunnan, Valkeavuon Markkreivikunnan ja Valkeavuon kansan suojelusta.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivi on Valkeavuon korkein hallitsija, ja hän yksin istukoon Valkeavuon valtaistuimella. Valkeavuon Markkreivillä on Valkeavuon Markkreivikunnan alueella korkein ja absoluuttinen valta, ja viimekädessä vain Kruunun sana on Markkreivin sanan yläpuolella. Tämän vallan myötä on Valkeavuon Markkreivin tehtävä täyttää velvollisuudet ja odotukset, jotka syntyvät hänen majesteettinsa määräyksestä, sekä Sarastuksen kuningaskunnan, Valkeavuon Markkreivikunnan ja Valkeavuon kansan suojelusta.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Valkeavuon Markkreivin valta on Kruunun vallan jatke, ja näinollen on Valkeavuon Markkreivin vallan loukkaus on Kruunun vallan loukkaus. Täten myös Valkeavuon Markkreivi vastaa vallankäytöstään vain Kruunulle.
Valkeavuon Markkreivin valta on Kruunun vallan jatke, ja siten on Valkeavuon Markkreivin vallan loukkaus myös Kruunun vallan loukkaus. Valkeavuon Markkreivi vastaa vallankäytöstään vain suoraan Kruunulle.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Markkreivillä on oikeus käyttää kenttätuomioistuimen valtuuksia ja tarvittaessa teloittaa rikoksesta epäilty
Valtaa voidaan jakaa eteenpäin Valkeahovin neuvoston jäsenille, niin kuin laissa erikseen säädetään.
}}
}}


Rivi 52: Rivi 66:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Kreivinjulistus
| Otsikko      = Kreivinjulistus
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivi voi antaa kreivinjulistuksen, jolla hän voi tehdä muutoksia lainsäädäntöön, Valkeavuon virkakoneistojen päätöksiin sekä Valkeavuon oikeuslaitoksen tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin. Nämä julistukset ovat Markkreivin tahdonilmauksia, ja niitä voi asettaa ja poistaa vain Valkeavuon Markkreivi. Kreivinjulistukset ovat etusijalla Valkeavuon lainsäädäntöön nähden.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivi voi antaa kreivinjulistuksen, jolla hän voi tehdä tarkennuksia Valkeavuon lainsäädäntöön, muutoksia Valkeavuon virkakoneistojen päätöksiin ja määräyksiin sekä Valkeavuon oikeuslaitoksen tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin. Nämä julistukset ovat Markkreivin tahdonilmauksia.
}}
 
{{ Rivinvaihto }}


{{Pykälä
Valkeavuon Markkreivin linjan mukaisia kreivinjulistuksia voivat antaa tarpeen mukaan asianomaisten Valkeahovin lääninlaitosten johtajat tai Valkeavuon kansleri.
| Nro          = 3
| Otsikko      = Vallan periytyminen
| Sisältö = Tilanteessa, jossa Markkreivi eroaa tai hänet erotetaan virastaan, vastaa uuden Markkreivin valinnasta Totuudenpolun Mestarein Kollegio, ellei Kruunu toisin päätä. Mestarein Kollegio valitsee Markkreivin seuraajan itse määrittelemällään tavalla. Vallan periydyttyä tulee uudesta Markkreivistä myös automaattisesti osa Valkeavuon sukua. Jokaisen Valkeavuon Markkreivin tulee kantaa Valkeavuon nimeä.
}}
}}


Rivi 66: Rivi 78:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Valkeahovin neuvostosta
| Otsikko      = Valkeahovin neuvostosta
| Sisältö = Valkeahovin neuvosto toimii Valkeavuon Markkreivin neuvoa-antavana elimenä, sekä Valkeavuon toimeenpanevana hallituksena sikäli, mitä velvollisuuksia neuvoston jäsenille kuuluu.
| Sisältö = Valkeahovin neuvosto toimii Valkeavuon Markkreivin neuvoa-antavana elimenä sekä Valkeavuon toimeenpanevana hallituksena niiltä osin, mitä velvollisuuksia neuvoston jäsenille kuuluu.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Valkeahovin neuvosto toimii välikätenä kansalaisten ja Markkreivin välillä ja täten Valkeahovin neuvoston viranpitäjille on kansalaisilla mahdollisuus käydä kertomassa mielipiteensä ja toiveensa Markkreivikunnan toiminnan parantamiseksi.
Valkeahovin neuvosto toimii välikätenä kansalaisten ja Markkreivin välillä. Kansalaisilla on oikeus käydä kertomassa Valkeahovin neuvoston jäsenille mielipiteensä ja toiveensa Markkreivikunnan toiminnan parantamiseksi.
}}
}}


Rivi 76: Rivi 88:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Valkeahovin neuvoston kokouksista
| Otsikko      = Valkeahovin neuvoston kokouksista
| Sisältö = Valkeahovin neuvosto kokoontuu markiisin kutsusta kerran kuukaudessa. Kokouksien puheenjohtajana toimii Markkreivi. Kokouksen tarkoitus on pitää Markkreivi ja Valkeavuon hallinto ajan tasalla kaikkien hallinnollisten organisaatioiden ajankohtaisista muutoksista sekä uusista hankkeista ja tarpeista. Lisäksi kokouksen tarkoitus on edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, sekä toimia neuvonantavana elimenä Markkreiville.  
| Sisältö = Valkeahovin neuvosto kokoontuu Markkreivin kutsusta kerran kuukaudessa tai kuten on tarpeellista pitääkseen Markkreivin ja Valkeavuon hallinnon ajan tasalla kaikkien hallinnollisten organisaatioiden ajankohtaisista muutoksista, uusista hankkeista ja tarpeista. Tämän lisäksi neuvoston tulee edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, sekä toimia neuvonantavana elimenä Markkreiville.
Kokouksia puheenjohtaa lähtökohtaisesti Markkreivi.
}}
}}


Rivi 86: Rivi 99:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Lordikanslerista''', joka toimii Markkreivin oikeana kätenä ja tarvittaessa tämän edustajana, ja hoitaa neuvostossa sihteerin virkaa;
'''Kanslerista''', joka toimii Markkreivin oikeana kätenä ja tarvittaessa tämän edustajana, ja hoitaa neuvostossa sihteerin virkaa;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Kenraalikuvernööristä''', joka vastaa Markkreivikunnan turvallisuudesta, puolustuksesta ja Markkreivikunnan vartioston toiminnasta;
'''Sotaneuvoksesta''', joka vastaa Markkreivikunnan turvallisuudesta, puolustuksesta ja Markkreivikunnan vartioston toiminnasta;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Oikeuskanslerista''', joka vastaa Markkreivikunnan oikeuslaitoksen toiminnasta ja oikeudenkäyntien puolueettomuudesta;
'''Oikeuslaitoksen johtajasta''', mikäli tällainen on erikseen nimitetty, joka vastaa Markkreivikunnan oikeuslaitoksen toiminnasta ja oikeudenkäyntien puolueettomuudesta;
 
{{Rivinvaihto}}
 
'''Pankkiirista''', joka toimii Markkreivikunnassa Sarastuksen keskuspankin edustajana;
 
{{Rivinvaihto}}
'''Kaupunginvoudista''', joka vastaa Markkreivikunnan pääkaupungin toiminnasta;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Kaivosmestarista''', joka vastaa Markkreivikunnan kaivosten toiminnasta, ja niiden ylläpitämisestä;
'''Kaupunginvoudista''', joka vastaa Markkreivikunnan taloudellisesta toiminnasta, sekä toimii Markkreivikunnassa Sarastuksen keskuspankin edustajana;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Suurarkkitehdista''', joka vastaa Markkreivikunnan rakennusprojekteista, Markkreivikunnan alueiden ja rakennusten visuaalisesta ilmeestä sekä rakennusviraston toiminnasta; sekä
'''Suurarkkitehdista''', joka vastaa Markkreivikunnan rakennusprojekteista, Markkreivikunnan alueiden ja rakennusten visuaalisesta ilmeestä sekä rakennusviraston toiminnasta;
 
{{Rivinvaihto}}
'''Totuudenpolun edustajasta''', joka toimii kokouksissa hengellisesti oppineena ja Totuuden sekä Virran sanansaattajana;
ja muista Markkreivin erikseen nimittämistä henkilöistä.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Ja muista Markkreivin erikseen nimittämistä henkilöistä.
sekä muista Markkreivin erikseen nimittämistä jäsenistä.
}}
}}


Rivi 127: Rivi 129:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Alamaisuus
| Otsikko      = Alamaisuus
| Sisältö = Jokaisella Valkeavuon maa-alueella asuvalla henkilöllä on Sarastuksen perustuslain pykälän 5 § Kansalaisuus mukaan oikeus alamaisuuteen, ellei tätä asemaa ole heiltä erikseen Kruunun toimesta riistetty.
| Sisältö = Valkeavuon maa-alueella asuvat henkilöt omaavat Sarastuksen perustuslain 5 §:ssä säädetyllä tavalla Sarastuksen alamaisuuden. Valtakunnan alamaisuuden lisäksi Valkeavuon maa-alueella asuvat henkilöt omaavat myös Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisuuden.
}}
}}


Rivi 137: Rivi 139:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Aateliset''', jotka ovat Valkeavuon poikkeuksellista meriittiä keränneitä, suurta vaurautta osoittaneita tai muutoin poikkeuksellisen uskollisia kansalaisia, joille Valkeavuon Markkreivi on aatelisarvon hänen armostaan suonut;
'''Aateliset''', jotka ovat Valkeavuon poikkeuksellista meriittiä keränneitä, suurta vaurautta osoittaneita tai muutoin poikkeuksellisen uskollisia kansalaisia, joille Valkeavuon Markkreivi hänen armostaan on aatelisarvon suonut;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Papisto''', jotka toimittavat Valkeavuon alueella Jumalan tai Totuuden sanaa, ja täten Valkeavuon henkisestä edistyksestä ja puhtaudesta vastaavat; sekä
'''Papisto''', jotka toimittavat Valkeavuon alueella Kaik'Äidin sanaa, ja täten Valkeavuon henkisestä edistyksestä ja puhtaudesta vastaavat; sekä


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 150: Rivi 152:


