Lainsäädäntö:Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

---

Viiden Totuuden Prefektuurin Lainsäädäntö

བིཨིདེན་ཊོཏུཨུདེན་པྲེཕེ༹ཀྟུཨུརིན་ལ༹ཀིཀོཀོཨེལྨ

“Sortajia ei löydetä saavuttamalla vapaus; vapaus saavutetaan löytämällä sortajat.”

Antanut Vituurein jalona

vuonna 671,

Viiden Totuuden Prefektuurin Maapäivät

Allekirjoittanut,

ཐི༏ཋྀ󠀮 Maaherra Viiru Viirulainen

---

Sisältö

I. Prefektuurin Hallintosääntö

II. Rikoksista

III. Prefektuurin Soturistosta

IV. Matkaajain Oikeuksista

V. Prefektuurin Taloudesta

VI. Natain Daimiokunnasta

---

JOHDANTO:

Tämä lainsäädäntö muodostakoon pohjan Prefektuurin yhteiskunnalle; yhteiskunnalle, joka perustuu totuuden oppeihin, kunniallisuuteen ja ennen kaikkea kunkin vapauteen kulkea omaa, henkilökohtaista polkuaan. Tämä laki on koottu kansamme toimesta kansaamme varten, kansamme edun, hyvinvoinnin ja kukoistuksen turvaamiseksi. Älköön enää yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella; älköön enää yksikään matkaaja ole pakotettu polvistumaan; älköön enää yhdenkään matkaajan tarvitse kulkea vailla vapautta valtakunnassa.

Olkoon jokainen kulkija vapaa suuren Virran edessä.

---

ARTIKLA I: Prefektuurin Hallintosääntö

Me, Prefektuurin kansa,

Virran näin suomana, sekä Vituuriemme varjeluksen, maan hallitsijan viisauden, Viturfein ikuisen onnen ja Kruunun opastuksen siunaamana,

juhlallisesti sitoutuen turvaamaan kulkijain vapauden, varmistamaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä edistämään kansamme yhtenäisyyttä, onnellisuutta ja hyvinvointia kaikkina aikoina,

täten säädämme ja otamme käyttöön tämän hallintosäännön Viiden Totuuden Prefektuurille, kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä yhdeksättä kuukautta, kuusisataaseitsemänkymmentä Vituurein jaloa vuotta ensimmäisen Valtiaan valaistumisesta.

I. HALLINTOSÄÄNNÖN PERUSTEET

1101 § Hallintosäännön asema

1101.1 Tämä hallintosääntö on Viiden Totuuden Prefektuurin ylin säädös. Se määrittää Prefektuurin hallintorakenteen sekä virkamiesten toimivallan ja vallankäytön rajat. Kaikki muu Prefektuurin lainsäädäntö on alisteista tämän hallintosäännön säännöksille.

1102 § Hallintosäännön muuttaminen

1102.1 Hallintosääntöä voidaan muuttaa vain maapäivien määräenemmistön päätöksellä, jonka maaherra allekirjoittaa.

1103 § Määritelmät

1103.1 Maapäivien määräenemmistöllä tarkoitetaan vähintään kahta kolmasosaa maapäivien istunnossa läsnä olevista äänistä.

1103.2 Maapäivien yksinkertaisella enemmistöllä tarkoitetaan vähintään yli puolta maapäivien istunnossa läsnä olevista äänistä.

1103.3 Virkamiehellä tarkoitetaan jokaista Prefektuurin palveluksessa olevaa henkilöä, joka tämän lain nojalla käyttää julkista valtaa tai jolle on laissa säädetty julkinen velvoite.

II. MAAHERRA

1201 § Prefektuurin maaherra

1201.1 Maaherra on Prefektuurin ylin virkamies ja toimii Kruunun vasallina Prefektuurin mailla. Maaherran toimivalta juontuu Prefektuurin kansasta ja tästä hallintosäännöstä; maaherra ei ole lain yläpuolella.

1202 § Valinta

1202.1 Maaherra valitaan maapäivien istunnossa toimitettavassa henkilövaalissa kahden kuukauden välein. Jokaisella kansalaisella on ääni- ja ehdolleasettumisoikeus.

1202.2 Maaherraksi valitaan ehdokas, joka saavuttaa yksinkertaisen enemmistön. Mikäli yksikään ehdokas ei saavuta äänestyksessä yksinkertaista enemmistöä, järjestetään toinen kierros edellisen kierroksen kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

1202.3 Maaherran vaali toimitetaan ensimmäisessä maapäivien istunnossa kahden kuukauden kuluttua edellisen maaherran nimityksestä. Maaherra nimitetään samassa istunnossa, jossa vaali toimitetaan. Nimityksen yhteydessä maaherra vannoo tuomioherran lukeman virkavalan.

1202.4 Maaherran virkakausi päättyy sillä hetkellä, kun seuraava maaherra nimitetään.

1203 § Tehtävät ja toimivalta

1203.1 Maaherra kantaa Prefektuurissa korkeinta toimeenpanovaltaa. Kaikkien Prefektuurin toimeenpanevien virkamiesten maallinen auktoriteetti juontuu maaherrasta.

1203.2 Maaherra voi jakaa tehtäviään ja valtuuksiaan vapaasti sotaherralle, kirstunherralle ja muille tämän alaisuudessa työskenteleville virkamiehille. Tällainen valtuutus ei kuitenkaan poista maaherran omaa vastuuta.

1203.3 Maaherra vastaa Prefektuurin päivittäisestä järjestyksestä, puolustuskyvystä, asukkaiden turvallisuudesta sekä Prefektuurin ulkopolitiikan johtamisesta.

1203.4 Maaherra vastaa siitä, että kaikki Prefektuurin asukkaita sitovat säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.

1204 § Säädäntävalta

1204.1 Maaherra voi allekirjoittaa maapäivien hyväksymän lain tai kieltäytyä tämän allekirjoittamisesta. Laki astuu voimaan maaherran allekirjoituksen myötä. Kieltäytymisestä ja sen perusteista on ilmoitettava maapäiville viipymättä. Maapäivät voi kieltäytymisestä huolimatta saattaa lain voimaan määräenemmistön päätöksellä.

1204.2 Maaherra voi antaa julistuksia hätätilassa silloin, kun asiasta ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Julistus on voimassa, kunnes maapäivät käsittelee asian tai kumoaa sen, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Tuomioherra voi kumota julistuksen, jos se on ristiriidassa tämän lain kanssa.

