Lainsäädäntö:Valkeavuon lakikokoelma

Valkeavuon lakikokoelma

Määrännyt ja allekirjoittanut, Hänen Korkeutensa Avenetsia Valkeavuo.

Annettu Vituurein jalona vuonna 670.

Hallintolaki

I LUKU - Valkeavuon Markkreivikunta

1 § Valkeavuon Markkreivikunta

Valkeavuon Markkreivikunta on hänen majesteettinsa, kuningas Virankannoksen armosta Markkreivi Avenetsialle läänitetty maa, joka on osa Sarastuksen kuningaskuntaa itsenäisenä lääninä. Valkeavuon Markreivikuntaa hallitsee hänen korkeutensa, Markkreivi Avenetsia Valkeavuo.

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella pätee täysimääräisesti kaikki hänen majesteettinsa voimaan asettamat säädökset ja määräykset.

2 § Valkeavuon Markkreivikunnan alue

Valkeavuon Markkreivikunta kattaa kaiken sen maa-alueen, jonka hänen majesteettinsa on Markkreivi Avenetsia Valkeavuon hoidettavaksi suonut. Valkeavuon Markkreivikunta on jakamaton, ja sen rajoja voidaan muuttaa vain hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.

3 § Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö

Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntö on täysimittaisesti voimassa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Lisäksi Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voidaan myös poikkeuksellisesti soveltaa laajemmin, siten kuin Valkeavuon laissa säädetään.

Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä voi muuttaa vain Valkeavuon Markkreivin hyväksynnällä, taikka hänen majesteettinsa tai tämän edustajan päätöksellä.

II LUKU - Markkreivin vallasta

1 § Markkreivin valta

Valkeavuon Markkreivi on Valkeavuon korkein hallitsija, ja hän yksin istukoon Valkeavuon valtaistuimella. Valkeavuon Markkreivillä on Valkeavuon Markkreivikunnan alueella korkein ja absoluuttinen valta, ja viimekädessä vain Kruunun sana on Markkreivin sanan yläpuolella. Tämän vallan myötä on Valkeavuon Markkreivin tehtävä täyttää velvollisuudet ja odotukset, jotka syntyvät hänen majesteettinsa määräyksestä, sekä Sarastuksen kuningaskunnan, Valkeavuon Markkreivikunnan ja Valkeavuon kansan suojelusta.

Valkeavuon Markkreivin valta on Kruunun vallan jatke, ja siten on Valkeavuon Markkreivin vallan loukkaus myös Kruunun vallan loukkaus. Valkeavuon Markkreivi vastaa vallankäytöstään vain suoraan Kruunulle.

Markkreivillä omaa oikeudet käyttää kenttätuomioistuimen valtuuksia sekä tarvittaessa teloittaa rikoksesta tuomittu.

2 § Kreivinjulistus

Valkeavuon Markkreivi voi antaa kreivinjulistuksen, jolla hän voi tehdä muutoksia Valkeavuon lainsäädäntöön, Valkeavuon virkakoneistojen päätöksiin ja määräyksiin, sekä Valkeavuon oikeuslaitoksen tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin. Nämä julistukset ovat Markkreivin tahdonilmauksia, ja niitä voi asettaa ja poistaa vain Valkeavuon Markkreivi.

3 § Vallan periytyminen

Tilanteessa, jossa Markkreivi eroaa tai hänet erotetaan virastaan, vastaa uuden Markkreivin valinnasta Totuudenpolun Mestarein Kollegio, ellei Kruunu toisin määrää. Mestarein Kollegio valitsee Markkreivin seuraajan itse määrittelemällään tavalla. Vallan periydyttyä tulee uudesta Markkreivistä automaattisesti osa Valkeavuon sukua. Jokaisen Valkeavuon Markkreivin tulee kantaa Valkeavuon nimeä.