Jokainen sääty omaa yhteiset perusoikeudet ja -velvollisuudet, joiden lisäksi voi säädyille olla määrätty erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia tämän lain myöhemmissä luvuissa.
Jokainen sääty omaa yhteiset perusoikeudet ja -velvollisuudet, joiden lisäksi voi säädyille olla määrätty erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia tämän lain myöhemmissä luvuissa.
{{Rivinvaihto}}
Valkeavuon lääni tunnustaa Kruunun myöntämät aatelisarvot osana lääninaatelia, ja heille samat oikeudet suodaan kuin lääninaatelisille.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Karkotetut
| Sisältö = Valkeavuon oikeuslaitos tai Markkreivi voivat päätöksellään karkottaa henkilön lääninsä alueelta, jolloin hänen oikeutensa Valkeavuossa lakkaavat, älköönkö häntä kohtaan kohdistetuista rikoksista kannetta nostettako. Karkotuksesta annetaan kreivinjulistus.
{{Rivinvaihto}}
Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on sakon uhalla kielletty. Karkotetulle voidaan kuitenkin antaa väliaikainen oleskelulupa, jolloin karkotus ei ole voimassa. Oleskeluluvasta annetaan kreivinjulistus.
{{Rivinvaihto}}
Karkotetun omaisuus, mikäli tällaista Valkeavuossa esiintyy, kuulukoon Valkeavuon läänille. Karkotetun työtehtävät sekä roolit lakkaavat alkaen karkotushetkestä.
{{Rivinvaihto}}
Valkeavuon vartioston on vastuu pitää karkotetut pois Valkeavuon mailta.
{{Rivinvaihto}}
Kruunun karkottamat henkilöt tunnustetaan yhtäläisesti läänin karkottamiksi, ja heitä tulee kohdella erityisesti Sarastuksen perustuslain edellyttämällä tavalla.
}}
}}


Rivi 167: Rivi 195:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Baronetti''', joka myönnettäköön meriittiä keränneille, ahkerille, tunnollisille, ja uskollisille alamaisille, ja Valkeavuon korkeimmille virkamiehille;  
'''Baronetti''', joka myönnettäköön meriittiä keränneille, ahkerille, tunnollisille, ja uskollisille alamaisille sekä Valkeavuon korkeimmille virkamiehille;  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Paroni''', joka myönnettäköön maata tai omaisuutta kartoittaneelle, ahkeralle, tunnolliselle ja uskolliselle alamaiselle; sekä
'''Paroni''', joka myönnettäköön maata tai omaisuutta kartuttaneelle, ahkeralle, tunnolliselle ja uskolliselle alamaiselle; sekä


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 179: Rivi 207:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
   
   
Aateluus on aina Markkreivin armosta myönnetty, ja kaikki Valkeavuon aateluus on lähtökohtaisesti tasavertaista; jokainen aateli omaa samat oikeudet, ja velvollisuudet, joista tässä laissa säädetään.
Aateluus on aina Markkreivin armosta myönnetty, ja kaikki Valkeavuon aateli on lähtökohtaisesti keskenään tasavertaista; jokainen aateli omaa yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet.
}}
}}


Rivi 187: Rivi 215:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Aatelin oikeuksista
| Otsikko      = Aatelin oikeuksista
| Sisältö = Koska alamainen on osoittanut merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon hänelle myönnetty seuraavat privilegiot;
| Sisältö = Koska Valkeavuon aateli on osoittanut merkittävää meriittiä, tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, taikka pitkäjänteistä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon tälle myönnetty seuraavat privilegiot;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Kartanoinprivilegio''':
'''Kartanoinprivilegio''';


olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus omistaa ja asua kartanossa Valkeavuon Markkreivikunnan alueilla.
olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus omistaa kartanorakennus Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Haarniskainprivilegio''': olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Markkreivikunnan asutuskeskuksissa.
'''Haarniskainprivilegio'''; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Markkreivikunnan asutuskeskuksissa. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Aatelinoikeusprivilegio''': olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus oikeudenkäyntiin jossa tuomarina toimikoon henkilökohtaisesti hänen korkeutensa Markkreivi.
'''Aatelinoikeusprivilegio'''; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus oikeudenkäyntiin jossa tuomarina toimikoon henkilökohtaisesti hänen korkeutensa Markkreivi. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.
}}
}}


Rivi 207: Rivi 235:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Aatelisten velvollisuuksista
| Otsikko      = Aatelisten velvollisuuksista
| Sisältö = Koska alamainen on osoittanut merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon hänelle myönnetty seuraavat velvollisuudet;
| Sisältö = Koska Valkeavuon aateli on osoittanut merkittävää meriittiä, tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, taikka pitkäjänteistä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon tälle annettu kannettavaksi seuraavat velvollisuudet;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


'''Suojeluvelvollisuus''': olkoon Valkeavuon maata omistavalla aatelilla velvollisuus tukea Markkreivikuntaa poikkeustilassa joukoin, varustein, tai raaka-ainein.
'''Suojeluvelvollisuus'''; olkoon Valkeavuon maata omistavalla aatelilla velvollisuus tukea Markkreivikuntaa poikkeustilassa joukoin, varustein, tai raaka-ainein.
}}
}}


Rivi 219: Rivi 247:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Itsepuolustuksesta
| Otsikko      = Itsepuolustuksesta
| Sisältö = Jokaisella Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisella on oikeus nousta aseisiin puolustaakseen omaa turvallisuuttaan sekä omaa maataan tilanteessa, jossa omaan, tai oman maan turvallisuuteen kohdistuu välitön, vakava uhka rikollisen tai muun laittoman toiminnan toimesta.
| Sisältö = Jokaisella Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisella on oikeus tarttua aseisiin puolustaakseen omaa turvallisuuttaan sekä omaa maataan tilanteessa, jossa omaan tai oman maan turvallisuuteen kohdistuu välitön, vakava uhka rikollisen tai muun laittoman toiminnan toimesta.
}}
}}


{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Tuomiosta valittaminen
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan tuomioista voi valittaa vain Markkreiville, joka käsittelee valitukset ja joko hyväksyy tai hylkää ne mielensä mukaan.
{{Rivinvaihto}}
Tapaukset uudelleenkäsitellään korkeintaan kerran eikä uudelleenkäsittelyä voi enää anoa, jos aiempi anomus samasta tapauksesta on hylätty.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Kansalaisen kiinniotto-oikeus
| Otsikko      = Kansalaisen kiinniotto-oikeus
| Sisältö = Valkeavuon kansalaisilla on oikeus kiinniottaa etsintäkuulutettu henkilö ja velvollisuus toimittaa
| Sisältö = Valkeavuon kansalaisilla on oikeus kiinniottaa etsintäkuulutettu henkilö. Kiinniotettu tulee toimittaa viipymättä Valkeavuon vartioston haltuun. Tarpeettomasti viivytettyä kiinniottoa ei katsota lainvoimaiseksi.
tämä viipymättä Valkeavuon vartioston haltuun.
}}  
}}  


Rivi 246: Rivi 263:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Valkeavuon oikeuslaitos
| Otsikko      = Valkeavuon oikeuslaitos
| Sisältö = Valkeavuon oikeuslaitos on vastuussa kaikesta oikeudenkäytöstä Valkeavuon Markkreivikunnan alueilla. Oikeuslaitos jaetaan tuomioistuimiin, jotka ovat vastuussa tuomiovallan käytöstä sekä oikeuden jakamisesta ja vartiostoon joka on vastuussa yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitämisestä sekä rikostutkinnoista.
| Sisältö = Valkeavuon oikeuslaitos on vastuussa kaikesta oikeudenkäytöstä Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Oikeuslaitos jakautuu tuomioistuimiin, jotka vastaavat tuomiovallan käytöstä ja oikeuden jakamisesta, sekä vartiostoon, joka vastaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitämisestä sekä rikostutkinnoista Valkeavuon Markkreivikunnan alueella..


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Oikeuslaitoksen pääesimies on oikeuskansleri, jonka välittömässä alaisuudessa ovat oikeuslaitoksen palkkaamat asianajajat, sekä vartioston virkamiehet. Oikeuslaitoksen virkamiehiä ovat oikeuskansleri, tuomarit ja vartioston jäsenet.
Oikeuslaitoksen toimintaa johtaa Markkreivi tai tämän erikseen nimittämä johtaja. Oikeuslaitoksen palkkaamat asianajajat ja vartioston virkamiehet toimivat oikeuslaitoksen johtajan välittömässä alaisuudessa. Oikeuslaitoksen virkamiehiksi katsotaan oikeuslaitoksen johtaja, Valkeavuon tuomarit sekä Valkeavuon vartioston jäsenet.
}}
}}


Rivi 256: Rivi 273:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Markkreivikunnan vartiostosta
| Otsikko      = Markkreivikunnan vartiostosta
| Sisältö = Vartioston on kyettävä puolustamaan ja suojelemaan Markkreivikunnan alueita, tutkimaan rikoksia Markkreivikunnan alueilla sekä varmistamaan lain ja säädösten noudattaminen Markkreivikunnan alueilla. Vartiostoa johtaa kenraalikuvernööri, joka on suoraan oikeuskanslerin alaisuudessa.
| Sisältö = Vartioston on kyettävä puolustamaan ja suojelemaan Markkreivikunnan aluetta, tutkimaan Valkeavuossa tapahtuneita tai tähän kohdistuneita rikoksia, sekä toimeenpanemaan Valkeavuon lainsäädäntöä ja Valkeavuon virkamiesten lainvoimaisia määräyksiä. Vartiostoa komentaa Markkreivin nimittämä sotaneuvos oikeuslaitoksen johtajan alaisuudessa.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Vartioston vartijat vastaavat vartioston päivittäisistä tehtävistä. Ansioituneelle ja taitavalle vartijalle voidaan antaa kaartilaisen kunnianimitys.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Vartioston reserviläisillä olkoon sotaneuvoksen, oikeuslaitoksen johtajan tai Markkreivin erityisestä kutsusta oikeus ja velvollisuus toimia vartioston palveluksessa vartijan oikeuksin, kuitenkin vain määrätyn ajan.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Erillisellä sopimuksella voidaan säätää Valkeavuon Markkreivikunnan vartioston toimivallasta muiden läänien alueella, sekä muiden läänien vartioston toimivallasta Valkeavuon Markkreivikunnan alueella.
}}
}}


Rivi 262: Rivi 291:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Vartijoiden koulutuksesta
| Otsikko      = Vartijoiden koulutuksesta
| Sisältö = Vartijoilla on oltava asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtävään. Koulutuksen tulee kattaa tarvittavat tiedot ja taidot, jotka ovat olennaisia viran hoitamiseksi, mukaan lukien aseiden ja voimakeinojen oikeaoppinen käyttö, konfliktinhallinta, ja tarvittavat lainopilliset näkökohdat.
| Sisältö = Vartijoilla on oltava asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtäväänsä. Heidän tulee omata tarvittavat tiedot ja taidot, jotka ovat olennaisia viran hoitamiseksi. Tähän lukeutuu muun muassa aseiden ja voimakeinojen oikeaoppinen käyttö, konfliktinhallinta sekä riittävä tuntemus ja ymmärrys Valkeavuon ja Kruunun lainsäädännöstä.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Vartioston vartijakoulutuksen päätteeksi on vartijan annettava vala Valkeavuon Markkreivikunnalle.
}}  
}}  


