Valonkaiku

Qvin Valonkaiku

Qvin Valonkaiku Maalaus Qvin Valonkaiusta, elokuu, 670 jVM. Totuudenpolun Temppelinherra 4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 jVM. Edeltäjä: Yuthak Hoivanliekki Seuraaja: Hasselsson Rovasvalkia Totuudenpolun Mestari 27. tammikuuta 656 jVM. - Nykyhetki Koulukunta: Seesteinen transsendenssi Jalokallion hallitsija 7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 jVM. Seuraaja: Termesh Levi Alveron Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori 2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 jVM. Seuraaja: N/A Tiedot Syntynyt: 26. joulukuuta, 624 jVM. Uskonto: Totuudenpolku ____________________________ Nimikirjoitus

---

Valonkaiku, tunnetaan myös nimellä Qvin Valonkaiku (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 jVM.), on Totuudenpolun Seesteisen transsendenssin koulukunnan mestari, entinen Totuudenpolun temppelinherra, tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan Polkukansain Yhteisön isänä ja ensimmäisenä arkkiprotektorina, Jalokallion protektoraatin entisenä hallitsijana sekä yhtenä Viiden Totuuden Prefektuurin perustajista.

Polkukansain Yhteisön, erään palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin toimi myös keskeisessä asemassa Zenyaran konfliktin neuvotteluissa.

Elämä

Mestarina

Qvin aloitti työnsä Sarastuksen mantereella osana myöhemmin Zenyaraksi nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan Valkeavuohon, Viinasvuon maille. Myöhemmin hän muutti Hasselssonin mukana Varjosaloon lääniä perustettaessa.

Yhtenäiset polkukansat

Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille, ja pian hänet nimitettiinkin uuden Polkukansain Yhteisön arkkiprotektoriksi. Qvin perusti tänä aikana myös asianajotoimisto Valonkaiun. Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin asui Jalokallion linnakkeessa aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa asti. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen Helmivirran ritarikunnan haltuun.

Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä Totuudenpolun ja Kalpean Tähden seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana Harmion verikokouksessa.

Paluu polulle

Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yhteisöllinen kaupunki keskukseksi polkua seuraaville. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua he perustivat Natain ja Varjosalon lääneistä sekä Zenyaran saaresta Viiden Totuuden Prefektuurin, 4.5.670 jVM.

Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti hänet Temppelinherraksi, jolloin hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.

Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin Hallan ruhtinaskunnan kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja Katvekorven alustavan sopimuksen pohjalta.

Nykyelämä

Qvin katosi joksikin aikaa valtakunnasta Zenyaran konfliktin jälkeen, mutta sittemmin hänen tiedetään palanneen. Varmaa tietoa Qvinin nykyisistä tekemisistä ei ole.

Nimitykset ja virat

• 27.1.656 jVM. - Nykyhetki Seesteisen transsendenssin mestari
• 2.3.670 - 6.4.670 jVM. Polkukansain Yhteistön Arkkiprotektori
• 8.3.670 - 13.4.670 jVM. Jalokallion hallitsija
• 10.3.670 - 8.4.670 - Helmivirran Ritarikunnan Suvereeni
• 3.5.670 - 16.6.670 jVM. Totuudenpolun temppelinherra