Lainsäädäntö:Perustuslaki

Tämä asiakirja on Sarastuksen perustuslaki. Sarastuksen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Perustuslaki turvaa yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeuden toteutumista yhteiskunnassa.

Perustuslaki on luotu lähtökohtaisesti täydentämään palvelimen sääntöjä.

Perustuslain rikkomisesta rangaistaan tilanteen mukaan. Mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi keskushallinnon antama varoitus, mahdollisen vasallisopimuksen purkaminen sekä viimeisenä keinona kansalaisuuden riistäminen.

1 § Valtiosääntö

Sarastuksen kuningaskunta on absoluuttinen monarkia. Valtiota johtaa kuningas.

2 § Valtiollisten tehtävien jako

Lainsäädäntövaltaa ja ylintä tuomiovaltaa kuningaskunnassa käyttää oikeusmestari. Kuningaskunnan talouden ylin päätöksentekovastuu on rahamestarilla. Hallitusvaltaa kuningaskunnassa ylläpitää kruununneuvosto, johon kuuluvat edellämainittujen lisäksi kuningas sekä ylipapitar.

3 § Valtionuskonto

Kruunun ainut tunnustama uskonto on Kalpean Tähden Usko. Uskonsanan jakamisesta, tulkitsemisesta ja doktriinista vastaa ylipapitar.

4 § Valtakunnan alue

Kaikki valtakunnan maa-alue kuuluu kruunulle, ja on jakamatonta. Valtakunnan täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt (myöhempänä alamaiset) voivat hoitaa kruunun mandaatilla heille erikseen määrättyjä maa-alueita.

Mikäli maa-alue ei ole jo olemassaolevasti tietyn asukkaan hoidossa, voivat alamaiset hakea valtuuksia alueen hoitamiseen vapaamuotoisesti kruunulta. Hoidettavan alueen rajat on määriteltävä ehdottoman tarkasti, eikä niiltä saa poiketa ilman kruununneuvoston hyväksyntää.

Kruunun maiden luvaton käyttö (sisältäen, muttei rajoittuen esimerkiksi pientä suurempiin rakennelmiin tai muuhun organisoituun toimintaan) ilman alueen hoitosuhdetta on kielletty ilman keskushallinnon erillistä lupaa.

4.1 § Alueen hoitosuhteen vaatimukset

Aluetta hoitavalla alamaisella (jäljempänä vasalli) on velvollisuus taata alueellaan valtion asettamien velvoitteiden toteutuminen sisältäen, muttei rajoittuen pankkipalvelut, puolueeton tuomioistuin sekä mahdollisuus toteuttaa uskontoa.

4.2 § Alueen hoitosuhteen muutokset

Vasallilla on halutessaan oikeus yksipuolisella ilmoituksella kruunulle luovuttaa alue toisen alamaisen hoidettavaksi. Mikäli kruununneuvosto yksipuolisella päätöksellään jossakin tilanteessa toteaa alueen hoitoa laiminlyötävän, on kruunulla oikeus periä hoitosuhde takaisin itselleen ilman ennakkoilmoitusta. Kruununneuvostolla on oikeus periä alue takaisin itselleen myös mikäli on ilmeisen selvää, että vasalli on ottanut hoitaakseen liian suuren alueen, jota ei tosiasiallisesti aio hoitaa.

Poikkeuksellisissa tilanteissa (sisältäen, muttei rajoittuen sota- tai kriisitilanteet) kruunun alamainen voi esittää vaatimuksensa kruununneuvostolle tietyn maa-alueen laillisesta hoitosuhteesta, sen nykyisestä hoitosuhteesta poiketen. Mikäli kruununneuvosto toteaa vaatimukset päteviksi, on alamaisella oikeus saattaa vaatimukset täytäntöön kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

4.3 § Lainsäätöoikeus

Vasallilla on oikeus säätää ja kumota omaa aluettaan koskevia lakeja ja säädöksiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa valtakunnan lainsäädännön kanssa. Laki säädetään täyttämällä lakiehdotus ja toimittamalla se oikeusmestarille.

Oikeusmestarin tulee viivytyksettä tarkistaa onko laissa ristiriitaisuuksia valtakunnan lain kanssa ja varmistuttuaan lakiehdotuksen laillisuudesta hyväksyä se osaksi lakikokoelmaa.

Vasalli vastaa lainsäädäntönsä toimeenpanosta itse. Alueen lakikokoelman tulee olla selkeästi dokumentoitu ja kaikille saatavilla (wikissä).

4.4 § Oikeuslaitoksen työntekijät

Vasallilla on oikeus palkata alueelleen lainkäyttövaltaa käyttäviä alamaisia, ja velvollisuus ylläpitää puolueetonta tuomioistuinta.

