Lainsäädäntö:Harmion lakikokoelma

Harmion lainsäädäntö

Hänen maijesteettinsa, kunnioitettu ja armollinen Kuningas Virankannos I jumalan armosta, Sarastuksen valtakunnan hallitsija, vahvistaa seuraavan lainsäädännön Harmion Suurherttuakunnalle.

Valtalaki

I Luku - Yleistä

1 § Harmion Suurherttuakunta

Harmion Suurherttuakunta on hänen majesteettinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen viisaudessa ja armossa Suurherttua Steevulle läänittämä maa. Suurherttuakunta on hänen majesteettinsa alainen vasalli, jonka alueella pätee Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaki ja Harmion Suurherttuakunnan ajantasainen lainsäädäntö, sekä tämän sisältämät lait, säädökset ja asetukset, jotka hänen armollinen majesteettinsa on vahvistanut.

Tässä lainsäädännössä Harmion Suurherttualla tarkoitetaan Suurherttua Steevua. Tässä lainsäädännössä Suurherttualla tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua Steevua.

2 § Suurherttuakunnan lakien soveltaminen

Näitä lakeja ja säädöksiä sovelletaan ja ovat voimassa koko Harmion Suurherttuakunnan (läänin) alueella. Rikkeet lakeja kohtaan käsitellään Harmion läänin tuomioistuimessa. Kaikkien läänissä vierailevien, sekä sen alueella asuvien on noudatettava läänin paikallista lakia valtakunnan perustuslain lisäksi.

Vain ja ainoastaan Harmion Suurherttualla ja hänen majesteetillaan on valta muuttaa Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä.

3 § Suurherttuakunnan alue

Harmion Suurherttuakunnan rajat ovat koskemattomia ja muutettavissa vain hänen majesteettinsa päätöksellä tai muulla Sarastuksen kuningaskunnan perustuslaissa määrätyllä tavalla. Harmion Suurherttuakunnan alueet kattavat hänen majesteetinsa, kunnioitetun ja armollisen Kuningas Virankannoksen Suurherttua Steevulle läänittämät maa-alueet ja entisen Harjulanlaakson läänin maat.

4 § Suurherttuan valta

Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua pitää hänen majesteettinsa armosta ainoana absoluuttista ja kiistatonta valtaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, ainoastaan hänen majesteettinsa sana on korkeampi. Suurherttua toimii kruunun vasallina ja vastaa toimistaan vain ja ainoastaan hänen majesteetilleen, näin toimien Kruunun suorana tahdon jatkeena. Suurherttuan kyseenalaistaminen, tämän vallan horjuttaminen ja kaikki muut toimet, jotka haittaavat tai voivat haitata Suurherttuan työtä hänen majesteettinsa vasallina ja palveluksessa, ovat suora loukkaus Kruunua ja hänen majesteettiaan kohtaan. Harmion Suurherttua vastaa Suurherttuakunnan lain tulkinnasta.

Suurherttua Steevu on vapautettu ja omaa syytesuojan kaikkiin Harmion Suurherttuakunnan lainsäädännössä määriteltyihin, mainittuihin ja säädettyihin rikoksiin, jotta Suurherttuan toiminta hänen majesteettinsa tahdon jatkeena olisi täysin esteetöntä. Harmion Suurherttualla on täydet kenttätuomioistuimen oikeudet ja omaa täten välittömän kenttätuomio ja kenttämestausoikeuden. Suurherttua voi myös valtuuttaa Harmion alaisen vasallin, tai Suurherttuakunnan palkkaaman virkamiehen harjoittamaan kenttäoikeutta, kuitenkin niin että henkilö tarkastetaan Oikeusmestarilla ennen valtuutuksen antoa.

5 § Kruunun intressi

Mikäli Kruunulla tai Suurherttualla on tarvetta rajoittaa joidenkin resurssien käyttöä, saatavuutta tai myyntiä, voidaan asiasta antaa erillinen julistus. Julistus on voimassa niin kauan kunnes toisin määrätään.

Harmion Suurherttuakunnalla on etuosto-oikeus kaikkeen Suurherttuakunnan alueella tapahtuvaan kauppaan.

6 § Suurherttuakunnan vartiosto

Harmion Suurherttuakunnan turvallisuudesta vastaa Suurherttua Steevu ja tämän nimittämä Harmion vartiosto. Vartiosto vastaa toimistaan suoraan Suurherttualle ja toimii tämän suorana tahdon jatkeena. Suurherttua yksin vastaa vartioston toiminnasta, mutta voi nimittää ja delegoida toiselle Harmion virkamiehelle vartioston johtamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Vartioston jäsenet omaavat vapauden tutkia yksityisiä alueita ja rakennuksia, aateliston omaisuuden kohdalla haetaan erillinen lupa Harmion Suurherttuakunnan tuomioistuimelta.

Vartioston jäsenien tulee toimia työssään asiallisesti, sekä noudattaa läänin että valtakunnan perustuslakia. Vartioston jäsenillä on elinikäinen vaitiolovelvollisuus, josta voidaan poiketa Harmion Suurherttuan tai Kruunun erillisellä luvalla. Harmion vartiostolla on lupa ja velvollisuus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Suurherttua Steevu nimittää ja erottaa vartioston jäsenet.

Suurherttua voi päätöksellään myöntää luvan erillisen Harmion vartioston joukko-osaston perustamiseen. Vartioston joukko-osastoiksi lasketaan muun muassa Harmion vasallien, Suurherttuan luvalla perustamat vartiot. Kaikki Harmion Suurherttuakunnan alueella Suurherttuan luvalla perustetut vartiot ja vartioston joukko-osastot ovat alisteisia Harmion Oikeuslaitokselle ja täten suoraan Suurherttualle. Suurherttua voi rajoittaa vapaasti vartioston joukko-osastojen toimialueita, pääasiassa joukko-osasto, joka on perustettu palvelemaan tiettyä Harmion vasallia, voi toimia ainoastaan tämän vasallin maa-alueen sisäpuolella.

7 § Harmion tuomioistuin

Harmion Suurherttuakunnan tuomioistuimen tuomarina toimii ensisijaisesti Suurherttua Steevu, tai tämän nimittämä tuomari, joka hänen majesteettinsa toimesta on todettu tehtävään sopivaksi. Tuomarin velvollisuutena on käsitellä kaikki tuomioistuimelle tulleet tapaukset, noudattaen Harmion Suurherttuakunnan lainsäädäntöä ja valtakunnan perustuslakia.

8 § Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti

Harjulanlaakson Kenraalikuvernementti on Harmion maa-alueella sijaitseva, sekä suoraan Suurherttuan ja Harmion Suurherttuakunnan alainen vasalli. Kenraalikuvernementin asioita hoitaa Suurherttuan puolesta tämän nimittämä Kenraalikuvernööri, joka vastaa Harjulanlaaksosta Suurherttuan ohjeiden ja toiveiden mukaisesti. Kenraalikuvernöörillä on Harjulanlaakson alueella oikeus suorittaa Suurherttuan nimissä kenttäoikeutta, ja vastaa myös Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastosta.

Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin alueelle voidaan säätää Suurherttuan päätöksellä muusta Harmion Suurherttuakunnasta eriäviä lakeja ja säädöksiä.

Harjulanlaakson Kenraalikuvernementin hallinnoinnista vastaa pääasiassa Suurherttua ja tämän alainen Kenraalikuvernööri, jotka myös nimittävät Suurherttuan johdolla erillisen neuvoston hoitamaan Harjulanlaakson asioita. Neuvostoon sisältyy;

Kenraalikuvernööri, neuvoston puheenjohtaja. Hoitaa Kenraalikuvernementtia Suurherttuan ohjeistuksen mukaisesti.

Maaherra, neuvoston sihteeri. Kenraalikuvernöörin neuvonantaja, auttaa tätä päivittäisissä askareissa.

Komentaja, johtaa Harmion vartioston Harjulanlaakson joukko-osastoa ja vastaa Harjulanlaakson puolustuksesta. Harmion Oikeuslaitoksen alainen.

9 § Maanomistus

Kaikki maa on Kruunun, hänen majesteettinsa omistuksessa.

Hänen majesteettinsa omistaa kaiken valtakunnan maan, mutta voi antaa maa-alueen valtakunnan alamaisen hoidettavaksi erillisellä mandaatilla. Näin ollen puhuttaessa maa-alueen vuokraamisesta, myynnistä, omistamisesta tai muusta omistussuhteesta tässä lainsäädännössä, tarkoitetaan tällä ainoastaan oikeutta käyttää ja hallinnoida asiaan kuuluvaa maa-aluetta Harmion Suurherttuakunnan alaisuudessa.

