Kulttuurimestari

Haskraw Sarastuksen Kulttuurimestari 6. lokakuuta 128 - nykyaika Kruununminstreli 24. tammikuuta 128 - 6. lokakuuta 128 Kalmakorven Minstreli 5. lokakuuta 127 - 22. joulukuuta 127 Kalmakorven Hallintoneuvos 9. maaliskuuta 127 - 5. lokakuuta 127 Kultavallin Linnanvouti 27. tammikuuta 127 - 9. maaliskuuta 127 Tiedot Syntynyt: 1. helmikuuta, 102 Asuinpaikka: Saros Uskonto: Kalpea tähti

---

Haskraw Tuulikki Sirén on Sarastuksen kuningaskunnan kulttuurimestari. Hän vastaa Kruunun kulttuuritoiminnasta ja tapahtumien järjestämisestä yhteistyössä läänien kanssa. Kulttuurimestari kuuluu kruununneuvostoon, ja hänen asemansa on määritelty valtakunnan perustuslaissa.

Elämä

102 - 127

Haskraw syntyi Kruununsalossa, ja on seurannut Kalpeaa tähteä pienestä pitäen. Hän on nuorempana avustanut Saroksen papistoa. Haskrawin nykyiseen perheeseen kuuluu yksi isoveli; seppä Rafael Sirén. Kruununsalossa asunut pystyisi yhdistämään sisarusten sukunimen pariin Saroksessa toimineeseen pappiin, joista ei olla useaan vuoteen kuitenkaan kuultu mitään.

127, Sydänvesi

Kruununsalosta lähdettyään vuoden 127 alkupuolella, Haskraw työskenteli hyvän ajan Sydänveden läänille silloisen herttuatar Tulililjan alaisena, linnanvoutina. Tässä yhteydessä hän sai maata Kultavallin läheisyydestä, missä seisoo nykyään Rafaelin hoitama Kielolehto.

Haskraw tapasi niinä aikoina myös Sydänvedellä työskentelevät Ralewien Hawthornin ja Fredriika Zinnian. Ystävyys syntyi ja ideat kolmen henkilön johtamasta kulttuuriläänistä heräsivät tallin yläkerrassa pienen pöydän ja lyhdyn loisteen ääressä. Kokemuksensa perusteella Sydänveden lääninhallinnossa Haskrawin vastuuksi Kalmakorvella tuli läänin hallinnolliset tehtävät ja vasallius.

127, Kalmakorpi

Haskraw ajoi hallitsijana sekä Kalmakorven sisäisiä että ulkoisia asioita, ja toimi läänin tapahtumien pääjärjestäjänä. Tapahtumiin lukeutui esimerkiksi ihmisshakki, taidenäyttelyt sekä tanssitunnit.

Haskraw perusti myös alunperin Kalmakorven alla olevan taidekillan, jonka puheenjohtajana hän toimi pitkään.

Haskraw ja Niselia asuivat yhdessä Nokkoshovissa syyskuuhun saakka. Suhteen kesto ja muut seikat ovat epäselviä Haskrawin korkean yksityisyyden vuoksi.

Oltuaan seitsemän kuukautta Kalmakorven hallintoneuvos ja vasalli, Haskraw astui alas lääninvaltuustoon, jatkaen minstrelin virassa Jumalamoodin seuraajana. Hän jätti lopulta kuitenkin kaikki tehtävänsä Kalmakorvella. Viimeinen tapahtuma, jonka Haskraw läänin alaisena järjesti, oli shakkiturnaus ja taistoshakki Nokkoshovin suurella laudalla 21.12.127.

127, Peltava

Marraskuussa Haskraw alkoi laajentamaan pitkään tyhjään seissyttä Kielolehdon tilaa sukunsa kodiksi, jonne hän Kalmakorvelta muutti. Tallin yläkertaan rakentui muunmuassa ateljee ja taidegalleria.

Haskraw liittyi Peltavan kaartiin joulukuun alussa, mutta erosi tästä tehtävästä tammikuussa seuraavana vuonna. Vuoden 127 loppupuolella hänet aateloitiin Saroksella, Kruunun ensimmäisessä aatelointitilaisuudessa.

