Hassesson

Hassesson Rovasvalkia

Hassesson Rovasvalkia Maalaus Hassesson Rovasvalkiasta Varjosalon aroilla metsästysretkellä. Totuudenpolun Temppelinherra 19. helmikuuta 671 jVM. - Nykyhetki Edeltäjä: Ei kukaan 16. kesäkuuta 670 jVM. - 16. helmikuuta 671 jVM. Edeltäjä: Qvin Valonkaiku Seuraaja: Neltsu Unenvire Totuudenpolun Mestari 16. kesäkuuta 670 jVM. - Nykyhetki Koulukunta: Korkea asketia Varjosalon suurkaani 1. helmikuuta 670 - 23. maaliskuuta 670 jVM. Seuraaja: Arno Tiedonviima Viiden Totuuden Prefektuurin lordi 4. toukokuuta 670 - 20. kesäkuuta 670 jVM. Seuraaja: Jipes Yöailakki Viiden Totuuden Prefektuurin maaherra 24. toukokuuta 671 - 23. heinäkuuta 671 jVM. Edeltäjä: Viiru Viirulainen Seuraaja: Jipes Yöailakki Tiedot Syntynyt: 20. kesäkuuta Asuinpaikka: Zenyara Uskonto: Totuudenpolku

---

Hassesson, tunnetaan myös nimellä Hassesson Ryu-Anlong Han Taishang Rovasvalkia, on Sarastuksen totuuden temppelin herra, tuttavallisemmin Totuudenpolun Temppelinherra. Temppelinherran roolissa hän johtaa Viiden Totuuden Prefektuurissa Zenyaran luostaria ja edustaa Mestarein kollegiota maailman ja Prefektuurin päiväpolitiikassa. Temppelinherrana Hassesson omaa myös suuren hengellisen auktoriteetin ja hän onkin tärkeä Totuudenpolun opettaja monelle uskoa seuraavalle.

Elämä

Totuuden lähettiläänä

Saavuttuaan valtakuntaan, Hassesson muutti Valkeavuohon pian läänin perustamisen jälkeen. Tuolloin lääni seurasi yhä Totuudenpolkua ja Hassesson toiminkin silloisen markkreivin, Avenetsia Valkeavuon, sekä Valkeavuon kansan opettajana. Hassesson perusti Valkeavuohon koko valtakunnan ensimmäisen polun temppelin, Viinasvuon pienelle tilalle kuvankauniisiin maalaismaisemiin.

Valkeavuossa Hassesson opetti markkreivin ohella runsaasti muitakin oppilaita, joista merkittävin lienee Neltsu Unenvire: tästä Hassessonin etevästä oppilaasta kasvoi myöhemmin Natain daimio ja Abstraktin ekspression mestari.

Virtaan luottaen, Hassesson päätyi tänä aikana matkaamaan runsaasti, kiertäen muitakin läänejä ja jakaen tietoaan Vituureista ja heidän opeistaan avokätisesti. Hassessonin työ nykyisten läänien alkuvaiheissa oli yksi merkittävimmistä tekijöistä niin Totuudenpolun alkuvaiheen leviämisessä kuin myös Valkeavuon silloisen ilmeen ja kulttuurin synnyssä.

Mäkikansain kaganaatin synty

Hassessonin asuessa Valkeavuolla silloisella Mestarein kollegiolla oli tavoite: luostarin perustaminen myöhemmin Zenyaraksi ristitylle pohjoissaarelle. Tuo tavoite kuitenkin kariutui saaren äärimmäisen haasteellisen ilmaston vuoksi, joten Mestarein kollegio etsi uusia maita luostarille ja kodilleen. Hassesson oli ratkaisu tähän pulmaan.

