Tulililja Sydänvesi
| |||||||||||||||||||||||
Tulililja Sydänvesi on Virvannevan linnanrouva sekä entinen Magnan kreivikunnan kreivitär ja Sydänveden herttuakunnan herttuatar. Hän on toiminut useassa lääninhallinnossa ja on ollut tunnettu ja vaikutusvaltainen henkilö.
Elämä
Sydänveden herttuattarena
Sydänveden herttuattarena Tulililja kunnosti Kultavallin raunion, jakaen sen historiaa kulkijoille ja kirjastoille. Yhdessä Valkeavuon ja Varjosalon kanssa hän muodosti Polkukansain puolustus- ja kauppaliittouman, joka myöhemmin kehittyi Polkukansain yhteisöksi. Tulililja edusti Sydänvettä Harmion verikokouksessa, jota yleisemmin kutsutaan Harmion verilöylyksi. Siellä hänen rinnallaan oli Qvin Valonkaiku, joka edusti Polkukansain yhteisöä. Tulililja oli järjestämässä Sydänveden suurmarkkinoita huhtikuussa 127 osana kruunun kulttuurikilpailua, jossa Sydänvesi sijoittui kolmanneksi. Tulililjan kausi Sydänveden herttuattarena oli rauhallinen, ja hän luopui herttuattaren asemasta 5.6.127 siirtyessään Magnaan.
Elämä Sydänveden jälkeen
Omaksuttuaan kreivittären arvonimen Magnan itsenäistyessä Sydänvedestä 5.6.127 Tulililja jatkoi ahkeraa kehitystyötä: hän kirjoitti lainsäädäntöä, suunnitteli ja rakensi uusia rakennuksia sekä palveli pankkiirina. Tulililja palveli Tubaajan lääninjohdossa ja oikeusneuvostossa, kunnes irtisanoutui lääninhallinnosta 8.8.127.
Erottuaan Magnan silloisesta lääninhallinnosta Tulililja matkasi pohjoiseen. Hän suunnitteli Ketunlinnan ja aloitti sen rakennustyöt, perustaen Ketunsaaren ja toimien sen linnanneitona.
Magnan kreivittärenä
Tulililjan hiljaiselo Ketunlinnan linnanneitona päättyi 17.10.127, kun hän nousi jälleen Magnan kreivittäreksi, kuninkaan vasalliksi.
Kaudellaan hän rakensi hajanaisen ja laajalti hylätyn Magnan kukoistavaksi kreivikunnaksi. Hän mm. liitti Ketunsaaren osaksi kreivikuntaa, nimitti Larww Hopiavaaran sen linnanherraksi, rakensi ahkerasti uutta Magnaa ja perusti Magnan uuden kaupungin. Tulililja astui alas ja luovutti Magnan vasalliuden aiemmin aateloidulle Rohki Myrskyharjulle 8. huhtikuuta 128.
Virvannevan linnanrouvana
Kreivikautensa päätyttyä Tulililja muutti linnaansa Magnan Virvannevan suoalueelle. Hänen tiedetään viettävän aikaansa muun muassa maalaten, kirjoittaen ja kirjoja kuvittaen.
Tietoja
Merkittävät päivämäärät
22.1.127 Tulililja saapuu Sarastuksen kuningaskuntaan.
26.1.127 Tulililjalle myönnetään läänitys, hän nimeää sen sukunimensä mukaan ja nousee Sydänveden herttuattareksi.
25.3.127 Tulililja perustaa Magnan, Sydänveden siirtokunnaksi, yhdessä Tubaajan kanssa.
5.6.127 Tulililja luopuu Sydänveden vasalliudesta Magnan itsenäistyessä, vastaanottaen kreivittären arvonimen.
8.8.127 Tulililja irtisanoutuu Magnan lääninhallinnosta.
8.8.127 Tulililja muuttaa pohjoiseen ja perustaa Ketunsaaren.
17.10.127 Tulililja nousee Magnan kreivittäreksi, kuninkaan vasalliksi.
26.2.128 Tulililja menee naimisiin kihlattunsa Aswardin kanssa.
8.4.128 Tulililja astuu syrjään, luovuttaen Magnan vasalliuden kreivi Rohki Myrskyharjulle.
30.10.128 Tulililja julkaisee teoksensa Sarastuksen keittokirja.
Osallisuus valtakunnallisissa tapahtumissa
4.4.-6.4.127 Järjestämässä Sydänveden suurmarkkinoita, jotka saivat kolmannen sijan kruunun kulttuurikilpailussa.
6.4.127 Kolmas sija Sydänveden suurmarkkinoiden turnajaisissa, joissa hän astui sivuun pitkän pattitilanteen syntyessä finaalitaisteluissa.
26.4.127 Ensimmäinen sija Saronian soturijuhlan jousiammuntakisassa.
27.4.127 Ensimmäinen sija Saronian soturijuhlan joukkuetaisteluissa Tubaajan ja Jesen kanssa.
15.11.127 Ensimmäinen sija Saronian suurjuhlan jalkakaksintaisteluissa.
15.11.127 Toinen sija Saronian suurjuhlan varsijousiammuntakisassa.
24.1.128 Vuoden 127 Sarastaja -palkinnon voittaja Sarastus-gaalassa.
24.1.128 Ehdokas vuoden 127 yrittäjä-palkinnolle Sarastus-gaalassa.
24.1.128 Ehdokas vuoden 127 nainen-palkinnolle Sarastus-gaalassa.