Lisää toimintoja
lisätty puuttuvii linkkei |
Qn2 (keskustelu | muokkaukset) p Tarkennettu kappaletta Veilismin perinnöstä neutraalimmaksi ja poistettu ylimääräiset tummennetut sanat kirjoitusohjeen mukaisesti |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Veilismi''' on [[Valtiokansleri|Valtiokanslerin]] kehittämä aate, jota kansanliike [[Ashenveil]] | '''Veilismi''' on [[Valtiokansleri|Valtiokanslerin]] kehittämä poliittinen ja yhteiskunnallinen aate, jota kansanliike [[Ashenveil]] pyrki aikanaan levittämään. Se perustuu ajatukseen meritokratiasta, omavaraisuudesta ja tehokkaasti hajautetusta hallinnosta. Veilismi nousi esiin vastalauseena Hallan kaltaisille keskittyneille valtajärjestelmille, joissa valta ja resurssit kerääntyivät pienen eliitin käsiin kansan kustannuksella. | ||
=== '''Periaatteet''' === | === '''Periaatteet''' === | ||
==== | ==== Hallinto ==== | ||
Veilismin mukaan hallinto tulee jakaa kahteen osaan: piiri- sekä keskusvaltaan | Veilismin mukaan hallinto tulee jakaa kahteen osaan: piiri- sekä keskusvaltaan. | ||
* Keskusvalta hoitaa pääkaupungin asiat ja valvoo piiriläänien toimintaa. | |||
* Piiriläänit hallitsevat niitä alueita, joihin keskusvallan resurssit eivät ulotu. | |||
Suurissa lääneissä piiriläänit ovat välttämättömiä, kun taas pienissä lääneissä niitä ei tarvita lainkaan. Näin hallinto pysyy joustavana ja mukautuu kunkin alueen erityispiirteisiin. | |||
==== | ==== Meritokratia ==== | ||
Veilismi korostaa sekä yhteisön | Veilismissä yksilön aseman tulee perustua täysin tämän omiin suorituksiin. Sukulaissuhteet, maine tai taloudellinen asema eivät saa määrittää yhteiskunnallista arvoa. Meritokratian periaate pyrkii palkitsemaan yritteliäisyyttä ja ahkeruutta, jolloin yhteiskunnan johtoasema on aina parhaiden käsissä. | ||
==== Omavaraisuus ==== | |||
Läänin tulee pyrkiä mahdollisimman suureen itsenäisyyteen resurssien ja tuotannon saralla. Ulkopuolisesta kaupasta ja tuonnista ei tule tehdä järjestelmän perustaa, vaan talouden tavoitteena on kestävyys ja riippumattomuus. Näin vältetään tilanne, jossa kansa olisi sidottu muiden tahtoon. | |||
==== Yhtenäisyys ja identiteetti ==== | |||
Veilismi korostaa sekä yhteisön että yksilön merkitystä. Yhteisö on järjestelmän kokonaisuuden ydin, mutta yksilön panosta ei saa unohtaa. Tavoitteena on järjestelmä, joka ei jätä ketään ulkopuolelle. | |||
Keskitetty työnhakujärjestelmä takaa sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon. Yhtenäinen identiteetti syntyy siitä, että jokainen tuntee kuuluvansa samaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen. | |||
=== Veilismin suhde Ashenveiliin === | |||
Ashenveil oli ensimmäinen järjestö, joka pyrki toteuttamaan Veilismin periaatteita käytännössä. Sen lyhytaikainen toiminta ja lopulta epäonnistuminen kuitenkin osoittivat, kuinka vaikeaa aatteen toteuttaminen oli vastustavien voimien keskellä. Vaikka Ashenveil hajosi, Veilismi jäi elämään omana ideologisenaan perintönään. | |||
=== Perintö === | |||
Tänä päivänä Veilismi ei ole erityisen tunnettu aate valtakunnassa. Niiden keskuudessa, jotka sen kuitenkin tuntevat, Veilismin maine on usein kiistanalainen. Toiset pitävät sitä utopistisena järjestelmänä, joka ei voi toimia käytännössä. Toiset näkevät sen todellisena vaihtoehtona nykyiselle hallintomallille, sillä sen keskiössä on kansan hyvinvointi ja ansioiden perusteella jaettu valta. | |||
Nykyinen versio 22. helmikuuta 2026 kello 23.36
Veilismi on Valtiokanslerin kehittämä poliittinen ja yhteiskunnallinen aate, jota kansanliike Ashenveil pyrki aikanaan levittämään. Se perustuu ajatukseen meritokratiasta, omavaraisuudesta ja tehokkaasti hajautetusta hallinnosta. Veilismi nousi esiin vastalauseena Hallan kaltaisille keskittyneille valtajärjestelmille, joissa valta ja resurssit kerääntyivät pienen eliitin käsiin kansan kustannuksella.
Periaatteet
Hallinto
Veilismin mukaan hallinto tulee jakaa kahteen osaan: piiri- sekä keskusvaltaan.
- Keskusvalta hoitaa pääkaupungin asiat ja valvoo piiriläänien toimintaa.
- Piiriläänit hallitsevat niitä alueita, joihin keskusvallan resurssit eivät ulotu.
Suurissa lääneissä piiriläänit ovat välttämättömiä, kun taas pienissä lääneissä niitä ei tarvita lainkaan. Näin hallinto pysyy joustavana ja mukautuu kunkin alueen erityispiirteisiin.
Meritokratia
Veilismissä yksilön aseman tulee perustua täysin tämän omiin suorituksiin. Sukulaissuhteet, maine tai taloudellinen asema eivät saa määrittää yhteiskunnallista arvoa. Meritokratian periaate pyrkii palkitsemaan yritteliäisyyttä ja ahkeruutta, jolloin yhteiskunnan johtoasema on aina parhaiden käsissä.
Omavaraisuus
Läänin tulee pyrkiä mahdollisimman suureen itsenäisyyteen resurssien ja tuotannon saralla. Ulkopuolisesta kaupasta ja tuonnista ei tule tehdä järjestelmän perustaa, vaan talouden tavoitteena on kestävyys ja riippumattomuus. Näin vältetään tilanne, jossa kansa olisi sidottu muiden tahtoon.
Yhtenäisyys ja identiteetti
Veilismi korostaa sekä yhteisön että yksilön merkitystä. Yhteisö on järjestelmän kokonaisuuden ydin, mutta yksilön panosta ei saa unohtaa. Tavoitteena on järjestelmä, joka ei jätä ketään ulkopuolelle.
Keskitetty työnhakujärjestelmä takaa sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon. Yhtenäinen identiteetti syntyy siitä, että jokainen tuntee kuuluvansa samaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen.
Veilismin suhde Ashenveiliin
Ashenveil oli ensimmäinen järjestö, joka pyrki toteuttamaan Veilismin periaatteita käytännössä. Sen lyhytaikainen toiminta ja lopulta epäonnistuminen kuitenkin osoittivat, kuinka vaikeaa aatteen toteuttaminen oli vastustavien voimien keskellä. Vaikka Ashenveil hajosi, Veilismi jäi elämään omana ideologisenaan perintönään.
Perintö
Tänä päivänä Veilismi ei ole erityisen tunnettu aate valtakunnassa. Niiden keskuudessa, jotka sen kuitenkin tuntevat, Veilismin maine on usein kiistanalainen. Toiset pitävät sitä utopistisena järjestelmänä, joka ei voi toimia käytännössä. Toiset näkevät sen todellisena vaihtoehtona nykyiselle hallintomallille, sillä sen keskiössä on kansan hyvinvointi ja ansioiden perusteella jaettu valta.