Lisää toimintoja
Qn2 (keskustelu | muokkaukset) Lisätty palkkasoturien kilta |
Lisätty maininta killan lakkauttamisesta ja muutettu tarvittavat kohdat menneeseen aikamuotoon. |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
[[File:skull.png|200px|center]] | [[File:skull.png|200px|center]] | ||
|- | |- | ||
! colspan="2" span style="font-size:x-small; text-align:center; color:gray" | ''Killalla ei | ! colspan="2" span style="font-size:x-small; text-align:center; color:gray" | ''Killalla ei ollut virallista tunnusta, mutta kallo oli tärkeä osa sen symboliikkaa.'' | ||
|- | |- | ||
|<span style="font-size:small; text-align:center; color:#3c5b38;">__________________________________ | |<span style="font-size:small; text-align:center; color:#3c5b38;">__________________________________ | ||
|- | |- | ||
|<span style="font-size:small;">'''Kondottieeri''': Katvekorpi | |<span style="font-size:small;">'''Kondottieeri''': Katvekorpi (24.2.127-1.10.127) | ||
|- | |- | ||
| <span style="font-size:small;">'''Perustettu''': 24.2.127 | | <span style="font-size:small;">'''Perustettu''': 24.2.127 | ||
|- | |- | ||
|<span style="font-size:small;">'''Toimipaikka''': Haaskalinna | | <span style="font-size:small;">'''Lakkautettu''': 1.10.127 | ||
|- | |||
|<span style="font-size:small;">'''Toimipaikka''': Haaskalinna (24.2.127-1.10.127) | |||
|- | |- | ||
|<span style="font-size:small; text-align:center; color:#3c5b38;; ">__________________________________ | |<span style="font-size:small; text-align:center; color:#3c5b38;; ">__________________________________ | ||
| Rivi 27: | Rivi 29: | ||
</div> | </div> | ||
----- | ----- | ||
[[File:skull.png|90px|left]] '''Palkkasoturien kilta''' | [[File:skull.png|90px|left]] '''Palkkasoturien kilta''' oli kaikkialla [[Sarastus|Sarastuksen kuningaskunnassa]] vaikuttava kilta, jonka jäsenistö koostui [[Palkkasoturi|palkkasotureista]]. Palkkasoturien kiltaa johti [[kondottieeri]] Katvekorpi. Palkkasotureiden toimintaa rajoitti yleensä vain kiltasäännöt, eikä heitä tunnettu erityisen lainkuuliaisena joukkiona. Palkkasoturien työnkuvaan kuului täyttää monenlaisia toimeksiantoja maksua vastaan. | ||
Killan päämajana | Killan päämajana toimi pahaenteinen Haaskalinna, jonka harmaat tornit ja jämäkät seinät kohoavat karikolla keskellä usvaista merta. Tavallisten alamaisten oli syytä kiertää linna kaukaa, sillä usein sinne eksyneet eivät palanneet - ainakaan elossa. | ||
=== Toiminta === | === Toiminta === | ||
Palkkasoturit | Palkkasoturit puhuivat lähinnä kahta kieltä: rahaa ja voimaa. Palkkasoturien toiminta keskittyi pääasiassa toimeksiantojen ympärille, joita he vastaanottivat keneltä tahansa valtakunnan alamaiselta, jolta löytyi varaa maksaa työstä sopiva korvaus. Palkkasoturit harvemmin kyseenalaistivat toimeksiantojen eettisyyttä saatika hyveellisyyttä, ja tästä syystä heidät tunnettiin varsin pahamaineisena joukkiona suuressa osassa valtakuntaa. | ||
Vaikka palkkasoturit | Vaikka palkkasoturit vaikuttivat ensisilmäyksellä lainsuojattomilta, jotka eivät säädöksistä tai pykälistä juurikaan piitanneet, noudattivat he kaikki kuitenkin yhtä yhteistä säännöstöä: kiltasääntöjä. Kiltasäännöt velvoittivat palkkasotureita muun muassa ilmoittamaan kondottieerille jokaisesta tehtävästä, jonka he ottivat hoitaakseen, sekä maksamaan kondottieerille kiltaveroa. | ||
=== Historia === | === Historia === | ||
Ensimmäinen palkkasoturien kiltaan liittyvä ilmoitus annettiin 24.2.127 ja tätä voikin pitää killan syntyhetkenä. Kuitenkin, killan toiminta oli jokseenkin löyhää aina [[Syrjäkumpu|Syrjäkummun läänin]] perustamiseen saakka. Syrjäkummun oli tarkoitus toimia killan päämajana, ja kilta toimikin läänin perustamisen jälkeen pitkään sen suojassa. Syrjäkummun maa-alue kattoi laajimmillaan synkän tummatammimetsän ja tämän reunojen vuoriston Hiidensaarelta, sekä Haaskalinnan ja tätä ympäröivän karikon. Syrjäkummun läänin toiminta keskittyi lähes yksinomaan killan töiden sekä hevosten kasvatusten ja myynnin ympärille. Syrjäkummun lääni lakkautettiin 24.8.127 ja kiltalaiset | Ensimmäinen palkkasoturien kiltaan liittyvä ilmoitus annettiin 24.2.127 ja tätä voikin pitää killan syntyhetkenä. Kuitenkin, killan toiminta oli jokseenkin löyhää aina [[Syrjäkumpu|Syrjäkummun läänin]] perustamiseen saakka. Syrjäkummun oli tarkoitus toimia killan päämajana, ja kilta toimikin läänin perustamisen jälkeen pitkään sen suojassa. Syrjäkummun maa-alue kattoi laajimmillaan synkän tummatammimetsän ja tämän reunojen vuoriston Hiidensaarelta, sekä Haaskalinnan ja tätä ympäröivän karikon. Syrjäkummun läänin toiminta keskittyi lähes yksinomaan killan töiden sekä hevosten kasvatusten ja myynnin ympärille. Syrjäkummun lääni lakkautettiin 24.8.127 ja kiltalaiset siirsivät toimintansa Haaskalinnalle, josta käsin kilta toimi aktiivisena sen lakkauttamiseen saakka. | ||
