Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

---

Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ

“Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”

Antanut Vituurein jalona

vuonna 671,

Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät

Allekirjoittanut,

ཐི༏ཋྀ󠀮 Maaherra Jipes Yöailakki

---

Sisältö

I. Prefektuurin Hallintosääntö

II. Rikoksista

III. Prefektuurin Soturistosta

IV. Matkaajain Oikeuksista

V. Prefektuurin Taloudesta

VI. Natain Daimiokunnasta

---

JOHDANTO:

Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.

Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.

---

ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö

Me, Prefektuurin kansa,

Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,

juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,

täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.

I. PREFEKTUURIN HALLINTO

“Sitä, mikä on määrätty, ei voida välttää missään tapauksessa.”

Prefektuurissa kaikki matkaajat ovat keskenään tasavertaisia; ei kellään tule olla oikeudetonta valtaa ylitse muiden. Tähän henkeen, olkoon Prefektuurilla yksi, tasavertaisilla vaaleilla valittu hallitsija: Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra, joka kantaa Prefektuurin kansan mandaatilla korkeinta toimeenpanovaltaa ja toimii Kruunun vasallina. Omatkoon maaherra ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.

Auttakoot maaherraa toimeenpanovallan kantamisessa Prefektuurin sotaherra sekä kirstunherra, joille maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Olkoot sekä sotaherra että kirstunherra velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.

Olkoon lainsäädäntövallan kanto Prefektuurin maapäivien istuntojen vastuulla. Olkoot jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella oikeus ottaa osaa maapäiviin ja antaa maapäivillä äänensä. Omatkoon maapäivät ne oikeudet ja velvoitteet, mitä tämän hallintosäännön myöhemmissä luvuissa säädetään.

Jotta Prefektuurin hallinto olisi tasapainossa, olkoon maaherran sekä maapäivien vastapainona Prefektuurin tuomioherra. Olkoon tuomioherralla korkein oikeus ja velvoite tulkita maapäivien säätämää lakia ja langettaa sen rikkomisesta sopiva rangaistus, sekä valvoa maaherran ja maapäivien vallankäyttöä varmistaen sen tapahtuvan lain puitteissa, siten kuten tässä hallintosäännössä säädetään.

Vaatikoon tämän hallintosäännön muuttaminen maapäivien määräenemmistön päätöksen sekä maaherran allekirjoituksen.

II. PREFEKTUURIN MAAHERRA

Viiden Totuuden Prefektuurin maaherran valinta tapahtukoot vaaleilla, jotka olkoot pidettävä kahden kuukauden välein. Vaalien käytännön järjestelyt toimitettakoon siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.

Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella olkoon oikeus asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta maaherran vaalissa. Mikäli yksikään ehdokas ei saa vaaleissa yli puolia äänistä, järjestettäköön toinen vaalikierros, jossa ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta ensimmäisen kierroksen ehdokasta.

Maaherran kausi kestää vähintään kaksi kuukautta tämän nimityksestä. Uusi maaherra nimitetään ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Nimityksen yhteydessä maaherra vannoo valan, jonka lukee tuomioherra. Maaherran kausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.

Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä, ja toimia Prefektuurin mailla Kruunun vasallina ja korkeimpana virkamiehenä. Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa, josta kaikkien Prefektuurin virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu. Maaherra ei kuitenkaan ole lain yläpuolella; olkoon hän sidottu samoihin lakiin kirjattuihin säädöksiin, kuten kuka tahansa muukin matkaaja.

Maaherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:

• Velvoite varmistaa Prefektuurin päivittäinen järjestys ja toiminta.
• Velvoite varmistaa Prefektuurin puolustuskyvyn ja sotilaallisen mahdin riittävyys.
• Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Prefektuurin mailla.
• Velvoite varmistaa, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.
• Velvoite johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa ja lääneinvälisiä suhteita.
• Velvoite esittää maapäiville hyväksyttäväksi omaa taloussuunnitelmaansa. Olkoon kunkin taloussuunnitelman voimassaoloaika rajattu kuitenkin sen antaneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen yli.
• Velvoite tehdä parhaansa toimiakseen maapäivien antamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.
• Velvoite toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja tuomioherran antamia tuomioita.