1205 § Talousvalta

1205.1 Maaherran tulee viipymättä valintansa jälkeen esittää maapäiville taloussuunnitelmaa hyväksyttäväksi. Ilman voimassaolevaa taloussuunnitelmaa Prefektuurin varoja ei voi käyttää eikä veroja kerätä. Taloussuunnitelmasta voi poiketa merkittävästi vain tuomioherran vahvistamasta pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä.

1205.2 Taloussuunnitelman voimassaolo on sidottu sen esittäneen maaherran virkakauteen ja viikkoon sen päättymisen jälkeen, tai siihen asti, kun uusi taloussuunnitelma astuu voimaan, kumpi tapahtuu aiemmin.

1206 § Ulkosuhdevalta

1206.1 Maaherra johtaa Prefektuurin ulkopolitiikkaa maapäivien antamien linjausten mukaisesti.

1206.2 Maaherra voi neuvotella sopimuksista Prefektuurin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sopimukset astuvat voimaan maapäivien päätöksellä.

1206.3 Maaherra voi esittää maapäiville sodan tai muun konfliktin julistamista pykälän 1307 mukaisesti.

1206.4 Tuomioherran vahvistaman, Prefektuuriin kohdistuvan ulkopuolisen tahon aloittaman hyökkäyksen aikana maaherra voi toimeenpanna sotatoimia lain tavanomaisten rajojen ulkopuolella Prefektuurin maiden ja kansan suojelemiseksi. Tämä erityisvaltuus päättyy, kun välitön uhka on poistunut.

1207 § Nimitysvalta

1207.1 Maaherra esittää maapäiville sotaherran, kirstunherran ja daimion nimitystä tai erottamista. Nimitys astuu voimaan maapäivien päätöksellä.

1207.2 Maaherra esittää tuomioherran nimitystä viran ollessa vapaa. Nimitys astuu voimaan maapäivien määräenemmistöpäätöksellä.

1207.3 Maaherra voi esittää maapäiville tuomioherran erottamista ja syytteeseenasettamista pykälän 1402 mukaisesti.

1207.4 Maaherra voi vapaasti nimittää alaisuuteensa tai erottaa alaisuudestaan toimeenpanevia virkamiehiä, jotka auttavat maaherraa tehtävissään.

1208 § Kansalaisuutta koskevat valtuudet

1208.1 Maaherra voi myöntää Prefektuurin kansalaisuuden valtakunnan alamaiselle, joka suorittaa maapäivien päätöksellä asetetun kansalaisuuskokeen hyväksytysti.

1208.2 Maaherra voi poistaa Prefektuurin kansalaisuuden kansalaiselta tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.

1209 § Vastuu ja syytteeseenasettaminen

1209.1 Maapäivät voi erottaa ja asettaa maaherran syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöpäätöksellä. Tuomioherra vahvistaa syytteeseenasettamisen ja toimii asiassa tuomarina. Maaherra nauttii suojaa kaikilta muilta rikossyytteiltä virkakautensa aikana.

III. MAAPÄIVÄT

1301 § Prefektuurin Maapäivät

1301.1 Maapäivät kantaa korkeinta lainsäädäntövaltaa Prefektuurissa ja varmistaa Prefektuurin kansan tahdon toteutumisen.

1302 § Kokoonpano

1302.1 Jokaisella Prefektuurin kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä.

1302.2 Kansalaisella on oikeus tehdä maapäiville esityksiä ja aloitteita toisen äänioikeutetun kannatuksella.

1302.3 Kansalaisella on oikeus perustaa valtuuskunta poliittiseksi ryhmittymäksi. Valtuuskunnan johtaja voi käyttää maapäivien istunnosta poissaolevien valtuuskunnan jäsenten ääntä.

1303 § Päätöksenteko

1303.1 Maapäivien istunto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet kaikista Prefektuurin äänioikeuksista, joko henkilökohtaisesti tai valtuuskunnan edustuksen kautta.

1303.2 Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ellei päätöstä ole erikseen säädetty tehtäväksi määräenemmistöllä.

1304 § Puhemies

1304.1 Maapäivät valitsee henkilövaalissa yksinkertaisella enemmistöllä keskuudestaan puhemiehen, joka puheenjohtaa istuntoja ja vastaa niiden sujuvuudesta.

1304.2 Puhemiehellä on oikeus kutsua maapäivät koolle ja päättää säännönmukaisten istuntojen ajankohdista. Puhemiehen koollekutsumista istunnoista on ilmoitettava vähintään kaksi päivää etukäteen, ellei tuomioherran vahvistama erityisen painava syy vaadi kokoontumista kiireellisemmällä aikataululla.

1304.3 Puhemiehen ollessa estynyt toimii puheenjohtajana puhemiehen valitsema sijainen. Jos puhemies ei kykene itse puheenjohtamaan tai nimittämään puheenjohtoon kykenevää sijaista, toimii maaherra puheenjohtajana.

1304.4 Puheenjohtaja vastaa henkilövaalien käytännön järjestelyistä. Puhemiehen ollessa ehdolla vaaleissa on hän estynyt toimimaan puheenjohtajana äänestyksen ajan. Jokaisella kansalaisella on oikeus tarkastaa puheenjohtajan ilmoittaman äänestystuloksen paikkansapitävyys.

1304.5 Maapäivät voi yksinkertaisella enemmistöllä erottaa puhemiehen koska tahansa.

1305 § Kokoontuminen

1305.1 Maapäivät kutsuu koolle puhemies tai Prefektuurin kansalaiset siten, kuten laissa säädetään. Istuntojen ajankohdasta päättää kulloinenkin maapäivien koollekutsuja. Maapäivät ei voi kokoontua ilman koollekutsumista ja asianmukaista varoitusaikaa.

1305.2 Koollekutsuminen vaatii kokouskutsun, joka tulee julkaista jokaiselle Prefektuurin kansalaiselle. Kokouskutsussa tulee käydä ilmi maapäivien sijainti, päivämäärä ja ajankohta, sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsun käsiteltäviä asioita voidaan muokata istunnossa maapäivien päätöksellä.

1305.3 Maapäivät kokoontuu lähtökohtaisesti vain Prefektuurin mailla, ellei Prefektuurissa vallitse sotatila tai tuomioherran vahvistama muu erityisen painava syy, joka huomattavasti vaikeuttaa kansalaisten osallistumista. Sijainnin siirtämisestä päättää puhemies.

1305.4 Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.

