Lisää toimintoja
p Kirjoitusvirheitä, väärä teksti pykälässä 3.2 |
p Sotaneuvos -> Käskynhaltija |
||
Rivi 59: | Rivi 59: | ||
{{Rivinvaihto}} | {{Rivinvaihto}} | ||
''' | '''Käskynhaltija''' joilla on; | ||
{{Rivinvaihto}} | {{Rivinvaihto}} | ||
Rivi 154: | Rivi 154: | ||
| Sisältö = | | Sisältö = | ||
Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia. | |||
{{Rivinvaihto}} | {{Rivinvaihto}} | ||
Rivi 212: | Rivi 212: | ||
| Sisältö = | | Sisältö = | ||
Kaartinkomentaja toimii kaartin esimiehenä ja vastaa suoraan sotaneuvokselle. Hän kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta. | Kaartinkomentaja toimii kaartin esimiehenä ja vastaa suoraan sotaneuvokselle. Hän kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta. Käskynhaltija itse toimii tarvittaessa kaartinkomentajana ja suorittaa hänen virkatehtäviään. | ||
{{Rivinvaihto}} | {{Rivinvaihto}} | ||
Rivi 279: | Rivi 279: | ||
| Nro = 3 | | Nro = 3 | ||
| Otsikko = Puolustusvirasto | | Otsikko = Puolustusvirasto | ||
| Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta sotaneuvoksen johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa kaartinkomentaja tai tarvittaessa itse | | Sisältö = Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta sotaneuvoksen johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa kaartinkomentaja tai tarvittaessa itse käskynhaltija. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla. | ||
}} | }} | ||
Versio 24. syyskuuta 2025 kello 19.50
![]() | Tämä laki koskee aluetta, jolla ei kirjoitushetkellä ole voimassaolevaa hallintoa. Lainsäädäntö ei ole voimassa, kunnes tämä ilmoitus on poistunut. |
![]() | Viimeisimmät lakimuutokset
|
Peltavan säädöskokoelma

Siviililaki
1 § Herttuakunnan hallintosääntö
Peltavan herttuakunta on yksi lääneistä, osana Sarastuksen kuningaskuntaa. Sitä johtaa Kruunun armosta herttua, joka toimii kultahovin puheenjohtajana, sekä ulkopoliittisena johtajana.
1.1 § Kultahovi
Kultahovi toimii lääninhallinnon sekä kansan kanavana.
Hovi koostuu viroista, jotka johtavat erinäisiä hallinnonelimiä. Herttua voi nimittää uusia jäseniä, sekä erottaa heitä ilman enemmistön suostumusta.
1.2 § Kultahovin jäsenet
Herttuakunnassa toimii virastot, jotka vastaavat läänin toiminnasta omilla osa-alueillaan yhdessä herttuan kanssa, ja joita johtaa seuraavat virat.
Käskynhaltija;
Linnanvouti;
Kansleri;
Oikeuskansleri;
sekä
Käskynhaltija joilla on;
oikeus tehdä päätöksiä ja käskyjä oman toiminta-alansa sisällä vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon oman vastuun työtehtävässään, toimien vain ja ainoastaan Peltavan etujen mukaisesti.
2 § Herttuan asema
Herttua on kuninkaan vasalli, Peltavan ainoa hallitsija ja sen alueilla ainoa absoluuttisen vallan käyttäjä, sekä kultahovin puheenjohtaja. Herttua on oikeutettu määräämään päiväkäskyjä sekä vaatimaan oikaisua kultahovin jäsenten päätöksiin.
3 § Lainsäätöoikeus
Peltavan pysyviä lakeja pystyy säätämään ainoastaan kultahovi äänestämällä. Lakien voimaantulo vaatii oikeusmestarin hyväksynnän.
3.1 § Päiväkäskyt
Herttualla ja kultahovilla on oikeus antaa välittömästi voimaantulevia päiväkäskyjä, joilla määrätään herttuakunnan oikeudesta ja turvallisuudesta. Päiväkäskyt pätevät kaikkiin herttuakunnan alueella oleskeleviin.
4 § Kansalaisista
4.1 § Velvollisuudet
Kansalaisilta voidaan evätä privilegioiden suomat etuudet, mikäli he toimivat kruunua tai Peltavaa vastaan taikka rikkovat lakeja.
4.2 § Oikeudet
Peltavan kansalaisilla olkoon oikeus saada:
- puolueetonta oikeutta,
- mahdollisuus työhön, josta lähtökohtaisesti tulee saada korvaus,
- omistaa ja ostaa maata pienissä määrin,
sekä;
- saada suojaa perusteettomalta uhalta.
Oikeuslaki
1 § Tuomioistuin
Peltavan käräjillä ratkaistaan ensisijaisesti kaikki Peltavan alueella tapahtuneet rikosasiat ja nostetut kanteet.