Omatkoon Maaherra seuraavat oikeudet:

• Oikeus ottaa osaa maapäiville ja antaa niille esityksiä, edustaen Prefektuurin toimeenpanevaa hallintoa.
• Oikeus allekirjoittaa maapäivien säätämä lainsäädäntö, tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta.
• Oikeus käyttää Prefektuurin varoja maapäivien asettamien ehtojen rajoissa mikäli Prefektuurissa on voimassaoleva taloussuunnitelma, sekä oikeus kerätä taloussuunnitelman mukaisia veroja.
• Oikeus nimittää sotureita ja komentaa kaikkia Prefektuurin sotajoukkoja tai suoda tämä valtuus jollekin toiselle.
• Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää niissä oma näkemyksensä.
• Oikeus antaa maapäiville esitys uuden sotaherran, kirstunherran tai daimion nimittämisestä tai erottamisesta.
• Oikeus antaa maapäiville esitys tuomioherran nimittämisestä viran ollessa vapaa, sekä oikeus esittää maapäiville tuomioherran erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.
• Oikeus neuvotella maapäivien linjausten mukaisia sopimuksia Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoot sopimukset maapäivien hyväksynnän.
• Oikeus maapäivien hyväksynnällä julistaa sota tai aloittaa konflikti ulkopuolisia kansoja, järjestöjä tai muita läänejä vastaan.
• Oikeus antaa julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.
• Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.
• Oikeus poistaa kansalaiselta Prefektuurin kansalaisuus tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.
• Oikeus suojaan rikossyytteiltä, poislukien maapäivien oikeus asettaa maaherra syytteeseen.
• Oikeus Prefektuuriin kohdistuvan toisen tahon aloittaman konfliktin aikana toimia tämän lainsäädännön yläpuolella, parhaaksi katsomalla tavallaan Prefektuurin maiden ja kansan turvaamiseksi.

III. PREFEKTUURIN TUOMIOHERRA

Prefektuurissa puolueettomana tuomarina toimii Prefektuurin tuomioherra, joka siten valvoo sekä maaherran, että maapäivien vallankäyttöä. Tuomioherran päätökset toimikoot lain korkeimpana ja lopullisena tulkintana Prefektuurin mailla.

Mikäli tuomioherra rikkoo lakia tai käyttää virkaansa tämän hallintosäännön vastaisesti, olkoon maaherralla oikeus esittää hänen erottamistaan ja syytteeseenasettamista maapäiville. Vaatikoon tuomioherran erottaminen ja syytteeseenasettaminen maapäivien määräenemmistön päätöksen. Muutoin olkoon tuomioherra jättävä virkansa nimityksen jälkeen vain omasta tahdostaan.

Tuomioherralla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:

• Velvoite vastata Prefektuurin oikeudenkäytöstä ja taata oikeuden toteutuminen Prefektuurin mailla.
• Velvoite tulkita lakia puolueettomasti ja johdonmukaisesti sekä toimia virassaan riippumattomasti.
• Velvoite antaa lausuntoja maapäiville muun lainsäädännön tai lakiesityksien suhteesta tähän hallintosääntöön maapäivien tai maaherran pyynnöstä.
• Velvoite valvoa maaherran ja muun Prefektuurin toimeenpanevan hallinnon vallankäyttöä siten, ettei se ole ristiriidassa tämän hallintosäännön tai muun Prefektuurin lainsäädännön kanssa.
• Velvoite tarjota Prefektuurin toimeenpanevalle hallinnolle ja maapäiville oikeudellista neuvontaa näiden sitä pyytäessä.
• Velvoite pitää kirjaa annetuista tuomioista ja muista oikeudellisista ratkaisuista.

Omatkoon Prefektuurin tuomioherra seuraavat oikeudet:

• Oikeus toimia riippumattomasti ja vapaana kaikesta painostuksesta.
• Oikeus toimia tuomarina kaikissa Prefektuurin oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka vaativat puolueettoman tuomarin päätöksen Prefektuurin mailla.
• Oikeus ottaa käsiteltäväkseen ja ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat, alamaisten väliset riita-asiat ja muut oikeudelliset ongelmat Prefektuurin mailla, jotka tuomioherran eteen tuodaan.
• Oikeus asettaa Prefektuurin viranhaltijoille väliaikainen kielto toimeenpanna päätöstä, jonka lainvoimaisuus on epäselvää. Olkoon tämä kielto voimassa niin pitkään, kuin laillisuuden selvittäminen vaatii, kuitenkin enintään vuorokauden. Jos tässä ajassa päätöstä ei todeta laittomaksi, kielto raukeaa.
• Oikeus hyväksyä maapäivien määräenemmistöllä tekemä esitys maaherran tai muun Prefektuurin viranhaltijan erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta.
• Oikeus tuomita rikoksentekijä parhaaksi katsomaansa rangaistukseen.

