Lainsäädäntö:Peltava

Peltavan lainsäädäntö

R𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.

Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.

1. luku Herttuakunnan asema

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, ulkopoliittisena johtajana, lisäksi herttua tarvittaessa korvaa hovin nimittämättömiä virkamiehiä.

2 § Herttuan asema

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.

3 § Kultahovi

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana. Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

3.1 § Kultahovin jäsenet

Herttuan nimittämät Kultahovin jäsenet vastaavat läänin toiminnasta omilla toimialueillaan yhdessä Herttuan kanssa. Kultahovin jäsenet ovat virkansa puolesta Peltavan alhaisaatelisia. Kultahovissa toimivat virat ovat seuraavat;

• Lordikansleri
• Lääninvouti
• Käskynhaltija

Kultahovin jäsenillä on oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toimialueensa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun virassaan, toimien vain ja ainoastaan Peltavan herttuakunnan etujen mukaisesti.

3.2 § Kultahovin toimialueet

• Lordikansleri
• Työllistäminen, rakentaminen sekä muut Herttuan määräämät tehtävät. Käyttää ylintä käskyvaltaa Kultahovissa Herttuan poissa ollessa.
• Lääninvouti
• Talous-, verohallinto, lupa-asiat, kiinteistö- ja liiketila vuokraukset sekä myynnit ja muut Herttuan määräämät tehtävät.
• Käskynhaltija
• Laki- ja säädösasiat sekä niiden valvonta ja neuvonta niihin liittyvissä asioissa, kaartin johtaja suoraan Herttuan alaisuudessa sekä muut Herttuan määräämät tehtävät.

4 § Lainsäätöoikeus

Peltavan herttuakunnan pysyviä lakeja voi säätää ainoastaan Kultahovi äänestämällä. Lakiesitykset ja säädösmuutokset valmistelee Käskynhaltija Herttuan sekä Kultahovin toiveiden mukaisesti. Lakien voimaantulo vaatii Herttuan sekä Kruunun Oikeusmestarin hyväksynnän.

5 § Päiväkäskyt

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

6 § Tuomiovalta

Tuomiovaltaa käyttävät Peltavan Herttua sekä Käskynhaltija ja tämän nojalla voivat asettaa tuomion täyteenpanon. Herttuakunnan kaartilla on oikeus sakottaa läänin alueella pienistä rikkeistä (alle 50kr) ilman erillistä hyväksyntää Herttualta tai Käskynhaltijalta. Sakoista tulee kuitenkin toimittaa kopio Oikeuslaitokselle seurantaa ja arkistointia varten.

2. luku Kansalaisten oikeuksista ja velvotteista

1 § Oikeudet

Peltavan herttuakunnan kansalaisella on oikeus saada puolueetonta oikeutta, mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus sekä saada suojaa perusteettomalta uhalta. Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

1.1 § Itsepuolustuksesta

Kansalaisilla on oikeus puolustautua itseään kohdistuvaa hyökkäystä käyttämällä voimaa. Itsepuolustukseen ei lasketa toisen surmaamista, jossa voi syyllistyä tappoon, pahoinpitelyyn tai hätävarjelun liioittelemiseen. Kansalaispidätyksessä saa käyttää tavallisia pidätysvälineitä. Pidätyksessä ei saa käyttää liiallista väkivaltaa. Mikäli kansalainen on suorittanut pidätyksen tulee hänen toimittaa pidätetty viipymättä läänin kaartille. Kansalaispidätyksen saa suorittaa ainoastaan, jos epäilty on suorittanut tapon tai on etsintäkuulutettu.

1.2 § Vangin oikeudet

Tavallisella kansalaisella on joutuessaan pidätetyksi tai muutoin tekemisiin lain kanssa oikeus nimittää itselleen edustaja hoitamaan hänen asioitaan oikeudessa ja sen ulkopuolella. Edustaja ei kuitenkaan voi olla entuudestaan porttikiellon alainen Peltavaan tai karkoitettu. Vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa ja keskustella yksityisesti ilman, että kukaan on kuuntelemassa heidän keskusteluaan.

Ollessaan syytettynä rikoksesta vangille ei voida langettaa tuomiota mikäli hän ei tunnusta syyllisyyttään oikeuden edessä tai todisteet eivät riitä tuomioon asti. Vangeilla on oikeus maksutta ruokaan ja juomaan.

Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus valvotuissa olosuhteissa vastaanottaa vierailijoita kerran vuorokaudessa riittävästi etukäteen tehdyllä ennakkoilmoituksella. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa milloin vain, kunhan kirjallinen hakemus on tehty- ja hyväksytty Käskynhaltijan toimesta.

2 § Velvollisuudet

Jokainen tavallinen kansalainen on velvollinen noudattamaan Peltavan herttuakunnan ajantasaista lainsäädäntöä sekä noudattamaan Herttuan tai Kultahovin antamia päiväkäskyjä. Jokainen kansalainen on myös velvollinen osallistumaan reservin toimintaan mikäli ei ole estynyt ja näin ollen puolustamaan konfliktin aikaan herttuakuntaa.

3 § Erityisoikeudet ja aateluus

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin. 

3.1 § Ylhäisaateli

Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella.

3.2 § Alhaisaateli

Herttuan itsensä, tai Kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle. Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.

3.3 § Alhaisaatelisten virkoja

Peltavan alhaisaatelisille suojattuja virkoja Peltavan Herttuakunnassa ovat:

• Paroni
• Ritari
• Suurarkkitehti

3.4 § Aatelin oikeudet

• Ase privilegio oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.
• Haarniska privilegio oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä.

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

3. luku Oikeuslaitos ja turvallisuus

1 § Kaartin erioikeudet

Peltavan kaartilla on Kultahovin suoma oikeus pitää huoli herttuakunnan kansalaisten turvallisuudesta sekä eritoten Kultahovin jäsenten turvallisuudesta. Kaarti toimii Kultahovin alaisena. Kaarti vastaa toiminnastaan Kaartinkomentajalle ja Kaartinkomentaja Käskynhaltijalle. Kaartilla on lain suoma oikeus pidättää rikollisia ja rikoksista epäiltyjä. Kaartilaisilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus pidätetyille henkilöille kaartin tiloissa. Vartijoilla ei ole oikeutta suorittaa ruumiintarkastuksia kadulla ohikulkijoille ilman asianmukaista pidätystä, kaartin tiloihin viemistä sekä pidätyksen ja ruumiintarkastuksen kirjaamista ylös.

Kaartilla on oikeus suorittaa perusteellisia kotietsintöjä, vain mikäli heillä on Käskynhaltijan myöntämä lupa siihen tai tekeillä on vakava rikos, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa sivullisille, niin on kaartilaisella oikeus tulla toisen asuntoon ilman erillistä lupaa.

Kaartilaisilla on oikeus puolustautua ja käyttää väkivaltaa mikäli heihin tai sivullisiin kohdistuu välitön hengenvaara, jota ei muutoin ole mahdollista taltuttaa. Väkivallan käytöt tulee kirjata erikseen ylös viikkoraporttiin, ja mikäli väkivalta johti pidätykseen, vankirekisteriin myös. Väkivallan käyttö tulee olla mahdollisimman rajattua, ja sen ei pitäisi koskaan johtaa kuolemaan.

Kaartilaisilla ei ole oikeutta surmata tai julmasti henkisesti tai fyysisesti kaltoinkohdella vankejaan. Kaartilaisilla on myös velvollisuus toimittaa vangeille ruokaa ja juomaa maksutta. Oikeuslaitos ei kuitenkaan ole velvollinen ruokkimaan ja juottamaan vankeja, jotka tarkoituksellisesti kuluttavat nälkäänsä ja janoaan.

Lisäksi mahdolliset koituneet taloudelliset haitat korvattava vahingonkorvausmuodossa.

Kaartilaisilla on oikeus pitää epäiltyjä pidätettyinä ilman syytettä rikoksesta yhden päivän verran, jonka jälkeen epäilty täytyy päästää vapaaksi eikä häntä voida vangita uudelleen esittämättä syytettä. Kaartilla on oikeus syytteen esitettyään pitää epäiltyä vangittuna tutkintavankeudessa seitsemän vuorokautta, jonka aikana vartija suorittaa henkilölle rikostutkinnan tämän perusteella tehdään päätös asian viemisestä oikeuteen tai syyttämättä jättämisestä. Mikäli epäilty odottaa oikeuskäsittelyä tuomioistuimen tulee järjestää ja sopia syytetylle oikeudenkäynti viivyttelemättä ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä vangitsemisesta. Vankia ei kuitenkaan tule pitää tuomitsematta yli seitsemää päivää vangittuna.