III LUKU - Valkeahovin neuvostosta

1 § Valkeahovin neuvostosta

Valkeahovin neuvosto toimii Valkeavuon Markkreivin neuvoa-antavana elimenä sekä Valkeavuon toimeenpanevana hallituksena niiltä osin, mitä velvollisuuksia neuvoston jäsenille kuuluu.

Valkeahovin neuvosto toimii välikätenä kansalaisten ja Markkreivin välillä. Kansalaisilla on oikeus käydä kertomassa Valkeahovin neuvoston jäsenille mielipiteensä ja toiveensa Markkreivikunnan toiminnan parantamiseksi.

2 § Valkeahovin neuvoston kokouksista

Valkeahovin neuvosto kokoontuu Markkreivin kutsusta kerran kuukaudessa pitääkseen Markkreivin ja Valkeavuon hallinnon ajan tasalla kaikkien hallinnollisten organisaatioiden ajankohtaisista muutoksista, uusista hankkeista ja tarpeista. Tämän lisäksi neuvoston tulee edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, sekä toimia neuvonantavana elimenä Markkreiville. Kokouksia puheenjohtaa lähtökohtaisesti Markkreivi.

3 § Valkeahovin neuvoston jäsenistä

Valkeahovin neuvosto koostuu seuraavista viranhaltijoista, ellei toisin Markkreivin toimesta määrätä;

Lordikanslerista, joka toimii Markkreivin oikeana kätenä ja tarvittaessa tämän edustajana, ja hoitaa neuvostossa sihteerin virkaa;

Kenraalikuvernööristä, joka vastaa Markkreivikunnan turvallisuudesta, puolustuksesta ja Markkreivikunnan vartioston toiminnasta;

Oikeuslaitoksen johtajasta, mikäli tällainen on erikseen nimitetty, joka vastaa Markkreivikunnan oikeuslaitoksen toiminnasta ja oikeudenkäyntien puolueettomuudesta;

Pankkiirista, joka toimii Markkreivikunnassa Sarastuksen keskuspankin edustajana;

Kaupunginvoudista, joka vastaa Markkreivikunnan pääkaupungin toiminnasta;

Kaivosmestarista, joka vastaa Markkreivikunnan kaivosten toiminnasta, ja niiden ylläpitämisestä;

Suurarkkitehdista, joka vastaa Markkreivikunnan rakennusprojekteista, Markkreivikunnan alueiden ja rakennusten visuaalisesta ilmeestä sekä rakennusviraston toiminnasta; sekä

Totuudenpolun edustajasta, joka toimii kokouksissa hengellisesti oppineena ja Totuuden sekä Virran sanansaattajana;

sekä muista Markkreivin erikseen nimittämistä jäsenistä.

Säätylaki

I LUKU - Valkeavuon alamaisista ja säädyistä

1 § Alamaisuus

Valkeavuon maa-alueella asuvat henkilöt omaavat perustuslain 5 §:ssä säädetyllä tavalla Sarastuksen alamaisuuden. Valtakunnan alamaisuuden lisäksi Valkeavuon maa-alueella asuvat henkilöt omaavat myös Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisuuden.

2 § Säädyistä

Valkeavuossa on kolme säätyä, jotka ovat seuraavat ylhäisimmästä alhaisimpaan;

Aateliset, jotka ovat Valkeavuon poikkeuksellista meriittiä keränneitä, suurta vaurautta osoittaneita tai muutoin poikkeuksellisen uskollisia kansalaisia, joille Valkeavuon Markkreivi hänen armostaan on aatelisarvon suonut;

Papisto, jotka toimittavat Valkeavuon alueella Jumalan tai Totuuden sanaa, ja täten Valkeavuon henkisestä edistyksestä ja puhtaudesta vastaavat; sekä

Alamaiset, jotka ahkerasti ja tunnollisesti Valkeavuossa työtä raatavat, ja yhteiskunnan selkärankana toimivat.

Jokainen sääty omaa yhteiset perusoikeudet ja -velvollisuudet, joiden lisäksi voi säädyille olla määrätty erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia tämän lain myöhemmissä luvuissa.

