Harmio
Harmio on entinen lääni ja nykyinen Valkeavuon osa. Nykyisin Harmion alueeseen kuuluu yksi suuri saari valtakunnan keskiosassa, mutta historiallisesti myös saaren länsipuolella sijaitseva Harjulanlaakso on ollut osa Harmiota.
Historia
Vasallisopimus
Vuoden 127 tammikuussa Steevu Enssel von Reynir sai keskushallinnolta hallittavakseen laajan maa-alueen valtakunnan keskiosasta. Steevu nimesi alueen Rahkapihaksi, mutta nimi vaihtui hyvin pian Harmioksi kuninkaan kehotuksesta. Läänin elinkeinona oli lähinnä maa- ja metsätalous. Myös kaivostoimintaa oli, mutta malmien vähyyden takia toiminnan kannattavuus oli heikkoa.
Länsiniemen kaupunki
Länsiniemeksi nimettyä kaupunkia ryhdyttiin pian rakentamaan saaren kaakkoisrannalle lähelle Sarosta. Muiden läänien asukkaat arvostelivat harmaita kivitaloja rumiksi. Rakennustyylin taustalla oli läänin huono taloustilanne ja osaavien suunnittelijoiden puute. Kaupunki koostui niemelle rakennetuista pientaloista ja puiston ympärillä olleista keskeisistä rakennuksista, joista Harmion virastotaloa ja suurarkkitehti Sogruwun suunnittelemaa oikeustaloa voidaan pitää onnistuneina muuhun kaupunkiin verrattuna.
Alue- ja muutoksia
Kesäkuussa 127 herttua Steevu luovutti Harmion alueet Hallan läänille, jonka aikomuksena oli suunnitella ja rakentaa Länsiniemen kaupunki täysin uudelleen. Hallan aikana Harmion toiminta kuitenkin pysähtyi. Kaupunki purettiin talkootöinä elokuussa.
Joulukuussa 127, juuri ennen vuodenvaihdetta, Valkeavuo ja Halla tekivät aluemuutoksen, jossa Harmion pääsaari siirtyi Hallalta Valkeavuolle ja Malvan saari Valkeavuolta Hallalle. Valkeavuon alaisuudessakaan alueen kehityksessä ei juuri tapahtunut muutosta. Uuden kaupungin suunnittelu aloitettaan jälleen uudelleen ja tällä kertaa jopa muutama rakennus saatiin pystytettyä. Pormestarina toimi Osvius Veyr Schattenfels.
Osviuksen jätettyä pormestarin viran hänen paikalleen palkattiin Kustavi Harmiolainen. Alueella ei vieläkään saatu juuri mitään aikaiseksi. Kustavi irtisanoutuikin jo melko pian elokuussa 128. Kustavin jälkeen pormestariksi palkattiin Studderi La Rata.
Maine ja kulttuuri
Harmio tunnetaan erityisesti susistaan, joita tavataan saaren hämärissä tammimetsissä runsaasti. Susien lisäksi perinteisiä harmiolaisia tunnuksia ovat harmaa väri ja pikkukivet, joita on tapana heitellä tervehdyksen merkiksi. Steevun aikana Harmion vaakunan värit olivat sininen ja valkoinen ja tunnuksena oli kotka. Harmiolaista kulttuuriperintöä vaalii Harmion kotiseutuyhdistys.
Merkittäviä harmiolaisia kulttuurihenkilöitä ovat taiteilijat, taidekillan alkuperäisjäsenet, Hemuwu ja POMpeli, jotka ovat vaikuttaneet valtakunnan taide-elämään sana- ja kuvataiteellaan.