Toggle menu
Toggle preferences menu
Toggle personal menu
Et ole kirjautunut
Your IP address will be publicly visible if you make any edits.

Ero sivun ”Lainsäädäntö:Sydänvesi” versioiden välillä

Sarastus Wikistä
J0nni (keskustelu | muokkaukset)
uusin muokkaus ylimmäiseksi
ElkkuSorsa (keskustelu | muokkaukset)
Uusi lainsäädäntö
Rivi 9: Rivi 9:
}}
}}


= Hallintolaki =
== Siviililaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Herttuakunnan hallintosääntö
| Sisältö =


==== ''I Luku - Hallinnosta'' ====
Sydänveden herttuakunta on absoluuttinen monarkia, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina absoluuttista valtaa.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Herttua |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Herttuakunnan neuvosto
| Sisältö =


Sisältö =Sydänveden herttuakuntaa johtaa hänen arvonsa herttua Asward.
Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kreivi |
{{Rivinvaihto}}
 
Sisältö =Kreivi on herttuan oikea käsi, joka sijaistaa herttuaa tämän poissaollessa.
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Vouti |
Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.


Sisältö =Vouti vastaa Sydänveden alueen verotukseen ja taloushallintoon liittyvistä asioista sekä paikallisen pankkitoiminnan valvonnasta ja sujuvuudesta.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Oikeuskansleri|
Sisältö = Oikeuskansleri toimii herttuan neuvonantajana lainsäädäntöön ja muihin oikeudellisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Hän on myös Sydänveden hovioikeuden tuomari ja vastaa kaartin toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Herttuan asema
| Sisältö =


==== ''II Luku - Herttuasta'' ====
Sydänveden herttuakunnan absoluuttisena hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Herttuan koskemattomuus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Perimyssääntö
| Sisältö =


Sisältö =Herttualla on oikeudellinen koskemattomuus kaikista Sydänveden lain säädöksistä. Tämä koskemattomuus varmistaa, ettei mikään alueen laki estä herttuaa toimimasta Kruunun palvelijana ja suorittamasta hänelle määrättyjä tehtäviä.
Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Herttuan päiväkäskyt |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö =Herttua voi asettaa päiväkäskyjä. Päiväkäskyt velvoittavat jokaista Sydänvedellä asuvaa sekä Sydänvedellä oleskelevaa.
Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.
}}
==== ''III Luku - Lakien säätämisestä'' ====


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lainsäädäntövalta |
{{Rivinvaihto}}
 
Sisältö =Vain ja ainoastaan Sydänveden herttua voi säätää uusia lakeja Sydänveden herttuakuntaan. Viimeinen oikeus lakien hyväksynnän osalta on oikeusmestarilla.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lakiehdotukset |
Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.


Sisältö =Kreivillä, oikeuskanslerilla ja voudilla on oikeus esittää lakiehdotuksia herttualle, mikäli he kokevat niistä olevan hyötyä Sydänveden herttuakunnalle.
}}
}}


==== ''IV Luku - Tuomioista'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 2.2
| Otsikko      = Vallasta luopuminen
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tuomiovalta |
Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.


Sisältö =Tuomiovalta kuuluu herttualle, kreiville ja oikeuskanslerille taikka erikseen palkatulle oikeusmestarin hyväksymälle tuomarille.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Lainsäätöoikeus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Tuomioistuin |
Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.
 
Sisältö =Sydänvedellä toimiva puolueeton tuomioistuin on Sydänveden hovioikeus. Sydänveden hovioikeudessa tuomarina toimii tuomiovallan omaava henkilö..
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Tuomioista valittaminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Päiväkäskyt
| Sisältö =


Sisältö =Sydänveden tuomioistuimen ratkaisuista voi valittaa herttualle. Herttua voi muokata tai kumota hovioikeuden päätöksiä. Hovioikeuden ratkaisusta voi valittaa vain kerran.
Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistusmenetelmät|
Sisältö = Sydänveden alueella tehdystä rikoksesta voidaan tuomita rangaistukseksi sakkoa, pakkotyötä, vankeutta, teloitus tai karkoitus Sydänveden alueelta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Tuomitun oikeudet|  
== Oikeuslaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Oikeuslaitos
| Sisältö =


Sisältö = Sydänveden alueella rikoksesta tuomittu ei omaa mitään oikeuksia, ennen kuin rangaistus on suoritettu tai korvaukset on maksettu.
Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden alueelta karkoitetut henkilöt eivät omaa mitään oikeuksia Sydänveden alueella.
}}


==== ''V Luku - Vaikutusalueesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Oikeuskansleri
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Lakien vaikutusalue |
Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.