1306 § Säädäntävalta

1306.1 Maapäivät säätää, muuttaa ja kumoaa Prefektuurin lakeja. Hyväksytty laki tai lakimuutos toimitetaan maaherralle allekirjoitettavaksi. Menettelystä allekirjoituksen yhteydessä säädetään pykälässä 1204.1.

1306.2 Maapäivät hyväksyy tai hylkää Natain daimion esitykset Natain daimiokuntaa koskevaksi paikalliseksi lainsäädännöksi.

1307 § Talousvalta

1307.1 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran esittämän taloussuunnitelman.

1307.2 Maaherra ja toimeenpaneva hallinto ovat sidottuja maapäivien hyväksymän taloussuunnitelman raameihin.

1307.3 Prefektuurissa saa kerätä veroja vain voimassaolevan maapäivien hyväksymän taloussuunnitelman mukaisesti.

1308 § Ulkosuhdevalta

1308.1 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran tai daimion neuvottelemat sopimukset ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

1308.2 Maapäivät päättää sodan tai muun konfliktin julistamisesta maaherran esityksestä määräenemmistöllä.

1309 § Nimitysvalta

1309.1 Maapäivät päättää maaherran esityksestä sotaherran, kirstunherran ja daimion nimittämisestä tai erottamisesta.

1309.2 Maapäivät hyväksyy tai hylkää maaherran esitykset tuomioherran nimittämisestä tai erottamisesta ja syytteeseenasettamisesta pykälän 1402 mukaisesti.

1309.3 Maapäivät voi järjestää nimitettäväksi tai erotettavaksi esitetylle kuulemisen ennen päätöksentekoa.

1309.4 Maapäivät voi nimittää omia luottamushenkilöitään oman toimintansa sujuvuuden takaamiseksi.

1310 § Valvontavalta

1310.1 Maapäivät voi asettaa maaherralle yleisiä suuntaviivoja ja tahdonilmauksia, jotka ohjaavat maaherraa. Maaherra on velvoitettu ottamaan nämä huomioon toimissaan.

1310.2 Maapäivät voi esittää tuomioherralle maaherran tai muun Prefektuurin virkamiehen erottamista ja syytteeseenasettamista määräenemmistöpäätöksellä.

1310.3 Sotaherra ja kirstunherra ovat velvollisia raportoimaan maapäiville toiminnastaan maapäivien sitä pyytäessä.

IV. TUOMIOHERRA

1401 § Prefektuurin tuomioherra

1401.1 Tuomioherra kantaa korkeinta tuomiovaltaa ja toimii ylimpänä hallinnon lainmukaisuuden valvojana Prefektuurissa. Tuomioherran päätökset ovat Prefektuurin lain lopullisia ja sitovia tulkintoja. Tuomioherra toimii virassaan riippumattomasti, eikä hän ole alisteinen maaherralle, maapäiville tai yhdellekään muulle taholle tuomiovaltaa käyttäessään.

1402 § Nimittäminen ja syytteeseenasettaminen

1402.1 Tuomioherran nimittää maapäivät maaherran esityksestä määräenemmistöpäätöksellä.

1402.2 Maapäivät voi maaherran esityksestä erottaa ja asettaa tuomioherran syytteeseen virkarikoksesta määräenemmistöpäätöksellä, mikäli tuomioherra on rikkonut lakia tai käyttänyt virkaansa tämän hallintosäännön vastaisesti. Tuomioherra nauttii suojaa kaikilta muilta rikossyytteiltä virkakautensa aikana.

1403 § Tuomiovalta

1403.1 Tuomioherralla on yksinomainen toimivalta toimia tuomarina kaikissa Prefektuurin oikeudenkäynneissä sekä muissa tilanteissa, jotka vaativat puolueettoman tuomarin ratkaisun Prefektuurin mailla.

1403.2 Tuomioherra ottaa käsiteltäväkseen hallinnolliset kiistat, kansalaisten väliset riita-asiat, rikosasiat sekä muut oikeudelliset kysymykset, jotka hänelle esitetään.

1403.3 Tuomioherra voi tuomita rikoksentekijän sopivaksi katsomaansa rangaistukseen.

1403.4 Tuomioherra pitää kirjaa kaikista annetuista tuomioista ja oikeudellisista ratkaisuista. Tuomiot ja oikeudelliset ratkaisut sekä niiden taustamateriaalit ovat julkisia, ellei niiden salaamiselle ole erityisen painavaa syytä.

1403.5 Tuomioherran ollessa erityisestä syystä kykenemätön toimimaan puolueettomana tuomarina perustuslain edellyttämällä tavalla, siirtyy tuomioherran tuomiovalta esteellisen tapauksen ratkaisemisen osalta maaherralle.

1404 § Hallinnon laillisuusvalvonta

1404.1 Tuomioherra valvoo, että maaherra ja maapäivät toimivat tämän hallintosäännön ja muun lainsäädännön mukaisesti. Tuomioherra voi todeta päätöksen lainvastaiseksi ja täten kumota sen voimassaolon.

1404.2 Tuomioherra voi asettaa virkamiehelle väliaikaisen toimeenpanokiellon päätökselle, jonka lainmukaisuus on epäselvä. Kielto on voimassa enintään vuorokauden, minkä jälkeen se raukeaa automaattisesti, ellei päätöstä tuossa ajassa todeta laittomaksi.

1404.3 Tuomioherra antaa lausuntoja maapäiville ja maaherralle lakiesitysten, säädösten ja muiden päätösten suhteesta tähän hallintosääntöön näiden sitä pyytäessä.

1404.4 Tuomioherra tarjoaa oikeudellista neuvontaa Prefektuurin virkamiehille näiden sitä pyytäessä.

---

ARTIKLA II: Rikoksista

“Ihmisiin ei tule luottaa.”

Tähän artiklaan kirjatut teot ovat säädetty rikollisiksi, jotta yhteiskuntamme ja kansamme hyvinvointi ja turvallisuus ovat taattuja. Rangaistuksen henkilöille, joiden syyllisyydestä seuraaviin rikoksiin ei jää varteenotettavaa epäilyä, määrää Prefektuurin tuomioherra. Tuomioherra määrittää rangaistuksen tapauskohtaisesti ottaen huomioon rikoksen vakavuuden, vaikutukset sekä muut asiaan liittyvät seikat. Mikäli yksittäinen teko täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistön, tuomioherra määrittää rangaistuksen siitä rikoksesta, joka parhaiten kuvaa teon vakavuutta.

I. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

2101 § Soveltamisala

2101.1 Tätä rikoslakia sovelletaan:

(a) kaikkialla Prefektuurin mailla;

(b) kaikkiin rikoksiin, jotka kohdistuvat Prefektuuriin tai sen hallinnollisiin elimiin;

(c) tarvittaessa rikoksiin, jotka kohdistuvat Prefektuurin kansalaisiin Prefektuurin maiden ulkopuolella, mikäli tapahtuma-alueen viranomaiset kieltäytyvät selvittämästä tapahtunutta tai tekemästä yhteistyötä Prefektuurin kanssa tapahtuneeseen liittyen;

(d) kaikkiin rikoksiin, jotka tapahtuvat merialueilla tai Kruununmailla ja kohdistuvat Prefektuuriin matkalla oleviin tai sieltä juuri poistuviin; tai

(e) kaikkiin muutoin Prefektuuriin merkittävällä tavalla vaikuttaviin rikoksiin, joissa lain soveltamatta jättäminen aiheuttaisi Prefektuurille kohtuutonta haittaa.

2102 § Tuomitsematta jättäminen

2102.1 Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos:

(a) rikos on kokonaisuutena arvostellen haitallisuudeltaan vähäinen;

(b) rikos on tehty itsepuolustuksena tai muussa vilpittömässä auttamistarkoituksessa, eikä teossa ole toimittu erityisen haitallisella tavalla; tai

(c) tuomioistuin katsoo rikoksen tekoon tai tekijään liittyvästä erityisestä syystä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavaksi.

2103 § Törkeä rikos

2103.1 Rikos katsotaan törkeäksi, mikäli:

(a) se on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla;

(b) se on tehty poikkeuksellisen vahingollisella tai haitallisella tavalla;

(c) rikoksentekijä on syyllistynyt aiemmin samaan tai vastaavaan rikokseen;

(d) se on osa laajaa ja järjestäytynyttä rikoskokonaisuutta;

(e) sillä on pyritty merkittävällä tavalla horjuttamaan Prefektuurin kansanvaltaa, turvallisuutta tai hallintoa; tai

(f) se on muutoin kokonaisuutena arvostellen tehty erityisen törkeällä tai moitittavalla tavalla.

2103.2 Törkeästä rikoksesta tuomittakoon tavanomaista ankarampi rangaistus.

2104 § Ehdollinen vapauttaminen

2104.1 Kiinniotettu tai pidätetty voidaan sotaherran hyväksynnällä päästää tutkinnan aikana ehdollisesti vapaaksi. Ehdollisesti vapautettu on velvoitettu:

(a) saapumaan käskystä tuomioistuimen tai soturiston viranomaisten eteen viipymättä;

(b) pysymään vapautusmääräyksessä rajatun liikkumisalueen sisällä; sekä

(c) pitäytymään rikkomasta muita vapautusmääräykseen erikseen kirjattuja ehtoja.

II. YRITYS JA OSALLISUUS

2201 § Avunanto rikokseen

2201.1 Avunannosta rikokseen tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka avustaa rikoksen teossa ottamatta kuitenkaan itse tekoon suoraan osaa, tai tekee tietoisesti yhteistyötä etsintäkuulutetun henkilön kanssa.

2202 § Rikokseen yllyttäminen

2202.1 Yllyttämisestä rikokseen tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tietoisesti tilaa, pyytää, käskee tai muutoin saa toisen syyllistymään rikokseen.

2203 § Rikoksen yritys

2203.1 Rikoksen yrityksestä tuomittakoon jokainen, joka ryhtyy toimiin tehdäkseen tässä laissa rikokseksi määritetyn teon, kuitenkin itse teossa onnistumatta.

III. RIKOKSET HENKEÄ, TERVEYTTÄ JA VAPAUTTA VASTAAN

2301 § Tappo

2301.1 Taposta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka riistää toiselta oikeudetta hengen.

2302 § Murha

2302.1 Murhasta tuomittakoon jokainen, joka oikeudetta riistää toiselta hengen:

(a) suunnitelmallisesti;

(b) kolmannen osapuolen pyynnöstä, käskystä tai tilauksesta; tai

(c) erityisen raa'alla tai julmalla tavalla.

2303 § Pahoinpitely

2303.1 Pahoinpitelystä tuomittakoon jokainen, joka tahallisesti, tietoisesti tai muutoin vastuuttomasti kohdistaa toiseen fyysistä voimaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle kipua, vahinkoa tai muuta ruumiillista haittaa.

2304 § Kidutus

2304.1 Kidutuksesta tuomittakoon jokainen, joka aiheuttaa toisille merkittävää fyysistä vahinkoa erityisen julmalla, epäinhimillisellä tai muutoin poikkeuksellisen alentavalla tavalla.

2305 § Vapaudenriisto

2305.1 Vapaudenriistosta tuomittakoon jokainen, joka oikeudetta kahlitsemalla, sitomalla, lukitsemalla tai muulla tavalla estää toista vapaasti liikkumasta.

2306 § Aateluus

2306.1 Aateluudesta tuomittakoon jokainen, joka hallussapitää kruunua Prefektuurin mailla, tai alistaa toista vailla tähän oikeuttavaa työsuhdetta tai muuta laillista perustetta.

IV. RIKOKSET YKSITYISYYTTÄ VASTAAN

2401 § Ahdistelu

2401.1 Ahdistelusta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla tavoin häiritsee toista siten, että menettely on omiaan aiheuttamaan tälle pelkoa, ahdistusta tai muuta huomattavaa henkistä haittaa; tai

(b) muutoin kuin väkivalloin kajoaa toiseen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan tälle pelkoa, ahdistusta tai muuta huomattavaa henkistä haittaa.

2402 § Uhkailu

2402.1 Uhkailusta tuomittakoon jokainen, joka aseella tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella siten, että tällä on perusteltu syy pelätä oman tai toisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

2403 § Kunnianloukkaus

2403.1 Kunnianloukkauksesta tuomittakoon jokainen, joka tahallisesti levittää toisesta valheellista tai väärenneltyä tietoa tarkoituksenaan vahingoittaa tämän mainetta tai aiheuttaa tälle muuta haittaa, ellei sitä ole tehty:

(a) satiirina, parodiana, komediana tai muutoin humoristisella tarkoituksella;

(b) kritiikkinä kirjallista tai taiteellista teosta tai tuotetta kohtaan;

(c) julkiseen valtaan kohdistuen, kansalaisten yleisen edun nimissä; tai

(d) muulla tarkoituksella, jonka tuomioistuin katsoo kohtuulliseksi ottaen huomioon teon tarkoituksen ja kontekstin.

