Haskraw Sirén
| |||||||||||||||
Haskraw Tuulikki Sirén on Peltavan Kielolehdossa asustava taidemaalari, tapahtumajärjestäjä, taidekillan puheenjohtaja ja Kruunun aatelinen. Hän on aktiivinen tekijä myös uskonnon ja historian parissa. Haskrawin maine on sekava; joillekin hänestä on jäänyt lojaali, ahkera ja asiallinen kuva, toisille taas kiivas, pelottava tai jopa väkivaltainen.
Elämä
102 - 127
Haskraw syntyi Kruununsalossa, ja on seurannut Kalpeaa tähteä pienestä pitäen. Haskrawilla on isoveli; seppä Rafael Sirén. Saroksessa asunut pystyisi yhdistämään sisarusten sukunimen pariin pappiin, jotka toimivat Kruununsalossa vuosia sitten.
127, Sydänvesi
Kruununsalosta lähdettyään vuoden 127 alkupuolella, Haskraw työskenteli hyvän ajan Sydänveden läänille silloisen herttuatar Tulililjan alaisena, linnanvoutina. Tässä yhteydessä hän sai maata Kultavallin läheisyydestä, missä seisoo nykypäivänäkin Sirénien hoitama Kielolehdon tila.
Haskraw tapasi niinä aikoina myös Sydänvedellä työskentelevät Ralewien Hawthornin ja Fredriika Zinnian. Ystävyys syntyi ja ideat kolmen henkilön johtamasta kulttuuriläänistä heräsivät tallin yläkerrassa pienen pöydän ja lyhdyn loisteen ääressä. Kokemuksensa perusteella Sydänveden lääninhallinnossa Haskrawin vastuuksi Kalmakorvella tuli läänin hallinnolliset tehtävät ja vasallius.
127, Kalmakorpi
Haskraw ajoi hallitsijana sekä Kalmakorven sisäisiä että ulkoisia asioita, ja toimi läänin tapahtumien pääjärjestäjänä. Tapahtumiin lukeutui esimerkiksi ihmisshakki, taidenäyttelyt sekä tanssitunnit. Haskraw perusti myös alunperin Kalmakorven alla olevan taidekillan.
Haskraw ja Niselia asuivat yhdessä Nokkoshovilla syyskuuhun saakka. Suhteen kesto ja muut seikat ovat epäselviä Haskrawin korkean yksityisyyden vuoksi.
Toimittuaan seitsemän kuukautta Kalmakorven hallintoneuvoksena ja vasallina, Haskraw astui alas lääninvaltuustoon, jatkaen minstrelin virassa Jumalamoodin seuraajana. Hän jätti lopulta kuitenkin kaikki tehtävänsä Kalmakorvella. Viimeinen tapahtuma, jonka hän läänin alaisena järjesti, oli shakkiturnaus ja taistoshakki Nokkoshovin suurella laudalla 21.12.127.
Vaikka Kalmakorpi jäi taakse, pysyi alkuvuoden haave kuningaskunnan taiteen ja kulttuurin edistämisestä. Haskraw jatkaa tämän haaveen toteuttamista tapahtumien, taidekillan, Mehtolan ja maalaamisen kautta.
127, Peltava
Marraskuussa Haskraw alkoi laajentamaan pitkään tyhjään seissyttä Kielolehdon tilaa sukunsa kodiksi. Tallin yläkertaan rakentui muunmuassa ateljee ja taidegalleria. Haskraw liittyi Peltavan kaartiin joulukuun alussa.
Ulkonäkö, merkittävät tapahtumat ja taiteilu
Ulkonäkö
Ulkonäöllisesti Haskrawin silmäänpistävimmät piirteet ovat hänen lyhyt pituutensa ja rumasti arpeutuneet korvanpäät.
Merkittävät tapahtumat
- 22.4.127: Haskraw oli todistajana Sydänveden kirkon pyhityksessä.
- 17.5.127: Viiru Viirulainen haastoi Haskrawin oikeuteen Saroniassa, syytteinä uhkailu ja pahoinpitely. Haskraw myönsi syytteet ja maksoi Viirulaiselle enimmäiskorvaukset. Huhujen mukaan Niselia liittyi alkuperäiseen tilanteeseen jotenkin.
- 8.7.127: Haskraw oli yksi shakkilautamurhien kuolonuhreista Kalmakorvella.
- 13.7.127: Haskraw suoritti vasallin roolin Pyhän Helgan kappelin pyhityksessä.
- 24.9.-1.10.127: Haskraw toimi yhtenä Uuden Sarastuksen liittouman keskeisistä johtajista sodassa palkkasoturien kiltaa vastaan.
- 16.11.127: Haskraw aateloitiin kuninkaanlinnalla Kruunun toimesta.
Taiteilu
Mm. Mahti (kirja), Viisi Pyhää (kirja), Oikeus (maalaus oikeusmestarin toimistossa) & Viisi ja Yksi (seinämaalaus Pyhän Helgan Kappelissa). Haskraw on maalannut ainakin 60 teosta.