II LUKU - Valkeavuon aatelin rakenteesta

1 § Aatelin nimitys

Markkreivi voi myöntää nuhteettomalle Valkeavuon alamaiselle aatelisarvon, mikäli tämä on osoittanut Valkeavuon Markkreivikunnassa merkittävää meriittiä tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, tai hän on osoittanut toimillaan pitkäjänteisyyttä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan.

2 § Aatelin rakenne

Valkeavuossa olkoon käytössä seuraavat kolme aatelisarvoa, jotka Valkeavuolaiselle voidaan myöntää;

Baronetti, joka myönnettäköön meriittiä keränneille, ahkerille, tunnollisille, ja uskollisille alamaisille sekä Valkeavuon korkeimmille virkamiehille;

Paroni, joka myönnettäköön maata tai omaisuutta kartoittaneelle, ahkeralle, tunnolliselle ja uskolliselle alamaiselle; sekä

Ritari, joka myönnettäköön Valkeavuon lippua urhoollisesti kantaneelle, Markkreivikunnan hyväksi toimineelle, uskollisuutensa teoillaan osoittaneelle alamaiselle.

Aateluus on aina Markkreivin armosta myönnetty, ja kaikki Valkeavuon aateli on lähtökohtaisesti keskenään tasavertaista; jokainen aateli omaa yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet.

III LUKU - Valkeavuon aatelin oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Aatelin oikeuksista

Koska Valkeavuon aateli on osoittanut merkittävää meriittiä, tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, taikka pitkäjänteistä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon tälle myönnetty seuraavat privilegiot;

Kartanoinprivilegio; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus omistaa kartanorakennus Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.

Haarniskainprivilegio; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Markkreivikunnan asutuskeskuksissa. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.

Aatelinoikeusprivilegio; olkoon Valkeavuon aatelilla oikeus oikeudenkäyntiin jossa tuomarina toimikoon henkilökohtaisesti hänen korkeutensa Markkreivi. Olkoon tämä oikeus evätty muilta säädyiltä.

2 § Aatelisten velvollisuuksista

Koska Valkeavuon aateli on osoittanut merkittävää meriittiä, tai muutoin merkittävää ja aloitteellista toimintaa Markkreivikunnan hyväksi, taikka pitkäjänteistä tukea ja poikkeuksellista uskollisuutta Markkreivikuntaa kohtaan, olkoon tälle annettu kannettavaksi seuraavat velvollisuudet;

Suojeluvelvollisuus; olkoon Valkeavuon maata omistavalla aatelilla velvollisuus tukea Markkreivikuntaa poikkeustilassa joukoin, varustein, tai raaka-ainein.

IV LUKU - Valkeavuon alamaisten oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Itsepuolustuksesta

Jokaisella Valkeavuon Markkreivikunnan alamaisella on oikeus nousta aseisiin puolustaakseen omaa turvallisuuttaan sekä omaa maataan tilanteessa, jossa omaan tai oman maan turvallisuuteen kohdistuu välitön, vakava uhka rikollisen tai muun laittoman toiminnan toimesta.

2 § Tuomiosta valittaminen

Valkeavuon Markkreivikunnassa annetusta lainvoimaisesta tuomiosta voi esittää valituksen Markkreiville. Markkreivi voi harkintansa mukaisesti myöntää tapaukselle uudelleenkäsittelyn, ja muokata tuomiota parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tapaukset uudelleenkäsitellään korkeintaan kerran. Uudelleenkäsittelyä ei voi enää anoa, jos aiempi anomus samasta tapauksesta on hylätty.

3 § Kansalaisen kiinniotto-oikeus

Valkeavuon kansalaisilla on oikeus kiinniottaa etsintäkuulutettu henkilö. Kiinniotettu tulee toimittaa viipymättä Valkeavuon vartioston haltuun. Tarpeettomasti viivytettyä kiinniottoa ei katsota lainvoimaiseksi.

