Lainsäädäntö:Syrjäkummun lakikokoelma

Syrjäkummun lakikokoelma

Hänen majesteettinsa, Virankannos I, koko Sarastuksen jalo sekä oikeamielinen kuningas, armossaan ja viisaudessaan vahvistaa tämän lakikokoelman Syrjäkummun läänille.

Hallintolaki

Laki hallinnosta; Hallintolaki

1 § Jaarli

Syrjäkumpua hallitsee Sarastuksen kuninkaan armosta Syrjäkummun jaarli (myöh. “jaarli”).

Jaarli voi vapaasti nimittää muita alamaisia tehtäviin Syrjäkummun lääniin. Jaarli voi vapaasti myös määritellä palkollistensa vastuut ja vapaudet läänissä.

2 § Lainsäädäntö

Syrjäkummun lainsäädäntöön kuuluu kaikki tähän lakikokoelmaan sisällytetyt lait. Nämä lait ovat voimassa koko Syrjäkummun hoitosuhteeseen kuuluvilla alueilla. Kaikessa toiminnassa, joka on tapahtuva Syrjäkummun hoitosuhteeseen kuuluvilla alueilla, sovelletaan tätä lakikokoelmaa.

Vain 1 § tarkoitetulla Syrjäkummun jaarlilla on oikeus muokata tai antaa toiselle oikeus muokata tätä lainsäädäntöä.

3 § Vartiostosta

Syrjäkummun vartioston tehtävä on taata läänin turvallisuus ja vahvistaa kruunun armosta annettua voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Syrjäkummun vartiostolla on oikeus rikosta epäillessä tai muutoin turvallisuuden takaamiseksi; 1) pidättää toinen kruunun alamainen, 2) suorittaa ruumiintarkastus tai 3) käyttää voimakeinoja toisia kruunun alamaisia kohtaan.

Rikoslaki

I Luku - Soveltaminen

1 § Rangaistuksista

Rangaistukset määräytyvät rikoksen luonteen, olosuhteiden, raskauttavien asianhaarojen sekä tuomarin arvioinnin perusteella. Myös aiemmalla oikeuskäytännöllä on painoarvoa rangaistusten määräytymiseen.

Jos tuomari katsoo teossa olevan raskauttavia asianhaaroja, tuomitaan rikoksesta ankarammin. Raskauttavia asianhaaroja ovat rikoksen törkeä luonne tai rikoksen kohdistaminen valtakunnan aateliseen.

2 § Rangaistusmenetelmät

Tuomittavia rangaistusmenetelmiä ovat sakko, vankeus, häpeärangaistus, karkoitus läänin mailta, kidutusrangaistus tai teloitus.

3 § Karkoitus

Kun kruunun alamainen tuomitaan karkoitukseen, on tälle tuomionannosta eteenpäin tuomion karkoituksen poistamiseen saakka pysyvä saapumiskielto, eikä häneen karkoituksen aikana kohdistuvissa rikoksissa sovelleta Syrjäkummun rikoslakia.

Vain Syrjäkummun jaarli voi poistaa karkoituksen.

4 § Rikoksesta tuomittu

Syrjäkummun tuomioistuimen tuomitsemalla henkilöllä ei ole ilman jaarlin antamaa lupaa asioida pankissa tai tavata muita alamaisia.

5 § Osallisuus rikokseen

Osallisuudesta rikokseen määrätään lähtökohtaisesti sama tuomio, mikä rikoksen päätekijälle tuomitaan. Tuomari voi poiketa tästä oman arvionsa mukaan.

6 § Rikoksen yrittäminen tai suunnittelu

Rikoksen yrittämisestä tai suunnittelusta määrätään tuomarin arvion mukaan lähtökohtaisesti lievempi tuomio, kuin rikoksen tekemisestä tuomittaisiin.

7 § Itsensä suojelu

Mikäli tuomari katsoo toista alamaista kohtaan tapahtuneen rikoksen olleen välttämätön syytetyn itsensä suojelemiseksi, voi tuomari hylätä syytteen tyystin tai määrätä lievemmän tuomion.

II Luku - Tuomioistuin

1 § Tuomioistuin

Syrjäkummun lakia tulkitaan ja tuomiot määrätään Syrjäkummun tuomioistuimessa.

2 § Tuomari

Syrjäkummun tuomioistuimen tuomarina toimii jaarli tai tämän arvioinin mukaan tuomariksi nimitetty henkilö.

III Luku - Rikokset

1 § Uhkailu

Uhkailuun syyllistyy se, joka uhkaa tekevänsä rikoksen toista kohtaan.

2 § Kiristys

Kiristykseen syyllistyy se, joka esittää toiselle vaatimuksia ja uhkaamalla tehdä jotain pahaa tai ikävää tälle.

3 § Vapaudenriisto

Vapaudenriistoon syyllistyy se, joka ilman toisen suostumuista riistää tältä vapauden liikkumiseen, kahlitsee tai vangitsee perusteetta tai oikeudetta.

4 § Pahoinpitely

Pahoinpitelyyn syyllistyy se, joka toista vahingoittaa ilman suostumusta.

5 § Tappo

Tappoon syyllistyy se, joka toiselta riistää hengen suostumuksetta ja etukäteen tekoaan suunnittelematta.

