Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Sydänvesi” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
Termesh (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty hallintolaki, rikoslaki, talouslaki, palkkasoturilaki, mehiläislaki ja avioliittolaki
 
ElkkuSorsa (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(15 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
= Hallintolaki =
{{Mbox|image={{EsineKuvake|oak_sign|vanilla=oak_sign|size=50}}|text=<big>'''Viimeisimmät lakimuutokset'''</big>
<br>


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lain sana |
'''31.7.2025:''' Lisätty riita-asiat


Sisältö = Tämä lakipaketti pätee kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.
'''22.7.2025:''' Päivitetty lainsäädäntö uuden hallinnon mukaiseksi
 
'''7.7.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä uuden herttuan mukaiseksi.
 
'''11.3.2025:''' Päivitettiin lainsäädäntöä Polkukansain Yhteisön perustuskirjan mukaiseksi tuomiosta valittamisen osalta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuatar |  
== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =
 
Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =
 
Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.


Sisältö = Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttuatar Tulililja.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Herttuan asema
| Sisältö =
Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.
{{Alapykälä
| Nro          = 2.1
| Otsikko      = Perimyssääntö
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Päiväkäskyistä |
Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.


Sisältö = Herttuattar voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat Sydänvedellä asuvaa sekä jokaista Sydänvedellä oleskelevaa.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Linnanvouti |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.2
| Otsikko     = Vallasta luopuminen
| Sisältö =


Sisältö = Linnanvouti on herttuattaren oikea käsi, joka sijaistaa herttuatarta tämän poissaollessa.
Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.
 
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =
Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Käskynhaltija |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Päiväkäskyt
| Sisältö =


Sisältö = Käskynhaltija on herttuattaren neuvonantaja lakiin liittyvissä sekä muissa oikeudelliseissa asioissa.  
Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}
}}
== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Oikeuslaitos
| Sisältö =
Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.


{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Kaartinkomentaja |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Oikeuskansleri
| Sisältö =
 
Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.


Sisältö = Kaartinkomentaja johtaa Sydänveden kaartia ammattimaisella ja rautaisella otteella. Kaartinkomentaja vastaa läänin turvallisuudesta ja on vastuussa oikeuden toimeenpanosta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 7 | Otsikko= Suurarkkitehti |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Hovioikeus
| Sisältö =
 
Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.


Sisältö = Suurarkkitehti on rakennuslaitoksen johtaja ja vastaa läänin infrastruktuurin kehittämisestä. 
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Rikosoikeus
| Sisältö =
Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 8 | Otsikko= Rangaistusmenetelmistä |  
Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.
 
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =
 
Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.
 
{{Rivinvaihto}}
 
Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.


Sisältö = Sydänveden herttuakunnan tuomioistuimet voivat määrätä seuraavanlaisia rangaistusmenetelmiä: sakko, vankeustuomio, häpeärangaistus, hukutus, kivitys, karkoitus läänistä, pakkotyö tai muu rikokseen sopiva rangaistus.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 9 | Otsikko= Lainsäädäntövalta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.2
| Otsikko     = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =


Sisältö = Vain ja ainoastaan Sydänveden herttuatar voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.  
Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.
}}
 
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 10 | Otsikko= Tuomiovalta |
Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.


Sisältö = Tuomiovalta kuuluu herttuattarelle ja linnanvoudille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Riita-asia
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 11 | Otsikko= Tuomioistuin |
Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.


Sisältö = Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö.
{{Rivinvaihto}}
}}


= Rikoslaki =
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.


==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 3.1
| Otsikko      = Riita-asian sovittelu
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus |
Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.


Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.2
| Otsikko     = Riita-asian ratkaisu oikeudessa
| Sisältö =
 
Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.


Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Kaarti
| Sisältö =
Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen |
Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.


Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.
{{Alapykälä
}}
| Nro          = 4.1
| Otsikko      = Kaartinkomentaja
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu |
Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.


Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.2
| Otsikko     = Kaartin erityisasema
| Sisältö =
 
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.


Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.


Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.
}}
}}
}}


==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====
== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Yleistä
| Sisältö =
 
Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Rikoksen törkeys
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.
Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =


Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.
Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Väkivaltarikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Tappo
| Sisältö =


Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.
Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.2
| Otsikko     = Murha
| Sisältö =


Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.
Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen |  
{{Alapykälä
 
| Nro         = 2.3
Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, perhettään tai omaisuuttaan käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.
| Otsikko     = Päällekarkaus
| Sisältö =


Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}
}}


==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 2.4
| Otsikko      = Uhkailu
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Näpistys |
Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}


Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava näpistyksestä.
{{Alapykälä
| Nro          = 2.5
| Otsikko      = Vapaudenriisto
| Sisältö =


Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Omaisuusrikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Ryöstö
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.
Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Omaisuuden tuho |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.2
| Otsikko     = Näpistys
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti tuhoaa toisen henkilön omaisuutta tarkoituksenmukaisesti, tulee tuomita omaisuuden tuhosta.
Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.


}}
}}


==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 3.3
| Otsikko      = Laiton haltuunotto
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen |
Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}


Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.
{{Alapykälä
| Nro          = 3.4
| Otsikko      = Murto
| Sisältö =


Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Talousrikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.1
| Otsikko     = Petos
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.
Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.


}}
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen |
Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.


Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden kaarti tulkitsee ja määrittää sen, mikä katsotaan kulloinkin raskaaksi aseekssi.
{{Rivinvaihto}}
Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttuattarelta, linnanvoudilta tai käskynhaltijalta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Maanpetos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.2
| Otsikko     = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.


Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan tai vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =


==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu |
Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.


Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, tuomittakoon uhkailusta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Vapauden riistäminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.2
| Otsikko     = Oikeuden estäminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.


Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Nimen väärentäminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.3
| Otsikko     = Maanpetos
| Sisältö =
 
Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.


Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, tuomittakoon nimen väärentämisestä.
}}
}}


==== ''VI Luku - Julkisesta taloudesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.4
| Otsikko      = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Veropetos |
Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.


Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta, tulee tuomita veropetoksesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.5
| Otsikko     = Kunnianloukkaus
| Sisältö =


Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.  
Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.
 
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 6
| Otsikko      = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =


= Laki taloudesta =
{{Alapykälä
| Nro          = 6.1
| Otsikko      = Lahjonta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero |
Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.


Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuattarelle kymmenen prosenttia veroa.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 6.2
| Otsikko     = Virkavirhe
| Sisältö =


Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, kaivostoiminta, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.
{{Rivinvaihto}}
Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttuatar tai linnanvouti.


}}
}}
}}
== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Aateluus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verovapaus |
Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.


Sisältö = Sydänveden herttuatar voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille vapautuksen verojen maksamisesta. Vapautus toteutetaan päiväkäskyllä tai erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttuatar tapauskohtaisesti.
{{Rivinvaihto}}
}}


= Palkkasoturilaki =
Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =


Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.
- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttuatar tai käskynhaltija.
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.
 
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Ulkomainen aatelinen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.


Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}
}}
}}


= Laki mehiläisistä =
== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Verotus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta |
Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.


Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus |
Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.


Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuattaren myöntämä lupa.
{{Alapykälä
}}
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Kaupankäyntivero
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet |
Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.


Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset |
Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.


Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2§:n sekä VI Luvun 2§:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.
}}
}}


= Laki avioliitosta =
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Kiinteistövero
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Avioliiton solmiminen |
Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.


Sisältö = Avioliiton voi solmia Sydänveden herttuakunnassa tuomiovallan omaava henkilö tai Kalpean tähden kirkon edustaja.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Liiketoiminta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimus avioliitosta |
Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.


Sisältö = Avioliiton solmimisen edellytyksenä on sen solmimista varten toimitettu sopimus avioliitosta, jonka molemmat aviopuolisot ovat hyväksyneet.  
{{Alapykälä
| Nro          = 2.1
| Otsikko      = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sopimuksessa tulee olla kirjattuna sopija- eli aviopuolisoiden nimet ja asuinpaikat, sekä sopimuksen päivämäärä.
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Sopimus avioliitosta toimitetaan 1§:n mukaisesti avioliiton solmivalle henkilölle.
- Kasinotoiminta.
 
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Avioliiton vahvistaminen |  
== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Maanomistus
| Sisältö =
 
Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.