Sisältö =Tämä lakikokoelma on voimassa kaikkialla Sydänveden herttuakunnan alueilla.
}}
}}
= Rikoslaki =


==== ''I Luku - Soveltamisesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Hovioikeus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Alueellisuus |
Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.


Sisältö = Tätä rikoslakia sovelletaan Sydänveden herttuakunnan alueella tapahtuneiden rikosasioiden ratkaisuissa.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Oikeudenkäymiskaari
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rikoksen yritys |
Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.


Sisältö = Rikoksen yrityksestä tulee tuomita puolet siitä, mitä oikeuskäytännössä tuomittaisiin rikoksen tekijälle.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Osallisuus rikokseen |
Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.


Sisältö = Osallisuudesta rikokseen tulee tuomita yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijää.
{{Rivinvaihto}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rikoksen suunnittelu |
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.


Sisältö = Rikoksen suunnittelemisesta on tuomittava rangaistus yhtä ankara, kuin rikoksen yrittämisestä.
{{Alapykälä
}}
| Nro          = 2.1
| Otsikko      = Syytetyn oikeudet
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Rikollisen teon toimeksianto |
Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.


Sisältö = Joka antaa toimeksiannon toiselle tai tilaa tehtäväksi sellaisen teon, joka rikokseksi määritellään tässä laissa, on tuomittava yhtä ankarasti kuin rikoksen tekijä.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Ken rikokseen toisen yllyttää, hänet tuomittakoon yhtä ankarasti kuin rikoksen suunnittelusta.
 
{{Rivinvaihto}}
Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.
Jos toimeksiannettu tai tilattu rikollinen teko jäisi rikoksen yritykseksi, tuomittakoon tilaajalle tai toimeksiantajalle yhtä ankara rangaistus, kuin rikoksen tekijälle siinä tapauksessa, kuin jos rikos olisi onnistunut.


}}
}}


==== ''II Luku - Väkivaltarikokset'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 2.2
| Otsikko      = Oikeus valittaa tuomiosta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Tappo |
Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.


Sisältö = Joka tahattomasti surmaa toisen henkilön ilman suunnittelemista, tuomittakoon taposta.
{{Rivinvaihto}}
 
Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Kaarti
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Murha |
Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.


Sisältö = Joka surmaa toisen henkilön suunnitelmallisesti tai harkiten, tuomittakoon murhasta.
{{Rivinvaihto}}


}}
Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Pahoinpitely |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Kaartinkomentaja
| Sisältö =


Sisältö = Joka kohtelee toista väkivalloin ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon pahoinpitelystä.
Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Aserikos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.2
| Otsikko     = Kaartin erityisasema
| Sisältö =


Sisältö = Joka aiheuttaa aseella tai muulla aseena käytettävällä esineellä välitöntä vahinkoa taikka uhkaa toisen terveyteen tai henkeen ilman lain suomaa perustetta, tuomittakoon aserikoksesta.
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.


}}
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Hätävarjelun liioittaminen |
Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.


Sisältö = Joka puolustaessaan itseään, toista tai omaisuuttaan ihmisen tai kotieläimen hyökätessä käyttää voimakeinoja, jotka ylittävät selvästi välittömän uhan torjumiseen tarvittavan määrän, tulee tuomita hätävarjelun liioittamisesta.
}}
}}


}}
== Rikoslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Yleistä
| Sisältö =


==== ''III Luku - Omaisuudesta'' ====
Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Taskuvarkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Rikoksen törkeys
| Sisältö =


Sisältö = Joka taskuvarastaa toisen omaisuutta, on tuomittava taskuvarkaudesta.
Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Varkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesta anastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, tuomittakoon varkaudesta.
Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.


}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Väkivaltarikokset
| Sisältö =


{{Alapykälä
| Nro          = 2.1
| Otsikko      = Tappo
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Petos |
Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.
 