6 § Murha

Murhaan syyllistyy se, joka etukäteen tekoaan suunnitellen riistää toiselta hengen.

7 § Varkaus

Varkauteen syyllistyy se, joka ottaa toisen omaisuutta ilman suostumusta.

8 § Murtautuminen

Murtautumiseen syyllistyy se, joka luvatta tunkeutuu toisen asuntoon, taloon tai piha-alueelle.

9 § Yksityisrauhan häirintä

Joka toista alamaista häiritsee, voidaan tuomita yksityisrauhan häirinnästä.

10 § Julkisen rauhan häirintä

Joka yleistä järjestystä tai rauhaa häiriköi taikka muutoin aiheuttaa hämmennystä tai pahaa mieltä julkisesti, voidaan tuomita julkisen rauhan häirinnästä.

11 § Virkavallan vastustaminen

Virkavallan vastustamiseen syyllistyy se, joka ei tottele Syrjäkummun vartioston, jaarlin tai jaarlin nimittämien virkailijoiden määräyksiä tai joka omalla toiminnallaan häiritsee mainittujen tahojen toimintaa.

12 § Uskon esto

Uskon estoon syyllistyy se, joka estää toista alamaista harjoittamasta Sarastuksen perustuslaissa säädettyä valtionuskontoa tai vainoaa sen harjoittajia.

13 § Talousrikos

Talousrikokseen syyllistyy se, joka jättää talouslaissa tarkoitettuja veroja, harjoittaa luvatonta liiketoimintaa tai on taloudellisessa toiminnassaan epärehti.

14 § Sopimusrikkomus

Sopimusrikkomukseen syyllistyy se, joka ei noudata muotovaatimukset täyttänyttä sopimusta tai ei suorita muotovaatimukset täyttäneessä sopimuksessa mahdollisesti sovittuja sanktiomaksuja.

15 § Plagiointi

Plagiointiin syyllistyy se, joka talouslaissa tarkoitetulla tavalla plagioi toisen teosta.

16 § Luvaton maankäyttö

Luvattomaan maankäyttöön syyllistyy se, joka luvatta rakentaa tai muokkaa luontoa Syrjäkummun alueella maankäyttölaissa tarkoitetulla tavalla.

117 § Lääninpetturuus

“Relax, I’d rather not piss this thing off”

Lääninpetturuuteen syyllistyy se, joka paljastaa läänin salaisuuksia tai pettää jaarlin millä tahansa tavalla.

Talouslaki

Talouslaki; Laki taloudesta

1 § Verotus

Kaikesta kaupankäynnistä Syrjäkummun alueella tulee maksaa 15% kaupankäyntivero. Vero maksetaan jaarlille. Veron maksaa aina myyjä.

Mikäli kaupan kauppapaikaksi on sovittu Syrjäkumpu, tai myyjä toimii Syrjäkummusta käsin, tulkitaan kauppa tapahtuneeksi Syrjäkummun alueella.

2 § Liiketoiminta

Kaikki liiketoiminta Syrjäkummulla on luvanvaraista.

Jaarli myöntää luvan liiketoiminnan aloittamiselle Syrjäkummun alueella.

3 § Sopimuksista

“Pacta sunt servanda”

Kun kruunun alamaiset solmivat sopimuksia, on sovitut velvoitteet suoritettava niihin oikeutetuille sovitusti. Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että sopimusten muotovaatimukset täyttyvät.

Kirjallisten sopimusten muotovaatimukset ovat seuraavat. Sopimuksesta on löydyttävä; 1) Sopimuksen päivämäärä, 2) Sopijapuolet, 3) Sopimuspaikka (lääni), 4) Sovittujen velvoitteiden sisältö. Sopimuksesta tulee löytyä myös jokaisen sopijapuolen sinetillä leimaama kopio.

Suullisten sopimusten muotovaatimukset ovat seuraavat. Samat asiat, joita kirjallisesta sopimuksesta on löydyttävä, on sovittava. Suullisissa sopimuksissa on oltava vähintään kaksi todistajaa.

4 § Sopimuksista

Toisen henkilön tekemän tai julkaiseman teoksen julkaisu omanaan tai teoksen tekijän kustannuksella hyötyen myyminen katsottakoon plagioinniksi ja olkoon tuomittavaa rikoslain mukaisesti.

Plagioinin suojan alla on kaikki luovat teokset, kuten maalaukset tai kirjoitetut kirjat. Asiakirjat, kuten raportit tai kauppakirjat eivät lähtökohtaisesti kuulu suojanalaisiin teoksiin.

Maankäyttölaki

Maankäyttölaki; Laki maankäytöstä

1 § Rakentamisesta

Kaikki rakentaminen Syrjäkummun alueella on luvanvaraista. Luvan myöntää jaarli tai jaarlin nimittämä henkilö, joka hoitaa rakennusasioita läänissä.

2 § Luonnontilasta

Syrjäkummun alueella kaikki luvaton maanmuokkaus ja luonnon muokkaaminen muutoinkin on luvanvaraista. Luvan tällaiseen toimintaan myöntää jaarli tai jaarlin nimittämä henkilö, joka hoitaa rakennusasioita läänissä.

Sallittua on kuitenkin akuutissa hädässä puun kaataminen resurssien keräämiseksi. Tällöin on katsottava, ettei toiminta kuitenkaan muovaa luonnon yleisilmettä.