Sisältö = Toisessa läänissä solmittu avioliitto voidaan vahvistaa voimassaolevaksi myös Sydänveden herttuakunnassa. Vahvistettu avioliitto on oikeudellisesti sama asia, kuin Sydänvedellä solmittu avioliitto.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Vahvistamisen vaatimuksena on se, että Sydänvedellä tuomiovaltaa omaavalle henkilölle toimitetaan aviopuolisoiden sopima sopimus avioliitosta.
 
Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.
 
}}
 
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.
 
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Avioliiton voi vahvistaa se, joka voi myös solmia avioliiton 1§:n mukaisesti.
 
Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.
 
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Todistaminen oikeudenkäynneissä |  
== Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Uskonvapaus
| Sisältö =
 
Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.


Sisältö = Aviopuolisoiden ei tarvitse todistaa toistaan vastaan oikeudenkäynneissä taikka muutoin rikostutkintaan liittyen.
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Uskonnolliset rakennukset
| Sisältö =
Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Avioero |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Uskonnollinen häirintä
| Sisältö =
Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.


Sisältö = Sydänveden herttuakunnassa solmitut avioliitot puretaan Sydänveden hovioikeuden päätöksellä ja avioeron voi aloittaa kumpi tahansa aviopuolisoista.
}}
{{Rivinvaihto}}
Jos toisessa läänissä solmittu ja 3§:n mukaisesti Sydänvedellä vahvistettu avioliitto purkautuu siinä läänissä, jossa se on solmittu, purkautuu avioliitto myös Sydänveden herttuakunnassa ilman erillistä käsittelyä.
}}
}}

Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2025 kello 16.39

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Sydänveden herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina rajatonta valtaa kuninkaan vallan jatkeena.

1.1 § Herttuakunnan neuvosto

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

2 § Herttuan asema

Sydänveden herttuakunnan hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

2.1 § Perimyssääntö

Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.

Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.

Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.

2.2 § Vallasta luopuminen

Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.

3 § Lainsäätöoikeus

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

Oikeuslaki

1 § Oikeuslaitos

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

1.1 § Oikeuskansleri

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

1.2 § Hovioikeus

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

2 § Rikosoikeus

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

2.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

2.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

3 § Riita-asia

Jokainen Sydänveden asukas, sekä jokainen Sydänveden asukkaan kanssa Sydänvedellä voimassa olevan sopimuksen solminut, on oikeutettu tuomaan riita-asian oikeuskanslerin tietoon ja mahdollisuuksien mukaan saamaan sen käsitellyksi.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

3.1 § Riita-asian sovittelu

Oikeuskansleri on tämän pykälän mukaisen riita-asian tiedoksi saaneena velvollinen järjestämään mahdollisuuksien mukaan asiasta sovittelun.

3.2 § Riita-asian ratkaisu oikeudessa

Mikäli osapuolet eivät suostu sovitteluun oikeuskanslerilla on mahdollisuuksien mukaan velvollisuus järjestää asiasta häviävän osapuolen kustantama oikeudenkäynti.

4 § Kaarti

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

4.1 § Kaartinkomentaja

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

4.2 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

5.5 § Kunnianloukkaus

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateluus

Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

1.1 § Aatelin erioikeudet

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,

- Oikeus verovapauteen,

- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä

- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

1.2 § Ulkomainen aatelinen

Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

1.2 § Kiinteistövero

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on 50 penniä kuutiota kohden.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

Laki uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta

1 § Uskonvapaus

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon ja sen harjoittamiseen, kunhan se ei vastusta herttuakuntaa, sen hallintoa tai keskushallintoa.

1.1 § Uskonnolliset rakennukset

Uskonnon edustajalla on oikeus rakentaa uskonnollinen rakennus läänin maalle lääninhallinnon luvalla.

1.2 § Uskonnollinen häirintä

Toisen henkilön laillisen uskon estäminen, vainoaminen tai syrjiminen on kielletty, ja ken niin tekee syyllistyy uskonnolliseen häirintään. Tähän sisältyvät esimerkiksi inkvisitioiden toimet.

Sisällys