II Luku - Julistukset

1 § Suurherttuan päiväkäsky

Harmion Suurherttualla on valta valmistella ja julkaista päiväkäskyjä, joilla hän voi ilmoittaa uuden lainsäädännön astumisesta voimaan, kumota voimassa olevan lainsäädännön taikka yksittäisen lakipykälän, ilmoittaa Suurherttuan ja Harmion Suurherttuakunnan päätöksistä, muuttaa Harmion virkamiesten päätöksiä ja tehdä muutoksia Harmion oikeuslaitoksen ja tuomioistuimen päätöksiin, oikeuskäsittelyihin sekä muihin Harmion viranomaisten ja paikallishallinnon päätöksiin. Suurherttuan päiväkäskyn voi asettaa voimaan ja poistaa voimasta vain ja ainoastaan Harmion Suurherttua ja pysyvät voimassa kunnes Harmion Suurherttua toisin sanoo. Suurherttuan päiväkäskyt ilmaisevat suoraa Harmion Suurherttua Steevun tahtoa ja ottavat näin korkeamman aseman Harmion muihin viranomaisiin ja tuomioistuimeen nähden, kyseiset päiväkäskyt ovat näin etusijalla ja Harmion virkamiesten että Harmion tuomioistuimen yläpuolella. Suurherttuan päiväkäskyn voi kirjoittaa, julkaista, muokata ja poistaa vain Harmion Suurherttua Steevu.

2 § Päiväkäskyn julkaisu

Suurherttuan päiväkäskyn julkaisee Harmion Suurherttua, tämän itse valitsemalla tavalla. Julkaisun suorittaa Suurherttua itse.

III Luku - Suurherttuakunnan neuvosto

1 § Neuvosto

Suurherttuakunnan neuvosto, jota myöskin Harmion lääninneuvostoksi kutsutaan on Suurherttuan itsensä kokoama ja nimittämä. Neuvoston tehtäviin lukeutuvat Suurherttuan konsultointi Harmion Suurherttuakuntaa koskevissa asioissa, Suurherttuan neuvostolle antamien tehtävien toteuttaminen, sekä mahdollisen poikkeustilan tai sodan sattuessa Harmion Sotaneuvostona toimiminen.

Neuvoston rooli on aina toimia neuvoa-antavana tahona, ja näin ollen neuvoa Suurherttuaa Harmion Suurherttuakunnan asioissa. Neuvostolla ei ole päätäntävaltaa, kuin se mitä Suurherttua on neuvostolle erikseen päiväkäskyllään antanut.

2 § Neuvoston kokoontuminen

Neuvosto kokoontuu aina Suurherttuan kutsusta ja tämän toivomalla tavalla. Neuvoston kokouksia johtaa Harmion Suurherttua. Kokouksissa käsitellään ne asiat, mitä Suurherttua on ilmoittanut kokouksessa käsiteltäviksi. Suurherttualla on oikeus muuttaa kokouksien esityslistaa ja kokouksessa käsiteltäviä aiheita ilman erillistä ilmoitusta.

3 § Sotaneuvosto

Merkittävän Harmion Suurherttuakuntaa koskevan poikkeustilan tai sotatilan aikana, Suurherttuakunnan neuvosto toimii Harmion Sotaneuvostona. Sotaneuvostoa koskevat samat lait ja säädökset mitä Suurherttuakunnan neuvostoa. Sotaneuvosto huolehtii Harmion Suurherttuakunnan, Harmion kansan ja erityisesti Harmion Suurherttuakunnan pääkaupungin puolustamisesta, suojaamisesta ja muista tarvittavista toimista Suurherttuan johdolla. Suurherttua voi tarvittaessa tätä lakia täydentääkseen, tai muuttaakseen julkaista erillisen päiväkäskyn.

4 § Neuvoston kokoonpano

Ohessa määrätään Harmion Suurherttuakunnan neuvoston kokoonpanosta, Suurherttua voi muuttaa kokoonpanoa erillisellä päiväkäskyllä.

Käskynhaltija (Tai vaihtoehtoisesti nimismies), toimii Suurherttuan oikeana kätenä ja neuvoston sihteerinä.

Oikeuskansleri, toimii Suurherttuan alaisuudessa avustaen tätä oikeuslaitoksen toiminnassa.

Kaupunginvouti, johtaa Suurherttuakunnan pääkaupunkia Suurherttuan toiveiden mukaisesti.

Suurarkkitehti, avustaa Suurherttuaa Suurherttuakunnan alueiden kaavoituksessa. Johtaa Harmion rakennusvirastoa.

Linnanvouti, johtaa ja vastaa Suurherttuakunnan linnan toiminnasta, tarpeista ja niiden täyttämisestä. Linnanvouti vastaa myös suurherttuanvirastosta. Toimii Suurherttuan toiveiden mukaisesti.

Harjulanlaakson Kenraalikuvernööri, johtaa ja vastaa Kenraalikuvernementin toiminnasta Suurherttuan alaisuudessa.

Laki vartiostosta

I Luku - Oikeudet ja velvollisuudet

1 § Harmion vartiosto

Suurherttuakunnan turvallisuudesta vastaa Suurherttuan alaisuudessa toimiva Harmion vartiosto. Harmion vartiostolla on oikeus pidättää rikollisia ja rikoksesta epäiltyjä. Vartijoiden tulee noudattaa suurherttuan ohjeistuksia ja asianmukaisia läänin hyväksymiä dokumentaatioita. Vartiosto voi sakottaa lievistä rikkeistä, tällöin tuomioistuimen käsittelyn sijaan asia käsitellään vartioston toimesta. Vartiostolla on oikeus pitää henkilöä vangittuna ilman tuomiota korkeintaan 5 päivän ajan. Rajan ylittämiseen tulee hakea erillinen tuomioistuimen lupa.

Vartijoiden voimankäytön tulee olla kohtuullista ja Suurherttuan ohjeistuksen mukaista. Kuitenkin, mikäli tilanne sitä vaatii, voi vartiosto poiketa kohtuullisesta voimankäytöstä ja käyttää korotettua voimaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vartijoiden koulutuksesta vastaa Suurherttua ja tämän nimittämä vartiostonkomentaja.

2 § Etsintäkuulutukset

Etsintäkuulutukset ovat koko Harmion Suurherttuakunnan laajuisia. Etsintäkuulutuksia voi julistaa Suurherttua, Harmion tuomioistuin, Harmion oikeuskansleri, sekä Harmion vartioston vartiostonkomentaja. Palkkion sisältäviä etsintäkuulutuksia voi julkaista vain Harmion Suurherttua.

3 § Rikosten tutkiminen

Vartiostolla on velvollisuus tutkia kaikki tämän tietoon tulevat rikokset. Tutkinnan suorittamisen ja loppuun saamisen jälkeen, vartioston tulee toimittaa kopiot tutkinnan asiakirjoista Harmion tuomioistuimelle.

4 § Suurherttuakunnan turvallisuus

Harmion vartiosto valvoo, puolustaa ja suojelee Harmion Suurherttuakunnan alueita. Vartiosto varmistaa Harmion Suurherttuakunnan lakien, säädösten ja Suurherttuan päiväkäskyjen noudattamisen läänin alueilla. Vartiosto vastaa rikosten tutkinnasta Suurherttuakunnan alueella.

5 § Etsinnät ja takavarikot

Harmion vartiostolla on oikeus suorittaa etsintöjä kiinteistöihin ja takavarikoida rikoksesta epäillyn ja rikoksesta tuomitun henkilön tai organisaation omaisuutta. Omaisuus tulee palauttaa välittömästi, mikäli tälle ei ole esteitä. Harmion vartioston jäsenillä on oikeus oman harkintansa mukaan suorittaa ruumiintarkastus, mikäli kyseessä ei ole hänen majesteettinsa tai hänen edustajansa.

6 § Haarniskan ja aseen kantaminen

Harmion vartiostolla on oikeus että velvollisuus kantaa asetta ja haarniskaa Suurherttuakunnan alueella. Muilla, kuin Harmion vartiostolla, Suurherttuakunnan virkamiehillä, Suurherttualla itsellään, hänen majesteetillaan ja Harmion aatelistoon nimetyillä ei ole oikeutta haarniskan kantoon. Mikäli henkilö ilman tätä oikeutta kantaa haarniskaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, on teko rangaistava.

