Valonkaiku

Qvin Valonkaiku

Qvin Valonkaiku Maalaus Qvin Valonkaiusta, elokuu, 670 jVM. Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra 28. tammikuuta 671 jVM. - Nykyhetki Totuudenpolun Temppelinherra 4. toukokuuta 670 - 16. kesäkuuta 670 jVM. Edeltäjä: Yuthak Hoivanliekki Seuraaja: Hasselsson Rovasvalkia Totuudenpolun Mestari 27. tammikuuta 656 jVM. - Nykyhetki Koulukunta: Seesteinen transsendenssi Jalokallion hallitsija 7. maaliskuuta 670 - 13. huhtikuuta 670 jVM. Seuraaja: Termesh Levi Alveron Polkukansain Yhteisön Arkkiprotektori 2. maaliskuuta 670 - 6. huhtikuuta 670 jVM. Seuraaja: N/A Tiedot Syntynyt: 26. joulukuuta, 624 jVM. Uskonto: Totuudenpolku ____________________________ Nimikirjoitus

---

Valonkaiku, tunnetaan myös nimellä Qvin Valonkaiku (Syntynyt 26. joulukuuta, 624 jVM.), on Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra, Totuudenpolun Seesteisen transsendenssin koulukunnan mestari, entinen Totuudenpolun temppelinherra sekä tunnettu diplomaatti ja lainoppinut. Hänet tunnetaan Polkukansain Yhteisön isänä ja ensimmäisenä arkkiprotektorina, Jalokallion protektoraatin entisenä hallitsijana sekä yhtenä Viiden Totuuden Prefektuurin perustajista ja sen toisena entisenä hallitsijana.

Polkukansain Yhteisön, palvelimen alkupuolen lääneinvälisen liittouman, syntyä pidetään lähes yksinomaan Qvinin diplomaattisten ponnistuksen tuloksena. Qvin on toiminut yhden läänin, Jalokallion, vasallina ja toisen, Viiden Totuuden Prefektuurin, jaettuna hallitsijana. Qvin toimi keskeisessä asemassa Zenyaran konfliktin neuvotteluissa.

Elämä

Virran sanansaattajana

Qvin aloitti työnsä Sarastuksen mantereella osana myöhemmin Zenyaraksi nimetyn pohjoissaaren luostarihanketta, mutta suunnitelma kariutui varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen hän kierteli ympäri valtakuntaa, kunnes hän asettui asumaan Valkeavuohon, Viinasvuon maille, jossa hän levitti mestarina Totuudenpolun oppeja. Myöhemmin hän muutti munkki Hassessonin perustamaan Totuudenpolulle omistettuun lääniin, Varjosaloon.

Polkukansain Yhteisö

Varjosalosta käsin Qvin alkoi edistämään poliittista yhteisöä polkukansoille. Hän vieraili useassa läänissä harjoittaen diplomatiaa ja sen lopputuloksena syntyi Polkukansain Yhteisö, jonka perustuskirja on Qvinin käsialaa. Qvin nimitettiin yhteisön ensimmäiseksi arkkiprotektoriksi, eli koko yhteisön diplomaattiseksi edustajaksi ja vastuuhenkilöksi. Qvin perusti näihin aikoihin myös asianajotoimisto Valonkaiun.

Toimittuaan arkkiprotektorina noin viikon ajan, Qvin perusti Jalokallion protektoraatin keskukseksi Yhteisölle. Qvin rakennutti Jalokallion linnakkeen asuen siellä aina arkkiprotektorin virasta luopumiseensa saakka. Viran jätettyään hän luovutti linnakkeen Helmivirran ritarikunnan ja sen ainoan ritarin, Termesh Levi Alveronin haltuun.

Arkkiprotektorina Qvin pyrki edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä Totuudenpolun ja Kalpean Tähden seuraajien välillä, sekä rakentamaan laajempaa luottamusta läänien kesken. Hän aktiivisesti pyrki edistämään useita eri lääneinvälisiä sopimuksia. Qvin toimi Polkukansain Yhteisön edustajana muun muassa Harmion verikokouksessa.

Viiden Totuuden Prefektuuri

Luovuttuaan arkkiprotektorin virasta Qvin keskittyi taas Totuudenpolun seuraamiseen. Hän aloitti Anwei-projektin, jonka tavoitteena oli rakentaa yksi yhteisö ja kaupunki keskukseksi polkua seuraaville hajanaisen kulkijakunnan yhdistämiseksi. Qvin suunnitteli kaupungin yhdessä Hasselssonin kanssa, ja kaupungin rakennuttua kaksikko perustivat Viiden Totuuden Prefektuurin 4.5.670 jVM., joka koostui tuolloin daimio Neltsun johtamasta Natain läänistä, kaani Arnon johtamasta Varjosalon läänistä sekä Sprisan johtamalle Valkeavuolle kuuluneesta Zenyaran saaresta.

Prefektuurin muodostamisen yhteydessä Mestarein Kollegio nimitti Qvinin Temppelinherraksi, jonka myötä hänestä tuli Prefektuurin toinen hallitsija yhdessä maallisen lordin rinnalla.