IV. PREFEKTUURIN MAAPÄIVÄT

Prefektuurin maapäivät omaa keskeisen roolin Prefektuurin kansan tahdon toteutumisessa. Maapäivillä viitataan tässä lainsäädännössä maapäivien istuntoon, joka on kerääntynyt koolle. Omatkoon maapäivät korkeimman lainsäädäntövallan Prefektuurissa.

Olkoon jokaisella täysivaltaisella kansalaisella paikka ja äänioikeus maapäivillä, sekä oikeus tehdä maapäiville esityksiä toisen äänioikeutetun kannatuksella.

Olkoon maapäivien istunto päätösvaltainen vain, jos läsnä on yli puolet kaikista oikeutetuista äänistä. Jollei toisin säädetä, vaatikoon esityksen hyväksyminen maapäivillä vähintään yli puolet läsnäolevista äänistä, eli yksinkertaisen enemmistön. Jos esitys on säädetty vaatimaan määräenemmistön, vaatikoon sen hyväksyminen tällöin vähintään yli kaksi kolmasosaa läsnäolevista äänistä.

Olkoon jokaisella kansalaisella oikeus perustaa Prefektuuriin valtuuskunta, jonka tarkoitus on toimia poliittisena ryhmittymänä. Olkoon valtuuskunnan johtajalla oikeus käyttää maapäivillä niiden valtuuskunnan jäsenten ääntä, jotka eivät itse ole läsnä istunnossa.

Valitkoon maapäivät puhemiehen, jonka vastuulla on puheenjohtaa maapäivien istuntoja ja vastata niiden sujuvuudesta. Puhemiehen ollessa estynyt, toimikoon puheenjohtajana puhemiehen valitsema sijainen. Päättäköön puhemies maapäivien koollekutsumisesta sekä säännönmukaisten istuntojen ajankohdista. Olkoon istunnoista kuitenkin tiedotettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei tuomioherran vahvistama erityisen painava syy vaadi kokoontumista kiireellisemmällä aikataululla. Mikäli puhemiestä ei ole, vastatkoon maaherra istuntojen puheenjohtamisesta.

Vastatkoon puhemies kaikkien maapäivillä toimitettavien henkilövaalien käytännön järjestelyistä. Puhemiehen ollessa ehdolla vaaleissa olkoon tämä estynyt toimimaan maapäivien puheenjohtajana ja vastatkoon tuolloin vaalien toimituksesta maapäiviä puheenjohtava puhemiehen sijainen.

Maapäivät kokoontukoon vain ja ainoastaan Prefektuurin mailla. Jos Prefektuurissa vallitsee sotatila ja tämä huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista, olkoon maapäivät mahdollista järjestää myös Prefektuurin maiden ulkopuolella. Päättäköön maapäivien sijainnin siirtämisestä maapäivien puhemies.

Maapäivillä olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

• Velvoite säätää uusia ja muokata olemassaolevia lakeja parhaaksi katsomallaan tavalla.
• Velvoite kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.
• Velvoite valita maaherra kuten tässä hallintosäännössä säädetään.

Omatkoon maapäivät seuraavat oikeudet:

• Oikeus säätää lakeja ja antaa ne maaherran allekirjoitettavaksi.
• Oikeus maaherran kieltäytyessä lain allekirjoittamisesta ottaa laki uuteen käsittelyyn ja saattaa se maaherrasta huolimatta muuttamattomana voimaan määräenemmistöllä.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.
• Oikeus nimittää omia luottamushenkilöitään oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama taloussuunnitelma.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran antama esitys sodan tai konfliktin julistamisesta jotain toista lääniä tai toimijaa vastaan määräenemmistöllä.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran esittämät nimitykset tai erottamiset sotaherran, kirstunherran ja daimion virkaan, sekä oikeus järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisia ennen päätöksentekoa.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä määräenemmistöllä maaherran esitykset Prefektuurin tuomioherran nimittämisestä viran olessa vapaa, tai tämän erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.
• Oikeus hyväksyä tai hylätä maaherran tai daimion muiden läänien tai toimijoiden kanssa neuvottelemat sopimukset.
• Oikeus asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa tämän toimissaan.
• Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.
• Oikeus nimittää ja erottaa maapäivien puhemies siten, kuten tässä hallintosäännössä säädetään.
• Oikeus esittää tuomioherralle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista virastaan ja tämän asettamista syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöllä.