2404 § Salakuuntelu

2404.1 Salakuuntelusta tuomittakoon jokainen, joka tekemättä itseään tiettäväksi kuuntelee toisten yksityiseksi tarkoitettua keskustelua taikka luvatta lukee toiselle tarkoitetun kirjeen tai muun yksityisen viestin.

V. RIKOKSET OMAISUUTTA JA TALOUTTA VASTAAN

2501 § Varkaus

2501.1 Varkaudesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka oikeudetta:

(a) vie toisen omaisuutta, irtaimistoa, palvelun tai muun toiselle kuuluvan hyödykkeen; taikka

(b) lupaa toisen omaisuudesta, irtaimistosta, palvelusta tai muusta toiselle kuuluvasta hyödykkeestä maksun, mutta jättää tämän maksamatta kauppatavaran saatuaan.

2502 § Ryöstö

2502.1 Ryöstöstä tuomittakoon jokainen, joka pakottamalla taikka aseella tai väkivallalla uhaten riistää toiselta tämän omaisuutta, irtaimistoa tai muun toiselle kuuluvan hyödykkeen.

2503 § Murtautuminen

2503.1 Murtautumisesta tuomittakoon jokainen, joka tunkeutuu toisen omistamaan kiinteistöön tai maa-alueelle vastoin tämän tai Prefektuurin viranhaltijan myöntämää lupaa.

2504 § Petos

2504.1 Petoksesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) erehdyttämällä tai erehdystä hyväksikäyttämällä tavoittelee toisesta oikeudetonta rahallista tai muuta hyötyä;

(b) hyväksikäyttää luottamusasemaansa tai muuta erityistä luottamussuhdetta tavoitellen oikeudetonta rahallista tai muuta hyötyä; tai

(c) rikkoo sitovan kirjallisen sopimuksen ehtoja tai jättää täyttämättä tällaiseen kirjatun velvollisuutensa.

2505 § Kiristys

2505.1 Kiristyksestä tuomittakoon jokainen, joka uhkaa julkistaa todenmukaisen tai väitetysti todenmukaisen tiedon toisesta, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tälle tai tämän maineelle ellei tämä myönny antamaan vaatijalle rahaa, omaisuutta tai muuta vaadittua etuutta.

2506 § Talousrikos

2506.1 Talousrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) jättää veronsa maksamatta, maksaa vähemmän veroja kuin tämän tulisi maksaa, tai tietoisesti valehtelee veroja keräävälle viranhaltijalle verotukseen liittyvistä asioista;

(b) jättää ilmoittamatta liikkeestään tai liiketoiminnan aloittamisesta lain vaatimalla tavalla; tai

(c) myy rikollisin keinoin hankittua hyödykettä, jonka alkuperästä myyjä on tietoinen tai jonka tämä kohtuudella olisi voinut tietää.

2507 § Väärennysrikos

2507.1 Väärennysrikoksesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tarkoituksenaan huijata, pettää tai vahingoittaa toista tai peitellä väärintekoja, poistaa, vahingoittaa, tuhoaa, piilottaa, väärentää tai vääristää:

(a) hallinnollisen määräyksen, käskyn, mandaatin, viranhaltijapäätöksen tai lain;

(b) tuomioistuimen tai soturiston työhön liittyvän asiakirjan, pöytäkirjan tai muun todistusaineiston;

(c) kansalaisuustodistuksen, testamentin, sopimuksen, velkakirjan, sertifikaatin tai kauppakirjan; tai

(d) kirjanpidon, tilinpäätöksen tai muun kirjallisen taloudellisen instrumentin.

2508 § Tekijänoikeusrikos

2508.1 Tekijänoikeusrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka luvatta tai oikeudetta:

(a) kopioi merkittävän osan toisen taiteellisesta teoksesta tai koko teoksen;

(b) hyödyntää toisen teosta, tavaramerkkiä tai mainetta petollisella tavalla omiin tarkoitusperiinsä; tai

(c) väittää toisen tekemää teosta omaksi työkseen.

VI. RIKOKSET PREFEKTUURIA VASTAAN

2601 § Lahjonta

2601.1 Lahjonnasta tuomittakoon jokainen, joka tarjoaa rahaa, omaisuutta tai muuta etua Prefektuurin viranhaltijalle saadakseen tämän tekemään tai jättämään tekemättä jotain tämän virkatehtäviin tai virkaoikeuksiin liittyvää.

2602 § Virkarikos

2602.1 Virkarikoksesta tuomittakoon jokainen Prefektuurin viranhaltija, joka:

(a) väärinkäyttää viran myötä suotua auktoriteettia tai oikeuksia;

(b) virkatoimissaan rikkoo lakia tai virkavelvoitteitaan;

(c) käyttää virkaansa edesvastuuttomasti tai muutoin poikkeuksellisen moitittavalla ja Prefektuurille haitallisella tavalla; tai

(d) ottaa toiselta vastaan rahaa, omaisuutta tai muuta etua, jonka tarkoitus on saada viranhaltija tekemään tai jättämään tekemättä jotain tämän virkatehtäviin tai virkaoikeuksiin liittyvää.

2603 § Virkavallan vastustaminen

2603.1 Virkavallan vastustamisesta tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka:

(a) estää Prefektuurin soturistoa tekemästä työtään tai sitä yrittää;

(b) valehtelemalla tai muulla tavoin harhaanjohtaa soturistoa vaikuttaakseen heidän työhönsä; tai

(c) uhmaa Prefektuurin viranomaisten laillisia käskyjä tai rikkoo voimassaolevia Prefektuurin viranhaltijan lainvoimaisia määräyksiä.

2604 § Oikeuden halventaminen

2604.1 Oikeuden halventamisesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) rikkoo tai jättää noudattamatta tuomioistuimen määräyksiä;

(b) vaarantaa tuomarin riippumattomuuden tai pyrkii painostamaan tai muutoin vaikuttamaan tuomariin saadakseen tämän toimimaan virassaan tietyllä tavalla;

(c) tahallisesti häiritsee oikeusprosessia, oikeudenkäyntiä tai muutoin erityisen moitittavalla tavalla solvaa Prefektuurin tuomioistuinta; tai

(d) valehtelee tietoisesti oikeudelle tai esittää tälle puutteellista tai väärenneltyä tietoa.

