Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

Harmion lainsäädäntö

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Herttuakunnalle.

Valtalaki

I Luku - Yleistä

1 § Harmion Herttuakunta

Harmion Herttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Herttua Steevulle läänittämä maa. Herttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Herttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.

Tässä lainsäädännössä Harmion Herttualla tarkoitetaan Herttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Herttualla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan Herttua Steevua.

2 § Herttuakunnan lakien soveltaminen

Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Herttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.

Vain ja ainoastaan Harmion Herttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä.

3 § Herttuakunnan alue

Harmion Herttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Herttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Herttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.

4 § Herttuan valta

Harmion Herttuakunnan Herttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Herttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Herttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Herttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Herttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan. Harmion Herttua vastaa Herttuakunnan lain tulkinnasta.

Herttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Herttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Herttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Herttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden. Herttua voi myös valtuuttaa Harmion alaisen vasallin, tai Herttuakunnan palkkaaman virkamiehen harjoittamaan kenttäoikeutta, kuitenkin niin että henkilö tarkastetaan Oikeusmestarilla ennen valtuutuksen antoa.

5 § Kruunun intressi

Mikäli Kruunulla tai Herttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.

Harmion Herttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Herttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.

6 § Herttuakunnan vartiosto

Harmion Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Herttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Herttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Herttuakunnan tuomioistuimelta.

Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Herttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Herttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.

Herttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Herttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Herttuakunnan alueella Herttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Herttualle. Herttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.

7 § Harmion tuomioistuin

Harmion Herttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Herttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Herttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.

8 § Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti

Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Herttuan ja Harmion Herttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Herttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Herttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Herttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.

Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Herttuan päätöksellä muusta Harmion Herttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.

Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Herttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Herttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;

Kenraalikuvernööri, neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Herttuan ohjeistuksen mukaisesti.

Maaherra, neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.

Komentaja, johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.

9 § Maanomistus

Kaikki maa on Kruunun, hänen majesteettinsa omistuksessa.

Hänen majesteettinsa omistaa kaiken valtakunnan maan, mutta voi antaa maa-alueen valtakunnan alamaisen hoidettavaksi erillisellä mandaatilla. Näin ollen puhuttaessa maa-alueen vuokraamisesta, myynnistä, omistamisesta tai muusta omistussuhteesta tässä lainsäädännössä, tarkoitetaan tällä ainoastaan oikeutta käyttää ja hallinnoida asiaan kuuluvaa maa-aluetta Harmion Herttuakunnan alaisuudessa.

II Luku - Julistukset

1 § Herttuan päiväkäsky

Harmion Herttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi ilmoittaa uuden lainsäädännön astumisesta voimaan, kumota voimassa olevan lainsäädännön taikka yksittäisen lakipykälän, ilmoittaa Herttuan ja Harmion Herttuakunnan päätöksistä, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen päätöksiin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin Harmion viranomaisten ja paikallishallinnon päätöksiin. Herttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Herttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Herttua toisin sanoo. Herttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Herttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion muihin viranomaisiin ja tuomioistuimeen nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion virkamiesten että Harmion tuomioistuimen yläpuolella. Herttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Herttua Steevu.

2 § Päiväkäskyn julkaisu

Herttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Herttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Herttua itse.

III Luku - Herttuakunnan neuvosto

1 § Neuvosto

Herttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Herttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Herttuan konsultointi Harmion Herttuakuntaa koskevissa asioissa, Herttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Herttuaa Harmion Herttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Herttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään antanut.

2 § Neuvoston kokoontuminen

Neuvosto kokoontuu aina Herttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Herttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Herttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Herttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.

3 § Sotaneuvosto

Merkittävän Harmion Herttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Herttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Herttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Herttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Herttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Herttuan johdolla. Herttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.

4 § Neuvoston kokoonpano

Ohessa määrätään Harmion Herttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Herttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.

Käskynhaltija (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Herttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.

Oikeuskansleri, toimii Herttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.

Kaupunginvouti, johtaa Herttuakunnan pääkaupunkia Herttuan toiveiden mukaisesti.

Suurarkkitehti, avustaa Herttuaa Herttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.

Linnanvouti, johtaa ja vastaa Herttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös Herttuanvirastosta. Toimii Herttuan toiveiden mukaisesti.

Harjulanlaakson Kenraalikuvernööri, johtaa ja vastaa Kenraalikuvernementin toiminnasta Herttuan alaisuudessa.

