Viiden Totuuden Prefektuuri

Viiden Totuuden Prefektuuri

Viiden Totuuden Prefektuuri Viiden Totuuden Prefektuurin & Totuudenpolun tunnus ________________________________________________ Maaherra: Jipes Yöailakki ________________________________________________ Perustettu: 4.5.670 𝐣𝐕𝐌. Uskonto: Totuudenpolku Lainsäädäntö: Prefektuurin lainsäädäntö ________________________________________________ Edeltäjät: Varjosalon kaganaatti Natain Prefektuuri Zenyara ________________________________________________

---

‎‎‎

Viiden Totuuden Prefektuuri on lääni Sarastuksen kuningaskunnan koillisosissa. Prefektuurin hallinnollisena keskuksena toimii Zenyara. Prefektuuriin kuuluu myös Natain daimiokunta.

Prefektuuri on lääninä poikkeuksellinen, sillä sen hallintojärjestelmä rakentuu muista lääneistä poiketen pitkälti kansanvallan ja demokratian varaan. Tämän lisäksi, Prefektuuri nimensä mukaisesti rakentuu Totuudenpolun viiden valaistumiseen johtavan suunnan varaan ja Totuudenpolun usko on Prefektuurin kulttuurin, lainsäädännön sekä yhteiskunnan keskiössä. Toisin kuin muualla Sarastuksessa, Kalpeaa Tähteä ei juuri harjoiteta prefektuurin alueella.

Politiikka

Kansanvalta

Prefektuurin ollessa demokraattinen lääni, sen hallintojärjestelmä poikkeaa merkittävästi kaikista muista alueista koko Sarastuksen valtakunnassa. Prefektuurissa korkeinta valtaa kantaa maapäivät, lakeja säätävä ja muita suuria päätöksiä tekevä elin, joiden istuntoihin jokainen kansalainen saa ottaa osaa. Näin Prefektuurissa jokainen kansalainen kantaa poikkeuksellista valtaa vaikuttaa läänin päätöksentekoon ja linjoihin.

Prefektuurin hallinto noudattaa vallan kolmijako-oppia, teoriaa, jonka mukaan valta tulisi jakaa lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Prefektuurissa lainsäädäntövaltaa kantaa maapäivät, toimeenpanovaltaa maaherra ja tuomiovaltaa Mestarein kollegion nimittämä tuomioherra. Selkeä ja hyvin toteutettu vallanjako takaa, että Prefektuurin hallinto pysyy tasapainossa ja eri osa-alueiden vallankantajat pitävät toisiaan kurissa varmistaen, ettei yksikään väärinkäytä valtuuksiaan. Ensisijaisesti korkeinta valtaa kantaa kuitenkin aina Prefektuurin kansa.

Maapäivät

Maapäivät on Prefektuurin lakiin kirjattu läänin korkeinta lainsäädäntövaltaa kantava elin. Jokaisella Prefektuurin täysivaltaisella kansalaisella on paikka ja äänioikeus maapäivillä, eli jokainen Prefektuurin kansalainen omaa mahdollisuuden jättää lakialoitteita ja äänestää niistä. Juuri lakien säätäminen on maapäivien tärkein tehtävä, mutta sen lisäksi sillä on myös muita, Prefektuurin lakiin eriteltyjä oikeuksia. Maapäivät vastaavat esimerkiksi maaherran valitsemisesta, viranhaltijoiden nimitysten ja irtisanomisten hyväksymisestä, taloussuunnitelman hyväksymisestä, sodanjulistusten hyväksymisestä ja Prefektuuria sitovien lääneinvälisten sopimusten hyväksymisestä. Maapäivät kokoontuu vähintään kerran kuussa ja sen istuntoja puheenjohtaa temppelinherra.

Maapäivien toiminnan sujuvoittamiseksi kansalaisilla on oikeus muodostaa omia valtuuskuntiaan, joihin muut kansalaiset voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Valtuuskunnat toimivat samanmielisesti ajattelevien poliittisina ryhmittyminä. Valtuuskuntien johtajilla on oikeus käyttää maapäivien istunnoissa niiden valtuuskunnan jäsenten äänioikeutta, jotka eivät ole itse läsnä. Valtuuskunnat siis mahdollistavat oman äänen kuuluvuuden takaamisen, vaikkei itse ehtisikään paikalle. Rekisteriä valtuuskunnista pitää Mestarein kollegio.