2 § Tuomari
Peltavan käräjillä tuomarina toimii lähtökohtaisesti oikeuskansleri. Mikäli on syytä epäillä, että tuomari ei ole jäävi oikeusasian suhteen, tulee herttuan nimittää oikeudenkäynnin tuomariksi oikeusmestarin hyväksymä, herttuakunnan ulkopuolinen tuomari.
3 § Rikosoikeus
Käskynhaltija johtaa Peltavan kaartia.
Kaarti pidättää sekä tutkii rikosta esimerkiksi kuulustelemalla, tekemällä ruumiintarkastuksia, tekemällä kotietsintöjä tai vastaanottaen lausuntoja. Kaarti saa pitää epäiltyä tutkintavankeudessa vain viisi (5) päivää.
Mikäli on syytä epäillä, että syytetty olisi tehnyt rikoksen, ilmoittaa kaarti syytteen nostamisesta herttualle, joka järjestää hallinnon kanssa oikeudenkäynnin.
Oikeudenkäynnissä molempia osapuolia kuullaan, ja lopulta tuomari päättää syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja määrää kohtuullisen rangaistuksen.
3.1 § Syytetyn oikeudet
Syytetyllä on oikeus asianajajaan, mikäli sellaiseen on varaa. Syytetyllä on myös oikeus pidätettynä ollessaan ruokaan ja juomaan.
Oikeudenkäynnissä syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi ja saada puolueeton ja tasavertainen oikeudenkäynti.
3.2 § Oikeus valittaa tuomiosta
Syyttäjällä tai tuomitulla on oikeus hakea lupaa valittaa tuomiosta herttuakunnan neuvostolta, jolla on oikeus perusteettomasti hylätä tai hyväksyä lupa.
Jos tuomiosta valitetaan, järjestetään uusi oikeudenkäynti, jota johtaa herttua, joka voi muuttaa tuomiota. Herttuan päätöksestä ei tule valittaa.
4 § Kaarti
Peltavan kaarti toimii sotaneuvoksen alaisena. Se vastaa suoraan sotaneuvokselle. Sen toimintaan kuuluu rikoksien selvittäminen, rikoksien tutkiminen sekä päivittäisen järjestyksen ylläpito. Peltavan edustus konflikteissa, sekä puolustusinfrastruktuurin hoito on osana kaartin toimenkuvaa.
4.1 § Kaartinkomentaja
Kaartinkomentaja toimii kaartin esimiehenä ja vastaa suoraan sotaneuvokselle. Hän kouluttaa, palkkaa sekä vastaa kaartilaisten toiminnasta. Käskynhaltija itse toimii tarvittaessa kaartinkomentajana ja suorittaa hänen virkatehtäviään.
3.2 § Kaartin erityisasema
Kaartilla on oikeus suorittaa kotietsintöjä kaartinkomentajan luvalla, mikäli on epäiltävää, että rikos on tapahtunut. Kotietsintä voidaan suorittaa ilman lupaa mikäli sillä voidaan estää välitön vaara.
Kaartilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastuksia kansalaisille, joilla ei ole diplomaattista koskemattomuutta tai muuten arvokasta asemaa, jolloin ruumiintarkastus edellyttää sotaneuvoksen lupaa.
5 § Reservi
Reservi on kaartin siviiliyksikkö. Sen jäsenet eivät suoraan tee töitä kaartille, mutta ovat velvoitettuja ilmoittautumaan kaartin kutsuntoihin, joko kaartin taikka kultahovin pyynnöstä. Reservit voidaan kutsua palvelukseen konfliktin uhan alla, rikollisen kiinniottamiseksi taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Kaartilla on velvollisuus toimia avoimesti oikeuslaitokselle, ja sen tulee pitää kirjaa kuulusteluista ja kaikista muista merkittävistä toimista.
5.1 § Velvollisuudet
Reservillä on velvollisuus vastata Peltavan kaartille kutsuttaessa, sekä toimia Peltavan edun mukaisesti. Nuhteellinen toiminta voi aiheuttaa reservistä erotukseen. Reservillä on velvollisuus toimia oman hengen uhalla Peltavan ja sen kansan puolesta. Reservillä ei ole oikeutta haarniskoihin taikka aseisiin, työtehtävien ulkopuolella.
5.2 § Oikeudet
Reservillä on yhtäläinen oikeus tulla koulutetuksi kaartin tavoin. Reservit voivat tarvittaessa suorittaa toimia yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi, kuten tehdä ruumiintarkastus taikka pidätys välittömän ja vaarallisen tilanteen ratkaisemiseksi, muulloin on tuomittavaa tehdä kaartille kuuluvia työtehtäviä.