128

Haskraw työskenteli noin kuukauden itsenäisenä yrittäjänä, myyden hevosia ja omaa taidettaan. Tammikuussa Haskraw ritaroitiin Helmivirran ritarikuntaan Termesh Alveronin, Jipes Yöailakin ja Tomatti Vehmasveren rinnalle.

Kun Mehtola oltiin löydetty ja tutkittu, Haskraw otti sen hoidettavakseen. Hän järjesti linnan kunnostuksen, joka avattiin museoksi 22.2.128.

Tammikuussa Haskraw otti vastaan Kruunun alaisen tapahtumajärjestäjän viran. Muutaman kuukauden kokeilun ajan järjestettyjä tapahtumia olivat Peltavan suurmarkkinat, Kruunun kirjoituskilpailu ja Sauran tulikarnevaalit. Vuoden loppupuolella Haskraw omistautui kokonaan keskushallinnon tehtävilleen valtakunnan kulttuurimestarina.

Ulkonäkö, merkittävät tapahtumat ja taiteilu

Ulkonäkö

Ulkonäöllisesti Haskrawin silmäänpistävimmät piirteet ovat hänen lyhyt pituutensa ja rumasti arpeutuneet korvanpäät. Hän kantaa usein harteillaan itseensä nähden valtavaa karhuntaljaa. Haskraw suosii Rengin sekä sukunsa väriä, vihreää.

Merkittävät tapahtumat

• 22.4.127: Haskraw oli todistajana Sydänveden kirkon pyhityksessä.

• 17.5.127: Viiru Viirulainen haastoi Haskrawin oikeuteen Saroniassa, syytteinä uhkailu ja pahoinpitely. Haskraw myönsi syytteet ja maksoi Viirulaiselle enimmäiskorvaukset. Huhujen mukaan Niselia liittyi alkuperäiseen tilanteeseen jotenkin.

• 6.7.127: Haskraw kutsui koolle taidekillan alkuperäiset jäsenet ja kilta perustettiin Nokkoshovin juhlasalissa.

• 8.7.127: Haskraw oli yksi shakkilautamurhien kuolonuhreista Kalmakorvella.

• 13.7.127: Haskraw suoritti vasallin roolin Pyhän Helgan kappelin pyhityksessä.

• 24.9.-1.10.127: Haskraw toimi yhtenä Uuden Sarastuksen liittouman keskeisistä johtajista sodassa palkkasoturien kiltaa vastaan.

• 16.11.127: Haskraw aateloitiin kuninkaanlinnalla Kruunun toimesta.

• 3.1.128: Haskraw ritaroitiin Jalokalliolla Helmivirran ritarikunnan Vuolteen haaraan.

• 24.1.128: Haskraw järjesti Tomatti Vehmasveren kanssa ensimmäistä kertaa vuoden 128 Sarastus- gaalan. Haskraw palkittiin vuoden kulttuurihenkilöksi, ääniharavaksi ja kiinnostavimmaksi henkilöksi. Samassa tilaisuudessa hänet nimitettiin kruununminstreliksi.

• 29.6.128: Kruununminstreli vakinaistettiin keskushallinnon jäseneksi.

• 6.10.128: Kruununminstrelin nimike muuttui kulttuurimestariksi. Kulttuurimestari astui muun keskushallinnon rinnalle yhdessä maamestarin kanssa Saroksella järjestetyssä seremoniassa.

Taiteilu

Haskraw arvostaa kaikkia taiteen lajeja, mutta maalaaminen nousi hänelle erityisen tärkeäksi harrastukseksi samoihin aikoihin kun Kalmakorpi perustettiin. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuu mm. Mahti (kirja), Viisi Pyhää (kirja), Oikeus (maalaus oikeusmestarin toimistossa) & Viisi ja Yksi (seinämaalaus Pyhän Helgan kappelissa). Haskraw on maalannut ainakin 80 teosta.