Harmion verikokous oli 9. maaliskuuta 127 Harmion vastavalmistuneessa virastotalossa pidetty johtajien välinen kokous, jonka ideana oli luoda lisää yhteistyötä sekä kauppasuhteita läänien välille. Kokouksesta tekee merkittävän siellä kuolleiden arvovaltaisten ihmisten määrä.
Ensimmäisenä kokouksessa kuoli Harmion suurherttua Steevu suden hyökättyä hänen kimppuunsa.
Seuraanava kuoli Sydänveden herttuatar Tulililja Sydänvesi myös suden hyökkäyksen seuraamuksena. Tulililja selvisi itse hyökkäyksestä, mutta kuoli hetkeä myöhemmin verenvuotoon.
Viimeinen korkea-arvoinen kuollut oli Hallan ruhtinas Valmer Von Keksistinen, joka kuoli myös sudelle käytyään kaivolla.
Kokouksen aikana kuolivat myös alamaiset Sogruwu, Jipes Yöailakki sekä Kajander.
Sudet pääsivät hyökkäämään virastotalon sisälle, koska Okatus oli antanut Huurulalaisille käskyn houkutella niitä sisälle aiheuttamaan tuhoa.
Tapahtumaan osallistui myös Huurulan lääninherra Okatus, Jalokallion hallitsija Qvin Valonkaiku sekä Saronian ruhtinas Tomatti Saronialainen. He selvisivät kokouksesta hengissä. Täten puolet kokoukseen osallistuneista kruunun vasalleista kuoli.
Seuraamukset
Harmion kokouksen massakuoleman seuraamukset johtivat yleiseen päätökseen, että kokouksia ei järjestettäisi enää Harmiossa. Tapahtuma on myös osittain ollut Harmion johtajan Steevun sekä hänen lääninsä maineen käännekohta; Harmi-o vitsit ilmestyivät yleiseen käyttöön ja Harmion sudet ovat myös tämän myötä saaneet oman maineensa joka on melkein jokaiselle sarastuksen asukkaalle tuttu.
Muistomerkki
Traagisen tapahtuman seuraamuksena lääninherra Okatus päätti pystyttää tapahtumalle muistomerkin tapahtuneesta Huurulan Pakkassaaren kirjaston edustalle, jossa sijaitsee myös Harmionkuja.