2 § Vahingonkorvaukset

Pidätetyillä kansalaisilla, joille ei ole esitetty syytettä päivän sisällä vangitsemisesta on oikeus vaatia herttuakunnalta vahingonkorvauksia kirjallisesti laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Tutkintavankeudessa olevilla kansalaisilla, joille ei ole esitetty päätöstä oikeuteen viemisestä 2-7 vuorokauden sisällä vangitsemisesta on oikeus hakea kirjallisesti herttuakunnalta vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Oikeuskäsittelyä odottavilla kansalaisilla joiden oikeuskäsittelyn odottelu venyy yli kaksi viikkoa on oikeus vaatia herttuakunnalta kirjallisesti vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta. Korvauksia maksetaan säädetyn käytännön mukaisesti 1 kruunu jokaista laillisen vangitsemisajan ylittävää tuntia kohden (24kr per vuorokausi) ja korvauksesta tai menetetyistä tuloista ei ole mahdollista valittaa.

Pidätetyillä kansalaisilla on myös oikeus vaatia korvausta puutteellisesta ylläpidosta, mikäli heille ei tarjota riittävästi ruokaa ja juomaa. Puutteellisesta ylläpidosta maksetaan 5kr kertakorvaus per nälästä tai janosta johtuva kuolema. Korvausta ei makseta vangeille, jotka juoksevat ja hyppivät sellissään tahallisesti lisätäkseen nälkäänsä ja janoaan. Vangittuna olleista aiheettomista pahoinpitelyistä ja/tai tapoista ja murhista joihin kaartilaiset ovat osallisina nostetaan siviilikanne normaalin oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeuslaitoksella on normaalin oikeuskäytännön lisäksi velvollisuus tutkia perusteellisesti virkavirheen varalta kaikki pahoinpitely, tappo ja murhasyytteet joissa tapahtuman aikaan virassa olleet kaartilaiset ovat olleet osallisina. Mikäli kaartilainen on ollut paikalla, kun vanki on kuollut eikä ole ruokkinut/juottanut häntä, ja vanki on selkeästi ruokaa tai juomaa pyytänyt, niin kulut miinustetaan kaartilaisen palkasta.

Vahingonkorvaushakemukset tulee esittää Käskynhaltijalle kirjallisesti, jonka jälkeen Kultahovi käsittelee ne.

3 § Valitusoikeus

Alle 50 kruunun sakosta, jonka kaarti on kirjannut rikkeen tekijälle, tulee ensisijaisesti valitus osoittaa Oikeuslaitokselle. Valitus tulee kuitenkin tehdä kirjallisesti Oikeuslaitokselle ennen sakon eräpäivää.

Kansalaisilla on oikeus valittaa Oikeuslaitoksen langettamasta tuomiosta tai sakosta Herttualle kuukauden sisällä tuomion tai sakon langettamisesta. Herttuan tekemästä päätöksestä voi valittaa Kruunun Oikeusmestarille, jolloin Oikeusmestari tekee päätöksen valituksen pohjalta.

4 § Omaisuuden takavarikointi

Herttuakunnan kaartilla on oikeus takavarikoida sen asukkaan omaisuutta kattaakseen esimerkiksi sakkojen maksun. Oikeuden käyttö vaatii Käskynhaltijan kirjallisen luvan. Takavarikoinnin aikana Lääninvoudin tulee olla paikalla, joka määrittelee takavarikoitavan tavaran arvon, perustuen Kruunun sekä Herttuakunnan markkinoihin.

Oikeudenkäynnin päätöksenä voidaan myös langettaa omaisuuden takavarikointi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa on harjoitettu laittomasti luvanvaraista liiketoimintaa, voidaan tällöin takavarikoida rikoksentekovälineet.

5 § Reservi

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

5.1 § Reservin velvollisuudet

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

5.2 § Reservin oikeudet

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka kiinniottaa rikoksestä epäilty.