Tuomioistuinlaki

I Luku - Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos

1 § Harmion tuomioistuin ja oikeuslaitos

Harmion Suurherttuakunnan oikeuslaitosta johtaa Suurherttua itse. Suurherttua voi nimittää oikeuskanslerin auttamaan oikeuslaitoksen johtamisessa ja päivittäisissä asioissa. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion tuomioistuin, joka yksin Suurherttuan kanssa vastaa kaikesta oikeudenkäytöstä Harmion Suurherttuakunnan alueella. Oikeuslaitoksen alaisuudessa toimii Harmion vartiosto, jota johtaa vartiostonkomentaja Suurherttuan puolesta. Vartioston vastuulla on Suurherttuakunnan yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja rauhan ylläpitäminen, sekä velvollisuus puolustaa Suurherttuakuntaa Suurherttuan itsensä alaisuudessa.

Harmion oikeuslaitos koostuu siis Suurherttuasta, oikeuskanslerista, vartiostosta, oikeuslaitoksen tuomareista ja muista virkamiehistä, joihin esimerkiksi asianajajat lukeutuvat. Tässä lainsäädännössä oikeuslaitoksella tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan oikeuslaitosta, joka toimii Harmion Suurherttuan alaisuudessa.

2 § Vilppi ja virkarikos

Mikäli havaitaan Harmion oikeuslaitoksen työntekijän syyllistyneen vilppiin tai virkarikokseen tehtävässään toimiessaan, hoitaa Harmion Suurherttua kaikki asiaan liittyvät toimet.

3 § Päätöksestä valittaminen

Jokainen, joka on saanut Harmion tuomioistuimelta päätöksen henkilöä itseään koskevassa asiassa, on oikeus valittaa päätöksestä Suurherttualle tai Harmion oikeuskanslerille. Mikäli valitus hyväksytään, käsitellään tuomioistuimen päätös uudessa tuomioistuimen käsittelyssä Suurherttuan tai tämän nimittämän tuomarin johdolla.

Vero-, yritys-, maankäyttö- ja sopimuslaki

I Luku - Verolaki

1 § Vero

Harmion Suurherttuakunnan alueella kaikki yritystoiminta, ja yli 100 kruunua kuussa yhteensä ylittävä kauppa on veronalaista. Jokaisen Harmion Suurherttuakunnan alueella toimivan yrityksen ja järjestön on pidettävä kirjanpitoa kaikesta Suurherttuakunnan alueella käydystä kaupasta. Kirjanpidon ajanjaksona toimii kalenterikuukausi, kirjanpito on toimitettava Harmion pankkiirille jokaisen kuun vaihteessa, aikaa kirjanpidon toimittamiselle kuun vaihtumisen jälkeen on 3 (kolme) päivää.

2 § Veroprosentti ja veron toimitus

Harmion Suurherttuakunnan alueella kaupankäynnin veroprosentti on 0 prosenttia myyntihinnasta. Suurherttua voi nostaa tai laskea veroprosenttia yksittäisten tuotteiden, tuoteryhmien tai palveluiden kohdalla, kuitenkin tiedottaen asiasta Rahamestaria ja tehden eriävästä veroprosentista lisäyksen Suurherttuakunnan lainsäädäntöön. Eriävästä veroprosentista annetaan myös erillinen Suurherttuan päiväkäsky. Harmiolle maksettavat verot tulee toimittaa Harmion pankkiirille tai itse Suurherttualle samaan aikaan kuukausittain laadittavan kirjanpidon kanssa, Harmion pankkiiri on velvollinen toimittamaan kerätyt verot eteenpäin Suurherttualle.

3 § Myynti Suurherttuakunnan ulkopuolelle

Harmion Suurherttuakunnan ulkopuolelle myytävät tuotteet, palvelut ja muu kaupankäynti ja yritystoiminta on alisteista samoille veroprosenteille ja käytänteille, mitä Suurherttuakunnan sisällä käytävä kauppa ja yritystoiminta. Suurherttua voi tarkentaa tätä pykälää erillisellä Suurherttuan päiväkäskyllä.

4 § Vapauttaminen verosta

Suurherttua voi erillisellä päiväkäskyllä vapauttaa yksityishenkilön, yrityksen, järjestön tai muun tahon Suurherttuakunnalle maksettavista veroista, joko osittain tai kokonaan.

5 § Pienimuotoinen yritystoiminta ja kauppa

Jokainen yksityishenkilö voi harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja kauppaa Harmion Suurherttuakunnan alueella ilman erillistä yritystä. Mikäli yritystoiminnan tai käydyn kaupan arvo on kalenterikuukaudessa yli 150 kruunua, tai henkilöllä on fyysinen liiketila, on yritys perustettava toiminnan jatkamista varten.

II Luku - Maankäyttölaki

1 § Maankäyttö

Harmion Suurherttuakunnan maankäyttöä valvoo Suurherttua ja tämän alainen Harmion rakennusvirasto. Rakentaminen ilman Suurherttuan tai rakennusvirastolta saatavaa lupaa on rangaistavaa. Rakentamisen tulee noudattaa Suurherttuakunnan alueella voimassa olevaa rakennustyyliä ja arkkitehtuuria, paikallisia ja alueellisia eroja voi kuitenkin olla, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon. Mikäli suunniteltu rakennus poikkeaa rakennustyylillään tai arkkitehtuurillaan paikallisesta, tulee rakentamiselle anoa erillinen lupa Suurherttualta tai rakennusvirastolta.

Tässä lainsäädännössä rakennusvirastolla tarkoitetaan Harmion Suurherttuakunnan ja Suurherttuan alaista Harmion rakennusvirastoa.

2 § Kaavoitus

Suurherttuakunnan alueen kaavoituksesta vastaa Harmion Suurherttua, rakennusvirasto avustaa kaavoituksessa. Jokainen kaupunki ja muu asutuskeskus kaavoitetaan etukäteen rakentamisen nopeuttamiseksi. Vastuu tietyn yksittäisen maa-alueen tai asutuskeskuksen kaavoituksesta voidaan Suurherttuan päätöksellä siirtää toiselle taholle.

3 § Suuret rakennusprojektit

Suurien rakennusprojektien kohdalla, joihin esimerkiksi kartanot ja linnat lukeutuvat. Tulee olla erillinen Suurherttuan tai Harmion rakennusviraston lupa.

4 § Suurherttuakunnan maanvuokraus

Harmion rakennusvirastolla on Suurherttuan myöntämä lupa vuokrata Suurherttuakunnan maita eteenpäin Harmion asukkaille ja paikallisille yrityksille, muussa tapauksessa luvan antaa Suurherttua. Rakennusvirasto julkaisee ja vastaa ehdoista, millä maata vuokrataan. Suurherttua vastaa laajojen maa-alueiden vuokrauksen kohdalla määrättävistä ehdoista, ja lupien myöntämisestä.

Suurherttuakunnan alueella jo kertaalleen vuokrattua maa-aluetta ja sen sisältöä ei voi vuokrata eteenpäin missään muodossa. Kaikki rakennusten, maan ja vesistöjen vuokraus ja myynti tulee hyväksyttää erikseen rakennusvirastolla. Poikkeuksena tähän on yksittäisten huoneistojen ja liiketilojen vuokraus, josta tulee vain ilmoittaa rakennusvirastolle.

5 § Maa-alueen tarkoitus

Jokaisella maa-alueella tulee olla selvä merkitty tarkoituksensa. Maa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen tai toimintaan, kuin siihen mihin lääni on maa-alueen myöntänyt. Harmion Suurherttua ja rakennusvirasto ovat ainoat tahot, jotka voivat muuttaa maa-alueen tarkoitusta, ja antaa luvan muuhun toimintaan maa-alueella. Kaivostoiminnan ja maatalouden harjoittaminen ovat luvanvaraista toimintaa, joihin tulee hakea erillinen lupa Suurherttualta. Maatalouden harjoittamista koskeva hakemus on vapaamuotoinen, kaivostoiminnan kohdalla noudatetaan Yrityslain pykälää 3§.