Palkkasoturien killalla on ollut kytköksiä useaan Sarastuksessa tapahtuneeseen konfliktiin tai muuhun rikollisuuteen, eikä heillä tästä syystä ole ollut erityisen positiivinen maine suuressa osassa valtakuntaa. Kuitenkin, vaikkei kilta ollut erityisen pidetty, oli se pelätty senkin edestä. Palkkasoturit tunnettiin armottomina taistelijoina ja iso osa alamaisista, ainakin ne järkevät, kääntyivät pikaisesti toiseen suuntaan palkkasoturiin törmätessään. Vain ani harva oli palkkasoturien kanssa vapaaehtoisesti tekemisissä, ja vielä harvempi uskaltautui matkaamaan Haaskalinnan maille. | |||
Killan toiminta lakkautettiiin Keskushallinon toimesta 1.10.127 | |||
=== Organisaatio === | === Organisaatio === | ||
Palkkasoturien kiltaa | Palkkasoturien kiltaa johti kondottieeri ja hän kantoi viimekädessä korkeinta auktoriteettia killan sisällä. Muuta, ainakaan virallista, hierarkiaa killalla ei tiedettävästi ollut, vaan kaikki muut killan jäsenet tunnettiin palkkasotureina. Palkkasoturit olivat usein läheisissä väleissä keskenään, ja he kantoivat velvoitetta pysyä uskollisina toisilleen. Killalla oli muutamia tällaisia yleisiä periaatteita, joihin jokainen kiltalainen sitoutuu. Nämä ovat kirjattu kiltasääntöihin. | ||
Kilta ei | Kilta ei katsonut hyvällä palkkasotureita, jotka päättivät paeta killan toimintaa tai pettää killan. Heidät tunnettiin karkureina ja useimmiten heitä odotti varsin karu kohtalo. Karkurit menettivät kaikki oikeutensa kiltalaisten silmissä ja jokaisella kiltalaisella oli oikeus ottaa karkuri kiinni, sekä saattaa tämä kondottieerin eteen vastaanottamaan rangaistuksensa. | ||
Karkureiden lisäksi kilta | Karkureiden lisäksi kilta rankaisi jäseniään, jotka muutoin rikkoivat kiltasääntöjä. Rangaistuksen sääntörikkeistä määritti kondottieeri, ja se oli muodoltaan usein raipaniskuja tai vankeutta. | ||
=== Haaskalinna === | === Haaskalinna === | ||
Merellä matkaavan | Merellä matkaavan kannatti olla tarkkana: kolkon Haaskalinnan siluetin kohotessa harmaasta sumusta oli viisainta kääntyä toiseen suuntaan vielä, kun se oli mahdollista. Haaskalinna sijaitsee meren ympäröimällä karulla karikolla, jossain Valkeavuon ja eteläisen Jatunmaan välissä. Niillä vesillä kulkevan olikin siis parasta pysyä varuillaan, sillä linnaa liian lähelle eksyville oli tiedossa synkkä kohtalo. Jos hyvin kävi, kulkija selvisi nopealla kuolemalla, mutta huonolla tuurilla hän saattoi itse päätyä linnan kylmien seinien sisäpuolelle, mistä häntä tuskin voitiin enää pelastaa. | ||
Haaskalinnan karikko on kylmää ja armotonta aluetta. Maata on vain vähän, ja se on kaikkialta hyytävän meriveden ympäröimää. Haaskalinnan karikoille on haaksirikkoutunut useita laivoja ja viimeistään näiden laivojen hylyistä | Haaskalinnan karikko on kylmää ja armotonta aluetta. Maata on vain vähän, ja se on kaikkialta hyytävän meriveden ympäröimää. Haaskalinnan karikoille on haaksirikkoutunut useita laivoja ja viimeistään näiden laivojen hylyistä tiesi, että oli aika kääntyä poispäin. Karikko on ei-kenenkään maata, jossa pätivät vain kiltasäännöt ja kondottieerin sana. | ||
=== Kiltasäännöt === | === Kiltasäännöt === | ||
Nykyinen versio 2. lokakuuta 2025 kello 18.02
Palkkasoturien kilta
| |||||||||||
Palkkasoturien kilta oli kaikkialla Sarastuksen kuningaskunnassa vaikuttava kilta, jonka jäsenistö koostui palkkasotureista. Palkkasoturien kiltaa johti kondottieeri Katvekorpi. Palkkasotureiden toimintaa rajoitti yleensä vain kiltasäännöt, eikä heitä tunnettu erityisen lainkuuliaisena joukkiona. Palkkasoturien työnkuvaan kuului täyttää monenlaisia toimeksiantoja maksua vastaan.