4. luku Rikoslaki

1 § Yleisen järjestyksen häirintä

Joka

1. esiintyy julkisella paikalla juopuneena tai nauttii päihteitä julkisella paikalla,
2. esiintyy valheellisesti virkamiehenä, aatelisena tai muuna erioikeuksia tai asemaa omaavana henkilönä,
3. häiritsee julkista rauhaa,
4. laiminlyö porttikieltoaan,
5. luvatta tunkeutuu kielletylle alueelle,

tulee tuomita yleisen järjestyksen häirinnästä sakkoon enintään 50kr tai vankeuteen enintään viikoksi.

2 § Yksityisrauhan häirintä

Joka

1. luvatta tunkeutuu toisen asuntoon,
2. luvatta tunkeutuu muuhun yksityiseen tilaan,
3. luvatta kuuntelee yksityistä keskustelua, jota hänelle ei ole tarkoitettu,
4. ahdistelee toista,
5. häiritsee aatelia,

tulee tuomita yksityisrauhan häirinnästä sakkoon enintään 50kr tai vankeuteen enintään viikoksi.

3 § Anastaminen ja luvaton käyttö

Joka

1. näpistää repusta toisen omaisuutta,
2. varastaa toisen omaisuutta,
3. kavaltaa toisen omaisuutta,
4. luvattomasti käyttää toisen omaisuutta,

tulee tuomita anastamisesta sakkoon enintään 100kr tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

4 § Rikokset herttuakunnan taloutta vastaan

Joka

1. kiertää veroja,
2. laittomasti harjoittaa yritystoimintaa,
3. harjoittaa luvattomasti luvanvaraista yritystoimintaa,
4. lahjoo virkahenkilöä oman edun vuoksi,

tulee tuomita rikoksesta herttuakunnan taloutta vastaan sakkoon enintään 200kr tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

5 § Yksityistalouteen kohdistuvat rikokset

Joka

1. rikkoo kirjallista sopimusta,
2. harjoittaa vilpillistä kaupankäyntiä,
3. harjoittaa vilpillistä yrityskilpailua,
4. rikkoo tekijänoikeussuojaa,

tulee tuomita yksityistalouteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 100kr tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

6 § Vapauteen kohdistuvat rikokset

Joka

1. riistää toiselta vapauden,
2. kiristää toista,
3. laittomasti uhkailee toista,

tulee tuomita vapauteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 200kr tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

7 § Väkivaltarikokset

Joka

1. aiheuttaa toiselle fyysistä vahinkoa,
2. riistää toiselta hengen,
3. suunnitellusti surmaa toisen,

tulee tuomita väkivaltarikoksesta sakkoon enintään 400kr tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

8 § Virkavallan vastustaminen

Joka

1. estää tai hankaloittaa virkavallan toimia,
2. vastustaa pidätystä,
3. uhmaa virkavallan käskyjä tai toimivaltaa,

tulee tuomita virkavallan vastustamisesta sakkoon enintään 100kr tai vankeuteen enintään viikoksi.

9 § Väärinkäytös virkamiehenä

Joka virkamiehenä

1. laiminlyö hänelle annettuja lainvoimaisia käskyjä,
2. hyväksikäyttää asemaansa sopimattomasti,
3. rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä,
4. vastaanottaa lahjuksia,

tulee tuomita väärinkäytöstä virkamiehenä sakkoon enintään 200kr tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

10 § Osallisuus rikokseen ja rikoksen yrittäminen

Joka

1. yrittää suorittaa rikosta,
2. toimii rikoskumppanina toiselle,
3. avustaa toista rikoksen suorittamisessa,
4. yllyttää toista rikoksen suorittamiseen,
5. suunnittelee suorittavansa rikosta,

tulee tuomita syytöstä koskevan pykälän mukaisesti sakkoon enintään 100kr tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

11 § Hätävarjelu

Joka

1. aiheuttaa toiselle itsepuolustuksena kohtuuttomasti vahinkoa,
2. aiheuttaa toisen kuoleman itsepuolustuksena,
3. aiheuttaa liiallista vahinkoa kansalaispidätyksen aikana,

tulee tuomita hätävarjelun liioittelemisesta sakkoon enintään 100kr tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

12 § Herttuakunnan vastainen toiminta

Joka

1. anastaa herttuakunnan omaisuutta,
2. pettää herttuakunnan,
3. käyttää luvatta herttuakunnan maata,

tulee tuomita herttuakunnan vastaisesta toiminnasta sakkoon enintään 1000kr tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

5. luku Talouslaki

1 § Verovelvollisuus

Pääpykälän teksti.