Sisältö = Joka tahallisesti toista harhauttaa tai hyödyntää toisen erehdystä saadakseen itselleen tai toiselle taloudellista taikka muunlaista hyötyä tai aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, tulee tuomita petoksesta.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Eläinsuojelurikos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.2
| Otsikko     = Murha
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallaan kohtelee kotieläintä kaltoin, satuttaa, tappaa tai laiminlyö sen hoitoa on tuomittava eläinsuojelurikoksesta.
Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.
{{Rivinvaihto}}
Kotieläimen hyökätessä sovelletaan rikoslain II Luvun 5 §:tia hätävarjelun liioittamisesta.


}}
}}


==== ''IV Luku - Rauhasta'' ====
{{Alapykälä
 
| Nro         = 2.3
{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Yksityisrauhan häiritseminen |  
| Otsikko     = Päällekarkaus
 
| Sisältö =
Sisältö = Joka tahallisesti tunkeutuu toisen henkilön asuntoon, pihaan tai muulle yksityiselle alueelle ilman lupaa, taikka toistuvasti häiritsee toisen kotirauhaa esimerkiksi meluamalla, uhkailemalla tai ei-toivotuilla yhteydenotoilla, tulee tuomita yksityisrauhan häiritsemisestä.


Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Julkisrauhan häiritseminen |  
{{Alapykälä
 
| Nro         = 2.4
Sisältö = Joka tahallisesti ilman lupaa tunkeutuu julkisrakennukseen tai julkiselle alueelle, jonne pääsy on rajoitettu, taikka häiritsee yleistä järjestystä esimerkiksi aiheuttamalla kohtuutonta meteliä tai estämällä muiden liikkumista tai käyttäytymällä uhkaavasti on tuomittava julkisrauhan häiritsemisestä.
| Otsikko     = Uhkailu
| Sisältö =


Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton aseen tai panssarin kantaminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.5
| Otsikko     = Vapaudenriisto
| Sisältö =


Sisältö = Joka kantaa luvattomasti raskaita aseita tai panssareita, tulee tuomita luvattomasta aseen tai panssarin käytöstä.
Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden alueella raskaiksi aseiksi katsotaan kaikki miekat, sotakirveet, sotanuijat, sotavasarat ja keihäät, ellei Sydänveden hallinto toisin ilmoita.
{{Rivinvaihto}}
Lupaa raskaan aseen tai panssarin kantamiseen voi hakea Sydänveden herttualta, kreiviltä tai oikeuskanslerilta.
{{Rivinvaihto}}
Sydänveden hallinto, Sydänveden kaarti, Kuningas, Kruununneuvosto ja Kruunun vasallit eivät tarvitse erillistä lupaa raskaiden aseiden tai panssareiden kantamiseen Sydänveden alueella.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Virkamiehen vastustaminen |
Sisältö = Joka vastustaa läänin virkamiehen tai kaartilaisen kehotuksia, määräyksiä tai käskyjä, on tuomittava virkamiehen vastustamisesta.
{{Rivinvaihto}}
Vastustamiseksi tulkitaan myös toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti käskyjen suorittamiseen vaikeuttavalla tai muutoin negatiivisella tavalla vaikuttavaa tahallinen toiminta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 3
| Otsikko      = Omaisuusrikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Karkoituksen laiminlyönti |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.1
| Otsikko     = Ryöstö
| Sisältö =


Sisältö = Joka laiminlyö tai muutoin vastustaa Sydänveden herttuan tai hovioikeuden määräämää karkoitusta on tuomittava karkoituksen laiminlyönnistä.  
Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.
}}


{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Maanpetos |
Sisältö = Joka toiminnallaan halventaa Sydänveden hallitsijaa, tekee väkivaltarikoksen herttuakunnan hallinnon edustajaa kohtaan, suunnittelee vallankaappausta tai muuten vahingoittaa läänin asemaa, on tuomittava maanpetoksesta.
}}
}}


==== ''V Luku - Yksityisyydestä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 3.2
| Otsikko      = Näpistys
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Uhkailu |
Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.