Mestarein kollegion toiveesta Hassesson matkasi Hiidensaarelle, perustaen sinne nykyisten Suvenmaiden alueille Varjosalon suuren mäkikansain Kaganaatin. Hassesson valitsi nimikkeekseen suurkaani, kunnianosoituksena Totuudenpolun valtias Belisariuksen perinnölle. Suurkaanina Hassesson saattoi aluille Polkukansain Yhteisön synnyn, muodostaen ensin diplomatiallaan Polkukansain liittouman ja sittemmin myöntämällä Qvin Valonkaiulle valtuudet kiertää kaikki valtakunnan läänit yhteistyömerkeissä Varjosalon diplomaattina.

Varjosaloa jonkin aikaa hallittuaan Hassesson koki kuitenkin Virran vievän häntä toisaalle, joten hän luovutti hallitsijan tehtävänsä mestari Arnolle. Hassesson jätti näin Varjosalon jatkaen Totuuden sanan levittämistä Totuudenpolun munkkina.

Viiden Totuuden lordiksi

Hassesson ehti toimia munkkina hyvän tovin, mutta tuo työ loppui, kun Qvin Valonkaiku, Polkukansain Yhteisön arkkiprotektori ja Jalokallion hallitsija esitti Hassessonille suunnitelman: Qvin aikoi jättää Polkukansain Yhteisön ja Jalokallion taakseen, keskittyen uuteen, Anwei-projektiksi nimettyyn hankkeeseen. Qvin unelmoi yhdestä, polkukansat yhdistävästä läänistä, hajanaisen ja kulttuurisen taustansa hylänneen yhteisön sijaan ja hän pyysi Hassessonia mukaan tätä uutta lääniä perustamaan.

Neuvottelut polkuläänien hallitsijoiden kanssa sujuivat vankassa yhteisymmärryksessä ja suunnitelma oli pian selvä. Hassesson, yhdessä Qvinin kanssa, aloitti Anwein kaupungin suunnittelutyön. Kaupungin oli tarkoitus olla tiivis suurkaupunki, Totuudenpolun keskus, jonka jokainen kulkija kokee pääkaupungikseen ja kodikseen. Suunnittelu sujui sutjakasti ja kaupungin rakentaminenkaan ei venynyt. Samaan aikaan Qvin työsti kuumeisesti uuden läänin lainsäädäntöä, tavoite oli saada uusi lääni julkistettua Belisariusjuhlissa.

Tavoitteeseen yllettiin ja Viiden Totuuden Prefektuurin muodostumisesta ilmoitettiin maailmalle. Hassesson valittiin Prefektuurin lordiksi ja hän alkoi hallitsemaan uutta lääniä yhdessä hallitsijaparinsa, silloisen temppelinherran Qvin Valonkaiun kanssa. Hassessonin vastuulla oli maallinen hallinto, kun taas Qvinin harteille jäi päävastuu hengellisestä työstä ja tuomiovallasta. Hassessonin aikakautena delegaatio läänissä toimi ja Prefektuuri vaurastui Zenyaran malmirikkauksien ansiosta. Hassesson luopui kuitenkin lordin työstä Hallan aloittaman Zenyaran konfliktin päätteeksi, antaen sijaa uudelle, demokraattiselle hallintojärjestelmälle.

Temppelinherra

Samaan aikaan kun Hassesson jätti lordin työt, valtakunnassa murehdittiin Qvin Valonkaiun katoamista. Oli selvää, että uusi temppelinherra tarvittaisiin, ja kukapa olisikaan sopivampi tehtävään, kuin jo pitkään opettajatyötä tehnyt ja merkittävää politiikkakokemusta omaava Hassesson, joka juuri vapautui maallisista velvoitteistaan. Hän valikoituikin hyvin pian uudeksi temppelinherraksi. Temppelinherrana Hassesson pian ymmärsi, että se, millä on merkitystä, ei ole maan, vaan hengen, viisauden ja sydänten hallinta. Hassesson nousi temppelinherruuden myötä Korkean asketian mestariksi, ja hän keskittyi koulukuntansa oppien sekä oman henkensä ja viisautensa vaalimiseen.