1.1 § Verovapaus

Herttua voi niin halutessaan myöntää verovapauden oikeustoimikelpoiselle henkilölle.

1.2 § Kaupankäyntivero

Arkkukaupassa, käsikaupassa sekä yritysmyynnissä on 15 % vero, joka maksetaan Lääninvoudin ohjeistamalla tavalla. Mikäli henkilö ei hoida verovelvollisuuttaan, syyllistyy hän Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen.

1.3 § Kirjanpito

Jokaisen yrityksen tulee pitää tarkkaa kirjanpitoa liikevaihdostaan. Kirjanpidon jättäminen vajaaksi tai toimittamatta on tuomittavaa Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti. Kaupankäynnin veron maksun yhteydessä tulee toimittaa verotuskaudelta kirjanpito, johon on listattuna käsikaupan tuotot sekä maksettavan veron määrä. Kirjanpito tulee toimittaa verotuskauden päätyttyä Lääninvoudille. Mikäli liikkeellä ei ole tuloja verotuskaudella, voidaan kirjanpito toimittaa myös seuraavalla verokaudella, ellei liiketoiminta pääty ennen sitä.

1.3.1 § Arkkukaupat

Arkkukauppojen tuloja tai veron määrää ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa, sillä verot maksetaan arkkukaupasta suoraan herttuakunnalle.

3 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisilla on oikeus harjoittaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa Lääninvoudille. Mikäli ilmoitusta ei ole tehty ja henkilö harjoittaa liiketoimintaa, syyllistyy hän Rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen.

4 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat toimialat ovat luvanvaraisia ja niiden harjoittamiseen tulee olla Lääninvoudin myöntämä lupa. Läänillä on oikeus periä luvista maksu.

1. kaivostoiminta
2. maataloustoiminta
3. mehiläistarhaus
4. uhkapelitoiminta
5. kalastustoiminta
6. metsästystoiminta
7. hevosten kasvatus ja hoito

Mikäli lupaa ei ole myönnetty ja henkilö harjoittaa luvanvaraista toimintaa, syyllistyy hän Rikoslain 4 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuun rikokseen.

6. luku Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, joka voi jakaa sitä aatelisille tai myöntää alamaisilleen maankäyttöoikeuksia.

2 § Maankäyttöoikeus

Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Herttuakunnalla on oikeus myös päättää ehdoista, joilla maata saa käyttää. Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan, mikäli katsoo sen läänille haitalliseksi.

3 § Rakennusluvat

Kaikelle rakentamiselle tulee hankkia lupa herttualta. Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää, voidaan Kultahovin tai Herttuan päätöksellä purkaa.

4 § Luvattomat rakennukset

Herttuakunnalla on oikeus takavarikoida ja purkaa rakennukset, joiden rakentamiseen ei ole myönnetty Herttuan lupaa.

7. luku Kulttuurilaki

1 § Tekijänoikeussuoja

Tekijänoikeussuoja on Kultahovin tai Kulttuuriviraston myöntämä virallinen lain takaama suoja yksityishenkilöiden tai järjestöjen taiteellisille teoksille. Herttuakunnan Kulttuurivirastolle myydyt tai lahjoitetut teokset ovat tekijänoikeussuojattuja välittömästi. Tekijänoikeussuojan saaneiden teosten kopiointi tai esittäminen omana teoksena on rangaistavaa Rikoslain 4 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisesti.

2 § Vaakunan käyttösuoja

Vaakunan käyttösuoja seuraa Sarastuksen Heraldisen Seuran vaakunarekisteriä. Kaikki rekisteröidyt vaakunat ovat suojattuja, ja niiden luvaton käyttö on rangaistavaa Rikoslain 4 luvun 3 §:n 4 momentin mukaisesti.

3 § Tapahtuman järjestäminen

Tapahtumien järjestäminen on tervetullutta Herttuakunnan alueella. Tapahtumasta tulee kuitenkin tehdä kirjallinen ilmoitus Kaartinkomentajalle vähintään viikkoa ennen tapahtumaa.