Sisältö = Joka tahallisesti uhkaa toisen henkeä tai terveyttä sanoin tai teoin, on tuomittava uhkailusta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Kunnianloukkaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.3
| Otsikko     = Laiton haltuunotto
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti loukkaa toisen mainetta tai kunniaa sanoin tai teoin, on tuomittava kunnianloukkauksesta.
Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Vapauden riistäminen |  
{{Alapykälä
| Nro         = 3.4
| Otsikko     = Murto
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti estää toista liikkumasta vapaasti tuomittakoon vapauden riistämisestä.  
Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 4
| Otsikko      = Talousrikokset
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Salakuuntelu |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.1
| Otsikko     = Petos
| Sisältö =


Sisältö = Joka tahallisesti kuuntelee toisten keskustelua, jota ei ole kuuntelijan kuultavaksi tarkoitettu on tuomittava salakuuntelusta.  
Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.
}}
 
{{Rivinvaihto}}


{{Pykälä | Nro= 5 | Otsikko= Kirjesalaisuuden rikkominen |
Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.


Sisältö = Joka tahallisesti lukee toisten kirjeitä, joita ei ole lukijan luettavaksi tarkoitettu on tuomittava kirjesalaisuuden rikkomisesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 6 | Otsikko= Vakoilu |  
{{Alapykälä
| Nro         = 4.2
| Otsikko     = Laittoman liiketoimen harjoittaminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.


Sisältö = Joka tahallisesti kuuntelee, lukee tai tallentaa hallintoon tai liiketoimintaan liittyviä keskusteluja, kirjeitä, sopimuksia tai muita dokumentteja on tuomittava vakoilusta.
}}
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 5
| Otsikko      = Rikokset julkista järjestystä vastaan
| Sisältö =


==== ''VI Luku - Sopimuksista'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.1
| Otsikko      = Julkisen rauhan häirintä
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Nimen väärentäminen |
Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.


Sisältö = Joka väärentää nimen sopimuksen allekirjoittamiseksi tai muuhun tarkoitukseen, on tuomittava nimen väärentämisestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Sopimusrikkomus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.2
| Otsikko     = Oikeuden estäminen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.


Sisältö = Joka rikkoo tahallisesti tai huolimattomuudellaan sopimuksen ehtoja, jonka sopijapuoli tämä on, tulee tuomita sopimusrikkomuksesta.
}}
}}


==== ''VII Luku - Taloudesta'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 5.3
| Otsikko      = Maanpetos
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko=Kirjanpitorikos |
Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.


Sisältö = Joka rikkoo talouslaissa määrättyjä kirjanpito-ohjeita on tuomittava kirjanpitorikoksesta.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Veropetos |  
{{Alapykälä
| Nro         = 5.4
| Otsikko     = Haarniskan pitäminen kaupungissa
| Sisältö =
 
Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.


Sisältö = Joka jättää talouslaissa määrättyjä veroja maksamatta on tuomittava veropetoksesta.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Luvaton liiketoiminta |
Sisältö = Joka harjoittaa talouslaissa luvanvaraiseksi määriteltyä liiketoimintaa ilman lupaa on tuomittava luvattoman liiketoiminnan harjoittamisesta.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 6
| Otsikko      = Virkamiesrikkeet
| Sisältö =


==== ''VII Luku - Virkamiehistöstä'' ====
{{Alapykälä
| Nro          = 6.1
| Otsikko      = Lahjonta
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Virkavirhe |
Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.


Sisältö = Joka virassaan toimii epäsoveliaasti, hyödyntää asemaansa oman etunsa mukaisesti sivuuttaen läänin edun taikka intressin, toimii lääniä vastaan, rikkoo lakia tai laiminlyö hänelle annettua tehtävää, tulee tuomita virkavirheestä.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Lahjonta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 6.2
| Otsikko     = Virkavirhe
| Sisältö =
 
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.