6 § Provisio

Harmion Suurherttuakunta voi myöntää Suurherttuan toimesta maa-alueen erillisellä sopimuksella, jossa maankäytöstä maksetaan provisiolla. Provision suuruus on Suurherttuan vapaasti määriteltävissä ja tulee toimittaa viikoittain Suurherttuakunnalle. Provisio on osuus, joka otetaan annetulla maa-alueella tuotetuista materiaaleista.

III Luku - Yrityslaki

1 § Yrityksen perustaminen

Harmion Suurherttuakunnassa yrityksen voi perustaa kuka tahansa Suurherttuakunnan vakituinen asukas, Suurherttuakunnassa vieraileva tai henkilö, joka esittää halukkuutta yritystoimintaan Suurherttuakunnassa. Yrityksen perustamiseksi on tehtävä perustamisilmoitus, perustamisilmoitus ja tämän hyväksyminen Suurherttuan tai Harmion pankkiirin toimesta ovat vaatimuksena yrityksen perustamiselle ja varsinaisen yrityksen liiketoiminnan aloittamiseksi. Perustamisilmoituksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:

1) Yrityksen nimi,

2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,

3) Yrityksen varsinaiset omistajat,

4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,

5) Ilmoituksen jättäjän nimi.

Yrityksen perustaminen ja perustamisilmoituksen jättäminen on maksutonta kaikille Harmion Suurherttuakunnan asukkaille, muilta perustamisilmoituksen jättämisestä peritään 2 Kr suuruinen palvelumaksu. Perustamisilmoituksella voidaan myös rekisteröidä toisessa läänissä perustettu yritys, tällöin siitä on mainittava kohdassa 2).

2 § Aloitusraha ja tuet

Harmion Suurherttuakunnassa perustettu yritys tai Suurherttuakuntaan laajentuva voi saada aloitusrahaa Harmion pankkiirin tai Suurherttuan päätöksellä. Rahamäärän suuruudesta päättää Suurherttua.

Mikäli Harmion Suurherttuakunnan alueella toimiva yritys, johtuen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, yrityksen mahdollisista hankkeista, tai muusta syystä tarvitsee lisää rahoitusta yritystoiminnan jatkamiseen tai meneillään olevan hankkeen päättämiseen. On yrityksellä oikeus anoa Suurherttuakunnalta tukia, joko Suurherttualta itseltään tai Harmion pankkiirilta. Vaatimuksena tukien myöntämiselle, yrityksen tulee toimittaa kirjanpito koko yritystoiminnan ajalta, sekä luoda suunnitelma, miten yritys käyttäisi mahdolliset Suurherttuakunnalta saatavat tuet. Yrityksille annettavien tukien määrästä päättää Suurherttua.

3 § Yritykset kaivostoiminnassa

Mikäli Harmion Suurherttuakunnan alueella toimiva yritys haluaa harjoittaa kaivostoimintaa Suurherttuakunnan alueella, tulee tämän tehdä erillinen hakemus kaivoksen perustamiseen liittyen. Hakemus tulee toimittaa kirjallisena Suurherttualle, tai käydä läpi suullisesti tämän kanssa. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat luetellut kohdat:

1) Yrityksen nimi,

2) Yrityksen päätoimipaikan osoite,

3) Yrityksen varsinaiset omistajat,

4) Perustelut kaivoksen perustamiselle,

5) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,

6) Ilmoituksen jättäjän nimi.

4 § Yrityksen purkaminen

Yrityksen voi purkaa ja asettaa konkurssiin yritys itse tämän omistajien suostumuksesta, Harmion tuomioistuin, Suurherttua tai hänen majesteettinsa. Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen alkaa yrityksen ja tämän omistajien omasta aloitteesta, on heidän toimitettava tästä erillinen hakemus Harmion tuomioistuimelle. Hakemuksen tulee sisältää alla luetellut kohdat:

1) Yrityksen nimi,

2) Yrityksen toimipaikan tai (Jos useampia niin) yrityksen toimipaikkojen osoitteet,

3) Yrityksen varsinaiset omistajat,

4) Päivämäärä jolloin ilmoitus jätetään,

5) Ilmoituksen jättäjän nimi.

Tilanteessa, jossa yrityksen purkaminen tai konkurssiin asettaminen aloitetaan Harmion tuomioistuimen, Suurherttuan tai hänen majesteettinsa toimesta, ei erillistä hakemusta vaadita. Kyseisessä tapauksessa vaaditaan ainoastaan Harmion tuomioistuimen vahvistus. Yritystä purkaessa, mikäli yrityksellä ei ole velkoja, siirtyy yrityksen omaisuus tämän omistajien haltuun, jotka päättävät omaisuuden jaosta.

Mikäli tarkoituksena on purkaa toisessa läänissä perustetun yrityksen liiketoiminta Harmion Suurherttuakunnan alueella, menetellään asiassa samoin, kuin kyseessä olisi Harmiossa perustettu yritys.

5 § Myönnetty monopoli

Suurherttua voi erillisellä asetuksella rajoittaa tietyn alan harjoittamista, tuotteen tuottoa ja myyntiä, ja muuta kaupallista että yksityistä toimintaa turvatakseen alan, tuotteen tai kaupallisen toiminnan Harmion Suurherttuakunnassa. Harmion Suurherttua voi näin ollen myöntää valitsemalleen taholle laillisen monopolin.

6 § Laiton monopoli

Taho, joka ilman Suurherttuan erillisen asetuksen myöntämää lupaa saavuttaa, tai yrittää monopolin saavuttamista, on tuomittava laittomasta monopolista.

IV Luku - Sopimuslaki

1 § Sopimukset

Sitoviksi sopimuksiksi luetaan niin kirjalliset, kuin suulliset sopimukset. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jokainen hänen majesteettinsa alamainen voi sopia häntä itseään sitovan sopimuksen, sopimukset ovat pääasiassa vapaamuotoisia, paitsi jos Harmion lainsäädännössä tai valtakunnan perustuslaissa toisin määrätään. Kirjallisesta sopimuksesta tulee olla kaikkien sopijapuolten leimaama kopio.

2 § Rikkeet ja riidat

Harmion tuomioistuin selvittää Harmiossa solmittujen ja Suurherttuakunnan asukkaiden välisten sopimuksien epäselvyydet, sopimusrikkomukset, ja sopimusriidat. Suullisten sopimuksien tapauksessa sopimuksen olemassaolon todistaminen on syyttävän osapuolen vastuulla.

3 § Aatelin sopimukset

Harmion aateliston välisten suullisten sopimuksien osalta, voidaan riita- ja riketilanteet selvittää kaksintaisteluna. Molempien osapuolten on puollettava kaksintaistelua.

Laki Suurherttuakunnan säädyistä

I Luku - Harmion säädyt

1 § Suurherttuakunnan säädyt

Harmion Suurherttuakunnassa on neljä säätyä, kaikki Harmion asukkaat kuuluvat pääasiassa näihin säätyihin. Säädyt lueteltuna arvojärjestyksessä;

Aateliset

He jotka ovat osoittaneet suurta neuvokkuutta, osaamista tai merkittävää uskollisuutta Suurherttuaa ja Harmiota kohtaan. He jotka Harmion Suurherttuan armosta ovat aatelisarvon saaneet.

Papisto

He jotka edustavat hänen majesteettinsa tai Harmion Suurherttuakunnan tunnustamaa uskontokuntaa, ja jotka Jumalan sanaa levittämällä pitävät pahuuden aisoissa.

Porvaristo

He jotka omistavat oman liikkeensä ja harjoittavat liiketoimintaa Harmion Suurherttuakunnan alueella, pitäen Suurherttuakunnassa tapahtuvan kaupan pystyssä.

Alamaiset

He jotka tunnollisesti työtä tekemällä kannattelevat yhteiskuntaa.

Jokainen Suurherttuakunnan sääty on pohjimmiltaan yhtä tärkeä, ja omaa oman tehtävänsä yhteiskunnassa. Säätyjä yhdistää yhteiset Harmion Suurherttuakunnan takaamat perusoikeudet ja -velvollisuudet, säädyillä voi kuitenkin olla näiden lisäksi erillisiä velvollisuuksia kuten oikeuksiakin, joista tässä lainsäädännössä säädetään.

2 § Suurherttuakunnan alamaisuus

Jokainen Harmion Suurherttuakunnan alueella asuva oikeustoimikelpoinen henkilö on Suurherttuakunnan, että Kruunun alamainen, ellei Kruunu tätä titteliä ole erikseen riistänyt.