Turvallisuuslaki

I LUKU - Valkeavuon oikeuslaitoksesta

1 § Valkeavuon oikeuslaitos

Valkeavuon oikeuslaitos on vastuussa kaikesta oikeudenkäytöstä Valkeavuon Markkreivikunnan alueella. Oikeuslaitos jakautuu tuomioistuimiin, jotka vastaavat tuomiovallan käytöstä ja oikeuden jakamisesta, sekä vartiostoon, joka vastaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitämisestä sekä rikostutkinnoista Valkeavuon markkreivikunnan alueella..

Oikeuslaitoksen toimintaa johtaa Markkreivi tai tämän erikseen nimittämä johtaja. Oikeuslaitoksen palkkaamat asianajajat ja vartioston virkamiehet toimivat oikeuslaitoksen johtajan välittömässä alaisuudessa. Oikeuslaitoksen virkamiehiksi katsotaan oikeuslaitoksen johtaja, Valkeavuon tuomarit sekä Valkeavuon vartioston jäsenet.

2 § Markkreivikunnan vartiostosta

Vartioston on kyettävä puolustamaan ja suojelemaan Markkreivikunnan aluetta, tutkimaan Valkeavuossa tapahtuneita tai tähän kohdistuneita rikoksia, sekä toimeenpanemaan Valkeavuon lainsäädäntöä ja Valkeavuon virkamiesten lainvoimaisia määräyksiä. Vartiostoa johtaa Markkreivin nimittämä kenraalikuvernööri oikeuslaitoksen johtajan alaisuudessa.

3 § Vartijoiden koulutuksesta

Vartijoilla on oltava asianmukainen koulutus ja pätevyys Vartijan tehtävään. Vartijoiden tulee omata tarvittavat tiedot ja taidot, jotka ovat olennaisia viran hoitamiseksi. Tähän lukeutuu muun muassa aseiden ja voimakeinojen oikeaoppinen käyttö, konfliktinhallinta sekä riittävä tuntemus ja ymmärrys Valkeavuon ja Valtakunnan lainsäädännöstä.

4 § Etsintäkuulutuksista

Etsintäkuulutukset ovat aina koko Valkeavuon Markkreivikunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Markkreivi ja Valkeavuon oikeuslaitoksen johtaja.

II LUKU - Virkamiesten oikeuksista ja velvollisuuksista

1 § Viranomaisten oikeuksista

Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus kiinniottaa, pidättää ja saattaa tutkintavankeuteen rikoksesta epäilty.

2 § Pidätyksestä

Pidätys voi kestää enintään 3 vuorokautta. Mikäli tässä ajassa pidätystä ei ole muutettu tutkintavankeudeksi, tulee pidätetty vapauttaa. Poikkeustilanteissa rajoituksesta voidaan poiketa oikeuslaitoksen johtajan luvalla.

3 § Etsintöjen suorittamisesta

Markkreivikunnan vartiostolla on oikeus oikeuslaitoksen johtajan hyväksynnällä suorittaa etsintä rikoksesta epäillyn kiinteistöön sekä takavarikoida epäillyn omaisuutta perustellusta syystä, mikäli rikostutkinta sitä vaatii. Takavarikoitu omaisuus tulee palauttaa viipymättä heti, kun takavarikko ei ole enää tarpeen tai tarkoituksenmukaista rikostutkinnan osalta, ellei laki tai Valkeavuon laillinen tuomioistuin toisin määrää.

4 § Ruumiintarkastuksesta

Vartijoilla on tarpeen tullen oikeus suorittaa ruumiintarkastus mikäli tarkastuksen kohteena ei ole Hänen Majesteettinsa, Kruunun edustaja, Valkeavuon aatelinen, Markkreivikunnan hallinnon virkamies, Totuudenpolun papiston jäsen, tai Kalpean tähden uskon papiston jäsen.