---

ARTIKLA II: Rikoksista

“Ihmisiin ei tule luottaa.”

Seuraavat säännökset ovat asetettu varmistamaan järjestys Prefektuurissa sekä takaamaan yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus. Seuraavista rikoksista rangaistuksen määrittää tuomioherra, joka omaa korkeimman tuomiovallan Prefektuurin alueella.

I. YLEISET RIKOKSET

• Varkaus: Toisen omaisuuden tai irtaimiston lainvastainen vieminen.
• Murtautuminen: Kiinteistöön tai alueelle tunkeutuminen vastoin tuon alueen omistajan tai Prefektuurin viranhaltijan oikeutettua tahtoa tai käskyä.
• Ilkivalta: Toisen omaisuuden tahallinen rikkominen tai vahingoittaminen.
• Julkisrauhan häirintä: Kaupungin järjestyksen ja päivittäisen elämän häirintä esimerkiksi aiheuttamalla meteliä, väkivallalla tai sillä uhkailulla, tai yleisen kaaoksen levittämisellä. Tähän lukeutuu myös Prefektuurin viranomaisten laillisten käskyjen uhmaaminen.
• Rakennusvirhe: Poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen rakentaminen.
• Luvaton maankäyttö: Luvattoman kaivoksen, maatilan tai rakennuksen pystyttäminen, metsätalouden harjoittaminen tai muu luvaton Prefektuurin maiden hyödyntäminen.
• Pahoinpitely: Kohdistettu ja tahallinen väkivalta, tarkoituksenaan aiheuttaa tai aiheuttaen fyysistä vahinkoa toiselle.
• Murha: Toisen hengen oikeudeton riisto.
• Petos: Toisen huijaaminen tavoitellen rahallista tai muuta hyötyä. Tämän alle lukeutuu myös veronkierto.
• Maanpetos: Toiminta, joka aiheuttaa suoraa vahinkoa tai välitöntä vaaraa Prefektuurille tai Sarastuksen valtakunnalle. Tähän lukeutuu myös hallintosäännön rikkominen.
• Virkarikos: Viran myötä suodun valtuuden tai auktoriteetin väärinkäyttäminen.
• Aateluus: Toisten alistaminen vailla oikeuttavaa työsuhdetta. Tähän lukeutuu myös kruunun hallussapito.
• Rikoksen suunnittelu: Rikollisen teon valmistelu yksin tai useamman ihmisen kesken.
• Rikoksen yritys: Rikoksen yrittäminen kuitenkin siinä onnistumatta.
• Avunanto: Rikoksentekijän avustaminen tai yhteistyö etsintäkuulutetun henkilön kanssa.
• Velvoitteen laiminlyönti: Sitovan velvoitteen tai sopimuksen tahallinen rikkominen tai täyttämättä jättäminen.

II. RIKOKSET VIRTAA VASTAAN

“Ihminen seuraa maan lakia, maa taivaan, taivas Virran ja Virta oman luontonsa.”

Rikokset Virtaa vastaan koostuvat Mestarein kollegion neuvonnalla kielletyistä teoista, ja niihin syyllistyminen johtakoon tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Näiden tekojen kieltäminen on tarkoitus ohjata yhteiskunnan ja alamaisten hengellistä hyvinvointia, sekä suojella heitä Ikuiselta Liekiltä, joka ilman vartiota kasvaisi liian mahtavaksi matkaajille kohdata.