3 § Karkoitus

Harmion Suurherttuakunnasta karkoitettu menettää Suurherttuakunnan alamaisuuden, kaiken Suurherttuakunnan alueella olevan omaisuutensa takavarikoitavaksi läänille, mahdollisen aatelisarvonsa, sekä on kielletty saapuvan Harmion alueelle ellei Suurherttua tähän erillistä lupaa myönnä, tai karkoitusta poista.

II Luku - Harmion aatelisto

1 § Aatelisto

Aatelisarvot myönnetään Suurherttuan armosta ja toimesta ansioituneille Harmion asukkaille, tai Suurherttuakunnan ystäville. Harmiossa on käytössä seuraavat aatelisarvot;

Markiisi, annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Suurherttuakuntaa tämän alaisena vasallina.

Kreivi, annettakoot uskolliselle, arvokkaalle ja ansioituneelle alamaiselle, joka palvelee Suurherttuakuntaa tämän alaisena vasallina.

Linnakreivi, annettakoot ansioituneelle ja uskolliselle Suurherttuakunnan alamaiselle, joka pitää hallussaan linnaa ja maa-aluetta.

Varakreivi, annettakoot ansioituneelle alamaiselle, joka toimii kreivin tai linnakreivin edustajana, tai hallussapitää omaa maa-aluettaan, mutta joka ei ole yhtä laaja tai erioikeuksiltaan merkittävä verraten kreivin ja linnakreivin omistuksiin.

Paroni, kuvaa ahkeraa ja uskollista Harmion alamaista, joka pitää hallussaan mittavaa maa-aluetta tai omaisuutta.

Vapaaherra, myönnettäkööt sille joka on toiminut kunniakkaasti Harmion Suurherttuakunnan hyväksi. Tai vapaakaupungin hallituksen johtajalle virkasuhteen ajaksi.

Baronetti, henkilö joka on ollut ahkera, tunnollinen, ja uskollinen Harmion asukkaita ja Suurherttuaa kohtaan.

Ritari, annettakoot sille joka on urhoollisesti puolustanut Harmion Suurherttuakuntaa, sen asukkaita, Suurherttuaa ja valvonut Suurherttuan sanan toteutumista.

Jokainen aatelisarvon saanut on toiminut merkittävällä tavalla Harmion Suurherttuakunnan hyväksi, täten koskekoot jokaista aatelisarvon saanutta samat velvollisuudet ja oikeudet. Olkoot jokainen aatelisarvon saanut uskollinen Harmion Suurherttualle ja Harmion vaakunalle.

2 § Aatelisarvon myöntäminen

Aatelisarvon myöntää aina Harmion Suurherttuakunnan Suurherttua. Jokainen aatelisarvon nimitys on tapahduttava Suurherttuan päätöksellä, ja annettava pätevästä syystä.

3 § Aatelisarvon riistäminen

Aatelisarvon voi riistää vain Harmion Suurherttua, tai Harmion tuomioistuin mikäli aatelinen on syytettynä ja tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita aatelisarvon menettämiseen.

III Luku - Aatelin velvoitteet ja erioikeudet

1 § Aatelin velvoitteet

Harmion aateli on nimitetty Suurherttuan armosta, ja vannonut olevansa uskollinen Harmion Suurherttualle ja Harmion vaakunalle. Täten poikkeustilan astuessa voimaan, on aatelilla velvollisuus tukea Harmion Suurherttuakuntaa ja Suurherttuaa sotajoukkojen ja raaka-aineiden, varusteiden tai taloudellisen tuen muodossa. Muut aatelin velvoitteet luetellaan alla;

Velvoite raportointiin, mikäli aatelinen omistaa maata, tulee tämän raportoida Suurherttualle maa-alueellaan tapahtuva kehitys. Myös kaikki mahdollinen Suurherttuakuntaa uhkaava tieto, joka aatelisen tietoon kantautuu tulee raportoida.

Velvoite kehittämiseen, jokaisen aateliin kuuluvan tulee auttaa jossain muodossa Suurherttuakunnan kehittämisessä. Velvoite voidaan toteuttaa, esimerkiksi Suurherttuan aateliselle suoman alueen kehittämisellä, tai muulla Suurherttuan mahdollistamalla tavalla.

2 § Aateliston erioikeudet

Aatelinen, joka Suurherttuan toimesta aatelistoon on nimitetty olkoot oikeutettu alla luettaviin erioikeuksiin;

Oikeus kantaa haarniskaa, olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus kantaa haarniskaa Harmion Suurherttuakunnan alueella.

Oikeus tulla kuulluksi, olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus pyytää suoraa audienssia Suurherttuan kanssa.

Oikeus kartanoon, olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus omistaa kartano Suurherttuakunnan alueelta.

Verovapaus, olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla verovapaus Suurherttuakunnan alueella tapahtuvassa henkilökohtaisessa kaupankäynnissä.

Oikeus Suurherttuan tuomioon, olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus Suurherttuan pitämään oikeudenkäyntiin.

Oikeus kaksintaisteluun, olkoot Suurherttuan nimittämällä aatelilla oikeus ratkaista kahden aatelisen väliset riita-asiat osapuolten suostumuksesta kaksintaistelun muodossa.

Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Suurherttuakunnan aatelistoa, jonka Suurherttua itse aateliin on nimittänyt.

IV Luku - Porvariston erioikeudet ja velvollisuudet

1 § Porvariston velvollisuudet

Harmion Suurherttuakunnan asukkaita, jotka porvaristoon luetaan, koskevat tässä pykälässä luetellut velvollisuudet. Johtuen porvariston merkittävästä roolista kaupankäynnissä, ovat velvollisuudet myös sen mukaiset. Velvollisuudet luetaan alla;

Velvoite rehtiin toimintaan, porvaristo on velvollinen muiden Suurherttuakunnan alamaisten tavoin, rehtiin, hyvällä hengellä toteutettuun ja vilpittömään kaupankäyntiin tätä harjoittaessaan.

2 § Porvariston erioikeudet

Harmion Suurherttuakunnan asukkaat, jotka porvarissäätyyn kuuluvat, ovat oikeutettuina tässä pykälässä lueteltuihin erioikeuksiin. Nämä erioikeudet ovat Harmion Suurherttua hyvällä sydämellä porvarissäädylle myöntänyt, ja erioikeuksiin kuuluvat;

Oikeus edustukseen, porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja Länsiniemen kaupungin Niemenpään kaupunginosan hallinnointiin porvarisneuvoston kautta. Porvarisneuvosto olkoot päättävä Niemenpään kaupunginosan asioista koskien kaupunginosan kaavoitusta, rakentamista, purkua ja alueella tapahtuvaa rakennusten myyntiä ja vuokrausta. Porvarisneuvoston rakenteesta, valinnasta ja kokouksista määrätään lisää Suurherttuan erillisellä päiväkäskyllä.

Oikeus verohelpotukseen, porvarissäätyyn kuuluvat ovat oikeutettuja verohelpotukseen erikseen julkaistavan Suurherttuan päiväkäskyn mukaan.

Nämä erioikeudet koskevat vain Harmion Suurherttuakunnan porvaristoa, jotka vakituisesti Suurherttuakunnan alueella asuvat.

V Luku - Harmion alamaisten velvollisuudet ja erioikeudet

1 § Kiinniotto-oikeus

Jokaisella Harmion Suurherttuakunnan alamaisella on oikeus ottaa kiinni Harmion Suurherttuakunnassa etsintäkuulutettu henkilö, ja velvollisuus kiinniotetun henkilön välittömään toimittamiseen Harmion vartiostolle.

2 § Itsepuolustus

Harmion Suurherttuakunnan alamaisella on oikeus puolustautua omaan henkeen tai omaisuuteen kohdistuvaa uhkaa vastaan. Itsepuolustuksen harjoittaminen Harmion vartiostoa vastaan on kiellettyä, sillä vartioston voimankäyttö on lainsäädännöllä turvattu.

3 § Oikeus ravintoon

Jokaisella Harmion Suurherttuakunnan asukkaalla on oikeus puhtaaseen ruokaan ja veteen, jota kaupunkien ja muiden asutuskeskusten on asukkailleen tarjottava. Oikeus toteutuu, kun saatavilla on vähintään yksi kaivo ja useita marjapuskia asukkaiden ulottuvissa julkisella paikalla.