Rivi 268: Rivi 301:
| Nro          = 4
| Nro          = 4
| Otsikko      = Etsintäkuulutuksista
| Otsikko      = Etsintäkuulutuksista
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat aina koko Valkeavuon Markkreivikunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Markkreivi, sekä Valkeavuon Markkreivikunnan oikeuslaitos.
| Sisältö = Etsintäkuulutukset ovat aina koko Valkeavuon Markkreivikunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Markkreivi, Valkeavuon oikeuslaitoksen johtaja, sekä Valkeavuon sotaneuvos.
}}
}}


Rivi 276: Rivi 309:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Viranomaisten oikeuksista
| Otsikko      = Viranomaisten oikeuksista
| Sisältö = Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus kiinniottaa, pidättää ja saattaa tutkintavankeuteen rikoksesta epäilty.  
| Sisältö = Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus kiinniottaa, pidättää ja saattaa tutkintavankeuteen rikoksesta epäilty.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Valkeavuon Markkreivillä, oikeuslaitoksen johtajalla, sotaneuvoksella ja kaartilaisella on tarvittaessa kenttätuomioistuimen valtuudet, oikeus teloittaa rikoksesta tuomittu sekä oikeus määrätä sakkoja.
}}
}}


Rivi 282: Rivi 319:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Pidätyksestä
| Otsikko      = Pidätyksestä
| Sisältö = Pidätys voi kestää enintään 3 vuorokautta, ja mikäli tämän jälkeen pidätystä ei ole pystytty
| Sisältö = Pidätys voi kestää enintään 3 vuorokautta. Mikäli tässä ajassa pidätystä ei ole muutettu tutkintavankeudeksi, tulee pidätetty vapauttaa. Poikkeustilanteissa rajoituksesta voidaan poiketa oikeuslaitoksen johtajan luvalla.
muuttamaan tutkintavankeudeksi, tulee pidätetty vapauttaa. Poikkeustilanteissa rajoituksesta voidaan poiketa Markkreivin tai oikeuskanslerin luvalla.
}}
}}


Rivi 289: Rivi 325:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Etsintöjen suorittamisesta
| Otsikko      = Etsintöjen suorittamisesta
| Sisältö = Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus suorittaa etsintä rikoksesta epäillyn kiinteistöön tai takavarikoida epäillyn omaisuutta perustellusta syystä mikäli tutkinta sitä vaatii. Etsintä vaatii aina oikeuskanslerin hyväksynnän, ja takavarikoitu omaisuus tulee palauttaa heti, kun vartiostolla ei ole sille tarvetta tapauksen käsittelyn osalta, ellei tuomioistuin tai laki toisin määrää.
| Sisältö = Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus oikeuslaitoksen johtajan hyväksynnällä suorittaa etsintä rikoksesta epäillyn kiinteistöön sekä takavarikoida epäillyn omaisuutta perustellusta syystä, mikäli rikostutkinta sitä vaatii. Takavarikoitu omaisuus tulee palauttaa viipymättä heti, kun takavarikko ei ole enää tarpeen tai tarkoituksenmukaista rikostutkinnan osalta, ellei laki tai Valkeavuon laillinen tuomioistuin toisin määrää.
}}
}}


Rivi 295: Rivi 331:
| Nro          = 4
| Nro          = 4
| Otsikko      = Ruumiintarkastuksesta
| Otsikko      = Ruumiintarkastuksesta
| Sisältö = Vartijoilla on tarpeen tullen oikeus suorittaa ruumiintarkastus, jos kyseessä ei ole Hänen Majesteettinsa, Kruunun edustaja, Valkeavuon aatelinen, Markkreivikunnan hallinnon virkamies, Totuudenpolun luostarin asukki, tai Kalpean tähden uskon papiston jäsen.
| Sisältö = Vartijoilla on tarpeen tullen oikeus suorittaa ruumiintarkastus mikäli tarkastuksen kohteena ei ole Hänen Majesteettinsa, Kruunun edustaja, Valkeavuon aatelinen, Markkreivikunnan hallinnon virkamies tai Kalpean tähden uskon papiston jäsen.
}}
}}


Rivi 305: Rivi 341:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Veroista
| Otsikko      = Veroista
| Sisältö = Kaikki vakituinen yritystoiminta on Valkeavuossa veronalaista. Kaikkien Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimivien yritysten ja virastojen tulee toimittaa kaikesta kaupankäynnistä kirjanpito kuluneelta kuulta kuun viimeisellä viikolla Valkeavuon pankkiirille. Yli 80 kruunua kuussa yhteensä ylittävä käsikauppa yhden oikeushenkilön, organisaation tai yhteisön toimesta, on veronalaista.
| Sisältö = Kaikki vakituinen liiketoimi on Valkeavuon alueella veronalaista. Kaikkien Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimivien yritysten ja virastojen tulee toimittaa kaikesta kaupankäynnistä kirjanpito kuluneelta kuulta kuun viimeisellä viikolla Valkeavuon pankkiirille. Kuussa suurudeltaan 80 kruunua ylittävä käsikauppa yhden oikeushenkilön toimesta on veronalaista.
}}
}}


Rivi 312: Rivi 348:
| Otsikko      = Verotuksesta
| Otsikko      = Verotuksesta
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnassa kaupankäynnin yleinen veroprosentti on 15%. Erikseen säädetyt haitalliseksi todetut tuoteryhmät ovat alisteisia 5% lisäverotukselle.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnassa kaupankäynnin yleinen veroprosentti on 15%. Erikseen säädetyt haitalliseksi todetut tuoteryhmät ovat alisteisia 5% lisäverotukselle.
{{Rivinvaihto}}
Valkeavuon läänissä toimivan yrityksen tai laitoksen toimittaessa tuotteita läänin ulkopuolelle, on Valkeavuolle kuitenkin maksettava kaupasta tavanomainen vero mahdollisen paikallisen verotuksen lisäksi. Tämä vero laskettakoon verottoman kauppasumman päälle.
}}
}}


Rivi 317: Rivi 357:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Verottajasta
| Otsikko      = Verottajasta
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnassa verot tulee toimittaa aina pankkiirille. Pankkiiri on velvoitettu toimittamaan verotulot eteenpäin Valkeavuon Markkreiville.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnassa verot tulee toimittaa aina kaupunginvoudille. Kaupunginvouti on velvoitettu toimittamaan verotulot eteenpäin Valkeavuon Markkreiville.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Kaupunginvoudin ollessa estynyt toimittakoot Valkeavuon kansleri hänen sijaansa.
}}
}}


{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Nro          = 4
| Otsikko      = Yritysilmoituksesta
| Otsikko      = Yrityksistä
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnassa yrityksen voi perustaa nuhteeton Markkreivikunnan asukas.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnassa yrityksen voi perustaa nuhteeton Sarastuksen kansalainen. Yritys on Valkeavuon lainsäädännön silmin erillinen oikeushenkilö, jonka toiminnasta vastaa yhteisvastuullisesti yrityksen omistajat.
Yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen vaaditaan Markkreivin tai pankkiirin hyväksymä yritysilmoitus, jonka tulee sisältää seuraavat kohdat:
 
{{Rivinvaihto}}
 
Yrityksen perustamiseksi tai yritystoiminnan aloittamiseksi Valkeavuon alueella yrityksen omistajan tulee jättää Valkeavuon kaupunginvoudille ilmoitus, jossa käy ilmi seuraavat tiedot;
 
{{Rivinvaihto}}
 
1) yrityksen omistaja(t);
 
{{Rivinvaihto}}
 
2) yrityksen nimi;
 
{{Rivinvaihto}}
 
3) yrityksen toimiala;
 
{{Rivinvaihto}}
 
4) yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen osoite;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


1) yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen osoite,
5) arvio yrityksen kuukausittaisesta liikevaihdosta kruunuina;


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


2) yrityksen omistaja(t),
6) ilmoituksen jättämisen päivämäärä; sekä


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


3) ilmoituksen jättämisen päivämäärä, ja
7) ilmoituksen jättäjän nimi.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


4) ilmoituksen jättäjä.
Yritykseltä edellytetään kirjanpitoa liiketoimistaan. Kirjanpidon esittämistä kaupunginvoudille edellytetään kuukausittain.
}}
}}


{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Nro          = 5
| Otsikko      = Yrityksien perustamisrahoista
| Otsikko      = Yrityksien perustamisrahasta
| Sisältö = Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella nuhteeton alamainen perustaa yrityksen ja Markkreivi tai pankkiiri näkee tämän tarpeelliseksi, on yritys oikeutettu perustamisrahaan. Perustamisrahan suuruus on Markkreivin tai pankkiirin vapaasti määriteltävissä, kuitenkin niin, että rahan suuruus on kohtuullinen.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan alueella nuhteettoman alamaisen perustama yritys on oikeutettu perustamisrahaan, mikäli Valkeavuon kaupunginvouti tai Markkreivi näkee perustamisrahan myöntämisen tarpeellisena. Perustamisrahan suuruus on Markkreivin tai kaupunginvoudin vapaasti määriteltävissä, kuitenkin siten, että perustamisraha on suuruudeltaan kohtuullinen.
}}
}}


Rivi 352: Rivi 415:
| Nro          = 6
| Nro          = 6
| Otsikko      = Yritystuista
| Otsikko      = Yritystuista
| Sisältö = Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimiva yritys on erityisen tukalassa tilanteessa joko taloudellisesti, tai jostain myystä syystä, omaa yritys oikeuden, muttei velvollisuutta, pyytää Valkeavuon Markkreiviltä, tai pankkiirilta yritystukea. Yritystuen vaatimuksena on asianmukaisesti ja tarkasti kirjattu ja toimitettu kirjanpito yrityksen toiminnan ajalta.
| Sisältö = Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimiva yritys on erityisen haasteellisessa tilanteessa taloudellisesti taikka myystä syystä, voi yritys anoa yritystukea Valkeavuon kaupunginvoudilta tai Markkreiviltä. Hakemuksen yhteydessä yrityksen edustajan on toimitettava Valkeavuon pankkiirille tai Markkreiville asianmukaisesti ja tarkasti kirjattu kirjanpito kaikesta yrityksen liiketoiminnasta yrityksen olemassaolon ajalta.
}}
}}


Rivi 360: Rivi 423:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Arkkitehtuurista
| Otsikko      = Arkkitehtuurista
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivialueella pitää noudattaa aluekohtaisesti alueen rakennustyyliä. Poikkeuksellisesti voidaan myöntää lupa rakentaa tyylistä eroava rakennus, mikäli se ei erotu liikaa alueen rakennustyylistä.  
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan alueella rakennusten tulee noudattaa alueen rakennustyyliä. Rakennustyylin vaatimuksista säätää tarkemmin Valkeavuon rakennusvirasto.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Valkeavuon rakennusvirastoa johtaa Markkreivin nimittämä suurarkkitehti, tai tämän puuttuessa erikseen tehtävään määrätty Valkeahovin neuvoston jäsen.
}}
}}