Laki vartiostosta

I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet

1 § Harmion vartiosto

Herttuakunnan turvallisuudesta vastaa Herttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa Herttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.

Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Herttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Herttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.

2 § Etsintäkuulutukset

Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Herttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Herttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Herttua.

3 § Rikosten tutkiminen

Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.

4 § Herttuakunnan turvallisuus

Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Herttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Herttuakunnan lakien, säädösten ja Herttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Herttuakunnan alueella.

5 § Etsinnät ja takavarikot

Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.

6 § Haarniskan ja aseen kantaminen

Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Herttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Herttuakunnan virkamiehillä, Herttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella, on teko rangaistava.

Tuomioistuinlaki

I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos

1 § Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos

Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Herttua itse. Herttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Herttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Herttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Herttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Herttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Herttuakuntaa Herttuan itsensä alaisuudessa.

Harmion oikeuslaitos koostuu siis Herttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Herttuan alaisuudessa.

2 § Vilppi ja virkarikos

Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Herttua kaikki asiaan liittyvät toimet.

3 § Päätöksestä valittaminen

Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Herttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Herttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.

Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki

I Luku - Verolaki

1 § Vero

Harmion Herttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Herttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Herttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.

2 § Veroprosentti ja veron toimitus

Harmion Herttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 0 prosenttia myyntihinnasta. Herttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla, kuitenkin tiedottaen asiasta Rahamestaria ja tehden eriävästä veroprosentista lisäyksen Herttuakunnan lainsäädäntöön. Eriävästä veroprosentista annetaan myös erillinen Herttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Herttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Herttualle.

3 § Myynti Herttuakunnan ulkopuolelle

Harmion Herttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Herttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Herttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Herttuan päiväkäskyllä.

4 § Vapauttaminen verosta

Herttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Herttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.

5 § Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa

Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Herttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 150 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.

II Luku - Maankäyttölaki

1 § Maankäyttö

Harmion Herttuakunnan maankäyttöä valvoo Herttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Herttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Herttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Herttualta tai rakennusvirastolta.

Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.

2 § Kaavoitus

Herttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Herttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Herttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.

3 § Suuret rakennusprojektit

Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Herttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.

4 § Herttuakunnan maanvuokraus

Harmion rakennusvirastolla on Herttuan myöntämä lupa vuokrata Herttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Herttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Herttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.

Herttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.

5 § Maa-alueen tarkoitus

Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Herttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Herttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.

6 § Provisio

Harmion Herttuakunta voi myöntää Herttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Herttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Herttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.

III Luku - Yrityslaki

1 § Yrityksen perustaminen

Harmion Herttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Herttuakunnan vakituinen asukas, Herttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Herttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Herttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:

1) Yrityksen nimi,

2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,

3) Yrityksen varsinaiset omistajat,

4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,

5) Ilmoituksen jättäjän nimi.

Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Herttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään 2 Kr suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).

2 § Aloitusraha ja tuet

Harmion Herttuakunnassa perustettu yritys tai Herttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Herttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Herttua.

Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Herttuakunnalta tukia, joko Herttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Herttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Herttua.

3 § Yritykset kaivostoiminnassa

Mikäli Harmion Herttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Herttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Herttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:

1) Yrityksen nimi,

2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,

3) Yrityksen varsinaiset omistajat,

4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,

5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,

6) Ilmoituksen jättäjän nimi.

4 § Yrityksen purkaminen

Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Herttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:

1) Yrityksen nimi,

2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,

3) Yrityksen varsinaiset omistajat,

4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,

5) Ilmoituksen jättäjän nimi.

Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Herttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.

Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Herttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.

5 § Myönnetty monopoli

Herttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Herttuakunnassa. Harmion Herttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.

6 § Laiton monopoli

Taho, joka ilman Herttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista, on tuomittava laittomasta monopolista.

IV Luku - Sopimuslaki

1 § Sopimukset

Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.

2 § Rikkeet ja riidat

Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Herttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.

3 § Aatelin sopimukset

Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.

Laki Herttuakunnan säädyistä

I Luku - Harmion säädyt

1 § Herttuakunnan säädyt

Harmion Herttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;

Aateliset

He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Herttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Herttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.

Papisto

He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Herttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.

Porvaristo

He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Herttuakunnan alueella, pitäen Herttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.

Alamaiset

He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.

Jokainen Herttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Herttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.

2 § Herttuakunnan alamaisuus

Jokainen Harmion Herttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Herttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.

3 § Karkoitus

Harmion Herttuakunnasta karkoitettu menettää Herttuakunnan alamaisuuden, kaiken Herttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Herttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.