4 § Sota- tai poikkeustilassa

Harmion Suurherttuan julistaessa sota- tai poikkeustilan koko Suurherttuakunnan tai tietylle Suurherttuakunnan alueelle ovat Harmion Suurherttuakunnan alamaiset velvoitettuja seuraavaan;

1) Jokainen Harmion Suurherttuakunnan alamainen laskettakoot Suurherttuakunnan vartioston nostoväkeen ja olkoot velvollisia ilmoittautumaan palvelukseen lähimmällä Suurherttuakunnan vartioston toimipaikalla. Nostoväki varustetaan Suurherttuakunnan toimesta.

2) Mikäli käsketään, jokainen Harmion Suurherttuakunnan alamainen olkoot velvoitettuja palaamaan takaisin Harmion Suurherttuakunnan maa-alueelle, mikäli ovat Harmion ulkopuolelle poistuneet.

3) Kaikkien tärkeiden resurssien, muun muassa raudan, kullan ja muiden metallien että yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien myynti Suurherttuakunnan ulkopuolelle tulee keskeyttää välittömästi. Mahdolliset tappiot myynnin keskeyttämisestä korvataan Suurherttuakunnan puolesta, joko valuuttana tai materiaaleina mikäli itse Suurherttuakunta ei osta muuten ulkomaille myytyjä tuotteita.

4) Jokainen Harmion Suurherttuakunnassa vankeusrangaistusta suorittava olkoot rangaistuksen aikana Suurherttuakunnan alamaiseen verrattavissa. Mikäli vankeusrangaistusta suorittava toivoo, voi tämä suorittaa koko rangaistuksensa tai osan rangaistuksestaan Harmion Suurherttuakunnan vartioston palveluksessa.

Laki avioliitosta

I Luku - Avioliitto

1 § Avioliiton solmiminen

Avioliiton voi solmia Suurherttua, tämän nimittämä henkilö, Harmion Suurherttuakunnan tai hänen majesteettinsa tunnustaman uskonnon pää, tai tuomioistuin. Avioliiton solmimisen vaatimuksena on asianomaisten suostumus, sekä Harmion Suurherttuan lupa.

2 § Solmiminen ja purkaminen

Mikäli avioliitto solmitaan tai puretaan Harmion läänin alueella on uudesta avioliitosta ja avioliiton purkamisesta ilmoitettava läänin hallinnolle. Harmion Suurherttua ja Harmion tuomioistuin voivat purkaa solmitun avioliiton.

3 § Avioliitto omaisuuden kanssa

Harmion Suurherttuakunnan alueella henkilö voi mennä naimisiin niin omaisuutensa, mukaan lukien omistamansa esineen tai eläimen kanssa.

4 § Aikaisemmat avioliitot

Harmion Suurherttuakunnan alueella solmitut aikaisemmat avioliitot, jotka edeltävät tämän lakipykälän voimaantuloa ovat täten purettuja ja merkityksettömiä.

5 § Avioliitot eläimien kanssa

Eläin, joka on Suurherttuakunnan lainsäädännön mukaisessa solmitussa avioliitossa, omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuten kuka tahansa muu Harmion Suurherttuakunnan alamainen. Avioliitossa olevaa eläintä on täten kohdeltava samassa arvossa, kuin ketä tahansa muuta alamaista.

Laki karkoituksesta

Tarkennusta karkoitukseen liittyen.

I Luku - Karkoitus

1 § Karkoittaminen

Harmion Suurherttuakunnan alueelta voidaan karkoittaa henkilö Harmion Suurherttuan päätöksellä. Karkoitetun henkilön omaisuus tulee takavarikoida viipymättä läänille. Harmiosta karkoitetulla henkilöllä ei ole lupaa saapua Suurherttuakunnan alueelle, ilman Suurherttuan itsensä erikseen myöntämää lupaa.

2 § Karkoituksen poistaminen

Vain Harmion Suurherttua voi mitätöidä Suurherttuakunnasta karkoittamisen. Karkoituksen mitätöintiä voi pyytää karkoitettu, tai Harmion alamainen.

Laki uskonnosta

I Luku - Tunnustetut uskonnot

1 § Uskonnon harjoittaminen

Harmion Suurherttuakunnan alueella saa harjoittaa vain hänen majesteettinsa uskoa, Kruunun tunnustamia uskontoja, sekä Harmion Suurherttuan tunnustamia uskoja.

2 § Uskonnon tunnustus

Uskonnon tunnustusta voi pyytää kuka tahansa Harmion Suurherttuakunnan asukas Suurherttualta itseltään. Vain Harmion Suurherttua voi tunnustaa ja riistää uskon tunnustuksen Harmion Suurherttuakunnan alueella. Suurherttua tunnustaa tai riistää uskon tunnustuksen erillisellä päiväkäskyllä.

3 § Tunnustamattomat uskonnot

Tunnustamattoman uskonnon harjoittaminen Suurherttuakunnan alueella on kiellettyä, eikä tunnustamattomien uskontojen edustajilla ole samoja oikeuksia, kuten tunnustettujen uskojen edustajilla.

4 § Uskonnolliset tuomioistuimet

Harmion Suurherttuakunnan alueella voi toimia Suurherttuan erikseen antamalla luvalla uskonnollisia tuomioistuimia. Uskonnolliset tuomioistuimet voivat asettaa syytteeseen uskontokuntaansa kuuluvan, joka on rikkonut uskontokuntansa säännöstöä tai olennaisia tapoja. Uskonnollisilla tuomioistuimilla ei ole valtaa tuomita, syytteet käsittelee aina Harmion Suurherttua tai tämän nimittämä edustaja, joka hyväksyy tai hylkää tuomioistuimen asettaman syytteen ja tähän liittyvän tuomioehdotuksen.

Uskonnollisten tuomioistuinten kokoonpano ja jäsenistö tulee antaa erikseen kirjallisesti tiedoksi Harmion Suurherttualle, mikäli tätä ei tehdä, on kyseinen tuomioistuin purettu.

5 § Ystävämieliset uskot

Harmion Suurherttuakunnassa tunnustetuilla uskoilla on mikäli todetaan ystävämielisiksi Suurherttuan toimesta, seuraavat oikeudet;

Oikeus maa-alueeseen, oikeus pyytää ja hallinnoida Suurherttualta saamaansa maa-aluetta uskonsa hyväksi.

Oikeus tonttiin, oikeus pyytää ja hallinnoida tonttia Harmion pääkaupungista.

Vain ja ainoastaan Suurherttuan julistamilla ystävämielisillä uskoilla ja Kruunun uskolla on kyseiset oikeudet.

Vasallilaki

I Luku - Harmion Suurherttuakunnan vasallit

1 § Vasallit

Harmion Suurherttuakunnan ja Suurherttuan alaisuudessa voi toimia näiden omia vasalleja. Vasallit vastaavat toimistaan suoraan Harmion Suurherttualle ja johtavat maa-aluettaan tämän ohjeistuksen mukaisesti.

2 § Vasallien oikeudet

Harmion Suurherttua hallinnoi vasalleilleen myöntämiään erioikeuksia. Vasallit voivat omata yleisiä erioikeuksia, että erikseen annettavia erioikeuksia. Yleiset erioikeudet koskevat yleensä suurinta osaa vasalleista, kun erikseen annettavat koskevat yleensä vain pientä osaa Harmion vasalleista.

Vasallien yleiset erioikeudet:

Maa-alueen hallinnointi, Harmion vasalli on vapaa hallinnoimaan tälle myönnettyä maa-aluetta parhaaksi katsomallaan tavalla.

Asuinkeskusten perustaminen, omaa vapauden perustaa ja hallinnoida maa-alueen sisäisiä asuinkeskuksia.

Kauppasuhteet, omaa oikeuden solmia ja hallinnoida vasallin kauppasuhteita.

Kenttätuomio, omaa oikeuden kenttätuomioon pienissä ja lievissä rikoksissa, jotka ovat tapahtuneet vasallin maa-alueen sisäpuolella.



Muut erioikeudet:

Verotus, omaa verotusoikeuden vasallin maa-alueen sisäpuolella.

Lainsäätöoikeus, omaa oikeuden lakiehdotusten kirjoittamiseen. Vasallin mahdollinen lainsäädäntö on Harmion Suurherttuakunnan lakikokoelman alainen, ja sen tulee saada Suurherttuan hyväksyntä.

Oikeus tulliin, omaa oikeuden asettaa tulleja Suurherttuakunnan ulkopuolelta saapuville tuotteille ja palveluille.