Talous-, ja maankäyttölaki

I LUKU - Yleiset taloussäädökset

1 § Veroista

Kaikki vakituinen liiketoimi on Valkeavuon alueella veronalaista. Kaikkien Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimivien yritysten ja virastojen tulee toimittaa kaikesta kaupankäynnistä kirjanpito kuluneelta kuulta kuun viimeisellä viikolla Valkeavuon pankkiirille. Kuussa suurudeltaan 80 kruunua ylittävä käsikauppa yhden oikeushenkilön toimesta on veronalaista.

2 § Verotuksesta

Valkeavuon Markkreivikunnassa kaupankäynnin yleinen veroprosentti on 15%. Erikseen säädetyt haitalliseksi todetut tuoteryhmät ovat alisteisia 5% lisäverotukselle.

3 § Verottajasta

Valkeavuon Markkreivikunnassa verot tulee toimittaa aina pankkiirille. Pankkiiri on velvoitettu toimittamaan verotulot eteenpäin Valkeavuon Markkreiville.

4 § Yrityksistä

Valkeavuon Markkreivikunnassa yrityksen voi perustaa nuhteeton Sarastuksen kansalainen. Yritys on Valkeavuon lainsäädännön silmin erillinen oikeushenkilö, jonka toiminnasta vastaa yhteisvastuullisesti yrityksen omistajat.

Yrityksen perustamiseksi tai yritystoiminnan aloittamiseksi Valkeavuon alueella yrityksen omistajan tulee jättää Valkeavuon pankkiirille ilmoitus, jossa käy ilmi seuraavat tiedot;

1) yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen osoite;

2) yrityksen omistaja(t);

3) ilmoituksen jättämisen päivämäärä; sekä

4) ilmoituksen jättäjä.

5 § Yrityksien perustamisrahasta

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella nuhteettoman alamaisen perustama yritys on oikeutettu perustamisrahaan, mikäli Valkeavuon pankkiiri tai Markkreivi näkee perustamisrahan myöntämisen tarpeellisena. Perustamisrahan suuruus on Markkreivin tai pankkiirin vapaasti määriteltävissä, kuitenkin siten, että perustamisraha on suuruudeltaan kohtuullinen.

6 § Yritystuista

Mikäli Valkeavuon Markkreivikunnan alueella toimiva yritys on erityisen haasteellisessa tilanteessa taloudellisesti taikka myystä syystä, voi yritys anoa yritystukea Valkeavuon pankkiirilta tai Markkreiviltä. Hakemuksen yhteydessä yrityksen edustajan on toimitettava Valkeavuon pankkiirille tai Markkreiville asianmukaisesti ja tarkasti kirjattu kirjanpito kaikesta yrityksen liiketoiminnasta yrityksen olemassaolon ajalta.

II LUKU - Maankäyttö

1 § Arkkitehtuurista

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella rakennusten tulee noudattaa alueen rakennustyyliä. Rakennustyylin vaatimuksista säätää tarkemmin Valkeavuon rakennusvirasto.

2 § Maankäyttö

Maankäyttöön Valkeavuon Markkreivikunnan alueella tulee olla kirjallinen lupa Valkeavuon rakennusvirastolta tai Markkreiviltä.

3 § Rakennusviraston maanvuokrausoikeus

Rakennusvirastolla on oikeus vuokrata maata yksityishenkilöille tietyillä ehdoilla:

1) maankäytölle on tehty selvä, kirjallinen suunnitelma,

2) maankäyttöhanke on laillinen, järkevä, ja toteuttamiskelpoinen, eikä Markkreivikunnan maa-alaa esteettisesti pilaava, sekä

3) maa-alueen sijainti on määritelty tarkasti.

Laajan maa-alueen vuokraukseen on pyydettävä aina Valkeavuon Markkreivin hyväksyntä. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vuokrasopimukseen on kirjattava ainakin

1) kenelle maa vuokrataan,

2) alueen käyttötarkoitus,

3) vuokrahinta,

4) maa-alueen tarkka sijainti,

5) vuokrasopimuksen kesto, sekä

6) vuokrasopimuksen irtisanomis- ja purkuehdot.

