Lainsäädäntö:Peltava

Peltavan säädöskokoelma

𝑅𝒶𝓊𝒽𝒶 𝓀𝓊𝓉𝓈𝓊𝓊 𝒽𝑒𝒾𝓉ä, 𝒿𝑜𝓉𝓀𝒶 𝓈𝒾𝓉ä 𝓀𝓊𝓊𝓃𝓉𝑒𝓁𝑒𝓋𝒶𝓉.

Onni suosii rohkeita, rauha autuaita.

Siviililaki

1 § Herttuakunnan hallintosääntö

Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, sekä ulkopoliittisena johtajana.

1.1 § Kultahovi

Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana. Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.

1.2 § Kultahovin jäsenet

Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.

Käskynhaltija;

Linnanvouti;

Kansleri;

Oikeuskansleri;

sekä

Sotaherra joilla on;

oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavanetujen mukaisesti.

2 § Herttuan asema

Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.

3 § Lainsäätöoikeus

Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.

3.1 § Päiväkäskyt

Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.

4 § Kansalaisista

4.1 § Velvollisuudet

Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.

4.2 § Oikeudet

Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:

- puolueetonta oikeutta,

- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,

- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,

sekä;

- saada suojaa perusteettomalta uhalta.

Oikeuslaki

1 § Tuomioistuin

Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.

2 § Tuomari

Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti oikeuskansleri. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari ei ole jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.

3 § Rikosoikeus

Sotaneuvos johtaa Peltavan kaartia.

Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.

Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.

Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.

3.1 § Syytetyn oikeudet

Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.

Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.

2.2 § Oikeus valittaa tuomiosta

Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.

Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.

4 § Kaarti

Peltavan kaarti toimii sotaneuvoksen alaisena. Se vastaa suoraan sotaneuvokselle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa.

4.1 § Kaartinkomentaja

Kaartinkomentaja toimii kaartin esimiehenä ja vastaa suoraan sotaneuvokselle. Hän kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta. Sotaneuvos itse toimii tarvittaessa kaartinkomentajana ja suorittaa hänen virkatehtäviään.

3.2 § Kaartin erityisasema

Kaartinkomentaja toimii kaartin esimiehenä ja vastaa suoraan sotaneuvokselle. Hän kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta. Sotaneuvos itse toimii tarvittaessa kaartinkomentajana ja suorittaa hänen virkatehtäviään.

5 § Reservi

Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.

5.1 § Velvollisuudet

Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reserveillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reserveillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.

5.2 § Oikeudet

Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.

Virastolaki

1 § Toimintasääntö

Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.

2 § Talousvirasto

Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.

3 § Puolustusvirasto

Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta sotaneuvoksen johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa kaartinkomentaja tai tarvittaessa itse sotaneuvos. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.

4 § Elinkeinovirasto

Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.

5 § Oikeusvirasto

Oikeusvirasto vastaa Peltavan tuomioistuimen puolueettomuudesta, sekä huolehtii siitä, että oikeus toteutuu. Lisäksi oikeusvirasto käsittelee rikos- ja siviiliasiat.

Rikoslaki

1 § Yleistä

Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.

1.1 § Rikoksen törkeys

Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.

1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen

Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.

2 § Väkivaltarikokset

2.1 § Tappo

Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.

2.2 § Murha

Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.

2.3 § Päällekarkaus

Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.

2.4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.

2.5 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.

3 § Omaisuusrikokset

3.1 § Ryöstö

Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.

3.2 § Näpistys

Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.

3.3 § Laiton haltuunotto

Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.

3.4 § Murto

Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.

4 § Talousrikokset

4.1 § Petos

Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.

4.1 § Veropetos

Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.

4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen

Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.

5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan

5.1 § Julkisen rauhan häirintä

Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

5.2 § Oikeuden estäminen

Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.

5.3 § Maanpetos

Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.

5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa

Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.

5.5 § Kunnianloukkaus

Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.

5.6 § Vallankumouksellinen toiminta

Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.

6 § Virkamiesrikkeet

6.1 § Lahjonta

Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.

6.2 § Virkavirhe

Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.

Aateluuslaki

1 § Aateli

Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.

1.2 § Ylhäisaateli

Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.

1.2 § Alhaisaateli

Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.

Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu , ase- sekä haarniskaprivilegioon.

1.1 § Aatelin erioikeudet

Ase privilegio oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.

Haarniska privilegio oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä

Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.

Laki taloudesta ja verotuksesta

1 § Verotus

Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.

Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.

1.1 § Kaupankäyntivero

Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.

Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.

2 § Liiketoiminta

Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.

2.1 § Luvanvaraiset toimialat

Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.

- Kaivostoiminta,

- Maataloustoiminta,

- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä

- Kasinotoiminta.

Maankäyttölaki

1 § Maanomistus

Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.

1.1 § Maankäyttöoikeus

Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.

Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.

1.2 § Rakennusluvat

Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.

Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.

Uskonlaki

1 § Uskonvapaus

Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.

1.1 § Uskonnon harjoittaminen

Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.