Verovapaus, on vapaa Suurherttuakunnalle maksettavista veroista. Ilman tätä oikeutta, tulee vasallin maksaa jokaiselta kuulta Suurherttuakunnalle sopimuksen mukaan 10%-30% osuus vasallin kyseisen kuun tuotoista.

Oikeus vartioon, omaa oikeuden ylläpitää omaa vartiostoa. Vasallin vartiostolla on lähtökohtaisesti oikeudet toimia vain vasallin maa-alueen sisäpuolella. Tällä erioikeudella perustettu vartiosto katsotaan Harmion Oikeuslaitoksen alaiseksi ja erilliseksi vartioston joukko-osastoksi.

3 § Vasallin nimitys

Harmion Suurherttua omaa yksin vallan Harmion alaisten vasallien nimitykseen ja erottamiseen, sekä päättää täten yksin vasalleille annettavista erioikeuksista ja maa-alueista. Suurherttua voi nimittää Harmion Suurherttuakunnan vasalliksi kenet tahansa, jonka Suurherttua katsoo sopivaksi.

4 § Läänitykset ja hallintoalueet

Tämä pykälä säätää Suurherttuakunnassa esiintyvistä läänityksistä ja hallintoalueista. Alla on lueteltuna ja selitettynä erilaiset läänitykset ja hallintoalueet ylimmästä alimpaan;

1) Kenraalikuvernementti, suurlääni, jonka hallitsija on virkasuhteessa.

2) Kuvernementti, hallintoalue, jonka hallitsija on virkasuhteessa.

3) Markiisikunta, markiisin johtama läänitys.

4) Kreivi- ja linnakreivikunta, kreivin tai linnakreivin johtama läänitys.

5) Vapaaherrakunta, vapaaherran johtama läänitys.

5 § Läänityksen ja hallintoalueen hallinto

Läänitykset ja hallintoalueet tarkoittavat tässä lainsäädännössä Suurherttuakunnan alaisia vasalleita, mikäli näille vasallin asema on suotu. Suurherttua päättää läänitystä myöntäessään tai hallintoaluetta perustaessaan, kuka maa-aluetta hallitsee tai millä tavalla maa-aluetta hallitseva hallinto valitaan. Suurherttua voi myöntää läänityksen tietylle henkilölle, tai julistaa erillisen järjestelmän, jolla hallitus läänitykselle nimitetään.

Läänityksen omistus ja perinnöllinen siirtyminen jälkeläisille, pääasiassa jokainen myönnetty läänitys, joka ei ole Kenraalikuvernementti tai Kuvernementti on tietyn yhden henkilön omistuksessa ja tulee noudattamaan perinnöllistä siirtymistä.

Kenraalikuvernementin ja Kuvernementin hallitsijat ovat aina virkasuhteessa, täten halliten maa-aluetta Suurherttuan puolesta ja tämän tahtoa seuraten.

Suurherttuan päätöksellä läänitykselle tai hallintoalueelle voidaan julistaa vaaleilla valittava hallinto, tämä käytännössä voi tarkoittaa muun muassa kuvernöörin tai paikallisen kreivin valintaa erillisellä äänestyksellä, taikka parlamentin perustamista alueelle.

Harmion Suurherttualla on oikeus mielensä mukaisesti vaihtaa paikallista hallintoa, tai purkaa paikallisen hallinnon kokonaisuudessaan, sekä palauttaa suoraan Suurherttuan haltuun paikallinen läänitys taikka hallintoalue.

II Luku - Vapaakaupungit

1 § Vapaakaupunki

Vapaakaupunki on kaupunki, jolla on osittaisia itsehallinnollisia oikeuksia. Vapaakaupungin perustamiseen vaaditaan Suurherttuan kirjallinen lupa, ja erillinen julistus. Vapaakaupungit eivät ole kenenkään yksittäistä omaisuutta, ja toimivat aina oman parlamenttinsa johdolla, joka koostuu oman kaupungin asukkaista. Vaikkakin kaupungissa on läsnä oma parlamentti, toimii kaupunki Suurherttuan alaisuudessa ja tämän armosta. Vapaakaupunki on hallintoalue.

2 § Vapaakaupungin hallinto

Vapaakaupungin hallinto koostuu kahdesta osasta, parlamentista ja hallituksesta. Kumpikin, niin parlamentti kuin hallitus tulee koostua vain paikallisista asukkaista. Kaupungin hallitus valitaan parlamentin päätöksellä ja tämän esityksestä. Vapaakaupungin parlamentti valitaan puolestaan Suurherttuan antaman ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin että parlamentti vaihtuu jokaisen kuukauden vaihteessa. Uuden parlamentin myötä vaihtuu myös kaupungin hallitus. Hallinnon kokoonpanosta;

Parlamenttia johtaa Nimismies, joka valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä parlamentin keskuudesta tämän ensimmäisessä kokouksessa. Nimismies toimii parlamentin puheenjohtajana ja vastaa kokouksien koolle kutsumisesta, sekä johtaa mahdollista kaupungin vartiostoa. Nimismies ei voi toimia samaan aikaan kaupungin hallituksessa.

Hallitusta johtaa Vapaaherra, jolle myönnetään aateluus ja vapaaherran titteli virkasuhteen ajaksi. Hallitus koostuu pääasiassa vapaaherrasta ja neuvoksista, joita ovat lakineuvos/oikeusneuvos ja talousneuvos. Hallinnolliset tehtävät jaetaan hallituksen jäsenten kesken hallitusta valittaessa, kuitenkin niin että vapaaherra johtaa ja vastaa hallituksen toiminnasta.

Vapaakaupungin hallitus vastaa kaupungille annetuista velvoitteista ja kaupungin oikeuksien harjoittamisesta, sekä johtaa kaupunkia parlamentin ohjeistuksen mukaisesti. Poislukien vartiosto, josta vastaa parlamentin puheenjohtaja.

Rikoslaki

I Luku - Rikoslain soveltaminen

1 § Soveltamisesta Harmion Suurherttuakunnassa

Harmion Suurherttuakunnan alueella ja Suurherttuakuntaa vastaan tehdyissä rikoksissa sovelletaan Harmion Suurherttuakunnan lakia.

2 § Törkeät rikokset

Rikos on törkeä, mikäli se on tehty rikokseen nähden erittäin suunnitelmallisesti, kosto mielessä, tai kohdistunut hänen majesteettiinsa, hänen majesteettinsa vasalliin, Harmion Suurherttuaan, Suurherttuakunnan hallintoon, taikka toteutettu muuten erittäin törkeällä tavalla.

II Luku - Rikoksesta rankaiseminen

1 § Rankaiseminen

Harmion Suurherttuakunnassa rikoksesta rankaiseminen on Harmion oikeuslaitoksen vastuulla. Rikoksesta voidaan rangaista niin sakolla, vankeusrangaistuksella, teloituksella, ruoskinnalla tai häpeärangaistuksella Harmion tuomioistuimen päätöksellä, paisi kenttätuomiossa, josta vastaa Harmion Suurherttua. Rikokseen syyllistynyt voidaan velvoittaa maksamaan korvauksia rahana, materiaaleina, työnä tai muuna omaisuutena.

Harmion tuomioistuin ja Suurherttua ovat vastuussa tuomion antamisesta, mikäli Harmion lainsäädännössä ei ole erikseen mainittu rikoksesta saatavaa rangaistusta, katsotaan asia aina tapauskohtaisesti.

Tämän lainsäädännön ja tässä lainsäädännössä määritellyistä rikkeistä ja rikoksista voidaan tuomita myös taannehtivasti, vaikka rikos ei olisi ollut tuolloin itse lainsäädännössä. Syyteoikeus tehdystä rikoksesta ei vanhene.

2 § Tuomitun oikeudet

Henkilö, joka tuomitaan rikoksesta vankeusrangaistukseen, ei omaa rangaistuksen aikana mitään oikeuksia. Ainut poikkeus tähän on vangin oikeus saada lyhennystä lopullisesta tuomiosta, tutkintavankeudessa vietetyn ajan verran.

III Luku - Yleiset- ja pikkurikokset

1 § Kotirauhan häirintä

Tunkeutumisesta yksityiseen asuntoon, rakennukseen, aatelisen tai hänen majesteettinsa alamaisen maa-alueelle on rangaistava nimikkeellä "Kotirauhan häirintä".