Hassesson on pisimpään Sarastuksen valtakunnassa yhtäjaksoisesti hallinnut Totuuden temppelin herra. Hänen temppelinherrakautenaan polkua seuraavien maailma on välttynyt suuremmilta konflikteilta, Haaskasotaa lukuunottamatta. Tuossa taistossa Hassesson taisteli urhoollisesti Prefektuurin joukkojen puolella, puolustaen sitä, mikä on hälle tärkeintä, ja palvellen lääniään Prefektuurin ryhmän varajohtajana. Muutoin Hassessonin kanta niin uskonasioihin kuin poliittiseen edustamiseenkin on ollut hyvin maltillista ja käytännönläheistä. Hassesson on toiminut temppelinherrana käsi kädessä Prefektuurin maaherran ja muun Viiden Totuuden maallisen hallinnon kanssa, vaaliakseen demokraattisen järjestelmän kehittymistä Prefektuurissa.

Kollegion jako

Helmikuussa 671 Hassessonin kausi temppelinherrana tuli päätökseen. Tämä oli seurausta tapahtumaketjusta, joka alkoi Neltsu Unenvireen, Hassessonin entisen oppilaan, pyrittyä varastamaan Hassessonin nykyinen oppilas, Wezurd Karolina Entō, omakseen. Hassesson ei voinut hyväksyä tätä vääryyttä, ja Virran suomien unien vahvistettua asia hän ryhtyi toimiin vääryyden ehkäisemiseksi. Hassesson, Vituuri Belisarius Varjosalon jalanjälkiä jälleen seuraten, tarttui jouseensa ja haastoi Neltsun kunnialliseen kaksintaisteluun. Tämän häpeällisesti kieltäydyttyä, Hassesson teki varoituslaukauksellaan selväksi, että yritykset oikeudetta viedä tämän oppilas on loputtava.

Pian tapahtumien jälkeen ensiksi maaherra Jipes Yöailakki, ja sitten Hassessonin silloinen hengenveli, Qvin Valonkaiku, tapasivat Hassessonia ja esittivät tästä perättömiä syytöksiä, puolustaen Neltsun toimintaa. Kaiken lisäksi, Qvin ilmoitti aikovansa poistaa Hassessonin ei vain temppelinherran roolista, vaan koko Kollegiosta. Hassesson pyysi Qvinin kutsumaan Kollegion koolle luottaen siihen, etteivät muut mestarit olleet näin helposti vietävissä. Luotto osoittautui kuitenkin vääräksi, ja Kollegio päätti kuin päättikin erottaa Hassessonin temppelinherran tehtävistä. Sen lisäksi, vastoin ikiaikaista menettelytapaa, Qvin uuden temppelinherran valinnassa ohitti Kollegion perinteet ja julisti Unenvireen uudeksi temppelinherraksi ilman, että asiasta oli yhteisesti päätetty.

Maaherran ajamien perättömien syytösten, Kollegion sisäisen mätänemisen, ja viimeisenä niittinä, oppilaansa menettämisen johdosta, Hassesson päätti, että liika on liikaa. Maaherra ja tuomioherra molemmat syyttivät häntä vääryyksistä, Kollegion mestarit olivat jo pitkään myötävaikuttaneet Prefektuurin Virran mukaisen järjestyksen murentamiseen pala palalta ja nyt Hassessonin oppilas oltiin ottamassa tältä pois. Hassesson yhdessä ainoan asiantilan ymmärtävän mestarin, Yuthak Hoivanliekin kanssa, julistivat ikiaikaiset Kollegion käytänteet puolellaan, oman legitiimin Kollegionsa, jonka temppelinherrana Hassesson jatkoi.