II Luku - Harmion aatelisto

1 § Aatelisto

Aatelisarvot myönnetään Herttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Herttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;

Markiisi, annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.

Kreivi, annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Herttuakuntaa tämän alaisena vasallina.

Linnakreivi, annettakoot ansioituneelle ja uskolliselle Herttuakunnan alamaiselle, joka pitää hallussaan linnaa ja maa-aluetta.

Varakreivi, annettakoot ansioituneelle alamaiselle, joka toimii kreivin tai linnakreivin edustajana, tai hallussapitää omaa maa-aluettaan, mutta joka ei ole yhtä laaja tai erioikeuksiltaan merkittävä verraten kreivin ja linnakreivin omistuksiin.

Paroni, kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.

Vapaaherra, myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Herttuakunnan hyväksi. Tai vapaakaupungin hallituksen johtajalle virkasuhteen ajaksi.

Baronetti, henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Herttuaa kohtaan.

Ritari, annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Herttuakuntaa, sen asukkaita, Herttuaa ja valvonut Herttuan sanan toteutumista.

Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Herttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle.

2 § Aatelisarvon myöntäminen

Aatelisarvon myöntää aina Harmion Herttuakunnan Herttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Herttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.

3 § Aatelisarvon riistäminen

Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Herttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.

III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet

1 § Aatelin velvoitteet

Harmion aateli on nimitetty Herttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Herttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Herttuakuntaa ja Herttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;

Velvoite raportointiin, mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Herttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Herttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.

Velvoite kehittämiseen, jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Herttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Herttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Herttuan mahdollistamalla tavalla.

2 § Aateliston erioikeudet

Aatelinen, joka Herttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;

Oikeus kantaa haarniskaa, olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Herttuakunnan alueella.

Oikeus tulla kuulluksi, olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Herttuan kanssa.

Oikeus kartanoon, olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Herttuakunnan alueelta.

Verovapaus, olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Herttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.

Oikeus Herttuan tuomioon, olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus Herttuan pitämään oikeudenkäyntiin.

Oikeus kaksintaisteluun, olkoot Herttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.

Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan aatelistoa, jonka Herttua itse aateliin on nimittänyt.

IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet

1 § Porvariston velvollisuudet

Harmion Herttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;

Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Herttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.

2 § Porvariston erioikeudet

Harmion Herttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Herttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;

Oikeus edustukseen, porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Herttuan erillisellä päiväkäskyllä.

Oikeus verohelpotukseen, porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Herttuan päiväkäskyn mukaan.

Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Herttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Herttuakunnan alueella asuvat.

V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet

1 § Kiinniotto-oikeus

Jokaisella Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Herttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.

2 § Itsepuolustus

Harmion Herttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.

3 § Oikeus ravintoon

Jokaisella Harmion Herttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.

4 § Sota- tai poikkeustilassa

Harmion Herttuan julistaessa sota- tai poikkeustilan koko Herttuakunnan tai tietylle Herttuakunnan alueelle ovat Harmion Herttuakunnan alamaiset velvoitettuja seuraavaan;

1) Jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen laskettakoot Herttuakunnan vartioston nostoväkeen ja olkoot velvollisia ilmoittautumaan palvelukseen lähimmällä Herttuakunnan vartioston toimipaikalla. Nostoväki varustetaan Herttuakunnan toimesta.

2) Mikäli käsketään, jokainen Harmion Herttuakunnan alamainen olkoot velvoitettuja palaamaan takaisin Harmion Herttuakunnan maa-alueelle, mikäli ovat Harmion ulkopuolelle poistuneet.

3) Kaikkien tärkeiden resurssien, muun muassa raudan, kullan ja muiden metallien että yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien myynti Herttuakunnan ulkopuolelle tulee keskeyttää välittömästi. Mahdolliset tappiot myynnin keskeyttämisestä korvataan Herttuakunnan puolesta, joko valuuttana tai materiaaleina mikäli itse Herttuakunta ei osta muuten ulkomaille myytyjä tuotteita.

4) Jokainen Harmion Herttuakunnassa vankeusrangaistusta suorittava olkoot rangaistuksen aikana Herttuakunnan alamaiseen verrattavissa. Mikäli vankeusrangaistusta suorittava toivoo, voi tämä suorittaa koko rangaistuksensa tai osan rangaistuksestaan Harmion Herttuakunnan vartioston palveluksessa.

Laki avioliitosta

I Luku - Avioliitto

1 § Avioliiton solmiminen

Avioliiton voi solmia Herttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Herttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Herttuan lupa.

2 § Solmiminen ja purkaminen

Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Herttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.