Sisältö = Joka maksaa tai muutoin tarjoaa virkamiehelle jonkin edun vastineeksi siitä, että virkamies tekee jotain virkavirheeksi tulkittavaa, tulee tuomita lahjonnasta.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Lahjuksen vastaanottaminen |
Sisältö = Joka virassaan vastaanottaa sellaisen edun tai palkkion, jota vastaan hän tekee virkavirheen tai muutoin toimii lääniä vastaan, tulee tuomita lahjuksen vastaanottamisesta.
}}
}}


= Laki taloudesta =
== Aateluuslaki ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Aateluus
| Sisältö =


==== ''I Luku - Kaupankäynnistä ja veroista'' ====
Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Kauppavero |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä maksetaan Sydänveden herttuakunnalle kymmenen prosenttia veroa.
Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Luvanvarainen liiketoiminta |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.1
| Otsikko     = Aatelin erioikeudet
| Sisältö =


Sisältö = Luvanvaraisia liiketoiminnan muotoja ovat alkoholin tuotanto, uhkapelien tarjoaminen, kaivostoiminta, maanviljely, mehiläisten kasvatus, lisäännyttäminen ja myynti.
- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus verovapauteen,
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan näiden liiketoimintojen harjoittamiseen voi myöntää herttua, kreivi tai vouti..
- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä
{{Rivinvaihto}}
- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.


}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Verokevennys tai verovapaus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Ulkomainen aatelinen
| Sisältö =
 
Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.


Sisältö = Sydänveden herttua voi myöntää jaloille kansalaisille tai veronalaisille yrityksille verokevennyksen tai verovapautuksen. Kevennys tai vapautus toteutetaan erillisellä sopimuksella ja sen voimassaolosta päättää herttua tapauskohtaisesti.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Kirjanpito |
Sisältö = Kaikesta kaupankäynnistä ja liiketoiminnasta on tehtävä kuukausikohtainen kirjanpito, josta näkyvät kaupasta tai liiketoiminnasta tulevat tulot. Kirjanpidosta on toimitettava kopio voudille verojen maksun yhteydessä.
}}
}}


==== ''II Luku - Sopimuksista'' ====
== Laki taloudesta ja verotuksesta ==
{{Pykälä
| Nro          = 1
| Otsikko      = Verotus
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Sopimuksen sitovuus |
Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.


Sisältö = Kirjallinen sopimus on sitova silloin, kun sopimuksen muotovaatimukset täyttyvät.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Suullinen sopimus on sitova niiden ehtojen mukaisesti, mitä sopijapuolet keskenään päättävät.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Muotovaatimukset |
Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua.


Sisältö = Kirjalliseen sopimukseen tulee kirjata sopijapuolten nimet, päivämäärä, paikka jossa sopimus on solmittu sekä sovitut ehdot.  
{{Alapykälä
{{Rivinvaihto}}
| Nro          = 1.1
Sopimuksesta tulee olla molemmilla sopijapuolilla oma kopio, jonka toinen sopijapuoli on leimannut. Jos sopijapuolia enemmän kuin kaksi, niin riittää yhden toisen toisen sopijapuolen leimaama kopio.
| Otsikko      = Kaupankäyntivero
| Sisältö =


}}
Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Sopimusten purkamisesta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Sopimus voidaan purkaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä tai hovioikeuden luvalla, mikäli toinen osapuoli on rikkonut sopimusta.  
Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.


}}
}}


= Palkkasoturilaki =
{{Alapykälä
| Nro          = 1.2
| Otsikko      = Kiinteistövero
| Sisältö =


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Palkkasoturein lisenssi |
Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on viisi (5) penniä kuutiota kohden.


Sisältö = Palkkasoturina toimiminen Sydänveden herttuakunnan alueella on luvanvaraista. Tällaista toimintaa varten tarvitaan palkkasoturein lisenssi.
{{Rivinvaihto}}
Palkkasoturein lisenssin voi myöntää Sydänveden herttua, kreivi tai oikeuskansleri.
}}
}}
{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Palkkasotureiden toiminnasta |
Sisältö = Lisenssin omaava palkkasoturi on Sydänveden alueella toimiva yksityinen palkattava soturi. Palkkasoturit noudattavat Sydänveden herttuakunnan lainsäädäntöä.
}}
}}
{{Pykälä
| Nro          = 2
| Otsikko      = Liiketoiminta
| Sisältö =


= Maankäyttölakii =
Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Maankäyttöoikeus |  
{{Alapykälä
| Nro         = 2.1
| Otsikko     = Luvanvaraiset toimialat
| Sisältö =
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
{{Rivinvaihto}}
- Kaivostoiminta,
{{Rivinvaihto}}
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
{{Rivinvaihto}}
- Kasinotoiminta.