Yksityisten oikeushenkilöiden välisestä maa-alueita ja kiinteistöjä koskevasta kaupasta on ilmoitettava aina Valkeavuon rakennusvirastolle. Rakennusvirastolle on toimitettava kopiot kaikista maa-alueita ja kiinteistöjä koskevista vuokra- ja kauppasopimuksista.

4 § Suurista rakennusprojekteista

Rakennusvirasto tai yksityishenkilö voi toteuttaa poikkeuksellisen suuren rakennusprojektin vain Valkeavuon Markkreivin tapauskohtaisella hyväksynnällä.

III LUKU - Sopimukset

1 § Sopimuksista

Jokainen vapaa Sarastuksen kansalainen on oikeutettu solmimaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen toisen kansalaisen kanssa täysin vapaamuotoisesti, kuitenkin laissa annettujen rajoitteiden puitteissa. Valkeavuon alueella tai sen asukkaiden välillä solmittujen sopimusten riita- tai sopimusrikkomustilanteet käsitellään Valkeavuon tuomioistuimessa.

2 § Kirjallisesta sopimuksesta

Kirjalliset sopimukset ovat vapaamuotoisia, mutta niiden tulee täyttää seuraavat muotovaatimukset ollakseen oikeudellisesti sitovia:

1) sopimukseen on oltava kirjattu sopimuksen osapuolet,

2) sopimukseen on oltava kirjattu sopimuksen tarkoitus,

3) sopimukseen on oltava kirjattu päivämäärä, jona sopimus on solmittu,

4) sopimukseen on oltava kirjattu osapuolten allekirjoitukset,

5) sopimukseen on oltava kirjattu paikka, jossa sopimus on solmittu, ja

6) sopimuksesta on oltava jaettu tasavertaiset ja yhtäläiset kopiot kaikille sopimuksen osapuolille.

3 § Suullisista sopimuksista

Suullisissa sopimuksissa ei ole muotovaatimuksia. Riita-asioissa sopimuksen olemassaolon osoittaminen on lähtökohtaisesit kantajan vastuulla.

Rikoslaki

I LUKU - Rikoslain soveltamisesta ja rangaistuksista

1 § Rikoslain soveltamisesta Valkeavuon alueella

Valkeavuon Markkreivikunnan alueella tehdyissä rikoksissa sovelletaan Valkeavuon Markkreivikunnan lainsäädäntöä.

2 § Valkeavuon tuomioistuin

Epäselvät rikostapaukset käsitellään aina Valkeavuon tuomioistuimessa. Valkeavuon tuomioistuimessa tuomarina voi toimia Markkreivi, oikeuslaitoksen johtaja, Totuudenpolun mestari, tai Markkreivin erikseen nimittämä tuomari.

Valkeavuon tuomioistuimen antamat tuomiot ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Vain Markkreivi tai Kruunu voi kumota tuomioistuimen päätöksiä.

3 § Törkeä rikos

Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli se on tehty Kruunua, Valkeavuota, tai Valkeavuon hallintoa vastaan, taikka se on toteutettu erityisen törkeällä, haitallisella tai vahingollisella tavalla, taikka siitä aiheutuu merkittävää haittaa rikoksen uhrille tai sivullisille, taikka muutoin miten tässä laissa erikseen säädetään.

II LUKU - Rikoksista Valkeavuota vastaan

1 § Veropetos

Joka

1) antaa viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron suuruuteen vaikuttavasta seikasta,

2) salaa verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron suuruuteen vaikuttavan seikan,

3) laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron suuruudelle, tai

4) jättää veron maksamatta tai ei maksa sitä kokonaan tai määrätyssä ajassa,

on tuomittava veropetoksesta.