2605 § Valan rikkominen

2605.1 Valan rikkomisesta tuomittakoon jokainen, joka rikkoo maaherralle, maapäiville tai tiedostetusti Virran edessä annettua valaa.

2606 § Ilmoitusrikos

2606.1 Ilmoitusrikoksesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) jättää ilmoittamatta rikoksesta, jonka tietää tapahtuneen tai tietää tapahtuvan, ellei asiaan puututa; tai

(b) tahallisesti ilmoittaa valheellista tai väärenneltyä tietoa Prefektuurin viranomaisille tavoitellen hyötyä taikka vahinkoa toiselle.

2607 § Karkaaminen

2607.1 Karkaamisesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) välttelee laillista kiinniottoa tai tutkintaa; tai

(b) luvatta poistuu vankilasta tai muulta alueelta, jossa tämä on laillisesti määrätty pysymään.

2608 § Velvoitteen laiminlyönti

2608.1 Velvoitteen laiminlyönnistä tuomittakoon, ellei tekoa muualla laissa ole säädetty rangaistavaksi, jokainen, joka tahallisesti rikkoo tai jättää täyttämättä jonkin lakisääteisen tai solmimaansa sopimukseen pohjautuvan velvoitteensa tai tehtävänsä.

2609 § Vaalivaikuttaminen

2609.1 Vaalivaikuttamisesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) tarjoaa rahaa, omaisuutta, palveluita tai muita etuuksia tarkoituksenaan vaikuttaa maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestyksien lopputulokseen;

(b) ottaa vastaan rahaa, omaisuutta, palveluita tai muita etuuksia maapäivien henkilövaaleihin tai muihin äänestyksiin liittyen;

(c) millään tapaa tahallisesti häiritsee maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestysten toimitusta; tai

(d) ulkopuolisena toimijana pyrkii muilla epärehellisillä keinoilla vaikuttamaan maapäivien henkilövaalien tai muiden äänestyksien lopputulokseen.

2610 § Yhteiskuntarauhan horjuttaminen

2610.1 Yhteiskuntarauhan horjuttamisesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) kehottaa nousemaan aseisiin tai ryhtymään muihin sotilaallisiin toimiin Prefektuuria vastaan tai siinä avustaa;

(b) toimillaan tahallisesti aiheuttaa katkeruutta Prefektuurin ja sen kansan tai Prefektuurin ja toisen läänin välille;

(c) hyökkää väkivalloin Prefektuurin johtavan viranhaltijan kimppuun, tämän surmaa tai sitä yrittää;

(d) vakoilemalla, lahjomalla, pettämällä, murtautumalla, salassapidettävää tietoa paljastamalla tai jakamalla tai muulla epärehellisellä tavalla pyrkii heikentämään Prefektuurin asemaa tai turvallisuutta; tai

(e) ylittämällä valtaoikeutensa tai tahallisesti rikkomalla velvoitteitaan rikkoo Prefektuurin hallintosääntöä.

2611 § Maanpetos

2611.1 Maanpetoksesta tuomittakoon jokainen, joka:

(a) nousee aseisiin tai ryhtyy sotilaallisiin toimiin Prefektuuria vastaan;

(b) vakavalla tavalla loukkaa Prefektuurin itsehallintoa ja koskemattomuutta;

(c) hyökkää väkivalloin maaherran kimppuun, tämän surmaa tai sitä yrittää; tai

(d) väkivalloin tai sillä uhaten häiritsee maapäivien istuntoa.

VII. RIKOKSET YLEISTÄ JÄRJESTYSTÄ VASTAAN

2701 § Julkisrauhan häirintä

2701.1 Julkisrauhan häirinnästä tuomittakoon jokainen, joka häiriköi jonkin Prefektuurin asutuskeskuksen järjestystä tai päivittäistä elämää metelöimällä, kaaoksen levittämisellä, katoilla kiipeilyllä, päihtyneenä esiintymällä tai muulla epäsoveliaalla tavalla.

2702 § Rikos Virtaa vastaan

2702.1 Rikoksesta Virtaa vastaan tuomittakoon jokainen, joka:

(a) häpäisee Vituureita tai muita uskonoppeja;

(b) vandalisoi pyhäkköjä tai muita pyhiä rakennuksia;

(c) loukkaa temppelin tai luostarin rauhaa tai käyttäytyy niiden mailla epäkunnioittavasti;

(d) estää kulkijaa tai mestaria opettamasta; tai

(e) loukkaa ja julkisesti väheksyy Prefektuurin periaatteita ja arvoja Prefektuurin mailla.

VIII. RIKOKSET YMPÄRISTÖÄ VASTAAN

2801 § Luvaton maankäyttö

2801.1 Luvattomasta maankäytöstä tuomittakoon jokainen, joka Prefektuurin mailla ilman maaherran tai maanomistajan asianmukaista lupaa:

(a) kaataa suojeltuja puita tai muutoin harjoittaa metsätaloutta;

(b) harjoittaa kaivostoimintaa tai muutoin kerää malmeja;

(c) harjoittaa maataloutta tai viljelyä; tai

(d) muutoin vahingollisella tavalla kerää luonnonvaroja tai muita maan antimia.

2802 § Rakennusvirhe

2802.1 Rakennusvirheestä tuomittakoon jokainen, joka pystyttää poikkeuksellisen ruman tai muutoin Prefektuurin ominaisesta rakennustyylistä poikkeavan rakennuksen Prefektuurin maille, tai luvatta muuttaa Prefektuurin mailla sijaitsevaan rakennukseen kuuluvien koristeosien asentoa.

---

ARTIKLA III: Prefektuurin Soturistosta

Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana sekä yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä. Soturistolle on uskottu erityinen vastuu Prefektuurin lainsäädännön ylläpitämisestä sekä Prefektuurin ja sen kansan puolustamisesta niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin uhilta.

I. SOTURISTO

3101 § Soturiston tehtävä

3101.1 Prefektuurin soturisto toimii Prefektuurin kansan ja totuuden puolustajana, lainsäädännön toimeenpanijana sekä yleisen turvallisuuden ja rauhan ylläpitäjänä Prefektuurin mailla.

3102 § Sotaherra

3102.1 Soturiston ylimpänä komentajana toimii maaherra. Soturiston toimintaa johtaa sotaherra maaherran alaisuudessa, joka vastaa soturiston toimintakyvystä ja päivittäisestä toiminnasta.