3 § Avioliitto omaisuuden kanssa

Harmion Herttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.

4 § Aikaisemmat avioliitot

Harmion Herttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.

5 § Avioliitot eläimien kanssa

Eläin, joka on Herttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Herttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.

Laki karkoituksesta

Tarkennusta karkoitukseen liittyen.

I Luku - Karkoitus

1 § Karkoittaminen

Harmion Herttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Herttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Herttuakunnan alueelle, ilman Herttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.

2 § Karkoituksen poistaminen

Vain Harmion Herttua voi mitätöidä HeHrttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.

Laki uskonnosta

I Luku - Tunnustetut uskonnot

1 § Uskonnon harjoittaminen

Harmion Herttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Herttuan tunnustamia uskoja.

2 § Uskonnon tunnustus

Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Herttuakunnan asukas Herttualta itseltään. Vain Harmion Herttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Herttuakunnan alueella. Herttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.

3 § Tunnustamattomat uskonnot

Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Herttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.

4 § Uskonnolliset tuomioistuimet

Harmion Herttuakunnan alueella voi toimia Herttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Herttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.

Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Herttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.

5 § Ystävämieliset uskot

Harmion Herttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Herttuan toimesta, seuraavat oikeudet;

Oikeus maa-alueeseen, oikeus pyytää ja hallinnoida Herttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.

Oikeus tonttiin, oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.

Vain ja ainoastaan Herttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.

Vasallilaki

I Luku - Harmion Herttuakunnan vasallit

1 § Vasallit

Harmion Herttuakunnan ja Herttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Herttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.

2 § Vasallien oikeudet

Harmion Herttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.

Vasallien yleiset erioikeudet:

Maa-alueen hallinnointi, Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.

Asuinkeskusten perustaminen, omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.

Kauppasuhteet, omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.

Kenttätuomio, omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.



Muut erioikeudet:

Verotus, omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.

Lainsäätöoikeus, omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Herttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Herttuan hyväksyntä.

Oikeus tulliin, omaa oikeuden asettaa tulleja Herttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.

Verovapaus, on vapaa Herttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Herttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.

Oikeus vartioon, omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.

3 § Vasallin nimitys

Harmion Herttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Herttua voi nimittää Harmion Herttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Herttua katsoo sopivaksi.

4 § Läänitykset ja hallintoalueet

Tämä pykälä säätää Herttuakunnassa esiintyvistä läänityksistä ja hallintoalueista. Alla on lueteltuna ja selitettynä erilaiset läänitykset ja hallintoalueet ylimmästä alimpaan;

1) Kenraalikuvernementti, suurlääni, jonka hallitsija on virkasuhteessa.

2) Kuvernementti, hallintoalue, jonka hallitsija on virkasuhteessa.

3) Markiisikunta, markiisin johtama läänitys.

4) Kreivi- ja linnakreivikunta, kreivin tai linnakreivin johtama läänitys.

5) Vapaaherrakunta, vapaaherran johtama läänitys.

5 § Läänityksen ja hallintoalueen hallinto

Läänitykset ja hallintoalueet tarkoittavat tässä lainsäädännössä Herttuakunnan alaisia vasalleita, mikäli näille vasallin asema on suotu. Herttua päättää läänitystä myöntäessään tai hallintoaluetta perustaessaan, kuka maa-aluetta hallitsee tai millä tavalla maa-aluetta hallitseva hallinto valitaan. Herttua voi myöntää läänityksen tietylle henkilölle, tai julistaa erillisen järjestelmän, jolla hallitus läänitykselle nimitetään.

Läänityksen omistus ja perinnöllinen siirtyminen jälkeläisille, pääasiassa jokainen myönnetty läänitys, joka ei ole Kenraalikuvernementti tai Kuvernementti on tietyn yhden henkilön omistuksessa ja tulee noudattamaan perinnöllistä siirtymistä.

Kenraalikuvernementin ja Kuvernementin hallitsijat ovat aina virkasuhteessa, täten halliten maa-aluetta Herttuan puolesta ja tämän tahtoa seuraten.

Herttuan päätöksellä läänitykselle tai hallintoalueelle voidaan julistaa vaaleilla valittava hallinto, tämä käytännössä voi tarkoittaa muun muassa kuvernöörin tai paikallisen kreivin valintaa erillisellä äänestyksellä, taikka parlamentin perustamista alueelle.

Harmion Herttualla on oikeus mielensä mukaisesti vaihtaa paikallista hallintoa, tai purkaa paikallisen hallinnon kokonaisuudessaan, sekä palauttaa suoraan Herttuan haltuun paikallinen läänitys taikka hallintoalue.