Rivi 366: Rivi 433:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Maankäyttö
| Otsikko      = Maankäyttö
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan alueella maata käyttäessä tulee siihen olla rakennusprojektia edeltävästi lupa rakennusvirastolta tai Markkreiviltä. Rakentaminen Markkreivikunnan alueella ilman lupaa on rangaistava teko.
| Sisältö = Maankäyttöön Valkeavuon Markkreivikunnan alueella tulee olla kirjallinen lupa Valkeavuon rakennusvirastolta tai Markkreiviltä.
}}
}}


Rivi 372: Rivi 439:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Rakennusviraston maanvuokrausoikeus
| Otsikko      = Rakennusviraston maanvuokrausoikeus
| Sisältö = Rakennusvirastolla on oikeutus Markkreivin myötä vuokrata maata yksityishenkilöille tietyillä ehdoilla:
| Sisältö = Rakennusvirastolla on oikeus vuokrata maata yksityishenkilöille tietyillä ehdoilla:


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 380: Rivi 447:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


2) maankäyttöhanke on laillinen ja järkevä, sekä toteuttamiskelpoinen ja ei Markkreivikunnan maa-alaa esteettisesti pilaava, ja
2) maankäyttöhanke on laillinen, järkevä, ja toteuttamiskelpoinen, eikä Markkreivikunnan maa-alaa esteettisesti pilaava, sekä


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 388: Rivi 455:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Laajan maa-alueen vuokraukseen on pyydettävä aina Valkeavuon Markkreivin hyväksyntä. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vuokrasopimukseen tulee kirjata vähintään seuraavat asiat:
Laajan maa-alueen vuokraukseen on pyydettävä aina Valkeavuon Markkreivin hyväksyntä. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vuokrasopimukseen on kirjattava ainakin


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 408: Rivi 475:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


5) vuokrasopimuksen kesto, ja
5) vuokrasopimuksen kesto, sekä


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 416: Rivi 483:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Maa-alueesta ja rakennuksista Valkeavuon alueella ei voi käydä yksityisten oikeushenkilöiden välistä kauppaa. Kaiken maan ja rakennusten myynnistä vastaa rakennusvirasto. Maata ja rakennuksia voi myydä vain rakennusvirastolle.
Yksityisten oikeushenkilöiden välisestä maa-alueita ja kiinteistöjä koskevasta kaupasta on ilmoitettava aina Valkeavuon rakennusvirastolle. Rakennusvirastolle on toimitettava kopiot kaikista maa-alueita ja kiinteistöjä koskevista vuokra- ja kauppasopimuksista.
}}
}}


Rivi 422: Rivi 489:
| Nro          = 4
| Nro          = 4
| Otsikko      = Suurista rakennusprojekteista
| Otsikko      = Suurista rakennusprojekteista
| Sisältö = Rakennusvirasto tai yksityishenkilö voi aloittaa ja valmistaa poikkeuksellisen suuren rakennusprojektin vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä.
| Sisältö = Rakennusvirasto tai yksityishenkilö voi toteuttaa poikkeuksellisen suuren rakennusprojektin vain Valkeavuon Markkreivin tapauskohtaisella hyväksynnällä.
}}
 
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Luvattomista rakennuksista
| Sisältö = Rakennukset, joille ei ole myönnetty Markkreivin tai rakennusviraston toimesta lupaa, voidaan takavarikoida ja purkaa.
}}
}}


Rivi 430: Rivi 503:
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Sopimuksista
| Otsikko      = Sopimuksista
| Sisältö = Jokainen vapaa Sarastuksen kansalainen on oikeutettu solmimaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen toisen kansalaisen kanssa lähtökohtaisesti täysin vapaamuotoisesti, ellei tässä laissa toisin säädetä. Valkeavuon alueella tai sen asukkaiden välillä solmittujen sopimusten riita- tai sopimusrikkomustilanteet käsitellään Valkeavuon tuomioistuimessa.
| Sisältö = Jokainen vapaa Sarastuksen kansalainen on oikeutettu solmimaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen toisen kansalaisen kanssa täysin vapaamuotoisesti, kuitenkin laissa annettujen rajoitteiden puitteissa. Valkeavuon alueella tai sen asukkaiden välillä solmittujen sopimusten riita- tai sopimusrikkomustilanteet käsitellään Valkeavuon tuomioistuimessa.
}}
}}


Rivi 436: Rivi 509:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Kirjallisesta sopimuksesta
| Otsikko      = Kirjallisesta sopimuksesta
| Sisältö = Kirjallinen sopimus on lähtökohtaisesti vapaamuotoinen, poikkeuksena seuraavat muotovaatimukset, jotka sopimuksesta tulee löytyä selkeästi ja asianmukaisesti kirjattuna, jotta sopimus on lainvoimainen:
| Sisältö = Kirjalliset sopimukset ovat vapaamuotoisia, mutta niiden tulee täyttää seuraavat muotovaatimukset ollakseen oikeudellisesti sitovia:


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


1) sopimuksen osapuolet,
1) sopimukseen on oltava kirjattu sopimuksen osapuolet,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}




2) sopimuksen tarkoitus,
2) sopimukseen on oltava kirjattu sopimuksen tarkoitus,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}




3) päivämäärä, jona sopimus on solmittu,
3) sopimukseen on oltava kirjattu päivämäärä, jona sopimus on solmittu,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}




4) osapuolten allekirjoitukset,
4) sopimukseen on oltava kirjattu osapuolten allekirjoitukset,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}




5) tasavertaiset ja yhtäläiset kopiot sopimuksesta molemmille osapuolille, ja
5) sopimukseen on oltava kirjattu paikka, jossa sopimus on solmittu,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


6) sopimuksesta on oltava jaettu tasavertaiset ja yhtäläiset kopiot kaikille sopimuksen osapuolille, ja


6) paikka, jossa sopimus on solmittu.
{{Rivinvaihto}}
 
7) sopimuksen kopioissa tulee olla kummankin osapuolen sinetti tai allekirjoitus.
}}
}}


Rivi 471: Rivi 547:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Suullisista sopimuksista
| Otsikko      = Suullisista sopimuksista
| Sisältö = Suullisissa sopimuksissa ei ole muotovaatimuksia. Riita-asioissa sopimuksen olemassaolon todistaminen on sopimusrikkeestä syyttävän vastuulla.
| Sisältö = Suullisissa sopimuksissa ei ole muotovaatimuksia. Riita-asioissa sopimuksen olemassaolon osoittaminen on lähtökohtaisesti kantajan vastuulla.
}}
}}


Rivi 480: Rivi 556:
{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Rikoslain soveltamisesta Valkeavuon alueilla
| Otsikko      = Rikoslain soveltamisesta Valkeavuon alueella
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan alueilla tehdyissä rikoksissa sovelletaan Valkeavuon Markkreivikunnan lakia.
| Sisältö = Valkeavuon Markkreivikunnan alueella tehdyissä rikoksissa sovelletaan Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä.
}}
}}


Rivi 487: Rivi 563:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Valkeavuon tuomioistuin
| Otsikko      = Valkeavuon tuomioistuin
| Sisältö = Epäselvät rikostapaukset käsitellään aina Valkeavuon tuomioistuimessa. Valkeavuon tuomioistuimessa tuomarina voi toimia Markkreivi, oikeuskansleri, Totuudenpolun mestari tai Markkreivin erikseen nimittämä tuomari.
| Sisältö = Epäselvät rikostapaukset käsitellään aina Valkeavuon tuomioistuimessa. Valkeavuon tuomioistuimessa tuomarina voi toimia Markkreivi, oikeuslaitoksen johtaja tai Markkreivin erikseen nimittämä tuomari.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Valkeavuon tuomioistuimen antamat tuomiot ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Vain Markkreivi tai Kruunu voi kumota tuomioistuimen päätöksiä.
Markkreivin tai oikeuslaitoksen johtajan harkinnalla tahi riidattomissa rikostapauksissa voidaan soveltaa kenttätuomioistuinta.
}}
}}


Rivi 497: Rivi 573:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Törkeä rikos
| Otsikko      = Törkeä rikos
| Sisältö = Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli se on tehty Kruunua, Valkeavuota tai Valkeavuon hallintoa vastaan, tai mikäli se on toteutettu erityisen törkeällä, haitallisella tai vahingollisella tavalla, tai mikäli siitä aiheutuu merkittävää haittaa rikoksen uhrille tai sivullisille, tai muutoin miten tässä laissa erikseen säädetään.
| Sisältö = Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli se on tehty Kruunua, Valkeavuota, tai Valkeavuon hallintoa vastaan, taikka se on toteutettu erityisen törkeällä, haitallisella tai vahingollisella tavalla, taikka siitä aiheutuu merkittävää haittaa rikoksen uhrille tai sivullisille, taikka muutoin miten tässä laissa erikseen säädetään.
}}
 
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Rikoksen yrityksestä
| Sisältö = Mikäli rikoksen yritys määrätään pykälässä rangaistavaksi, tuomittakoon tekijä sen ''yrityksestä'' vähempään kuin varsinaisesta rikoksesta tuomitaan.
}}
}}


Rivi 509: Rivi 591:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


1) antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron suuruuteen vaikuttavasta
1) antaa viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron suuruuteen vaikuttavasta seikasta,
seikasta,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


2) salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron suuruuteen vaikuttavan seikan,
2) salaa verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron suuruuteen vaikuttavan seikan,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


3) veron välttämistarkoituksessa laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on
3) laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron suuruudelle, tai
merkitystä veron suuruudelle, tai


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 531: Rivi 611:
| Nro          = 2
| Nro          = 2
| Otsikko      = Virkavirhe
| Otsikko      = Virkavirhe
| Sisältö = Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai
| Sisältö = Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle tahi Valkeavuon läänille haittaa tai vahinkoa
vahinkoa


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 545: Rivi 624:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


hänet on tuomittava ''virkavirheestä''.
on hänet tuomittava ''virkavirheestä''.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.  
sopimattomaksi tehtäväänsä.  
}}
}}


Rivi 560: Rivi 638:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


tulee tuomita
on tuomittava ''riippumattomuuden vaarantamisesta''.
''riippumattomuuden vaarantamisesta''.
}}
}}


Rivi 584: Rivi 661:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


hänet on tuomittava ''lahjuksen ottamisesta''.
on hänet tuomittava ''lahjuksen ottamisesta''.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 590: Rivi 667:
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen
sopimattomaksi tehtäväänsä.  
sopimattomaksi tehtäväänsä.  
{{Rivinvaihto}}
Tuomittaessa virkamies lahjuksen ottamisesta tuomittakoon sen antaja ''lahjuksen antamisesta''.
{{Rivinvaihto}}
Älköön virkamiestä tuomittako hänen palvelussuhteeseensa kuuluvista tavanomaisten etujen tahi vähäisten lahjojen vastaanottamisesta, kun nämä eivät toimintaansa vaikuta.
}}
}}