3102.2 Sotaherran nimittää ja erottaa maapäivät maaherran esityksestä pykälän 1309.1 mukaisesti.

3103 § Soturiston velvoitteet

3103.1 Soturisto toimeenpanee kaikkia Prefektuurin alueella voimassa olevia lakeja ja lainvoimaisia julistuksia.

3103.2 Soturisto toimii ensimmäisenä puolustuslinjana Prefektuuria uhkaavia pettureita, pahantahtoisia ulkopuolisia ja lainsuojattomia vastaan.

3103.3 Soturisto tarjoaa apuaan sitä tarvitseville Prefektuurin mailla.

3103.4 Soturisto toimeenpanee Prefektuurin alueella annetut lainvoimaiset tuomiot.

3104 § Soturiston oikeudet

3104.1 Soturistolla on oikeus kiinniottaa, pidättää, tutkia ja saattaa oikeuden eteen kaikki rikoksista epäillyt Prefektuurin mailla.

3104.2 Soturistolla on oikeus julistaa tunnettuja rikollisia etsintäkuulutetuiksi.

3104.3 Soturistolla on oikeus teloittaa Prefektuuriin, sen hallintoon tai sen kansalaisiin kohdistuvaa välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava rikollinen.

---

ARTIKLA IV: Matkaajain Oikeuksista

I. KANSALAISUUS

4101 § Kansalaisen määritelmä

4101.1 Prefektuurin kansalainen on valtakunnan alamainen, jolle Prefektuurin maaherra tai Natain daimio on myöntänyt kansalaisuuden pykälien 1208 ja 6305 mukaisesti.

4102 § Kansalaisen velvollisuudet

4102.1 Prefektuurin kansalaiset ovat velvollisia toimimaan Prefektuurin viimeisenä puolustuslinjana sekä ylläpitämään riittävää osaamista tämän velvollisuuden täyttämiseksi.

II. KANSALAISEN OIKEUDET

4201 § Kansalaisen oikeudet

4201.1 Prefektuurin kansalainen on vapaa. Kansalaisuus on etuoikeus, ja siten kansalaiselle on myönnetty oikeus:

(a) matkata vapaasti sekä saapua ja poistua Prefektuurin mailta;

(b) puhua ja toimia vapaasti niin kauan kuin se ei loukkaa Prefektuurissa voimassaolevia lakeja tai lainvoimaisia määräyksiä;

(c) harjoittaa mitä tahansa laillista ammattia tai elinkeinoa;

(d) audienssiin kenen tahansa Prefektuurin virkamiehen kanssa, kun se tapahtuu järkevästä syystä ja voidaan sopia etukäteen;

(e) suojeluun ulkopuolisilta ihmisiltä, toimijoilta ja lääneiltä;

(f) tasavertaiseen ja puolueettomaan kohteluun lain edessä;

(g) asettua ehdolle ja äänestää maaherran vaaleissa pykälän 1202 mukaisesti;

(h) paikkaan, äänioikeuteen ja aloiteoikeuteen Prefektuurin maapäivillä pykälän 1302 mukaisesti;

(i) oikeus kahden muun kansalaisen yhteisellä päätöksellä kutsua Prefektuurin maapäivät koolle antaen vähintään kaksi päivää varoitusaikaa, ellei kansalaisten enemmistö yhdessä päätä varoitusaikaa lyhentää; sekä

(j) nousta aseisiin maaherraa tai muuta tyrannia vastaan, joka ylittää valtaoikeutensa ja rikkoo tätä lainsäädäntöä ohittaen Prefektuurin periaatteet vapaudesta ja tasa-arvosta.

III. OPPINEIDEN OIKEUDET

4301 § Oppineiden asema

4301.1 Totuudenpolun oppineet kantavat erityistä vastuuta Totuuden oppien jakamisesta ja Prefektuurin kansan hengellisen kehityksen edistämisestä. Oppineiksi mielletään kaikki riittävää viisautta ja oppineisuutta osoittaneet yleisesti tunnustetut Totuudenpolun munkit ja mestarit.

4302 § Oppineiden oikeudet

4302.1 Jokaisella Prefektuurissa asuvalla tai vierailevalla Totuudenpolun oppineella on oikeus:

(a) opettaa ja jakaa Totuuden oppeja ja Virran sanaa kenenkään estämättä ja häiriöttä, ellei opetus riko tätä lainsäädäntöä.

(b) antaa maaherralle ja maapäiville lausuntoja, jotka toimivat hallinnolle suuntaviivoina Prefektuurin hengellisen kehityksen ohjaamisessa.

IV. YLIMYSTÖN OIKEUDET

4401 § Ylimystön asema

4401.1 Kruunun tunnustama aateli sekä Helmivirran ritarit nauttivat erityisestä Kruunun luottamuksesta. Prefektuurin periaatteiden mukaisesti kenelläkään ei ole oikeudetonta valtaa ylitse muiden, ja täten ylimystön erioikeudet ovat Prefektuurissa rajalliset. Prefektuurin mailla matkatessaan ylimystö sitoutuu olemaan samalla viivalla jokaisen valtakunnan alamaisen kanssa.

4402 § Ylimystön erioikeudet

4402.1 Ylimystöllä on vieraiden oikeuksien lisäksi erioikeus:

(a) audienssiin kenen tahansa toimeenpanevan hallinnon jäsenen kanssa, kun se tapahtuu perustellusta syystä ja voidaan sopia etukäteen; sekä

(b) majoittua Prefektuurin luostareiden vierashuoneisiin, jos sellaisia on vapaana, kuitenkin enintään kolmeksi yhtäjaksoiseksi päiväksi.

V. VIERAIDEN OIKEUDET

4501 § Vieraiden oikeudet

4501.1 Jokaisella Prefektuurissa vierailevalla on oikeus:

(a) puolueettomaan kohteluun Prefektuurin lainsäädännön edessä;

(b) matkata vapaasti Prefektuurin mailla, ellei tuota oikeutta ole erikseen rajoitettu maaherran tai soturiston virkamiehen toimesta; sekä

(c) suojeluun rikoksilta ja kaltoinkohtelulta.

---

ARTIKLA V: Prefektuurin Taloudesta

Vaikka Prefektuuri on henkisesti rikas, ei se yksin riitä maaherran auktoriteetin varmistamiseen. Tämä artikla säätää Prefektuurin taloudenpidosta, verotuksesta ja liiketoiminnasta Prefektuurin mailla, Prefektuurin rikkauden ja talouden tasapainon takaamiseksi.

