Kalmakorven Diarkia
| ||||||||||||||
Kalmakorpi on kahden hallitsijan johtama suolääni. Se on Sarastuksen kuningaskunnan eräänlainen kulttuurin ja taiteen keskus. Tapahtumia järjestetään aktiivisesti, ja lääni sijoittaa esimerkiksi maalauksiin ja kirjallisuuteen.
Kalmakorpi sijaitsee maailman keskipisteen tienoilla, karkeasti Harmiosta sekä Valkeavuosta pohjoiseen ja Hallasta etelään. Kruununsalosta katsottuna lääni on luoteessa.
Kalmakorven asutuskeskukset ovat Nokkoshovin linnake, sen vierellä oleva laiturikylä sekä Sammaltörmän asuinalue. Asukkaita on n. 10.
HALLINTO
Kalmakorpea hallitsee yhdessä kaksi johtajaa: kalmaneito Fredriika Zinnia ja kalmaherra Ralewien Hawthorn, joka on Kruunun vasalli. Hallitsijat ovat samanvertaisia, ja heidän sanallaan on yhtä suuri painoarvo.
USKONTO
Läänin pääuskonto on Kruunun tunnustama Kalpean tähden usko. Kuitenkin kaikkien uskontojen harjoittajat ovat Kalmakorvelle ja sen tapahtumiin tervetulleita. Nokkoshovilla on Kaik'Äidille omistettu ja pyhitetty Pyhän Helgan kappeli. Lisäksi laiturikylältä löytyy Totuudenpolun temppeli.
ARVOT JA TAVOITTEET
Eläinten oikeudet ja luonnon vaaliminen ovat lähellä Kalmakorven sydäntä, kuten myös puolueettomana tahona toimiminen; kulttuuri kuuluu samanvertaisesti kaikille. Kaiken läänin toiminnan tavoitteena on juuri kulttuurin luominen, jakaminen ja mahdollistaminen. Työntekijöiden oikeudet, reilu peli ja rehellisyys ovat Kalmakorvelle tärkeitä.
Kalmakorpi haluaa säilyttää tietoa, kulttuuria ja taidetta tulevaisuudenkin sukupolville, ja auttaa tuottamaan niitä lisää - tämän lääni näkee tarpeellisena, varsinkin kun katsoo paljonko historian pimeydelle on menetetty.
Tärkeäksi Kalmakorven arvoksi on noussut myös kuningaskunnan rauha ja järjestys, mistä juontaa läänin jäsenyys Uuden Sarastuksen liittoumassa.
TOIMINTA
Kalmakorven keskeisin toiminta perustuu tapahtumien järjestämiseen ja kulttuurin luomiseen.
Lääni myy suon antimia, muunmuassa mangrove-puuta, limapalloja, kasvillisuutta, kivimateriaaleja ja mustetta.
Kalmakorpi on ihanteellinen juuri vierailijoille, pysyviä asukkaita tai työntekijöitä ei haeta yhtä aktiivisesti kuin monessa muussa läänissä.
TAPAHTUMAT
Kalmakorven ensimmäinen tapahtuma, ihmisshakki, järjestettiin 20.4.127. Se pääsi kilpailemaan Kruunun kulttuuritapahtumakilpailuun, ja sijoittui toiseksi. Muita Nokkoshovissa järjestettyjä tapahtumia ovat mm. tanssitunnit, tanssiaiset ja taidenäyttelyt.
VARTIOSTO JA KORPIOIKEUS
Rauhasta ja turvallisuudesta vastaa Kalmakorven vartiosto. Sekä vartiostoa että korpioikeutta johtaa kalmaherra, joka toimii myös lähtökohtaisesti tuomarina Kalmakorven oikeudenkäynneissä.
NOKKOSHOVI
Nokkoshovi on Kalmakorven vaikuttava linnake, joka toimii läänin keskuksena ja hallinnon kotina. Sen on suunnitellut kalmaneito Fredriika, ja rakentanut pääosin kalmaherra Ralewien.
Nokkoshovin julkiseen osioon, joka on avoin kaikille, kuuluu pankki ja Pyhän Helgan kappeli. Sisäpiha, josta pääsee esimerkiksi tapahtumasaleihin, taidegalleriaan ja kirjastoon, avataan kävijöille erikseen.
LAITURIKYLÄ & SAMMALTÖRMÄ
Laiturikylä on suoraan Nokkoshovin vieressä sijaitseva, vedestä nouseva kylä. Sieltä löytyy yrityksiä, läänin kauppakamari, asuntola, vuokrattavia liiketiloja ja köyhäintalo. Sammaltörmä on asutuskeskus laiturikylästä etelään, mistä löytyy muutamia asuinrakennuksia.
MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
- 8.7.127 neljä Kalmakorven asukasta menehtyi shakkilautamurhien seuraamuksena. Myöhemmin murhista syyllisiksi tuomittiin korpioikeudessa Katvekorpi ja LonelyMarkie.
- 24.9.127 alkaen sodassa palkkasoturien kiltaa vastaan, Kalmakorven Nokkoshovi toimi merkittävänä tukikohtana Uuden Sarastuksen liittoumalle. Sieltä käsin liittouman armeija lähti onnistuneesti valtaamaan Haaskalinnan 28.9.127. Hyökkäyksen yhteydessä menehtyi kaksi Kalmakorven soturia, PupuNikkari ja Rafael Sirén. Kaksi muuta Kalmakorven soturia olivat Haskraw Sirén ja Vecharios.
- 5.10.127 Kalmakorven vasalliksi nousi Ralewien Hawthorn. Haskraw Sirén astui alas hallintoneuvoksen ja vasallin roolistaan. Täten Kalmakorven triumviraatti muuttui Kalmakorven diarkiaksi.
MUUTA
Kalmakorven värit ovat purppura, musta ja harmaa. Läänin pääsymboleita ovat nokkoset ja kallot. Vaakunassa esiintyy Kalmakorvelle ominainen Kuninkaan pyhimys.
Syvällä mudassa terhen mailla, siunattuna kalman lailla.
Luuranko kirotun makaa, alla linnan harmaan.
Yöllä kuiskaukset kuulee, valheet sekoittuvat tuuleen.
Älkäät ikin liikkuko valotta, muuten tyrmäys alkaa vainota.