Rivi 599: Rivi 684:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


1) aikoen surmata hänen majesteettinsa, jonkin Kruunun edustajan tai Valkeavuon Markkreivin, ottaa jonkin heistä hengeltä, taikka sitä yrittää,
1) ottaa hengeltä Kruunun edustajan tai Valkeavuon Markkreivin, taikka sitä yrittää,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 607: Rivi 692:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


3) saattaa Valkeavuon tai jonkun osan siitä vieraan läänin alle,
3) saattaa Valkeavuon tai jonkun osan siitä vieraan läänin tai Valtakunnan alle,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on tuomittava ''maanpetoksesta'' kuolemaan päättyvään täyteen vankeuteen, karkoitukseen, ja kaiken omaisuuden ja lainsuojan menetykseen Valkeavuon alueella.
taikka sellaista yrittää, on tuomittava ''maanpetoksesta'' kuolemaan päättyvään täyteen vankeuteen, karkotukseen, ja kaiken omaisuuden sekä lainsuojan menetykseen Valkeavuon alueella.
}}
}}


Rivi 617: Rivi 702:
| Nro          = 6
| Nro          = 6
| Otsikko      = Maanpetos ryhmänä
| Otsikko      = Maanpetos ryhmänä
| Sisältö = Jos kaksi tai useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään maanpetoksen;
| Sisältö = Jos kaksi tai useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään maanpetoksen rangaistakoon heistä kutakin kuten maanpetoksesta.
 
{{Rivinvaihto}}
 
rangaistakoon jokainen
heistä kuin tämän luvun pykälän §1 rikkojaa.  
}}
}}


Rivi 640: Rivi 720:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


3) esiintyy julkisella paikalla juopuneena muita häiritsevällä tavalla,
3) esiintyy julkisella paikalla juopuneena taikka muutoin muita häiritsevällä tavalla,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta,  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


''julkisen rauhan häirinnästä''.  
on tuomittava ''julkisen rauhan häirinnästä''.  
}}
}}


{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 8
| Nro          = 8
| Otsikko      = Karkoitusmääräyksen rikkominen  
| Otsikko      = Karkotusmääräyksen rikkominen  
| Sisältö = Joka tulee Valkeavuon alueelle, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva
| Sisältö = Joka tulee Valkeavuon alueelle, vaikka hänelle on määrätty voimassaoleva


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


1) karkoitus Valkeavuon Markkreivikunnan mailta, tai
1) karkotus Valkeavuon Markkreivikunnan mailta, tai


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 663: Rivi 742:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on tuomittava ''karkoitusmääräyksen rikkomisesta''.  
on tuomittava ''karkoitusmääräyksen rikkomisesta''.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Älköön kuitenkaan tuomittako tahi estettäkö sellaisen henkilön saapumista Valkeavuon Markkreivikunnan alueelle, jolla Markkreivin tahi oikeuslaitoksen johtajan myöntämä oleskelulupa on.
}}
}}


Rivi 681: Rivi 764:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


3) muutoin häiritsee oikeudenkäynnin toimintaa,
3) muutoin häiritsee oikeudenkäynnin toimintaa tai oikeuden toteutumista,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 704: Rivi 787:


on tuomittava ''pidätyksen vastustamisesta''.  
on tuomittava ''pidätyksen vastustamisesta''.  
}}
{{Pykälä
| Nro          = 11
| Otsikko      = Säännöksen rikkominen
| Sisältö = Henkilö joka
{{Rivinvaihto}}
1) rikkoo jotain Valkeavuon lainsäädäntöön kirjattua säännöstä tai jotain Valkeavuon virkamiehen lainvoimaista määräystä taikka toimii tällaista vastaan, taikka
{{Rivinvaihto}}
2) jättää noudattamatta jotain Valkeavuon lainsäädäntöön kirjattua säännöstä tai velvoitetta tai jotain Valkeavuon virkamiehen lainvoimaista määräystä,
{{Rivinvaihto}}
on tuomittava, jollei teosta muualla erikseen rangaistusta säädetä, ''säännöksen rikkomisesta''.
}}
}}


Rivi 716: Rivi 817:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on tuomittava ''taposta''.
on tuomittava ''taposta''.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Valkeavuosta tai Kruunun mailta karkotetun hengestä älköön pantako ketään tuomiolle.
}}
}}


Rivi 723: Rivi 828:
| Otsikko      = Murha
| Otsikko      = Murha
| Sisältö = Jos tappo tehdään
| Sisältö = Jos tappo tehdään
{{Rivinvaihto}}
1) vakaasti harkiten,
1) vakaasti harkiten,


Rivi 737: Rivi 845:




4) tappamalla Kruunun tai Valkeavuon virkamiehen tai Sarastuksen tai Valkeavuon aateliston jäsenen, tai
4) tappamalla Kruunun tai Valkeavuon virkamies, taikka Sarastuksen tai Valkeavuon aateliston jäsen, tai


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 743: Rivi 851:


5) rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä,
5) rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on tuomittava ''murhasta''.
rikoksentekijä on tuomittava ''murhasta''.
}}
}}


Rivi 756: Rivi 863:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on tuomittava
on tuomittava ''kuolemantuottamuksesta''.  
''kuolemantuottamuksesta''.  
}}
}}


Rivi 763: Rivi 869:
| Nro          = 4
| Nro          = 4
| Otsikko      = Pahoinpitely
| Otsikko      = Pahoinpitely
| Sisältö = Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen
| Sisältö = Joka tekee toiselle tahi toisen lemmikki- tai kotieläimelle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen
terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan,
terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan,


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on
on tuomittava ''pahoinpitelystä''.
tuomittava ''pahoinpitelystä''.  
}}
 
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Eläimensurma
| Sisältö = Joka toisen tahi läänin omistuksessa olevan lemmikki- tai kotieläimen surmaa,
 
{{Rivinvaihto}}
 
on tuomittava ''eläimensurmasta''.
}}
}}
=== ''IV LUKU - Omaisuusrikoksista'' ===
=== ''IV LUKU - Omaisuusrikoksista'' ===


Rivi 817: Rivi 933:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Ilkivalta  
| Otsikko      = Ilkivalta  
| Sisältö = Joka tahallansa lyö sisään toisen akkunan, taikka hänen huoneeseensa, taloonsa, kartanoonsa tai
| Sisältö = Joka tahallansa ja luvatta kuluttaa toisen panssaria, muuttaa toisen omistaman rakennuksen luukkujen tai porttien asentoa, lyö sisään toisen akkunan, taikka toisen huoneeseen, taloon, kartanoon tai
alukseensa heittää kiven tai muuta,  
alukseen heittää kiven tai muuta,  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 852: Rivi 968:
{{Pykälä
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Nro          = 1
| Otsikko      = Rikoksen yritys tai -suunnittelu
| Otsikko      = Rikoksen suunnittelu
| Sisältö = Henkilö joka
| Sisältö = Henkilö joka


Rivi 861: Rivi 977:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


2) yrittää tehdä rikoksen, tai
2) toimillaan valmistelee rikosta tapahtuvaksi, tai


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 869: Rivi 985:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


on tuomittava ''rikoksen yrityksestä'' tai -''suunnittelusta''.  
on tuomittava ''rikoksen suunnittelusta''.  
}}
}}


Rivi 879: Rivi 995:
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


rangaistaan ''kutakin''
rangaistaan kutakin lähtökohtaisesti rikoksen tekijänä.
lähtökohtaisesti ''rikoksen tekijänä''.


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Rivi 891: Rivi 1 006:
| Nro          = 3
| Nro          = 3
| Otsikko      = Avunanto
| Otsikko      = Avunanto
| Sisältö = Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista
| Sisältö = Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä,  
tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä,  


{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}


tuomitaan ''avunannosta rikokseen''
tuomitaan ''avunannosta rikokseen'' saman lainkohdan mukaan kuin tekijä.  
saman lainkohdan mukaan kuin tekijä.  
}}
}}


Rivi 952: Rivi 1 065:


on tuomittava ''luvattomasta toiminnasta''.
on tuomittava ''luvattomasta toiminnasta''.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 6.1
| Otsikko      = Luvanvarainen toiminta
| Sisältö = Luvanvaraiseksi toiminnaksi lasketaan Valkeavuon alueella:
{{Rivinvaihto}}
1) Maatilatoiminta,
{{Rivinvaihto}}
2) Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
3) Takominen,
{{Rivinvaihto}}
4) Asutuskeskusten alueilla panssareiden- ja aseiden käyttö.
}}
{{Pykälä
| Nro          = 7
| Otsikko      = Petos
| Sisältö = Henkilö joka
{{Rivinvaihto}}
1) solmii lainvoimaisen, häntä sitovan sopimuksen, ja tämän sopimuksen ehtoja laiminlyö tai rikkoo, taikka
{{Rivinvaihto}}
2) erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotain siten, että siitä koituu toiselle taloudellista tai muuta haittaa, taikka saavuttaakseen itselleen oikeudetta taloudellista tai muuta hyötyä,
{{Rivinvaihto}}
on tuomittava ''petoksesta''.
}}
}}


{{Laki|Alue=Valkeavuo}}
{{Laki|Alue=Valkeavuo}}

Nykyinen versio 20. lokakuuta 2025 kello 23.44

Valkeavuon lakikokoelma

Määrännyt ja allekirjoittanut, Hänen Korkeutensa Sprisa Valkeavuo.

Annettu kuninkaan hyvänä vuonna 127.

Hallintolaki

I LUKU - Valkeavuon Markkreivikunta

1 § Valkeavuon Markkreivikunta

Valkeavuon Markkreivikunta on hänen majesteettinsa, kuningas Virankannoksen armosta Markkreivi Sprisalle läänitetty maa, joka on osa Sarastuksen kuningaskuntaa itsenäisenä lääninä. Valkeavuon Markreivikuntaa hallitsee hänen korkeutensa, Markkreivi Sprisa Valkeavuo.

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella pätee täysimääräisesti kaikki hänen majesteettinsa voimaan asettamat säädökset ja määräykset.

2 § Valkeavuon Markkreivikunnan alue

Valkeavuon Markkreivikunta kattaa kaiken sen maa-alueen, jonka hänen majesteettinsa on Markkreivi Sprisa Valkeavuon hoidettavaksi suonut. Valkeavuon Markkreivikunta on jakamaton, ja sen rajoja voidaan muuttaa vain hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.

3 § Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö

Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö on täysimittaisesti voimassa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Lisäksi Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voidaan myös poikkeuksellisesti soveltaa laajemmin, siten kuin Valkeavuon laissa säädetään.

Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voi muuttaa vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä, taikka hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.

II LUKU - Markkreivin vallasta

1 § Markkreivin valta

Valkeavuon Markkreivi on Valkeavuon korkein hallitsija, ja hän yksin istukoon Valkeavuon valtaistuimella. Valkeavuon Markkreivillä on Valkeavuon Markkreivikunnan alueella korkein ja absoluuttinen valta, ja viimekädessä vain Kruunun sana on Markkreivin sanan yläpuolella. Tämän vallan myötä on Valkeavuon Markkreivin tehtävä täyttää velvollisuudet ja odotukset, jotka syntyvät hänen majesteettinsa määräyksestä, sekä Sarastuksen kuningaskunnan, Valkeavuon Markkreivikunnan ja Valkeavuon kansan suojelusta.

Valkeavuon Markkreivin valta on Kruunun vallan jatke, ja siten on Valkeavuon Markkreivin vallan loukkaus myös Kruunun vallan loukkaus. Valkeavuon Markkreivi vastaa vallankäytöstään vain suoraan Kruunulle.

Valtaa voidaan jakaa eteenpäin Valkeahovin neuvoston jäsenille, niin kuin laissa erikseen säädetään.

2 § Kreivinjulistus

Valkeavuon Markkreivi voi antaa kreivinjulistuksen, jolla hän voi tehdä tarkennuksia Valkeavuon lainsäädäntöön, muutoksia Valkeavuon virkakoneistojen päätöksiin ja määräyksiin sekä Valkeavuon oikeuslaitoksen tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin. Nämä julistukset ovat Markkreivin tahdonilmauksia.

Valkeavuon Markkreivin linjan mukaisia kreivinjulistuksia voivat antaa tarpeen mukaan asianomaisten Valkeahovin lääninlaitosten johtajat tai Valkeavuon kansleri.

III LUKU - Valkeahovin neuvostosta

1 § Valkeahovin neuvostosta

Valkeahovin neuvosto toimii Valkeavuon Markkreivin neuvoa-antavana elimenä sekä Valkeavuon toimeenpanevana hallituksena niiltä osin, mitä velvollisuuksia neuvoston jäsenille kuuluu.

Valkeahovin neuvosto toimii välikätenä kansalaisten ja Markkreivin välillä. Kansalaisilla on oikeus käydä kertomassa Valkeahovin neuvoston jäsenille mielipiteensä ja toiveensa Markkreivikunnan toiminnan parantamiseksi.

2 § Valkeahovin neuvoston kokouksista

Valkeahovin neuvosto kokoontuu Markkreivin kutsusta kerran kuukaudessa tai kuten on tarpeellista pitääkseen Markkreivin ja Valkeavuon hallinnon ajan tasalla kaikkien hallinnollisten organisaatioiden ajankohtaisista muutoksista, uusista hankkeista ja tarpeista. Tämän lisäksi neuvoston tulee edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, sekä toimia neuvonantavana elimenä Markkreiville. Kokouksia puheenjohtaa lähtökohtaisesti Markkreivi.

3 § Valkeahovin neuvoston jäsenistä

Valkeahovin neuvosto koostuu seuraavista viranhaltijoista, ellei toisin Markkreivin toimesta määrätä;

Kanslerista, joka toimii Markkreivin oikeana kätenä ja tarvittaessa tämän edustajana, ja hoitaa neuvostossa sihteerin virkaa;

Sotaneuvoksesta, joka vastaa Markkreivikunnan turvallisuudesta, puolustuksesta ja Markkreivikunnan vartioston toiminnasta;

Oikeuslaitoksen johtajasta, mikäli tällainen on erikseen nimitetty, joka vastaa Markkreivikunnan oikeuslaitoksen toiminnasta ja oikeudenkäyntien puolueettomuudesta;

Kaupunginvoudista, joka vastaa Markkreivikunnan taloudellisesta toiminnasta, sekä toimii Markkreivikunnassa Sarastuksen keskuspankin edustajana;

Suurarkkitehdista, joka vastaa Markkreivikunnan rakennusprojekteista, Markkreivikunnan alueiden ja rakennusten visuaalisesta ilmeestä sekä rakennusviraston toiminnasta;

sekä muista Markkreivin erikseen nimittämistä jäsenistä.

Säätylaki

I LUKU - Valkeavuon alamaisista ja säädyistä

1 § Alamaisuus

Valkeavuon maa-alueella asuvat henkilöt omaavat Sarastuksen perustuslain 5 §:ssä säädetyllä tavalla Sarastuksen alamaisuuden. Valtakunnan alamaisuuden lisäksi Valkeavuon maa-alueella asuvat henkilöt omaavat myös Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisuuden.

2 § Säädyistä

Valkeavuossa on kolme säätyä, jotka ovat seuraavat ylhäisimmästä alhaisimpaan;

Aateliset, jotka ovat Valkeavuon poikkeuksellista meriittiä keränneitä, suurta vaurautta osoittaneita tai muutoin poikkeuksellisen uskollisia kansalaisia, joille Valkeavuon Markkreivi hänen armostaan on aatelisarvon suonut;

Papisto, jotka toimittavat Valkeavuon alueella Kaik'Äidin sanaa, ja täten Valkeavuon henkisestä edistyksestä ja puhtaudesta vastaavat; sekä

Alamaiset, jotka ahkerasti ja tunnollisesti Valkeavuossa työtä raatavat, ja yhteiskunnan selkärankana toimivat.

Jokainen sääty omaa yhteiset perusoikeudet ja -velvollisuudet, joiden lisäksi voi säädyille olla määrätty erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia tämän lain myöhemmissä luvuissa.

Valkeavuon lääni tunnustaa Kruunun myöntämät aatelisarvot osana lääninaatelia, ja heille samat oikeudet suodaan kuin lääninaatelisille.

3 § Karkotetut

Valkeavuon oikeuslaitos tai Markkreivi voivat päätöksellään karkottaa henkilön lääninsä alueelta, jolloin hänen oikeutensa Valkeavuossa lakkaavat, älköönkö häntä kohtaan kohdistetuista rikoksista kannetta nostettako. Karkotuksesta annetaan kreivinjulistus.

Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on sakon uhalla kielletty. Karkotetulle voidaan kuitenkin antaa väliaikainen oleskelulupa, jolloin karkotus ei ole voimassa. Oleskeluluvasta annetaan kreivinjulistus.

Karkotetun omaisuus, mikäli tällaista Valkeavuossa esiintyy, kuulukoon Valkeavuon läänille. Karkotetun työtehtävät sekä roolit lakkaavat alkaen karkotushetkestä.

Valkeavuon vartioston on vastuu pitää karkotetut pois Valkeavuon mailta.

Kruunun karkottamat henkilöt tunnustetaan yhtäläisesti läänin karkottamiksi, ja heitä tulee kohdella erityisesti Sarastuksen perustuslain edellyttämällä tavalla.

II LUKU - Valkeavuon aatelin rakenteesta

1 § Aatelin nimitys

Markkreivi voi myöntää nuhteettomalle Valkeavuon alamaiselle aatelisarvon, mikäli tämä on osoittanut Valkeavuon Markkreivikunnassa merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan.

2 § Aatelin rakenne

Valkeavuossa olkoon käytössä seuraavat kolme aatelisarvoa, jotka Valkeavuolaiselle voidaan myöntää;

Baronetti, joka myönnettäköön meriittiä keränneille, ahkerille, tunnollisille, ja uskollisille alamaisille sekä Valkeavuon korkeimmille virkamiehille;

Paroni, joka myönnettäköön maata tai omaisuutta kartuttaneelle, ahkeralle, tunnolliselle ja uskolliselle alamaiselle; sekä

Ritari, joka myönnettäköön Valkeavuon lippua urhoollisesti kantaneelle, Markkreivikunnan hyväksi toimineelle, uskollisuutensa teoillaan osoittaneelle alamaiselle.

Aateluus on aina Markkreivin armosta myönnetty, ja kaikki Valkeavuon aateli on lähtökohtaisesti keskenään tasavertaista; jokainen aateli omaa yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet.

III LUKU - Valkeavuon aatelin oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Aatelin oikeuksista

Koska Valkeavuon aateli on osoittanut merkittävää meriittiä, tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, taikka pitkäjänteistä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon tälle myönnetty seuraavat privilegiot;

Kartanoinprivilegio; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus omistaa kartanorakennus Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.

Haarniskainprivilegio; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Markkreivikunnan asutuskeskuksissa. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.

Aatelinoikeusprivilegio; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus oikeudenkäyntiin jossa tuomarina toimikoon henkilökohtaisesti hänen korkeutensa Markkreivi. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.

2 § Aatelisten velvollisuuksista

Koska Valkeavuon aateli on osoittanut merkittävää meriittiä, tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, taikka pitkäjänteistä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon tälle annettu kannettavaksi seuraavat velvollisuudet;

Suojeluvelvollisuus; olkoon Valkeavuon maata omistavalla aatelilla velvollisuus tukea Markkreivikuntaa poikkeustilassa joukoin, varustein, tai raaka-ainein.

IV LUKU - Valkeavuon alamaisten oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Itsepuolustuksesta

Jokaisella Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisella on oikeus tarttua aseisiin puolustaakseen omaa turvallisuuttaan sekä omaa maataan tilanteessa, jossa omaan tai oman maan turvallisuuteen kohdistuu välitön, vakava uhka rikollisen tai muun laittoman toiminnan toimesta.

2 § Kansalaisen kiinniotto-oikeus

Valkeavuon kansalaisilla on oikeus kiinniottaa etsintäkuulutettu henkilö. Kiinniotettu tulee toimittaa viipymättä Valkeavuon vartioston haltuun. Tarpeettomasti viivytettyä kiinniottoa ei katsota lainvoimaiseksi.

Turvallisuuslaki

I LUKU - Valkeavuon oikeuslaitoksesta

1 § Valkeavuon oikeuslaitos

Valkeavuon oikeuslaitos on vastuussa kaikesta oikeudenkäytöstä Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Oikeuslaitos jakautuu tuomioistuimiin, jotka vastaavat tuomiovallan käytöstä ja oikeuden jakamisesta, sekä vartiostoon, joka vastaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitämisestä sekä rikostutkinnoista Valkeavuon Markkreivikunnan alueella..

Oikeuslaitoksen toimintaa johtaa Markkreivi tai tämän erikseen nimittämä johtaja. Oikeuslaitoksen palkkaamat asianajajat ja vartioston virkamiehet toimivat oikeuslaitoksen johtajan välittömässä alaisuudessa. Oikeuslaitoksen virkamiehiksi katsotaan oikeuslaitoksen johtaja, Valkeavuon tuomarit sekä Valkeavuon vartioston jäsenet.