Virastolaki
1 § Toimintasääntö
Virastojen johtajien tulee toimia oman viraston ja Peltavan edun mukaisesti, sekä toimia sulavassa yhteistyössä toisten viraston johtajien kanssa.
2 § Talousvirasto
Peltavan talousvirasto vastaa läänin taloudenpidosta, kaupankäynnistä sekä verotuksesta. Virastoa johtaa linnanvouti.
3 § Puolustusvirasto
Puolustusvirasto vastaa Peltavan turvallisuudesta ja puolustuksesta sotaneuvoksen johtamana. Kaarti on puolustusviraston alainen joukko-osasto, josta vastaa kaartinkomentaja tai tarvittaessa itse käskynhaltija. Puolustusvirasto huolehtii lain toimeenpanosta käytännön tasolla.
4 § Elinkeinovirasto
Elinkeinovirasto vastaa Peltavan työllisyydestä, työllistämisestä, sekä maatilan ja kaivoksen toimivuudesta. Elinkeinovirastoa johtaa kansleri.
5 § Oikeusvirasto
Oikeusvirasto vastaa Peltavan tuomioistuimen puolueettomuudesta, sekä huolehtii siitä, että oikeus toteutuu. Lisäksi oikeusvirasto käsittelee rikos- ja siviiliasiat.
Rikoslaki
1 § Yleistä
Rikoslaki on voimassa läänin alueella ja sitä sovelletaan myös osittain rikoksiin, jota tapahtuvat lääninedustajaa kohtaan läänin ulkopuolella.
1.1 § Rikoksen törkeys
Tuomari voi määrätä rikoksen törkeäksi, jos hän katsoo sen tapahtuneen erityisen raa'alle tai julmalla tavalla.
1.2 § Rikoksen yrittäminen tai siihen osallistuminen
Rikoksen yrittämisestä tai sen avustamisesta tulee antaa sama tuomio kuin rikoksesta itsestään.
2 § Väkivaltarikokset
2.1 § Tappo
Henkilö, joka oikeudetta riistää toisen hengen on tuomittava taposta.
2.2 § Murha
Henkilö, joka suunnitellusti tappaa toisen tulee tuomita murhasta.
2.3 § Päällekarkaus
Henkilö, joka käy toisen kimppuun ilman hyväksyttävää syytä tulee tuomita päällekarkauksesta.
2.4 § Uhkailu
Henkilö, joka uhkaa toista väkivallalla tai muulla tavoin, jonka uhattu voi kokea uhkaksi tulee tuomita uhkailusta.
2.5 § Vapaudenriisto
Henkilö, joka riistää toisen vapauden tulee tuomita vapaudenriistosta.
3 § Omaisuusrikokset
3.1 § Ryöstö
Henkilö, joka toiselta ottaa ylenpalttisesti toisen omaisuutta tulee tuomita ryöstöstä.
3.2 § Näpistys
Henkilö, joka vie toisen omaisuutta tulee tuomita näpistyksestä, ellei rikos täytä ryöstön tunnusmerkkejä.
3.3 § Laiton haltuunotto
Henkilö, joka ottaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, kuten maata omaan käyttöönsä tulee tuomita laittomasta haltuunotosta.
3.4 § Murto
Henkilö, joka murtautuu toisen kiinteistöön tulee tuomita murrosta.
4 § Talousrikokset
4.1 § Petos
Henkilö, joka toisen kanssa solmiman kaupan tai sopimuksen pettää, tai väärentää toisen nimen tulee tuomita petoksesta.
4.2 § Veropetos
Henkilö, joka jättää noudattamatta määrättyjä säädöksiä veroista tulee tuomita veropetoksesta.
4.2 § Laittoman liiketoimen harjoittaminen
Henkilö, joka harjoittaa laitonta tai luvanvaraista liiketoimintaa luvatta tulee tuomita laittoman liiketoimen harjoittamisesta.
5 § Rikokset julkista järjestystä vastaan
5.1 § Julkisen rauhan häirintä
Henkilö, joka häiritsee tai käyttäytyy säädyttömästi julkisesti tulee tuomita julkisen rauhan häirinnästä.
5.2 § Oikeuden estäminen
Henkilö, joka estää oikeudenkäynnin tai kaartin toiminnan tai ei noudata määräyksiä tulee tuomita oikeuden estämisestä.
5.3 § Maanpetos
Henkilö, joka toimii valtakunnan etua, keskushallintoa, perustuslaillista järjestystä, herttuaa tai herttuakunnan etua vastaan tulee tuomita maanpetoksesta.
5.4 § Haarniskan pitäminen kaupungissa
Henkilö, joka ei ole kaartissa ja pitää haarniskaa päivällä tulee tuomita haarniska luvattomasta käytöstä.
5.5 § Kunnianloukkaus
Henkilö, joka toisen kunniaa loukkaa perättömillä ja valheellisilla syytöksillä tuomittakoot kunnianloukkauksesta.