Prefektuurissa tällä hetkellä toimivat valtuuskunnat:

• Vaaleanpunainen valtuuskunta (pink.), johtajana Yuthak Hoivanliekki
• Prefektuurin maltilliset (malt.), johtajana Jipes Yöailakki
• Natain kansan valtuuskunta (nat.), johtajana Wezurd Karolina Entō

Entiset Prefektuurissa toimineet, sittemmin lakkautetut valtuuskunnat:

• Tähdet ja kuu (tk.), johtajana Qvin Valonkaiku
• Prefektuurin sotilaallinen yhtenäisyysliitto (psy.), johtajana Chenziras Xalther

Maaherra ja toimeenpaneva hallinto

Maaherra on Viiden Totuuden Prefektuurin hallitsija ja Kruunun vasalli. Maaherran tehtävä on ylläpitää Prefektuurin päivittäistä järjestystä. Maaherra valitaan noin kahden kuukauden välein vaaleilla Prefektuurin maapäivillä, Prefektuurin kansalaisten keskuudesta. Prefektuurin maaherra on koko valtakunnan ainoa demokraattisilla vaaleilla valittu vasalli.

Lista Prefektuurin hallitsijoista.

Nimi	Nimike	Kausi
Jipes Yöailakki	Maaherra	24. tammikuuta 671 jVM. - nykyhetki
Jipes Yöailakki	Maaherra	26. marraskuuta 670 - 24. tammikuuta 671 jVM.
Jipes Yöailakki	Maaherra	26. syyskuuta 670 - 26. marraskuuta 670 jVM.
Jipes Yöailakki	Maaherra	20. heinäkuuta 670 - 26. syyskuuta 670 jVM.
Hassesson Rovasvalkia	Lordi	4. toukokuuta - 20. heinäkuuta 670 jVM.
Qvin Valonkaiku	Temppelinherra	4. toukokuuta - 16. kesäkuuta 670 jVM.

Maaherran lisäksi Prefektuurin toimeenpanevaan hallintoon kuuluu sotaherra, kirstunherra ja Natain daimio. Maaherra omaa oikeuden esittää maapäiville henkilöitä nimitettäviksi näihin virkoihin, mutta maapäivät saavat viimekädessä päättää, hyväksyvätkö he ehdotetut nimitykset. Sama pätee näiden viranhaltijoiden erottamiseen. Viranhaltijat vastaavat toimistaan maaherralle ja auttavat tätä toimeenpanevan hallinnon toteuttamisessa. Viranhaltijoilla on velvollisuus raportoida toimistaan maapäiville maapäivien sitä vaatiessa.

Prefektuurin sotaherrana toimii tällä hetkellä Chenziras Xalther ja Natain daimiona Wezurd Karolina Entō. Kirstunherraa ei tällä hetkellä ole.

Mestarein kollegio ja tuomioherra

Mestarein Kollegio on Totuudenpolun mestareista koostuva hengellinen elin, joka omaa Viiden Totuuden Prefektuurissa muita hallinnon haaroja hillitsevän ja valvovan aseman. Mestarein kollegio vastaa muun muassa joidenkin käytännön asioiden, kuten maaherran vaalien toimittamisen ja maapäivien puheenjohtamisen puolueettomasta hoitamisesta. Sen lisäksi lainsäädäntöön on eritelty muutamia päätöksiä, jotka erityisesti vaativat Kollegion hyväksynnän astuakseen voimaan. Tällaisia ovat muun muassa Prefektuurin hallintosäännön muuttaminen, maaherran tai muun virkamiehen erottaminen ja syytteeseenasettaminen ja maapäivien koollekutsuminen ilman lakisääteistä varoitusaikaa.

Näiden vastuiden lisäksi Kollegio vastaa Prefektuurin tuomioherran nimittämisestä ja erottamisesta. Tuomioherra on viranhaltija, joka kantaa Prefektuurissa korkeinta tuomiovaltaa ja siten varsin suurta auktoriteettia. Tuomioherra toimii korkeimpana lain tulkitsijana Prefektuurin mailla ja tällä on esimerkiksi oikeudet toimia tuomarina kaikissa oikeudenkäynneissä sekä ratkoa kaikki hallinnolliset kiistat ja alamaisten väliset riita-asiat.

Soturisto

Soturisto on Viiden Totuuden Prefektuurin lainvalvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna lainsäädäntöä sekä turvata kansalaisten rauhaa ja turvallisuutta. Soturisto toimii ensisijaisesti lakia valvovana viranomaisena, mutta sen rooli laajenee tarvittaessa myös Prefektuurin ensimmäiseksi puolustuslinjaksi sisäisiä tai ulkoisia uhkia vastaan. Soturistoa johtaa sotaherra, jonka maapäivät nimittävät maaherran esityksestä. Sotaherra toimii osana maaherran toimeenpanevaa hallintoa ja siten koko soturisto vastaa toimistaan maaherralle.

Natain daimiokunta

Natain daimiokunta on Prefektuurin itsehallinnollinen alue, joka kattaa koko Natain kirsikkasaaren maa-alan. Nataita johtaa maaherran esittämä ja maapäivien nimittämä daimio, tällä hetkellä Wezurd Karolina Entō, joka omaa vastuun Natain päivittäisten asioiden hoitamisesta. Daimio vastaa toimistaan maaherralle. Daimiolla ja daimiokunnalla ja daimiolla on muutamia erityisoikeuksia Prefektuurin laissa, kuten oikeus omaan paikalliseen lainsäädäntöön, oikeus kerätä laissa säädettyjä veroja Natain mailla, oikeus neuvotella Natain omia sopimuksia muiden läänien ja ulkoisten toimijoiden kanssa sekä oikeus pitää omaa soturistoaan Nataissa. Natain kansan valtuuskunta koostuu pääosin Natailaisista, jotka ovat ryhmittyneet edistääkseen Natailaisten asemaa ja näkökulman huomioimista maapäivillä.