2 § Virkavirhe

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa lakiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan, tai

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

on hänet tuomittava virkavirheestä.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

3 § Riippumattomuuden vaarantaminen

Henkilö joka tahallisesti vaarantaa tuomarin riippumattomuuden oikeudenkäynnin aikana tai ennen sitä,

on tuomittava riippumattomuuden vaarantamisesta.

4 § Lahjuksen ottaminen

Jos virkamies toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle

1) pyytää vastineeksi lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi,

2) ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa, taikka

3) hyväksyy 2 kohdassa tarkoitetun lahjan tai edun tai lupauksen tai tarjouksen siitä,

on hänet tuomittava lahjuksen ottamisesta.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

5 § Maanpetos

Joka laittomasti

1) ottaa hengeltä Kruunun edustajan tai Valkeavuon Markkreivin, taikka sitä yrittää,

2) vie hänen majesteetiltaan, joltakin Kruunun edustajalta tai Valkeavuon Markkreiviltä vapauden, saattaa jokin heistä vihollisen tai kapinoitsijan valtaan, riistää häneltä hallituksen, taikka tekee hänet kykenemättömäksi sitä pitämään, tai

3) saattaa Valkeavuon tai jonkun osan siitä vieraan läänin tai Valtakunnan alle,

on tuomittava maanpetoksesta kuolemaan päättyvään täyteen vankeuteen, karkotukseen, ja kaiken omaisuuden sekä lainsuojan menetykseen Valkeavuon alueella.

6 § Maanpetos ryhmänä

Jos kaksi tai useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään maanpetoksen rangaistakoon jokaista heistä kuin tämän luvun viidennen pykälän rikkojaa.

7 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö joka

1) metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla aiheuttaa huomattavaa häiriötä yleisellä paikalla,

2) aiheuttaa sopimattomalla tavalla huomattavaa häiriötä Valkeavuon tai Kruunun virkamiehelle, tai

3) esiintyy julkisella paikalla juopuneena taikka muutoin muita häiritsevällä tavalla,

on tuomittava julkisen rauhan häirinnästä.

8 § Karkotusmääräyksen rikkominen

Joka tulee Valkeavuon alueelle, vaikka hänelle on määrätty voimassaoleva

1) karkotus Valkeavuon Markkreivikunnan mailta, tai

2) saapumiskielto Valkeavuon Markkreivikunnan maille

on tuomittava karkoitusmääräyksen rikkomisesta.

9 § Oikeuden estäminen

Henkilö joka

1) häiritsee virkavallan toimintaa tutkinnan aikana,

2) häiritsee oikeudenkäynnin kulkua, tai

3) muutoin häiritsee oikeudenkäynnin toimintaa tai oikeuden toteutumista,

on tuomittava oikeuden estämisestä.

10 § Pidätyksen vastustaminen

Henkilö joka

1) vastustaa lain nojalla oikeutettua pidätystä, tai

2) muutoin estää lain nojalla oikeutettua pidätystä,

on tuomittava pidätyksen vastustamisesta.

11 § Säännöksen rikkominen

Henkilö joka

1) rikkoo jotain Valkeavuon lainsäädäntöön kirjattua säännöstä tai jotain Valkeavuon virkamiehen lainvoimaista määräystä taikka toimii tällaista vastaan, taikka

2) jättää noudattamatta jotain Valkeavuon lainsäädäntöön kirjattua säännöstä tai velvoitetta tai jotain Valkeavuon virkamiehen lainvoimaista määräystä,

on tuomittava, jollei teosta muualla erikseen rangaistusta säädetä, säännöksen rikkomisesta.

III LUKU - Henkirikoksista

1 § Tappo

Henkilö joka laittomasti riistää elämän Sarastuksen kansalaiselta, joka omaa oikeuden elämään,

on tuomittava taposta.

2 § Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen

4) tappamalla Kruunun tai Valkeavuon virkamies, taikka Sarastuksen tai Valkeavuon aateliston jäsen, tai

5) rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä,

rikoksentekijä on tuomittava murhasta.