5.6 § Vallankumouksellinen toiminta
Henkilö, joka ryhtyy tai kannustaa toista ryhtymään kapinaan laillista järjestystä vastaan tuomittakoot vallankumouksellisesta toiminnasta.
6 § Virkamiesrikkeet
6.1 § Lahjonta
Henkilö, joka lahjoo tai virkamies, joka ottaa lahjuksen vastaan tulee tuomita lahjonnasta.
6.2 § Virkavirhe
Virkamies, joka laiminlyö tehtäväänsä tai ei noudata ylemmän tahon ohjeita, tai tekee työnsä muuten puutteellisesti tulee tuomita virkavirheestä.
Aateluuslaki
1 § Aateli
Peltavan aatelisto jakautuu kahteen luokkaan: ylhäisaateliin ja alhaisaateliin.
1.1 § Ylhäisaateli
Ylhäisaateli on kruunun armosta suotu arvo. Ylhäisaateli nauttii diplomaattisesta koskemattomuudesta sekä mahdollisesta suojelusta eri yhteyksissä Peltavan alueella. Peltava tunnustaa ylhäisaateliksi vain kruunun tunnustamat vasallit.
1.2 § Alhaisaateli
Alhaisaateli on kruunun tunnustaman aatelin, herttuan itsensä, tai kultahovin äänestyksellä annettu virkatehtävä taikka arvonimi Peltavassa asuvalle.
Arvonimen saakoot ahkeraa ja merkillepantavaa työtä tehnyt, rohkeutta korostanut sekä urhoollista toimintaa tehnyt Peltavan nuhteeton kansalainen. Alhaisaateli on oikeutettu ase- sekä haarniskaprivilegioon.
1.3 § Aatelin erioikeudet
Ase privilegio oikeuttaa Peltavan alueella muussa kuin virkatehtävässä aseen hallussapidon lisäksi sen esillä pitämisen.
Haarniska privilegio oikeuttaa Peltavan alueella haarniskan tai kasvot peittävän hupun käytön muussa kuin virkatehtävässä
Privilegioiden oikeudet olkoot evätyt alamaisilta, joille privilegio-oikeutta ei ole suotu. Tavalliset kansalaiset voivat hakea itselleen eri privilegioita.
Laki taloudesta ja verotuksesta
1 § Verotus
Herttuakunnalla on oikeus verottaa sen alueella tapahtuvaa kauppaa ja muita taloudellisia toimia.
Verot asetetaan lainsäädännössä, joten niitä voi muuttaa vain herttua. Herttua voi myöntää myös verovapauden halutessaan.
1.1 § Kaupankäyntivero
Herttuakunnan alueella kertaluontoiseen pienimuotoiseen, eli alle 20 kruunun arvoiseen käsikauppaan on verovapaus.
Arkkukaupoissa tai suuremmissa käsikaupoissa on kymmenen prosenttiyksikön vero, joka maksetaan ohjeistetulla tavalla.
2 § Liiketoiminta
Kuningaskunnan alamaisella on oikeus pitää yllä omaa liiketoimintaa, mutta sen aloittamisesta tulee ilmoittaa herttualle.
2.1 § Luvanvaraiset toimialat
Seuraavat liiketoiminnat ovat luvanvaraisia ja niihin tulee olla herttuan lupa.
- Kaivostoiminta,
- Maataloustoiminta,
- Mehiläisten kasvatus ja hoito sekä
- Kasinotoiminta.
Maankäyttölaki
1 § Maanomistus
Kuka tahansa herttuakunnan kansalainen voi omistaa maata. Oletuksena kaikki maa kuuluu herttuakunnalle, jota se voi jakaa aatelisille tai myöntää käyttölupia alamaisillensa.
1.1 § Maankäyttöoikeus
Herttuakunta voi myydä, vuokrata tai antaa oikeuden käyttää omistamaansa maata toiselle. Sillä on oikeus myös päättää ehdoista, millä maata saa käyttää.
Herttuakunta voi irtisanoa maankäyttöluvan vain päätöksellä, ellei sopimus maankäytöstä salli muuta keinoa.
1.2 § Rakennusluvat
Pientä suuremille rakennuksille, sekä asutuskeskusten lähellä oleville rakennuksille tulee hankkia lupa herttualta.
Rakennukset, joiden ulkonäkö vaurioittaa alueen yleisnäkymää voidaan kultahovin tai herttuan päätöksellä purkaa.
Uskonlaki
1 § Uskonvapaus
Jokaisella on herttuakunnan alueella oikeus omaan uskontoon kunhan se ei vastusta herttuakuntaa tai keskushallintoa.
1.1 § Uskonnon harjoittaminen
Muun kuin hänen majesteettinsa uskon harjoittaminen julkisesti on Peltavan alueilla kielletty.