Maaherrana

Pian tapahtumien jälkeen, vastareaktiona Hassessonin toimille, Qvin päätti vauhdittaa tätä käynnistämäänsä Prefektuurin mätänemistä muodostamalla yhdessä Arno Tiedonviiman kanssa poliittis-uskonnollisen, kultin piirteitä omaavan Tähdet ja kuu -valtuuskuntana tunnetun ryhmittymän. Ryhmittymän pääasiallinen tavoite oli kääntää Prefektuuri pois sen Virran mukaiselta polulta, ja erottaa Prefektuuri niistä viimeisistäkin uskon rippeistä, joita alati maallistuvalla ja kadoksissa olevalla kansalla oli jäljellä. Edelliset maaher

Hassessonille tämä ei kuitenkaan käynyt. Hän kunniakkaasti asettui ehdolle 24.5.671 pidetyissä maaherran vaaleissa, luottaen siihen, että Prefektuurin kansa osaa tehdä oikean valinnan. Niin lopulta kävikin ja Hassesson valittiin maaherraksi maapäivien yksimielisellä päätöksellä osoittaen, että hän kantoi Prefektuurin kansan luottamusta. Tästä kuitenkin katkeroituneena, maapäivien puhemieheksi siirtynyt Jipes ja tuomioherrana toimiva Valonkaiku solmivat yhteisen juonen, jolla Jipes kieltäytyi kutsumasta maapäiviä koolle, ja tuomioherra kieltäytyi antamasta tästä Jipesille asianmukaista rangaistusta tai pakotetta. Näin kaksikko sai juonittua Hassessonin kauden alusta alkaen pois raiteiltaan, sillä ilman maapäivien kokousta taloussuunnitelmaa ei voitu hyväksyä, eikä Hassesson voinut käyttää Prefektuurin varoja.

Hassesson kesti tätä poliittista umpikujaa reilun kuukauden päivät, yrittäen järkeilemällä johtaa Prefektuuria ilman varoja, mutta lopulta hän totesi tehtävän mahdottomaksi ja käytti viimeistä keinoa, mikä hänellä oli käytettävissä. Kruunu oli jälleen pyytänyt Prefektuuria edistämään AAVA-hanketta, johon varoja tarvittiin, joten jotain oli tehtävä. Sen lisäksi, edelliset maaherrat eivät olleet viimeisinä kausinaan saaneet saamattomuudessaan aikaan mitään, ja heidän ansiostaan Prefektuuri oli kärsinyt nöyryytyksen vuotta, talous oli retuperällä ja Zenyara olisi kuihtunut nälkään, jos jotain ei olisi tehty. Hassessonille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin muuttaa lakia itse siten, että hän saisi taloussuunnitelman läpi Jipesin ja Qvinin juonitteluista huolimatta.

Qvin kuitenkin välittömästi mitätöi tämän toimen tuomioherran valtuuksillaan, ja nyt kun sopiva syy asettaa Hassesson syytetyn penkille oli saatu, hän yhdessä Jipesin kanssa kutsuivat maapäivät koolle tasan yhdellä asiakohdalla: Hassessonin syytteeseenasettamisella ja erottamisella. Maapäivät kokoontui, ja Hassesson jälleen vetosi Prefektuurin kansaan, kertoen heille rehdisti sen, kuinka Qvin ja Jipes olivat juonitelleet ja häntä kohdelleet, ja miksi hän ei siten ollut voinut hallita haluamallaan tavalla. Puhemies yhdessä muutaman äänekkään aktivistin kanssa teki kaikkensa, jotta Hassesson olisi saatu erotettua, mutta tuloksetta: Prefektuurin kansa kieltäytyi tekemästä moista päätöstä.

Jipes ja Qvin eivät kuitenkaan luovuttaneet, ja lopulta, väsyttämällä maapäivät uuvuksiin ja lisäämällä asioita työjärjestykseen, he panivat toimeen uudet vaalit, joissa Jipes voitti ratkaisevasti, luvaten Prefektuurilaisille lakkauttavansa koko läänin. Hassesson tyytyi hyväksymään sen, mihin kansa oli päätynyt, vaikka hänen sisällään se häntä palavasti satuttikin.