Sisältö = Sydänveden herttua voi antaa, vuokrata tai myydä maankäyttöoikeuksia yhteen tai useampaan tarkoitukseen. Aluetta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen johon herttua on sen myöntänyt.
}}
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Rakennusoikeus |  
== Maankäyttölaki ==
{{Pykälä
| Nro         = 1
| Otsikko     = Maanomistus
| Sisältö =


Sisältö = Sydänveden herttuakunnan alueella kaikki rakentaminen ilman herttuan myöntämää lupaa on kielletty.
Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.
}}


= Mehiläislaki =
{{Alapykälä
| Nro          = 1.1
| Otsikko      = Maankäyttöoikeus
| Sisältö =
Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.


{{Pykälä | Nro= 1 | Otsikko= Mehiläisten omistamisesta |
{{Rivinvaihto}}


Sisältö = Kaikki luonnonvaraiset sekä hoidossa olevat mehiläiset ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.
}}


{{Pykälä | Nro= 2 | Otsikko= Mehiläistarhaus |
Sisältö = Mehiläistarhausta voivat harjoittaa vain ne, joilla on tähän herttuan myöntämä lupa.
}}
}}


{{Pykälä | Nro= 3 | Otsikko= Hunaja ja muut mehiläistuotteet |  
{{Alapykälä
| Nro         = 1.2
| Otsikko     = Rakennusluvat
| Sisältö =
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.


Sisältö = Kaikki mehiläisten tuottama hunaja, hunajakennot sekä muut tuotteet ovat Sydänveden herttuakunnan omaisuutta.
{{Rivinvaihto}}
{{Rivinvaihto}}
Luvan saaneille mehiläistarhureille maksetaan näiden tuottamista mehiläistuotteista sovittu summa ja kaikki tuotteet toimitetaan herttuakunnalle.
}}


{{Pykälä | Nro= 4 | Otsikko= Rangaistukset |
Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.


Sisältö = Luvattomasta mehiläistarhauksesta tai hunajan luvattomasta keräyksestä rangaistaan rikoslain III Luvun 2 §:n sekä VII Luvun 3 §:n perusteella varkautena ja luvattomana liiketoimintana.
}}
}}
}}

Versio 22. heinäkuuta 2025 kello 20.14

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Sydänveden herttuakunta on absoluuttinen monarkia, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka käyttää vasallina absoluuttista valtaa.

1.1 § Herttuakunnan neuvosto

Herttuakunnan neuvosto toimii herttuan oikeana kätenä vastaamalla jäsentensä päivittäisistä tehtävistä ja näin ylläpitämällä läänin päivittäistä hallintaa.

Neuvoston jäseniä ovat kaikki ne, jotka vastaavat suoraan herttualle ja toimivat lääninhallinnossa merkittävässä asemassa. Herttua voi myös itse nimittää jäseniä.

2 § Herttuan asema

Sydänveden herttuakunnan absoluuttisena hallitsijana ja kuninkaan alamaisena on herttuan sana viimeinen ja korkein laillinen määräys ennen keskushallintoa läänin alueella.

2.1 § Perimyssääntö

Herttuakunnan jatkuvuuden ja vakauden säilyttämiseksi herttuan asema on periytyvä. Se periytyy suvun vanhimmalle, etusijalla miespuoliselle henkilölle. Hänen tulee myös asua Sydänvedellä. Perustuslain mukaisesti asia kuitenkin etenee ensin keskushallinnon kautta.

Tilanteessa, jossa perillistä ei löydy, tulee luopua asuinpaikkasäännöstä. Jos tällöinkään ei löydy perillistä, palaa Sydänveden herttuakunta Kruunulle.

Herttuan vaihtuessa tulee herttuakunnan omaisuus, kuten valuutta, maalaukset, avaimet, kalliit esineet sekä työkalut jättää läänille jatkuvuuden turvaamiseksi.

2.2 § Vallasta luopuminen

Sydänveden herttua voi luopua asemastaan, mutta ensin ilmoittamalla asiasta Kruunulle ja järjestämällä perimyksen perimyssäännön mukaisesti.

