Konfliktisäännöt

Vallankaappaukset ja konfliktit

Sarastuksessa on mahdollista aloittaa konflikteja, joiden suuruus ja tarkoitus voi vaihdella yksittäisen henkilön kertaluontoisesta hyökkäyksestä isompiin sotiin tai vallankaappauksiin. Konflikteissa on lähtökohtaisesti vähintään toisena osapuolena jokin lääni tai autonominen alue. Valtiota, eli kuningasta, kohtaan ei saa edes yrittää vallankaappausta tai aloittaa konfliktia.

Konflikti katsotaan alkaneeksi mikäli pelaajan motivaattori mille tahansa tappamiselle, ryöstelylle tai muulle häiriönteolle johtuu tarpeesta heikentää jonkin läänin tai maankäyttöluvan alaisen alueen asemaa systemaattisesti tai suunnitellusti ja/tai tavoitteena on saada etuasema edellä mainittuja kohtaan tällä toiminnalla. Mikäli toiminta täyttää yllä mainitut konfliktin määritelmät sille on haettava keskushallinnolta lupa. Näin ollen konfliktiksi luetaan myöskin monet, varsinaista sotatilaa lievemmätkin tilanteet ja kahakat.

Konfliktin aloittajalla tulee aina olla perusteltu syy konfliktin aloittamiseen. Viimekädessä syyn riittävyydestä päättää keskushallinto konfliktiluvan myöntämisen yhteydessä. Konfliktin ei lähtökohtaisesti tule olla ensisijainen keino ratkaista erimielisyyksiä. Kun konfliktin aloittajalla on hyväksyntä konfliktille keskushallinnolta, ei ylläpito lähtökohtaisesti puutu konfliktin kulkuun ellei sääntöjä rikota.

Yleisesti konflikti tulkitaan päättyneeksi, kun konfliktitoimet loppuvat, jompikumpi osapuoli luovuttaa tai keskinäinen sopimus saadaan aikaiseksi. Jos konflikti päättyy osapuolten väliseen sopimukseen, sopimus on aina vahvistettava vielä keskushallinnon kautta.

Pienemmisä konflikteissa, jollainen voisi olla esimerkiksi kertaluontoinen yksittäisen pelaajan hyökkäys tai tuhotyö, hyökkäyksestä ei ole pakollista ilmoittaa etukäteen.

Jos konfliktissa on kyse sodasta ja/tai tarkoituksena on vallata toiselta puolelta maa-alueita vaaditaan aina erikseen sodanjulistus ja hyökkäysilmoitus:

• Sodanjulistus annetaan aina pelissä kirjeitse tai discordissa läänin ilmoituskanavalla. Mitään epäselviä huuteluita tai muita ei voida pitää sodanjulistuksena. Sodanjulistuksesta tulee käydä ilmi kohdelääni. Julistus on annettava aina vähintään 4 päivää ennen mahdollista hyökkäystä. Sodanjulistuksen jälkeen kaikki osapuolet katsotaan olevan mukana konfliktissa, ja voivat tehdä hyökkäysilmoituksia.
• Hyökkäysilmoitus annetaan myös aina vain pelissä kirjeitse tai discordissa läänin ilmoituskanavalla, eikä epäselviä huuteluita tai muita lasketa ikinä hyökkäysilmoitukseksi. Hyökkäysilmoituksesta tulee käydä ilmi hyökkäyksen aloituksen tarkka kellonaika, hyökkäyksen kaikki kohteet sekä hyökkäyksen tavoite. Ilmoitus on annettava aina vähintään 24 tuntia ennen hyökkäystä, ja vain yksi hyökkäys / sota / päivä. Sodanjulistuksen ensin tehneellä läänillä on oikeus hyökätä ensin.

Puolustamatta jättäminen ei ole syy, jonka nojalla voi väittää vastustajan antaneen liian vähän aikaa reagoida.