Killan päämajana toimi pahaenteinen Haaskalinna, jonka harmaat tornit ja jämäkät seinät kohoavat karikolla keskellä usvaista merta. Tavallisten alamaisten oli syytä kiertää linna kaukaa, sillä usein sinne eksyneet eivät palanneet - ainakaan elossa.
Toiminta
Palkkasoturit puhuivat lähinnä kahta kieltä: rahaa ja voimaa. Palkkasoturien toiminta keskittyi pääasiassa toimeksiantojen ympärille, joita he vastaanottivat keneltä tahansa valtakunnan alamaiselta, jolta löytyi varaa maksaa työstä sopiva korvaus. Palkkasoturit harvemmin kyseenalaistivat toimeksiantojen eettisyyttä saatika hyveellisyyttä, ja tästä syystä heidät tunnettiin varsin pahamaineisena joukkiona suuressa osassa valtakuntaa.
Vaikka palkkasoturit vaikuttivat ensisilmäyksellä lainsuojattomilta, jotka eivät säädöksistä tai pykälistä juurikaan piitanneet, noudattivat he kaikki kuitenkin yhtä yhteistä säännöstöä: kiltasääntöjä. Kiltasäännöt velvoittivat palkkasotureita muun muassa ilmoittamaan kondottieerille jokaisesta tehtävästä, jonka he ottivat hoitaakseen, sekä maksamaan kondottieerille kiltaveroa.
Historia
Ensimmäinen palkkasoturien kiltaan liittyvä ilmoitus annettiin 24.2.127 ja tätä voikin pitää killan syntyhetkenä. Kuitenkin, killan toiminta oli jokseenkin löyhää aina Syrjäkummun läänin perustamiseen saakka. Syrjäkummun oli tarkoitus toimia killan päämajana, ja kilta toimikin läänin perustamisen jälkeen pitkään sen suojassa. Syrjäkummun maa-alue kattoi laajimmillaan synkän tummatammimetsän ja tämän reunojen vuoriston Hiidensaarelta, sekä Haaskalinnan ja tätä ympäröivän karikon. Syrjäkummun läänin toiminta keskittyi lähes yksinomaan killan töiden sekä hevosten kasvatusten ja myynnin ympärille. Syrjäkummun lääni lakkautettiin 24.8.127 ja kiltalaiset siirsivät toimintansa Haaskalinnalle, josta käsin kilta toimi aktiivisena sen lakkauttamiseen saakka.
Palkkasoturien killalla on ollut kytköksiä useaan Sarastuksessa tapahtuneeseen konfliktiin tai muuhun rikollisuuteen, eikä heillä tästä syystä ole ollut erityisen positiivinen maine suuressa osassa valtakuntaa. Kuitenkin, vaikkei kilta ollut erityisen pidetty, oli se pelätty senkin edestä. Palkkasoturit tunnettiin armottomina taistelijoina ja iso osa alamaisista, ainakin ne järkevät, kääntyivät pikaisesti toiseen suuntaan palkkasoturiin törmätessään. Vain ani harva oli palkkasoturien kanssa vapaaehtoisesti tekemisissä, ja vielä harvempi uskaltautui matkaamaan Haaskalinnan maille.