Virta on täydellinen. Se ei tunne hyvää, eikä liioin pahaakaan. Matkaajat, osana Virtaa, ovat yhtälailla luonnostaan täydellisiä. Matkaajan ja Virran luonteet eivät kuitenkaan kohtaa; siinä missä Virta on, matkaaja tekee. Tästä ristiriidasta juontuen, toimii matkaaja väärin. Tähän henkeen olkoon seuraava kiellettyä:

• Vituurein häpäisy.
• Laiton ihmisveren vuodatus.
• Vituurein pyhäkköjen vandalisointi.
• Epäkunnioittava käyttäytyminen temppelin mailla, tai temppelin rauhan loukkaaminen.
• Kulkijan tai mestarin opetuksen estäminen tai sen häiritseminen.
• Prefektuurin keskeisten periaatteiden ja arvojen suoranainen loukkaaminen ja julkinen väheksyntä Prefektuurin mailla.
• Valan tai lupauksen rikkominen, joka on vannottu Virran edessä, olipa se sitten lupaus liitosta tai vala uskollisuudesta.
• Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu toiselle kirjallisena.
• Valan tai lupauksen rikkominen, joka on annettu maapäiville tai maaherralle.

---

ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta

Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana ja yleisen turvallisuuden sekä rauhan ylläpitäjänä. Täten heille on annettu erityinen velvoite ylläpitää Prefektuurin lainsäädäntöä ja puolustaa Prefektuuria ja sen kansaa niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.

Soturistolla olkoot seuraavat velvoitteet kannettavanaan:

• Velvoite toimeenpanna kaikkia Prefektuurin alueen lakeja ja muita lainvoimaisia julistuksia.
• Velvoite toimia ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan.
• Velvoite tarjota heidän apuaan niille, jotka sitä Prefektuurin mailla tarvitsevat.
• Velvoite toimeenpanna Prefektuurin alueella annettuja lainvoimaisia tuomioita.

Omatkoon soturisto seuraavat oikeudet:

• Oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.
• Oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuksi.
• Oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä vaaraa aiheuttava rikollinen.

---

ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista

I. KANSALAISEN MÄÄRITELMÄ

Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra, Natain daimio tai maapäivät on myöntänyt kansalaisuuden. Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista velvoitteensa täyttämiseksi. Jokainen kansalaisen omaa tässä laissa säädetyt kansalaisen oikeudet ja jokainen Prefektuurissa vieraileva omaa tässä laissa säädetyt vieraiden oikeudet.

II. KANSALAISEN OIKEUDET

Prefektuurin kansalainen on luonnostaan vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten olkoot kansalaisille myönnetty seuraavat oikeudet:

• Oikeus matkata vapaasti ja saapua sekä poistua Prefektuurin mailta kuten he itse tahtovat.
• Oikeus puhua ja toimia vapaasti niin kauan, kun se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä.
• Oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa.
• Oikeus audienssiin kenen tahansa Prefektuurin hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja se voidaan sopia etukäteen.
• Oikeus suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä.
• Oikeus tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä, oli kyseessä sitten tavallinen talonpoika tai korkea aatelisherra.
• Oikeus asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa.
• Oikeus paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä, siten kuin laissa säädetään.
• Oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle, antaen kuitenkin vähintään kaksi päivää varoitusaikaa. Olkoon varoitusaikaa mahdollista lyhentää Prefektuurin kansalaisten enemmistön päätöksellä.
• Oikeus nousta aseisiin maaherraa tai muuta tyrannia vastaan, joka ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä, ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.

III. OPPINEIDEN OIKEUDET

Totuudenpolun oppineet ovat yhteiskunnassamme erityisessä asemassa. He ovat niitä, jotka kantavat taakkaa Totuuden oppien jaosta kansallemme, ja he ovat niitä, joiden harteilla yhteiskuntamme henkinen kehitys on. Heidän työnsä sujuvuuden varmistamiseksi olkoon heille myönnetty seuraavat oikeudet:

• Oikeus opettaa. Älköön kukaan estäkö munkkia tai mestaria jakamasta Totuuden oppeja tai levittämästä Virran sanaa Prefektuurin mailla.
• Oikeus yksityiseen oikeuteen. Omatkoon munkit ja mestarit oikeuden pyytää heitä koskevat oikeusasiat käsiteltäväksi yksityisesti heidän ja tuomioherran välillä, ja tuo pyyntö täytettäköön, ellei sen eväämiseksi ole erityisen painavaa tai poikkeuksellista syytä. Olkoon maaherralla kuitenkin oikeus seurata tätä käsittelyä.
• Oikeus antaa maaherralle ja maapäiville lausuntoja, jotka toimikoon hallinnolle suuntaviivoina ohjaamaan Prefektuurin kehitystä hengellisesti oikeaan suuntaan.

IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET

On kuningaskunnassa monta jaloksi tunnustettua ylimystä, jotka nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Kuitenkin, kuten Prefektuurin keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, “älköön yksikään ole Prefektuurin mailla oleva toisen yläpuolella”. Tämä muistaen, omatkoon Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit vieraiden oikeuksien lisäksi seuraavat erioikeudet:

• Oikeus audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa niin kauan, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja se voidaan sopia etukäteen.
• Oikeus majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.

V. VIERAIDEN OIKEUDET

• Oikeus puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä.
• Oikeus matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole heiltä erikseen rajoitettu Maaherran tai soturiston viranhaltijan toimesta.
• Oikeus suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.

---

ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta

I. VEROTUKSESTA JA LIIKETOIMINNASTA

Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Täten säädettäköön seuraavaa Prefektuurin talouden tasapainon ja rikkauden takaamiseksi:

• Prefektuurin taloutta ohjatkoon hallintosäännön kirjausten mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma, jonka tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat siitä, kuinka maaherra tulee johtamaan Prefektuurin varainkäyttöä ja talouden kehitystä.
• Olkoon voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.
• Olkoon veroprosentin suuruus sisällytetty maaherran taloussuunnitelmaan ja olkoon se päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla tässä lainkohdassa. Tällä hetkellä Prefektuurin veroprosentti olkoon 20%.
• Yleinen veroprosentti kattakoon kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan, sekä viikossa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.
• Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla tulee ilmoittaa maaherralle tai kirstunherralle.

ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta

I. NATAIN DAIMIOKUNTA

Prefektuurin maat ovat laajat, eikä kukaan johtaja hallitse yksin. Prefektuuri omaa yhden valtakunnan ainutlaatuisimmista ja arvokkaimmista alueista, Natain kirsikkasaaren ja tämän kehitystä ei tule sivuuttaa. Olkoon täten vastuu Natain kirsikkasaaren hallinnosta siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi.

Toimikoon daimio suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja olkoon daimiolla valtuudet hallita maataan vapaasti vastaten työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Sitokoon daimion valtuuksia vain maaherran sana, maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki.

II. DAIMION AUKTORITEETISTA JA VELVOITTEISTA

Daimion tehtävä on ylläpitää Natain päivittäistä järjestystä ja toimia Natain mailla maaherran vasallina ja tämän tahdon jatkeena. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Kuitenkin, kuten maaherra, myöskään daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on itsekin sidottu maapäivien tahtoon ja samoihin säädöksiin kuten kaikki kulkijat Prefektuurin mailla.

Daimiolla olkoon seuraavat velvoitteet kannettavanaan ja sitokoot ne häntä:

• Velvoite varmistaa Natain päivittäinen järjestys ja toiminta.
• Velvoite varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus Natain mailla.
• Velvoite varmistaa, että kaikki Natain asukkaita sitovat julistukset ja säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.
• Velvoite ruokkia Prefektuurin alati kasvavaa kirsikoiden tarvetta ja kehittää Natain saarta.

Omatkoon daimio seuraavat oikeudet:

• Oikeus antaa maapäiville esitys Natain paikallisen lainsäädännön muokkaamisesta. Olkoon oikeus tällaisen esityksen antamiseen rajattu vain Natain daimiolle.
• Oikeus kerätä kulloinkin voimassaolevassa taloussuunnitelmassa säädettyjä veroja Natain mailla.
• Oikeus nimittää sotureita, toimeenpanna tätä lainsäädäntöä ja toimeenpanna tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.
• Oikeus seurata Prefektuurin oikeudenkäyntejä ja esittää näissä oma näkemyksensä.
• Oikeus nimittää ja erottaa Natain viranhaltijoita.
• Oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten henkilöiden, toimijoiden ja läänien kanssa. Astuakseen voimaan vaatikoon sopimukset kuitenkin maapäivien hyväksynnän.
• Oikeus antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia ja käskyjä hätätilassa virallisen lainsäädännön puuttuessa, mutta kuitenkin perustuslain puitteissa. Olkoon nämä kuitenkin kumottavissa maapäivien päätöksellä.
• Oikeus myöntää Prefektuurin kansalaisuus valtakunnan alamaisille.

---