Mikäli konflikti venyy ilman, että kumpikaan osapuoli virallisesti luovuttaa eivätkä osapuolet pääse keskinäiseen sovintoon lopputuloksesta, keskushallinto voi päättää konfliktin ja antaa päätöksen lopputuloksesta. Keskushallinto voi päättää konfliktin esimerkiksi julistamalla toisen osapuolen voittajaksi tai julistamalla tasapelin. Tämän menettelyn on kuitenkin tarkoitus olla aivan viimeinen tapa päättää konflikti, ja pelaajilta toivotaan pelisilmää siitä, milloin konflikti on hävitty omalta osalta.

Kaikki aluevaihdot, korvaukset, vallanvaihdot ym. konfliktien jälkeen tulee suorittaa ilman toiselle osapuolelle aiheutuvaa haittaa ja tämän tahallinen vaikeuttaminen on ehdottoman kiellettyä. Konflikteista tai niiden jälkipuinnista ei tule aiheutua haittaa sivullisille pelaajille, esimerkiksi sotaan osallistumattomien taloja ei saa takavarikoida ilman sotaan liittymättömiä perusteita.

Kaikki varkaus- ja grief-säännöt pätevät myös täysimääräisesti konfliktien aikana. Ainoa poikkeus tähän on piiritystilanteet, joissa alempana tarkempaa tietoa.

Piiritystilanteet

Sarastuksessa on mahdollista piirittää linnoja, linnakkeita ja muita linnoitettuja asemia, kaupunkeja, kyliä ym. mikäli katsoo sen tarpeelliseksi konfliktin kannalta.

Edellytyksenä piiritykselle on virallinen konfliktitila.

Piiritystilanteissa edellytetään erityistä roolipelihenkeä, etenkin kummankin joukon komentajalta. Lähtökohtaisesti komentaja on myös vastuussa joukkonsa toimista osakseen.

Edellytykset

Piiritystä varten puolustajan on sitouduttava siihen, että linnoitettu kohde saattaa vaurioitua hieman piirityksen aikana, sekä siihen, että tiettyjen piiritysvaiheiden aikana linnakkeesta ei saa poistua ennen, kuin piiritys on päättynyt. Piiritystilanteen aikana linnoitetusta kohteesta ei saa kaivaa tunnelia tai muuta salakäytävää ulos, mutta ennen konfliktia tehtyjä salakäytäviä saa käyttää ja linnoitettua kohdetta saa muutoin rakentaa ja kehittää.

Piirittäjän tulee sitoutua pysyttelemään linnoitetun kohteen lähellä siten, että tilannetta voidaan vielä realistisesti kutsua piiritykseksi. Mikäli piirittäjän joukosta merkittävä osa poistuu piiritystilanteesta, lasketaan piiritys puretuksi.

Taisteluvaihe

Taisteluvaiheen aikana hyökkääjällä on oikeus tikkaiden asettamiseen sekä porttien ja ovien murtamiseen. Muurien ja muiden seinämien reunoilta on myöskin sallittua rikkoa muutamia palikoita mikäli ne eivät ole selkeästi osa vahvaa rakennetta. Tämä tarkoittaa että yksittäisillä napeilla, muuriblockeilla, luukuilla tai muilla yksinkertaisiksi katsottavilla rakenteilla ei tikapuilla kiipeämistä voi estää. Lukittujen ovien vierestä palikoiden rikkominen oven ohittamiseksi on sallittua, ja porttiin saa tehdä vain yhden pelaajan mentävän aukon,

Myös puolustaja saa olla aktiivinen ja tehdä vastahyökkäyksen ulos piirityskohteesta.

Piirityksen päättymisestä

Piiritys päättyy, kun jompikumpi osapuoli voi julistaa itsensä realistiseksi voittajaksi. Puolustaja käytännössä voittaa aina, kun linnoitettu kohde pysyy heidän hallussaan. Hyökkääjä voittaa, kun koko linnoitettu kohde on heidän hallussaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Epäselvissä lopputuloksissa päätöksen lopputuloksesta tekee keskushallinto.