3 § Kuolemantuottamus

Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa elämään oikeutetun kuoleman,

on tuomittava kuolemantuottamuksesta.

4 § Pahoinpitely

Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan,

on tuomittava pahoinpitelystä.

IV LUKU - Omaisuusrikoksista

1 § Varkaus

Henkilö joka

1) laittomasti anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta tai muuta hyödykettä, tai

2) ei palauta toiselta lainaamaansa irtainta omaisuutta tai muuta hyödykettä,

on tuomittava varkaudesta.

2 § Murtautuminen

Joka ilman laillista syytä

1) tunkeutuu toisen asuntoon, liiketilaan, toimistoon tai muuhun vastaavaan kiinteistöön tai alukseen,

2) tunkeutuu julkisrakennukseen, tai muutoin suljettuun alueeseen tai rakennukseen, taikka

3) jää salaa tai piiloutuu kohdassa 1 tai 2 mainittuun paikkaan,

tuomittakoon murtautumisesta.

3 § Ilkivalta

Joka tahallansa ja luvatta kuluttaa toisen panssaria, muuttaa toisen omistaman rakennuksen luukkujen tai porttien asentoa, lyö sisään toisen akkunan, taikka toisen huoneeseen, taloon, kartanoon tai alukseen heittää kiven tai muuta,

on tuomittava ilkivallasta.

V LUKU - Vapauteen kohdistuvista rikoksista

1 § Vapaudenriisto

Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai laittomasti eristää toisen tämän ympäristöstä,

on tuomittava vapaudenriistosta.

2 § Uhkailu

Joka laittomasti nostaa aseen toista vastaan Valkeavuon Markkreivikunnan asutuskeskuksen sisäpuolella tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa,

on tuomittava uhkailusta.

VI LUKU - Muista rikoksista

1 § Rikoksen yritys tai -suunnittelu

Henkilö joka

1) tietoisesti suunnittelee tekevänsä rikoksen,

2) yrittää tehdä rikoksen, tai

3) kannustaa toista henkilöä tekemään rikoksen,

on tuomittava rikoksen yrityksestä ja -suunnittelusta.

2 § Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen,

rangaistaan kutakin lähtökohtaisesti rikoksen tekijänä.

Tilanteessa jossa toinen on pakotettu tekemään tahallinen rikos tai toinen tekee rikoksen tahattomasti; olkoon rangaistus tietoista, vapaaehtoista tekoa lievempi.

3 § Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä,

tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä.

4 § Maanpetturin auttaminen

Henkilö joka

1) auttaa maanpetoksesta syytettyä, tai

2) salaa virkavallalta hyödyllistä tietoa maanpetoksesta syytetyn kiinnisaamisen kannalta

on tuomittava maanpetturin auttamisesta.

5 § Etsintäkuulutetun auttaminen

Henkilö joka

1) auttaa Valkeavuon Markkreivikunnan alueella etsintäkuulutettua henkilöä, tai

2) salaa virkavallalta hyödyllistä tietoa etsintäkuulutetun henkilön kiinnisaamisen kannalta

on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.

6 § Luvaton toiminta

Henkilö joka harjoittaa

1) Valkeavuon lainsäädännössä luvanvaraiseksi määriteltyä toimintaa vailla asianmukaista lupaa, tai

2) harjoittaa muuta Markkreivin luvanvaraiseksi määräämää toimintaa ilman Markkreivin myöntämää lupaa

on tuomittava luvattomasta toiminnasta.

7 § Petos

Henkilö joka

1) solmii lainvoimaisen, häntä sitovan sopimuksen, ja tämän sopimuksen ehtoja laiminlyö tai rikkoo, taikka

2) erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotain siten, että siitä koituu toiselle taloudellista tai muuta haittaa, taikka saavuttaakseen itselleen oikeudetta taloudellista tai muuta hyötyä,

on tuomittava petoksesta.