Killan toiminta lakkautettiiin Keskushallinon toimesta 1.10.127
Organisaatio
Palkkasoturien kiltaa johti kondottieeri ja hän kantoi viimekädessä korkeinta auktoriteettia killan sisällä. Muuta, ainakaan virallista, hierarkiaa killalla ei tiedettävästi ollut, vaan kaikki muut killan jäsenet tunnettiin palkkasotureina. Palkkasoturit olivat usein läheisissä väleissä keskenään, ja he kantoivat velvoitetta pysyä uskollisina toisilleen. Killalla oli muutamia tällaisia yleisiä periaatteita, joihin jokainen kiltalainen sitoutuu. Nämä ovat kirjattu kiltasääntöihin.
Kilta ei katsonut hyvällä palkkasotureita, jotka päättivät paeta killan toimintaa tai pettää killan. Heidät tunnettiin karkureina ja useimmiten heitä odotti varsin karu kohtalo. Karkurit menettivät kaikki oikeutensa kiltalaisten silmissä ja jokaisella kiltalaisella oli oikeus ottaa karkuri kiinni, sekä saattaa tämä kondottieerin eteen vastaanottamaan rangaistuksensa.
Karkureiden lisäksi kilta rankaisi jäseniään, jotka muutoin rikkoivat kiltasääntöjä. Rangaistuksen sääntörikkeistä määritti kondottieeri, ja se oli muodoltaan usein raipaniskuja tai vankeutta.
Haaskalinna
Merellä matkaavan kannatti olla tarkkana: kolkon Haaskalinnan siluetin kohotessa harmaasta sumusta oli viisainta kääntyä toiseen suuntaan vielä, kun se oli mahdollista. Haaskalinna sijaitsee meren ympäröimällä karulla karikolla, jossain Valkeavuon ja eteläisen Jatunmaan välissä. Niillä vesillä kulkevan olikin siis parasta pysyä varuillaan, sillä linnaa liian lähelle eksyville oli tiedossa synkkä kohtalo. Jos hyvin kävi, kulkija selvisi nopealla kuolemalla, mutta huonolla tuurilla hän saattoi itse päätyä linnan kylmien seinien sisäpuolelle, mistä häntä tuskin voitiin enää pelastaa.
Haaskalinnan karikko on kylmää ja armotonta aluetta. Maata on vain vähän, ja se on kaikkialta hyytävän meriveden ympäröimää. Haaskalinnan karikoille on haaksirikkoutunut useita laivoja ja viimeistään näiden laivojen hylyistä tiesi, että oli aika kääntyä poispäin. Karikko on ei-kenenkään maata, jossa pätivät vain kiltasäännöt ja kondottieerin sana.
Kiltasäännöt
I - Kondottieeri
1 §
Kondottieeri johtaa Palkkasoturien kiltaa.
2 §
Killan jäsenet tottelevat kondottieeria uskollisesti.
II - Työtehtävistä
1 §
Palkkasoturit voivat ottaa vapaasti hoitaakseen tehtäviä missä tahansa Sarastuksen kuningaskunnan alueella.
2 §
Palkkasoturit ovat velvollisia ilmoittamaan kondottieerille jok’ ikisestä tehtävästä, jonka ottavat hoitaakseen.
III - Kiltasalaisuus
1 §
Jokainen killan jäsen sitoutuu pitämään kiinni kiltasalaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei killan asioista puhuta ulkopuolisille missään muodossa ilman kondottieerin hyväksyntää.
IV - Killan jäsen
1 §
Killan jäsen on lähtökohtaisesti aina palkkasoturi.
2 §
Kondottieeri voi nimittää ansioituneen henkilön pysyvästi killan jäseneksi. Nimitys on poikkeuksellinen ja edellyttää henkilöltä itseltään suostumuksen noudattaa killan sääntöjä.
V - Kiltavero
1 §
Jokainen palkkasoturi on velvollinen maksamaan kondottieerin määräämää kiltaveroa jokaisesta työtehtävästään.
VI - Petturuus
1 §
Killan jäsenet olkoon uskollisia toisilleen. Toista killan jäsentä ei tule ikinä pettää millään tapaa.
VII - Karkureista
1 §
Karkureilla ei ole oikeuksia Haaskalinnan alueella taikka mahdollisuutta liittyä Palkkasoturien kiltaan.
2 §
Karkurin, olkoon rintamakarkuri tai vankikarkuri, saa kuka tahansa vangita.
VIII - Sopimuksista
1 §
Killan jäsenillä on ehdoton velvollisuus noudattaa sopimuksia, joita ovat solmineet. Ainoana poikkeuksena tähän on sopimukset, jotka velvoittaisivat killan jäsentä rikkomaan kiltasääntöjä.
IX - Sääntörikkeistä
1 §
Sääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, jonka määrittää kondottieeri.
2 §
Rangaistusmuotoja ovat määrätty määrä raipan iskuja tai vankeustuomio. Rangaistuksen ankaruudesta määrittää kondottieeri.