3 § Lainsäätöoikeus

Sydänveden herttualla on oikeus säätää lakeja läänin alueelle. Lakien voimaantulo edellyttää kuitenkin perustuslain nojalla keskushallinnon hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla on oikeus antaa välittömiä ja pienimuotoisia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan hallinnosta, oikeudesta tai turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

Oikeuslaki

1 § Oikeuslaitos

Oikeuslaitos vastaa Sydänveden alueella oikeuden toteutumisesta ja järjestyksen ylläpidosta. Oikeuslaitoksen alla toimii myös Sydänveden hovioikeus.

1.1 § Oikeuskansleri

Oikeuskansleri toimii oikeuslaitoksen johtajana. Hän vastaa suoraan herttualle ja toimii ensisijaisena tuomarina herttuakunnassa. Oikeuskanslerin nimitykseen tarvitaan keskushallinnon lupa.

1.2 § Hovioikeus

Sydänveden hovioikeus on puolueeton tuomioistuin, joka arvioi hallinnon päätösten laillisuutta, tuomitsee rikoksia ja päättää yksityisistä riita-asioista.

2 § Oikeudenkäymiskaari

Sydänveden kaarti pidättää epäillyn ja tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä kotietsintöjä tai hankkimalla lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä pidätettynä kuitenkin vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta oikeuskanslerille, joka järjestää oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

2.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada reilu ja tasavertainen oikeudenkäynti.

2.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttuakunnan neuvosto. Se voi alentaa, ylentää tai kumota tuomion. Sen päätöksestä ei voi valittaa.

3 § Kaarti

Sydänveden kaarti ylläpitää järjestystä ja toimii oikeuslaitoksen alla. Se vastaa rikostutkinnasta ja päivittäisestä järjestyksen ylläpitämisestä, tarvittaessa väkivalloin.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

3.1 § Kaartinkomentaja

Kaartinkomentaja toimii kaartin ylimpänä virkamiehenä ja vastaa oikeuskanslerille. Hän kouluttaa ja palkkaa kaartilaisia, sekö tarvittaessa ylläpitää järjestystä kaartissa.

3.2 § Kaartin erityisasema

Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä oikeuskanslerin luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Se voidaan suorittaa ilman lupaa, jos sillä voidaan estää välitön vaara.

Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mutta se tulee tehdä kaartin tiloissa. Mikäli kaartin jäsen varastaa tämän yhteydessä, hänet irtisanotaan ja häntä vastaan nostetaan syyte.

Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka tarkoituksetta toisen vie hengeltänsä tulee tuomita taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka toisen suunnitellusti tai tarkoituksellisesti tappaa tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka hyökkää toisen päälle ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden vangitsemalla hänet tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa yli 19 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie alle 20 kruunun arvosta toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka pettää toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen tai väärentää toisen nimen tulee tuomita sopimuspetoksesta.

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateluus

Herttua voi myöntää aateluuden ansioituneelle herttuakunnan alamaiselle tai muulle henkilölle, joka on osoittanut suurta uskollisuutta herttuakunnalle.

Herttua voi myös mielivaltaisesti riistää aateluuden, jos katsoo aatelisen toimineen herttuakuntaa tai sen intressejä vastaan.

1.1 § Aatelin erioikeudet

- Oikeus rakennuttaa linna tai kartano,

- Oikeus verovapauteen,

- Oikeus saada yksityistä oikeutta suoraan herttualta sekä

- Oikeus audienssiin herttuan kanssa.

1.2 § Ulkomainen aatelinen

Henkilö, joka on toisessa läänissä aatelinen ei ole Sydänvedellä aatelinen, mutta nauttii oikeudesta saada yksityistä oikeutta.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

1.2 § Kiinteistövero

Kaupunkialueella omistetusta kiinteistöstä tulee maksaa kertaluontoinen vero oston yhteydessä, joka on viisi (5) penniä kuutiota kohden.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Vain herttuakunnan aatelinen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Maanomistaja voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Hänellä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Maanomistaja voi irtisanoa maankäyttöluvan vain hovioikeuden päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa lääninhallinnolta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan hovioikeuden päätöksellä purkaa.

Sisällys