2 § Markkreivikunnan vartiostosta

Vartioston on kyettävä puolustamaan ja suojelemaan Markkreivikunnan aluetta, tutkimaan Valkeavuossa tapahtuneita tai tähän kohdistuneita rikoksia, sekä toimeenpanemaan Valkeavuon lainsäädäntöä ja Valkeavuon virkamiesten lainvoimaisia määräyksiä. Vartiostoa komentaa Markkreivin nimittämä sotaneuvos oikeuslaitoksen johtajan alaisuudessa.

Vartioston vartijat vastaavat vartioston päivittäisistä tehtävistä. Ansioituneelle ja taitavalle vartijalle voidaan antaa kaartilaisen kunnianimitys.

Vartioston reserviläisillä olkoon sotaneuvoksen, oikeuslaitoksen johtajan tai Markkreivin erityisestä kutsusta oikeus ja velvollisuus toimia vartioston palveluksessa vartijan oikeuksin, kuitenkin vain määrätyn ajan.

Erillisellä sopimuksella voidaan säätää Valkeavuon Markkreivikunnan vartioston toimivallasta muiden läänien alueella, sekä muiden läänien vartioston toimivallasta Valkeavuon Markkreivikunnan alueella.

3 § Vartijoiden koulutuksesta

Vartijoilla on oltava asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtäväänsä. Heidän tulee omata tarvittavat tiedot ja taidot, jotka ovat olennaisia viran hoitamiseksi. Tähän lukeutuu muun muassa aseiden ja voimakeinojen oikeaoppinen käyttö, konfliktinhallinta sekä riittävä tuntemus ja ymmärrys Valkeavuon ja Kruunun lainsäädännöstä.

Vartioston vartijakoulutuksen päätteeksi on vartijan annettava vala Valkeavuon Markkreivikunnalle.

4 § Etsintäkuulutuksista

Etsintäkuulutukset ovat aina koko Valkeavuon Markkreivikunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Markkreivi, Valkeavuon oikeuslaitoksen johtaja, sekä Valkeavuon sotaneuvos.

II LUKU - Virkamiesten oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Viranomaisten oikeuksista

Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus kiinniottaa, pidättää ja saattaa tutkintavankeuteen rikoksesta epäilty.

Valkeavuon Markkreivillä, oikeuslaitoksen johtajalla, sotaneuvoksella ja kaartilaisella on tarvittaessa kenttätuomioistuimen valtuudet, oikeus teloittaa rikoksesta tuomittu sekä oikeus määrätä sakkoja.

2 § Pidätyksestä

Pidätys voi kestää enintään 3 vuorokautta. Mikäli tässä ajassa pidätystä ei ole muutettu tutkintavankeudeksi, tulee pidätetty vapauttaa. Poikkeustilanteissa rajoituksesta voidaan poiketa oikeuslaitoksen johtajan luvalla.

3 § Etsintöjen suorittamisesta

Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus oikeuslaitoksen johtajan hyväksynnällä suorittaa etsintä rikoksesta epäillyn kiinteistöön sekä takavarikoida epäillyn omaisuutta perustellusta syystä, mikäli rikostutkinta sitä vaatii. Takavarikoitu omaisuus tulee palauttaa viipymättä heti, kun takavarikko ei ole enää tarpeen tai tarkoituksenmukaista rikostutkinnan osalta, ellei laki tai Valkeavuon laillinen tuomioistuin toisin määrää.

4 § Ruumiintarkastuksesta

Vartijoilla on tarpeen tullen oikeus suorittaa ruumiintarkastus mikäli tarkastuksen kohteena ei ole Hänen Majesteettinsa, Kruunun edustaja, Valkeavuon aatelinen, Markkreivikunnan hallinnon virkamies tai Kalpean tähden uskon papiston jäsen.

Talous-, ja maankäyttölaki

I LUKU - Yleiset taloussäädökset

1 § Veroista

Kaikki vakituinen liiketoimi on Valkeavuon alueella veronalaista. Kaikkien Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimivien yritysten ja virastojen tulee toimittaa kaikesta kaupankäynnistä kirjanpito kuluneelta kuulta kuun viimeisellä viikolla Valkeavuon pankkiirille. Kuussa suurudeltaan 80 kruunua ylittävä käsikauppa yhden oikeushenkilön toimesta on veronalaista.

2 § Verotuksesta

Valkeavuon Markkreivikunnassa kaupankäynnin yleinen veroprosentti on 15%. Erikseen säädetyt haitalliseksi todetut tuoteryhmät ovat alisteisia 5% lisäverotukselle.

Valkeavuon läänissä toimivan yrityksen tai laitoksen toimittaessa tuotteita läänin ulkopuolelle, on Valkeavuolle kuitenkin maksettava kaupasta tavanomainen vero mahdollisen paikallisen verotuksen lisäksi. Tämä vero laskettakoon verottoman kauppasumman päälle.

3 § Verottajasta

Valkeavuon Markkreivikunnassa verot tulee toimittaa aina kaupunginvoudille. Kaupunginvouti on velvoitettu toimittamaan verotulot eteenpäin Valkeavuon Markkreiville.

Kaupunginvoudin ollessa estynyt toimittakoot Valkeavuon kansleri hänen sijaansa.

4 § Yrityksistä

Valkeavuon Markkreivikunnassa yrityksen voi perustaa nuhteeton Sarastuksen kansalainen. Yritys on Valkeavuon lainsäädännön silmin erillinen oikeushenkilö, jonka toiminnasta vastaa yhteisvastuullisesti yrityksen omistajat.

Yrityksen perustamiseksi tai yritystoiminnan aloittamiseksi Valkeavuon alueella yrityksen omistajan tulee jättää Valkeavuon kaupunginvoudille ilmoitus, jossa käy ilmi seuraavat tiedot;

1) yrityksen omistaja(t);

2) yrityksen nimi;

3) yrityksen toimiala;

4) yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen osoite;

5) arvio yrityksen kuukausittaisesta liikevaihdosta kruunuina;

6) ilmoituksen jättämisen päivämäärä; sekä

7) ilmoituksen jättäjän nimi.

Yritykseltä edellytetään kirjanpitoa liiketoimistaan. Kirjanpidon esittämistä kaupunginvoudille edellytetään kuukausittain.

5 § Yrityksien perustamisrahasta

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella nuhteettoman alamaisen perustama yritys on oikeutettu perustamisrahaan, mikäli Valkeavuon kaupunginvouti tai Markkreivi näkee perustamisrahan myöntämisen tarpeellisena. Perustamisrahan suuruus on Markkreivin tai kaupunginvoudin vapaasti määriteltävissä, kuitenkin siten, että perustamisraha on suuruudeltaan kohtuullinen.

6 § Yritystuista

Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimiva yritys on erityisen haasteellisessa tilanteessa taloudellisesti taikka myystä syystä, voi yritys anoa yritystukea Valkeavuon kaupunginvoudilta tai Markkreiviltä. Hakemuksen yhteydessä yrityksen edustajan on toimitettava Valkeavuon pankkiirille tai Markkreiville asianmukaisesti ja tarkasti kirjattu kirjanpito kaikesta yrityksen liiketoiminnasta yrityksen olemassaolon ajalta.

II LUKU - Maankäyttö

1 § Arkkitehtuurista

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella rakennusten tulee noudattaa alueen rakennustyyliä. Rakennustyylin vaatimuksista säätää tarkemmin Valkeavuon rakennusvirasto.

Valkeavuon rakennusvirastoa johtaa Markkreivin nimittämä suurarkkitehti, tai tämän puuttuessa erikseen tehtävään määrätty Valkeahovin neuvoston jäsen.

2 § Maankäyttö

Maankäyttöön Valkeavuon Markkreivikunnan alueella tulee olla kirjallinen lupa Valkeavuon rakennusvirastolta tai Markkreiviltä.

3 § Rakennusviraston maanvuokrausoikeus

Rakennusvirastolla on oikeus vuokrata maata yksityishenkilöille tietyillä ehdoilla:

1) maankäytölle on tehty selvä, kirjallinen suunnitelma,

2) maankäyttöhanke on laillinen, järkevä, ja toteuttamiskelpoinen, eikä Markkreivikunnan maa-alaa esteettisesti pilaava, sekä

3) maa-alueen sijainti on määritelty tarkasti.

Laajan maa-alueen vuokraukseen on pyydettävä aina Valkeavuon Markkreivin hyväksyntä. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vuokrasopimukseen on kirjattava ainakin

1) kenelle maa vuokrataan,

2) alueen käyttötarkoitus,

3) vuokrahinta,

4) maa-alueen tarkka sijainti,

5) vuokrasopimuksen kesto, sekä

6) vuokrasopimuksen irtisanomis- ja purkuehdot.

Yksityisten oikeushenkilöiden välisestä maa-alueita ja kiinteistöjä koskevasta kaupasta on ilmoitettava aina Valkeavuon rakennusvirastolle. Rakennusvirastolle on toimitettava kopiot kaikista maa-alueita ja kiinteistöjä koskevista vuokra- ja kauppasopimuksista.

4 § Suurista rakennusprojekteista

Rakennusvirasto tai yksityishenkilö voi toteuttaa poikkeuksellisen suuren rakennusprojektin vain Valkeavuon Markkreivin tapauskohtaisella hyväksynnällä.

5 § Luvattomista rakennuksista

Rakennukset, joille ei ole myönnetty Markkreivin tai rakennusviraston toimesta lupaa, voidaan takavarikoida ja purkaa.

III LUKU - Sopimukset

1 § Sopimuksista

Jokainen vapaa Sarastuksen kansalainen on oikeutettu solmimaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen toisen kansalaisen kanssa täysin vapaamuotoisesti, kuitenkin laissa annettujen rajoitteiden puitteissa. Valkeavuon alueella tai sen asukkaiden välillä solmittujen sopimusten riita- tai sopimusrikkomustilanteet käsitellään Valkeavuon tuomioistuimessa.

2 § Kirjallisesta sopimuksesta

Kirjalliset sopimukset ovat vapaamuotoisia, mutta niiden tulee täyttää seuraavat muotovaatimukset ollakseen oikeudellisesti sitovia:

1) sopimukseen on oltava kirjattu sopimuksen osapuolet,

2) sopimukseen on oltava kirjattu sopimuksen tarkoitus,

3) sopimukseen on oltava kirjattu päivämäärä, jona sopimus on solmittu,

4) sopimukseen on oltava kirjattu osapuolten allekirjoitukset,

5) sopimukseen on oltava kirjattu paikka, jossa sopimus on solmittu,

6) sopimuksesta on oltava jaettu tasavertaiset ja yhtäläiset kopiot kaikille sopimuksen osapuolille, ja

7) sopimuksen kopioissa tulee olla kummankin osapuolen sinetti tai allekirjoitus.