Kulttuuri

Viiden Totuuden Prefektuurin kulttuuri kietoutuu vahvasti Totuudenpolun oppeihin, jotka ohjaavat sekä yksilöiden arkea että läänin toimintaa. Totuudenpolulle ominainen estetiikka heijastuu esimerkiksi Prefektuurin omaleimaisessa arkkitehtuurissa ja sen asukkaiden vaatetuksessa. Prefektuurin visuaalinen ilme eroaakin merkittävästi muista valtakunnan lääneistä. Prefektuurin tunnus on Viturfei-perhonen, jonka siivet palavat valkoisella liekillä. Prefektuurin kansalliskukka on suopursu.

Nykypäivänä myös demokraattisuus ja kansanvalta ovat näkyvä osa Prefektuurin kulttuuria Totuudenpolun ohella. Prefektuuri ei alkujaan ollut demokraattinen lääni, mutta kansalaisten vaikutusvallan ja yhteisen päätöksenteon vakiintuessa demokraattiset arvot ovat kietoutuneet yhä suuremmaksi osaksi Prefektuurilaista kultuuria ja ajattelumallia. Prefektuurissa uskalletaan kyseenalaistaa valtaapitäviä ja sortoa ei suvaita: korkeampaa palkkaa kehdataan vaatia, riistäviä lakeja voidaan vastustaa ja maaherra voidaan pakottaa toimimaan kansan tahdon mukaisesti. Prefektuurissa asuminen onkin siis varsin poikkeava kokemus muista valtakunnan lääneistä.

Historia

Hajaantunut kulkijakunta

Ennen Viiden Totuuden Prefektuurin perustamista sen alueella sijaitsi kaksi pääasiallista hallintoaluetta: Varjosalon kaganaatti, jota hallitsi suurkaani (myöhemmin kaani) Arno Tiedonviima, sekä Natain prefektuuri, jonka johtajana toimi daimio Neltsu Unenvire. Näiden lisäksi Valkeavuon markkreivikunta luovutti Prefektuurin perustamisen yhteydessä Totuudenpolulle myönnetyn autonomisen saaren, Zenyaran, osaksi uutta lääniä.

Kaikki edellä mainitut läänit olivat osa Polkukansain Yhteisöä, lääneinvälistä liittoumaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Totuudenpolkua seuraavat kansat ja turvata heidän elonsa Sarastuksen valtakunnassa. Käytännössä Yhteisö jäi kuitenkin hajanaiseksi ja jokseenkin vaikutusvallattomaksi, ja se kärsi sisäisitä eroista ja jakaumista.

Yhteisöön kuuluivat Prefektuurin perustushetkellä Varjosalon kaganaatin, Natain prefektuurin ja Valkeavuon lisäksi Sarfoldin ja Sydänveden herttuakunnat. Uusi Prefektuuri ei koskaan liittynyt alkuperäisen Polkukansain Yhteisön jäseneksi, minkä vuoksi Yhteisö jäi käytännössä Sydänveden ja Valkeavuon väliseksi liittoumaksi.

Sota Zenyarasta

Viiden Totuuden Prefektuuri joutui sotaan Hallan ruhtinaskunnan kanssa 27.6.670 jVM. Sodan kohteena oli Zenyaran saari. Konfliktin lopputulemana Prefektuuri luovutti alueensa Hiidensaarelta Hallalle. Prefektuurille jäi siis vain Natain ja Zenyaran alueet.

Kohti kansanvaltaa

Rauhanneuvottelujen jälkeen Prefektuurin hallinto uudistui vastaamaan enemmän sille laadittuja tavotteita Prefektuurin lainsäädännössä: "Älköön yksikään matkaaja ole oleva toisen alapuolella." Prefektuurin hallitsijaksi, eli maaherraksi, valittiin vaaleilla Jipes Yöailakki. Jipes Yöailakki on suositun ja toimivaksi todetun hallintotapansa ansiosta vakiinnuttanut valtaansa ja tullut uudelleenvalituksi kolme kertaa. Jipesin hallintokauden aikana kansanvalta on vakiintunut Prefektuurissa ja demokraattiset instituutiot ovat kehittyneet: maapäivät ovat ottaneet enemmän valtaa ja vallanjako on selkeytynyt. Jipes on hallinnut Prefektuuria maltillisella otteella ja on isoilta osin hänen hallintonsa ansiota, että kansanvalta on päässyt Prefektuurissa kehittymään ja kukkimaan poikkeuksellisen toimivaksi ja vakaaksi järjestelmäksi.