II Luku - Vapaakaupungit

1 § Vapaakaupunki

Vapaakaupunki on kaupunki, jolla on osittaisia itsehallinnollisia oikeuksia. Vapaakaupungin perustamiseen vaaditaan Herttuan kirjallinen lupa, ja erillinen julistus. Vapaakaupungit eivät ole kenenkään yksittäistä omaisuutta, ja toimivat aina oman parlamenttinsa johdolla, joka koostuu oman kaupungin asukkaista. Vaikkakin kaupungissa on läsnä oma parlamentti, toimii kaupunki Herttuan alaisuudessa ja tämän armosta. Vapaakaupunki on hallintoalue.

2 § Vapaakaupungin hallinto

Vapaakaupungin hallinto koostuu kahdesta osasta, parlamentista ja hallituksesta. Kumpikin, niin parlamentti kuin hallitus tulee koostua vain paikallisista asukkaista. Kaupungin hallitus valitaan parlamentin päätöksellä ja tämän esityksestä. Vapaakaupungin parlamentti valitaan puolestaan Herttuan antaman ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin että parlamentti vaihtuu jokaisen kuukauden vaihteessa. Uuden parlamentin myötä vaihtuu myös kaupungin hallitus. Hallinnon kokoonpanosta;

Parlamenttia johtaa Nimismies, joka valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä parlamentin keskuudesta tämän ensimmäisessä kokouksessa. Nimismies toimii parlamentin puheenjohtajana ja vastaa kokouksien koolle kutsumisesta, sekä johtaa mahdollista kaupungin vartiostoa. Nimismies ei voi toimia samaan aikaan kaupungin hallituksessa.

Hallitusta johtaa Vapaaherra, jolle myönnetään aateluus ja vapaaherran titteli virkasuhteen ajaksi. Hallitus koostuu pääasiassa vapaaherrasta ja neuvoksista, joita ovat lakineuvos/oikeusneuvos ja talousneuvos. Hallinnolliset tehtävät jaetaan hallituksen jäsenten kesken hallitusta valittaessa, kuitenkin niin että vapaaherra johtaa ja vastaa hallituksen toiminnasta.

Vapaakaupungin hallitus vastaa kaupungille annetuista velvoitteista ja kaupungin oikeuksien harjoittamisesta, sekä johtaa kaupunkia parlamentin ohjeistuksen mukaisesti. Poislukien vartiosto, josta vastaa parlamentin puheenjohtaja.

Rikoslaki

I Luku - Rikoslain soveltaminen

1 § Soveltamisesta Harmion Herttuakunnassa

Harmion Herttuakunnan alueella ja Herttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Herttuakunnan lakia.

2 § Törkeät rikokset

Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Herttuaan, Herttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.

II Luku - Rikoksesta rankaiseminen

1 § Rankaiseminen

Harmion Herttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Herttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.

Harmion tuomioistuin ja Herttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.

Tämän lainsäädännön ja tässä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.

2 § Tuomitun oikeudet

Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.

III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset

1 § Kotirauhan häirintä

Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".

2 § Julkisrauhan häirintä

Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.

3 § Virkamiehen häirintä

Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.

4 § Häiriköinti

Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.

5 § Rikokseen yllyttäminen

Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.

6 § Varkaus, ryöstö ja anastus

Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.

IV Luku - Rikokset Herttuakuntaa vastaan

1 § Puolueettomuuden vaarantaminen

Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.

2 § Virkarikos

Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Herttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.

4 § Lahjuksista

Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.

5 § Maanpetos

Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Herttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Herttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Herttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Herttuakunnalle.

6 § Vartioston vastustaminen

Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.

7 § Rikoskumppanuus

Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.

8 § Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos

Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.

9 § Uskon esto ja pilkkaus

Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Herttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.

10 § Kaupankäynnin estäminen

Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Herttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.

V Luku - Väkivaltarikokset

1 § Murha

Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.

2 § Tappo

Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.

3 § Pahoinpitely

Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.

4 § Päällekarkaus

Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.

VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset

1 § Varkaus

Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.

2 § Murto

Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.

3 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.

4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.

5 § Perätön syytös

Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Herttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Herttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta.

6 § Ilkivalta

Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.

VII Luku - Muut rikokset

1 § Avunanto

Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.

2 § Rikoksen yritys ja suunnittelu

Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.

3 § Etsintäkuulutetun auttaminen

Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.

4 § Maanpetturin auttaminen

Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.

5 § Luvaton maankäyttö

Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Herttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.

6 § Luvaton harjoittaminen

Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.

7 § Laiton monopoli

Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.

8 § Muun lain tai säädöksen rikkominen

Muun Harmion Herttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.