2 § Julkisrauhan häirintä

Henkilö, joka rikkoo tai haittaa julkista rauhaa on tuomittavaa julkisrauhan häirinnästä.

3 § Virkamiehen häirintä

Henkilö, joka haittaa tai häiritsee Harmion virkamiestä on tuomittava virkamiehen häirinnästä.

4 § Häiriköinti

Henkilö, joka häiriköi tai aiheuttaa häiriötä toiselle hänen majesteettinsa alamaiselle, on tuomittava häiriköinnistä.

5 § Rikokseen yllyttäminen

Henkilö, joka yllyttää toista rikokseen, on tuomittava rikokseen yllyttämisestä.

6 § Varkaus, ryöstö ja anastus

Toisen henkilön tai muun tahon omaisuuden varastaminen, ryöstäminen ja anastus on rangaistavaa.

IV Luku - Rikokset Suurherttuakuntaa vastaan

1 § Puolueettomuuden vaarantaminen

Henkilö tai taho, joka vaarantaa tai yrittää vaarantaa tuomioistuimen tuomarin puolueettomuuden, tai aiheuttaa merkittävää haittaa tälle oikeudenkäynnin aikana, ennen varsinaista oikeudenkäyntiä, tai sen jälkeen. On tuomittava puolueettomuuden vaarantamisesta.

2 § Virkarikos

Mikäli virkamies aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa, pyrkiäkseen saamaan itselleen tai toiselle hyötyä, tai muuten huolimattomasti rikkoo lakia toimiessaan Suurherttuakunnan virkamiehenä, tai käyttää asemaaansa väärin. On hänet tuomittava virkarikoksesta.

4 § Lahjuksista

Lahjuksen ottaminen ja antaminen on tuomittavaa. Mikäli henkilö tai muu taho antaa virkamiehelle lahjan, tarkoituksenaan vaikuttaa tämän päätöksentekoon, on lahjan antanut tuomittava lahjuksen antamisesta. Mikäli virkamies virassa toimiessaan vastaanottaa lahjan, pyytää vastineeksi lahjan tai muun edun, ottaa vastineeksi lahjan tai edun jolla pyritään vaikuttamaan tämän päätöksentekoon, ottaa muulla tavalla vastaan lahjan jolla pyritään vaikuttamaan virkamiehen päätöksentekoon. On tämä tuomittava lahjuksen ottamisesta.

5 § Maanpetos

Joka laittomasti yrittäen tai siinä onnistuen surmaa hänen majesteettinsa, Kruunun edustajan, Harmion Suurherttuan tai tämän edustajan, vie vapauden edellä mainitulta taholta, saattaa jonkin edellä mainitun tahon vihollisen tai kapinallisen haltuun, estää edellä mainittua tahoa suorittamasta velvollisuuksiaan tai toimimasta, tai vaarantaa Harmion Suurherttuakunnan olemassaolon taikka uhkaa Harmion Suurherttuakunnan rajojen koskemattomuutta, on tuomittava maanpetoksesta. Maanpetoksesta tuomittua rangaistakoot kokopitkällä vankeusrangaistuksella, karkoituksella, sekä kaiken tämän omaisuuden menettämisellä Harmion Suurherttuakunnalle.

6 § Vartioston vastustaminen

Joka vastustaa Harmion vartioston toimintaa missään muodossa, on tuomittava vartioston vastustamisesta.

7 § Rikoskumppanuus

Mikäli henkilö tekee rikoksen tai suunnittelee rikoksen tekoa yhdessä toisen kanssa. Tulee molemmat kumppanit tuomita samaan rangaistukseen riippumatta varsinaisen rikoksen tekijästä, sekä tuomita rikoskumppanuudesta.

8 § Läänin järjestystä tai rauhaa vastaan tehty rikos

Mikäli henkilö teollaan horjuttaa läänin järjestystä tai rauhaa, on henkilö tuomittava rikkeestään.

9 § Uskon esto ja pilkkaus

Henkilö, joka toiminnallaan estää tai pilkkaa hänen majesteettinsa uskon tai Suurherttuan tunnustaman uskonnon harjoittamista on tuomittava Suurherttuan päätöksen mukaisesti. Tunnustamattoman uskonnon harjoittamisesta tuomitaan uskon pilkkaamisena.

10 § Kaupankäynnin estäminen

Henkilö, joka ilman laillista perustetta estää kahden tai useamman tahon välisen kaupan, on tuomittava Suurherttuan päätöksen mukaisesti kaupankäynnin estämisestä.

V Luku - Väkivaltarikokset

1 § Murha

Hän joka suunnitelmallisesti tai törkeällä tavalla katsottuna aiheuttaa toisen henkilön kuoleman, on tuomittava murhasta.

2 § Tappo

Henkilö, joka riistää toisen hengen, kuitenkin niin ettei tapaus täytä murhan määritelmää, on tuomittava taposta.

3 § Pahoinpitely

Henkilö, joka fyysisesti tai henkisesti pahoinpitelee toista aiheuttaen tälle fyysisiä vammoja tai henkistä kärsimystä, on tuomittava pahoinpitelystä.

4 § Päällekarkaus

Henkilö, joka ilman suostumusta tai laillista perustetta käy toiseen käsiksi, hyökkää väkivaltaisesti toisen kimppuun tai eläimen välityksellä aiheuttaa haittaa toiselle, on tuomittava päällekarkauksesta.

VI Luku - Omaisuuteen ja henkilöön kohdistuvat rikokset

1 § Varkaus

Henkilö, joka varastaa, ottaa haltuunsa, tai tuhoaa toisen omaisuutta ilman laillista perustetta, on tuomittava varkaudesta.

2 § Murto

Henkilö, joka tunkeutuu tilaan ilman tämän omistajan lupaa, on tuomittava murrosta.

3 § Vapaudenriisto

Henkilö, joka riistää toisen vapauden, joko estäen tämän mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen, kaappaamalla toisen tai muilla keinoin voidaan katsoa syyllistyneen tähän rikokseen, on tuomittava vapaudenriistosta.

4 § Uhkailu

Henkilö, joka uhkailee tai kiristää toista, on tuomittava uhkailusta.

5 § Perätön syytös

Henkilö tai muu taho, joka ilman hyväksi luettavaa syytä, syyttää toista rikoksesta, tuomittavasta tai yleisesti paheksuttavasta teosta. On syyttävä osapuoli tuomittava tästä toiseen kohdistuneesta valheesta ja tämän kunnian loukkaamisesta, Harmion Suurherttuakunnan oikeusjärjestelmän auktoriteetin alentamisesta ja tätä kautta niin Suurherttuan itsensä, kuin myös Harmion asukkaiden loukkaamisesta. On teosta tuomittava perättömän syytöksen antoon.

6 § Ilkivalta

Henkilö, joka pienissä määrin tuhoaa tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava ilkivallasta.

VII Luku - Muut rikokset

1 § Avunanto

Henkilö, joka pakotettuna tai vapaaehtoisesti mutta pienessä määrin auttaa toista rikoksen teossa tai suunnittelussa, on tuomittava avunannosta.

2 § Rikoksen yritys ja suunnittelu

Henkilö, joka yrittää tai suunnittelee rikoksen tekemistä, on tuomittava rikoksen yrityksestä tai rikoksen suunnittelusta.

3 § Etsintäkuulutetun auttaminen

Henkilö, joka tietoisesti auttaa Harmion alueella etsintäkuulutettua tahoa, on tuomittava etsintäkuulutetun auttamisesta.

4 § Maanpetturin auttaminen

Henkilö, joka tietoisesti auttaa maanpetturia, maanpetoksesta syytettyä tai tämän olinpaikan salaamisessa, on tuomittava maanpetturin auttamisesta.

5 § Luvaton maankäyttö

Henkilö, joka luvatta käyttää Harmion Suurherttuakunnan maata, on tuomittava luvattomasta maankäytöstä.

6 § Luvaton harjoittaminen

Henkilö, joka ilman asianmukaista lupaa harjoittaa luvanvaraista toimintaa, on tuomittava luvattomasta harjoittamisesta.

7 § Laiton monopoli

Henkilö, joka todetaan syyllistyneen laittomaan monopoliin, on tuomittava menettämään yrityksensä Harmiolle ja korvattava rikoksesta aiheutunut vahinko.

8 § Muun lain tai säädöksen rikkominen

Muun Harmion Suurherttuakunnan lain tai säädöksen rikkominen, on rangaistavaa.