Tuomiovaltaa (esimerkiksi tuomari tai muut vastaavat nimikkeet) käyttävien alamaisten tulee olla nuhteettomia ja luotettavia, ja heidän valintansa tulee hyväksyttää oikeusmestarilla. Lainvalvontatehtäviä hoitavia alamaisia (esimerkiksi vartijoita) ei tarvitse erikseen hyväksyttää.

Tuomiovaltaa käyttävien ja lainvalvontatehtäviä suorittavien alamaisten esimies on lähtökohtaisesti vasalli tai muu vasallin tehtävään nimittämä alamainen, ja he ovat tälle työsuhteessa.

Lainkäyttövaltaa käyttävien alamaisten toimivalta rajoittuu lähtökohtaisesti ainoastaan heidät palkanneen vasallin alueen sisäpuolelle, mutta vasalleilla on oikeus keskinäisellä sopimuksella poiketa tästä käytännöstä.

4.5 § Verotusoikeus

Vasallilla on oikeus verottaa toimijoita oman alueensa sisällä. Verotuksen yksityiskohtien tulee löytyä alueen lainsäädännöstä, ja verotus hyväksytetään muun lainsäädännön yhteydessä. Vasalli vastaa itse alueensa verotuksen toimeenpanemisesta.

4.6 § Maankäyttöoikeus

Tilanteissa joissa kruunu ei näe tarkoituksenmukaiseksi myöntää aluetta hakevalle alamaiselle täyttä vasallin arvoa, voi kruunu silti myöntää alueelle maankäyttöluvan.

Maankäyttölupa sallii erikseen rajatun alueen maan käytön esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen sekä kohtuulliseen rakentamiseen, mutta alueella ei ole esimerkiksi verotus- tai lainsäätöoikeutta. Alueen ei myöskään tarvitse täyttää vasallien hoidettavilta alueilta vaadittavia vaatimuksia. Maankäyttöluvan tarkemmat yksityiskohdat määritellään kruunun ja maata käyttävän alamaisen välisessä sopimuksessa.

5 § Kansalaisuus

Kaikki kruunun maa-alueilla asuvat täysivaltaiset oikeustoimikelpoiset henkilöt ovat alamaisia, ellei heiltä tätä titteliä ole erikseen kruunun toimesta riistetty. Alamaisuus voidaan riistää esimerkiksi karkotuksella, josta lisää pykälässä 8.

6 § Perustuslakituomioistuin

Kruunulla on oikeus valtakunnan etua edellyttävissä tilanteissa ottaa alamaisten rikosasioita käsiteltäväkseen perustuslakituomioistuimessa. Tämä voi käsittää esimerkiksi laajat ja/tai eri alueiden väliset rikossarjat tai tilanteet, joissa kruununneuvosto kokee ettei alamainen ole saanut puolueetonta oikeutta alueen tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen tuomarina toimii oikeusmestari, muu kruunun määrittämä taho tai äärimmäisissä tapauksissa kruununneuvosto.

7 § Pankkilaitos

Sarastuksessa on yksi pankkilaitos, Kruunun pankkilaitos, sekä yksi valuutta, kruunu. Alamaisilla ei ole oikeutta perustaa omia pankkilaitoksiaan tai painaa omia valuuttojaan.

7.1 § Pankkiasioinnin järjestäminen

Vasallin hoidossa olevalla alueella on oltava vähintään yksi pankin toimipiste, jossa työskentelee vasallin palkkaama pää- tai sivutoiminen pankkivirkailija.

Vasallin on lähtökohtaisesti tarjottava pankin palveluja toimipisteessään tasapuolisesti kaikille alamaisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ainoana poikkeuksena tästä velvollisuudesta on virallinen sotatila.

Alueen pankin toimipisteellä on oikeus veloittaa pankkipalveluista enintään kulloinkin voimassa olevat palvelumaksut. Palvelumaksujen tuotot jäävät läänille. Vasallilla ei ole oikeutta veloittaa ylimääräisiä maksuja pankkipalveluista.

7.2 § Pankkivirkailija

Vasalli vastaa itse pankkivirkailijan palkkaamisesta, mutta nimitys täytyy hyväksyttää rahamestarilla. Lähtökohtaisesti pankkivirkailijan esimiehenä toimii vasalli ja pankkivirkailija on tälle työsuhteessa. Pankkivirkailijan tulee olla luotettava, nuhteeton ja asiallinen henkilö.

Pankkivirkailija ei saa nostaa maksumääräyksellä rahaa, mikäli kyseisen tilin omistaja sen kieltää, tai jos on syytä epäillä, että lunastaja on epärehellisin keinoin saanut maksumääräyksen haltuunsa.

8 § Karkotus

Kruunu voi karkoittaa perustuslain tai muun kruunun lainvoimaisen määräyksen rikkovan alamaisen. Karkotettu menettää kansalaisuutensa, omaisuutensa ja kaikki oikeutensa.

Kaikenlainen avunanto tai yhteistyö karkotettujen kanssa on karkotuksen uhalla kielletty.