I. VEROTUS JA LIIKETOIMINTA

5101 § Taloussuunnitelma

5101.1 Prefektuurin taloutta ohjaa hallintosäännön pykälän 1205 mukaisesti maaherran laatima ja maapäivien hyväksymä taloussuunnitelma. Taloussuunnitelman tulee sisältää veroprosentti sekä yleiset suuntaviivat Prefektuurin varainkäytöstä ja talouden kehityksestä.

5101.2 Voimassaolevasta taloussuunnitelmasta merkittävä poikkeaminen on sallittu ainoastaan pakottavasta tarpeesta tai maapäivien hyväksynnällä pykälän 1205 mukaisesti. Taloussuunnitelmassa säädetystä verotuksesta ei voida poiketa lainkaan ilman taloussuunnitelman muuttamista.

5102 § Verotus

5102.1 Veroprosentti sisällytetään maaherran taloussuunnitelmaan ja pidetään ajan tasalla tässä pykälässä. Prefektuurin veroprosentti on tällä hetkellä 20%.

5102.2 Yleinen veroprosentti kattaa kaiken arkkukauppojen kautta harjoitettavan liiketoiminnan sekä kuussa yli 50 kruunun summan ylittävät käsikaupoin toteutetut myynnit.

5102.3 Veronkeruusta ja veronmaksun valvonnasta vastaa kirstunherra soturiston avustuksella.

5103 § Kirstunherra

5103.1 Kirstunherra avustaa maaherraa taloudellisissa tehtävissä ja vastaa Prefektuurin varojen hallinnasta, pankkipalveluiden tarjonnasta, taloussuunnitelman laadinnasta ja muusta taloustyöstä maaherran alaisuudessa.

5103.2 Kirstunherran nimittää ja erottaa maapäivät maaherran esityksestä pykälän 1309.1 mukaisesti.

5104 § Ilmoitusvelvollisuus

5104.1 Liikkeen perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta Prefektuurin mailla on ilmoitettava maaherralle tai kirstunherralle.

---

ARTIKLA VI: Natain Daimiokunnasta

I. NATAIN DAIMIOKUNTA

6101 § Natain daimiokunnan asema

6101.1 Natain kirsikkasaari on Prefektuurin erityinen alue, jonka hallinnosta vastaa daimio maaherran alaisuudessa. Vastuu Natain hallinnosta on siirretty maaherralta daimiolle saaren kehityksen turvaamiseksi.

6101.2 Daimio toimii suorassa vasallisuhteessa kulloinkin hallitsevaan maaherraan ja vastaa työstään suoraan maaherralle ja tätä kautta Kruunulle. Daimion valtuuksia rajaavat vain maapäivien tahto sekä Prefektuurin laki.

II. DAIMION AUKTORITEETTI JA VELVOITTEET

6201 § Daimion asema

6201.1 Daimio johtaa Natain daimiokuntaa ja toimii Natain ylimpänä virkamiehenä. Daimio kantaa Nataissa korkeinta toimeenpanovaltaa heti maaherran jälkeen. Daimio ei ole lain yläpuolella, vaan on sidottu maapäivien tahtoon ja Prefektuurin lainsäädäntöön.

6202 § Daimion velvollisuudet

6202.1 Daimio vastaa Natain päivittäisestä järjestyksestä, puolustuskyvystä, asukkaiden turvallisuudesta sekä Natain ulkopolitiikan johtamisesta.

6202.2 Daimio varmistaa Prefektuurin asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden Natain mailla.

6202.3 Daimio vastaa siitä, että kaikki Natain asukkaita sitovat paikalliset säädökset saatetaan asukkaiden tietoon.

6202.4 Daimio vastaa Natain saaren kehittämisestä ja Prefektuurin kirsikoiden tuotannon turvaamisesta.

III. DAIMION OIKEUDET

6301 § Säädäntävalta

6301.1 Daimiolla on yksinomainen oikeus tehdä maapäiville esityksiä Natain paikallisen lainsäädännön muuttamisesta pykälän 1306.2 mukaisesti. Natain paikallista lainsäädäntöä sovelletaan Natain maaperällä, eikä se ole voimassa muualla Prefektuurissa. Natain paikallinen lainsäädäntö on toissijainen Prefektuurin lakiin nähden, mikäli ne ovat ristiriidassa.

6301.2 Daimio voi antaa Natain alueella voimassaolevia julistuksia hätätilassa silloin, kun asiasta ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tilanne vaatii välitöntä toimintaa. Julistus on voimassa, kunnes maapäivät käsittelee asian tai kumoaa sen, kuitenkin enintään kahden viikon ajan. Tuomioherra voi kumota julistuksen, jos se on ristiriidassa tämän lain kanssa.

6302 § Talousvalta

6302.1 Daimio vastaa Natain varoista, niiden käytöstä ja taloussuunnitelman mukaisten verojen keruusta Natain mailla.

6302.2 Nataissa kerätyt verot ja Natain tuottama taloudellinen voitto on erotettava Prefektuurin muista varoista, eikä niitä voi käyttää ilman daimion hyväksyntää.

6303 § Nimitysvalta

6303.1 Daimiolla on oikeus nimittää sotureita sekä toimeenpanna Prefektuurin lainsäädäntöä ja tuomioherran antamia tuomioita Natain alueella.

6303.2 Daimiolla on oikeus nimittää ja erottaa Natain virkamiehiä.

6304 § Edustusvalta

6304.1 Natailla on mahdollisuus harjoittaa Prefektuurista itsenäistä ulkopolitiikkaa daimion johdolla niin pitkään, kun se ei ole ristiriidassa Prefektuurin keskeisten ulkopoliittisten linjausten kanssa.

6304.2 Daimiolla on oikeus neuvotella sopimuksia Natain puolesta Prefektuurin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sopimukset astuvat voimaan maapäivien hyväksynnällä pykälän 1308.2 mukaisesti.

6305 § Kansalaisuutta koskevat valtuudet

6305.1 Daimio voi myöntää Prefektuurin kansalaisuuden Nataissa asuvalle tai työskentelevälle valtakunnan alamaiselle, joka suorittaa maapäivien päätöksellä asetetun kansalaisuuskokeen hyväksytysti.

6305.2 Daimio voi poistaa Prefektuurin kansalaisuuden Nataissa asuvalta tai työskentelevältä kansalaiselta tuomioherran vahvistamasta erityisen painavasta syystä.

---