3 § Suullisista sopimuksista

Suullisissa sopimuksissa ei ole muotovaatimuksia. Riita-asioissa sopimuksen olemassaolon osoittaminen on lähtökohtaisesti kantajan vastuulla.

Rikoslaki

I LUKU - Rikoslain soveltamisesta ja rangaistuksista

1 § Rikoslain soveltamisesta Valkeavuon alueella

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella tehdyissä rikoksissa sovelletaan Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä.

2 § Valkeavuon tuomioistuin

Epäselvät rikostapaukset käsitellään aina Valkeavuon tuomioistuimessa. Valkeavuon tuomioistuimessa tuomarina voi toimia Markkreivi, oikeuslaitoksen johtaja tai Markkreivin erikseen nimittämä tuomari.

Markkreivin tai oikeuslaitoksen johtajan harkinnalla tahi riidattomissa rikostapauksissa voidaan soveltaa kenttätuomioistuinta.

3 § Törkeä rikos

Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli se on tehty Kruunua, Valkeavuota, tai Valkeavuon hallintoa vastaan, taikka se on toteutettu erityisen törkeällä, haitallisella tai vahingollisella tavalla, taikka siitä aiheutuu merkittävää haittaa rikoksen uhrille tai sivullisille, taikka muutoin miten tässä laissa erikseen säädetään.

4 § Rikoksen yrityksestä

Mikäli rikoksen yritys määrätään pykälässä rangaistavaksi, tuomittakoon tekijä sen yrityksestä vähempään kuin varsinaisesta rikoksesta tuomitaan.

II LUKU - Rikoksista Valkeavuota vastaan

1 § Veropetos

Joka

1) antaa viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron suuruuteen vaikuttavasta seikasta,

2) salaa verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron suuruuteen vaikuttavan seikan,

3) laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron suuruudelle, tai

4) jättää veron maksamatta tai ei maksa sitä kokonaan tai määrätyssä ajassa,

on tuomittava veropetoksesta.

2 § Virkavirhe

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle tahi Valkeavuon läänille haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa lakiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan, tai

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

on hänet tuomittava virkavirheestä.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

3 § Riippumattomuuden vaarantaminen

Henkilö joka tahallisesti vaarantaa tuomarin riippumattomuuden oikeudenkäynnin aikana tai ennen sitä,

on tuomittava riippumattomuuden vaarantamisesta.

4 § Lahjuksen ottaminen

Jos virkamies toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle

1) pyytää vastineeksi lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi,

2) ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa, taikka

3) hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai edun tai lupauksen tai tarjouksen siitä,

on hänet tuomittava lahjuksen ottamisesta.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Tuomittaessa virkamies lahjuksen ottamisesta tuomittakoon sen antaja lahjuksen antamisesta.

Älköön virkamiestä tuomittako hänen palvelussuhteeseensa kuuluvista tavanomaisten etujen tahi vähäisten lahjojen vastaanottamisesta, kun nämä eivät toimintaansa vaikuta.

5 § Maanpetos

Joka laittomasti

1) ottaa hengeltä Kruunun edustajan tai Valkeavuon Markkreivin, taikka sitä yrittää,

2) vie hänen majesteetiltaan, joltakin Kruunun edustajalta tai Valkeavuon Markkreiviltä vapauden, saattaa jokin heistä vihollisen tai kapinoitsijan valtaan, riistää häneltä hallituksen, taikka tekee hänet kykenemättömäksi sitä pitämään, tai

3) saattaa Valkeavuon tai jonkun osan siitä vieraan läänin tai Valtakunnan alle,

taikka sellaista yrittää, on tuomittava maanpetoksesta kuolemaan päättyvään täyteen vankeuteen, karkotukseen, ja kaiken omaisuuden sekä lainsuojan menetykseen Valkeavuon alueella.

6 § Maanpetos ryhmänä

Jos kaksi tai useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään maanpetoksen rangaistakoon heistä kutakin kuten maanpetoksesta.

7 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö joka

1) metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla aiheuttaa huomattavaa häiriötä yleisellä paikalla,

2) aiheuttaa sopimattomalla tavalla huomattavaa häiriötä Valkeavuon tai Kruunun virkamiehelle, tai

3) esiintyy julkisella paikalla juopuneena taikka muutoin muita häiritsevällä tavalla,

on tuomittava julkisen rauhan häirinnästä.

8 § Karkotusmääräyksen rikkominen

Joka tulee Valkeavuon alueelle, vaikka hänelle on määrätty voimassaoleva

1) karkotus Valkeavuon Markkreivikunnan mailta, tai

2) saapumiskielto Valkeavuon Markkreivikunnan maille

on tuomittava karkoitusmääräyksen rikkomisesta.

Älköön kuitenkaan tuomittako tahi estettäkö sellaisen henkilön saapumista Valkeavuon Markkreivikunnan alueelle, jolla Markkreivin tahi oikeuslaitoksen johtajan myöntämä oleskelulupa on.

9 § Oikeuden estäminen

Henkilö joka

1) häiritsee virkavallan toimintaa tutkinnan aikana,

2) häiritsee oikeudenkäynnin kulkua, tai

3) muutoin häiritsee oikeudenkäynnin toimintaa tai oikeuden toteutumista,

on tuomittava oikeuden estämisestä.

10 § Pidätyksen vastustaminen

Henkilö joka

1) vastustaa lain nojalla oikeutettua pidätystä, tai

2) muutoin estää lain nojalla oikeutettua pidätystä,

on tuomittava pidätyksen vastustamisesta.

11 § Säännöksen rikkominen

Henkilö joka

1) rikkoo jotain Valkeavuon lainsäädäntöön kirjattua säännöstä tai jotain Valkeavuon virkamiehen lainvoimaista määräystä taikka toimii tällaista vastaan, taikka

2) jättää noudattamatta jotain Valkeavuon lainsäädäntöön kirjattua säännöstä tai velvoitetta tai jotain Valkeavuon virkamiehen lainvoimaista määräystä,

on tuomittava, jollei teosta muualla erikseen rangaistusta säädetä, säännöksen rikkomisesta.

III LUKU - Henkirikoksista

1 § Tappo

Henkilö joka laittomasti riistää elämän Sarastuksen kansalaiselta, joka omaa oikeuden elämään,

on tuomittava taposta.

Valkeavuosta tai Kruunun mailta karkotetun hengestä älköön pantako ketään tuomiolle.

2 § Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen

4) tappamalla Kruunun tai Valkeavuon virkamies, taikka Sarastuksen tai Valkeavuon aateliston jäsen, tai

5) rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä,

rikoksentekijä on tuomittava murhasta.

3 § Kuolemantuottamus

Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa elämään oikeutetun kuoleman,

on tuomittava kuolemantuottamuksesta.

4 § Pahoinpitely

Joka tekee toiselle tahi toisen lemmikki- tai kotieläimelle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan,

on tuomittava pahoinpitelystä.

5 § Eläimensurma

Joka toisen tahi läänin omistuksessa olevan lemmikki- tai kotieläimen surmaa,

on tuomittava eläimensurmasta.

IV LUKU - Omaisuusrikoksista

1 § Varkaus

Henkilö joka

1) laittomasti anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta tai muuta hyödykettä, tai

2) ei palauta toiselta lainaamaansa irtainta omaisuutta tai muuta hyödykettä,

on tuomittava varkaudesta.

2 § Murtautuminen

Joka ilman laillista syytä

1) tunkeutuu toisen asuntoon, liiketilaan, toimistoon tai muuhun vastaavaan kiinteistöön tai alukseen,

2) tunkeutuu julkisrakennukseen, tai muutoin suljettuun alueeseen tai rakennukseen, taikka

3) jää salaa tai piiloutuu kohdassa 1 tai 2 mainittuun paikkaan,

tuomittakoon murtautumisesta.

3 § Ilkivalta

Joka tahallansa ja luvatta kuluttaa toisen panssaria, muuttaa toisen omistaman rakennuksen luukkujen tai porttien asentoa, lyö sisään toisen akkunan, taikka toisen huoneeseen, taloon, kartanoon tai alukseen heittää kiven tai muuta,

on tuomittava ilkivallasta.

V LUKU - Vapauteen kohdistuvista rikoksista

1 § Vapaudenriisto

Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai laittomasti eristää toisen tämän ympäristöstä,

on tuomittava vapaudenriistosta.

2 § Uhkailu

Joka laittomasti nostaa aseen toista vastaan Valkeavuon Markkreivikunnan asutuskeskuksen sisäpuolella tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa,

on tuomittava uhkailusta.

VI LUKU - Muista rikoksista

1 § Rikoksen suunnittelu

Henkilö joka

1) tietoisesti suunnittelee tekevänsä rikoksen,

2) toimillaan valmistelee rikosta tapahtuvaksi, tai

3) kannustaa toista henkilöä tekemään rikoksen,

on tuomittava rikoksen suunnittelusta.

2 § Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen,

rangaistaan kutakin lähtökohtaisesti rikoksen tekijänä.

Tilanteessa jossa toinen on pakotettu tekemään tahallinen rikos tai toinen tekee rikoksen tahattomasti; olkoon rangaistus tietoista, vapaaehtoista tekoa lievempi.

3 § Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä,

tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä.

4 § Maanpetturin auttaminen

Henkilö joka

1) auttaa maanpetoksesta syytettyä, tai

2) salaa virkavallalta hyödyllistä tietoa maanpetoksesta syytetyn kiinnisaamisen kannalta

on tuomittava maanpetturin auttamisesta.

5 § Etsintäkuulutetun auttaminen

Henkilö joka

1) auttaa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella etsintäkuulutettua henkilöä, tai

2) salaa virkavallalta hyödyllistä tietoa etsintäkuulutetun henkilön kiinnisaamisen kannalta

on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.

6 § Luvaton toiminta

Henkilö joka harjoittaa

1) Valkeavuon lainsäädännössä luvanvaraiseksi määriteltyä toimintaa vailla asianmukaista lupaa, tai

2) harjoittaa muuta Markkreivin luvanvaraiseksi määräämää toimintaa ilman Markkreivin myöntämää lupaa

on tuomittava luvattomasta toiminnasta.

6.1 § Luvanvarainen toiminta

Luvanvaraiseksi toiminnaksi lasketaan Valkeavuon alueella:

1) Maatilatoiminta,

2) Kaivostoiminta,

3) Takominen,

4) Asutuskeskusten alueilla panssareiden- ja aseiden käyttö.


7 § Petos

Henkilö joka

1) solmii lainvoimaisen, häntä sitovan sopimuksen, ja tämän sopimuksen ehtoja laiminlyö tai rikkoo, taikka

2) erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotain siten, että siitä koituu toiselle taloudellista tai muuta haittaa, taikka saavuttaakseen itselleen oikeudetta taloudellista tai muuta hyötyä,

on tuomittava petoksesta.





Sisällys