Prefektuurin alkuaika oli jokseenkin vakaata, mutta pian lääni ajautui konfliktiin Hallan ruhtinaskunnan kanssa Zenyaran saaresta. Qvin oli keskeisessä asemassa neuvottelemassa saaren kohtalosta sekä ennen konfliktia, että sotatoimien jälkeen alustavissa rauhanneuvotteluissa. Lopullinen rauha solmittiin Qvinin ja Katvekorven alustavan sopimuksen pohjalta.

Katoaminen ja hiljaiselo

Konfliktin jälkeen Qvin jätti Temppelinherran roolin ja katosi joksikin aikaa valtakunnasta. Qvin ei ilmoittanut lähdöstään kellekään, eikä hän jättänyt jälkeensä juuri mitään merkkejä. Jotkut ajattelivat Qvinin valaistuneen: muun muassa silloinen munkki ElkkuSorsa de Avénje kirjoitti teoksen, jossa hän kutsui Qviniä valtiaaksi. Toiset taas pelkäsivät hänen menehtyneen. Molemmat luulot todistettiin kuitenkin vääriksi, Qvinin palattua kaikessa hiljaisuudessa valtakuntaan muutaman kuukauden poissaolon jälkeen. Kukaan ei tarkalleen tiedä missä Qvin oikein oli ja häneltä kysyttäessä hän on yleisimmin ilmoittanut vain olleensa matkalla.

Qvinin palattua hän vietti valtakunnassa hiljaiseloa. Hän asusteli Viiden Totuuden Prefektuurissa, Zenyaran saarella ja jotkut kertovat hänen suunnitelleen pientä luostaria asumattomalle pohjoissaarelle, joskin tuo hanke ei koskaan toteutunut. Qvin alkoi tänä aikana hiljalleen ottamaan osaa demokratiaksi muuttuneen Prefektuurin päiväpolitiikkaan, mutta senkin suhteen hän eteni hyvin varovaisin askelin aina 26.11.670 maaherranvaaleihin saakka. Hän oli tuolloin ehdolla, voittaen vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta häviten toisella kierroksella vastaehdokkaalleen Jipes Yöailakille äänin 4-5. Qvin asettui uudelleen ehdolle 24.1.671 maaherranvaaleissa, mutta hän hävisi jälleen toisella kierroksella vastaehdokkaalleen Jipes Yöailakille. Qvinin tiedetään jakaneen näiden vaalien alla tuoreimpia opetuksiaan valtakunnan kirjastoihin.

Tuomioherrana

Qvin nimitettiin 29.1.671 Mestarein kollegion toimesta Viiden Totuuden Prefektuurin tuoreeseen tuomioherran virkaan. Tuomioherran keskeisin tehtävä Prefektuurissa on toimia puolueettomana tuomioistuimena kaikissa rikos- ja riita-asioissa, mutta sen lisäksi se vastaa esimerkiksi laintulkinnasta ja hallinnollisten kiistojen ratkaisemisesta. Qvin avasi tuomioherruutensa antamalla välittömästi tulkintaratkaisun liittyen äänikynnyksen määräytymiseen Prefektuurin maapäivillä, epäselvästi muotoillun lainkohdan vuoksi. Sittemmin Qvin on antanut ratkaisuja ja lausuntoja erinäisistä oikeusasioista sekä toiminut tuomarina useassa Prefektuurin oikeudenkäynnissä, niin Zenyarassa kuin Kalmakorven Nokkoshovillakin.

Nimitykset ja virat

• 28.1.671 jVM. - Nykyhetki Viiden Totuuden Prefektuurin Tuomioherra
• 27.1.656 jVM. - Nykyhetki Seesteisen transsendenssin mestari
• 2.3.670 - 6.4.670 jVM. Polkukansain Yhteistön arkkiprotektori
• 8.3.670 - 13.4.670 jVM. Jalokallion hallitsija
• 10.3.670 - 8.4.670 jVM. Helmivirran Ritarikunnan suvereeni
• 3.5.670 - 16.6.670 jVM. Totuudenpolun temppelinherra

Teokset ja muut työt

Oikeudelliset teokset:

• Polkukansain Yhteisön perustuskirja
• Jalokallion kodeksi
• Viiden Totuuden Prefektuurin lainsäädäntö
• Valkeavuon lakikokoelma (alkuperäinen pohja)
• AVK/1/670 (Velvoite yritysilmoituksen toimittamiseen lääneinvälisen yritysten osalta läänikohtaisten lainsäädäntöjen mukaisesti)
• AVK/2/670 (Hallintoneuvos Haskrawin väkivallanteon lainmukaisuuden arviointi)
• AVK/3/670 (Lausunto asunnon omistusoikeuden haltijan selvittämiseksi)
• KTI n:o 1/671 (Äänikynnyksen määräytyminen Prefektuurin hallintosäännön neljännen osan mukaisesti)
• KTI n:o 4/671 (Viiden Totuuden Prefektuurin sotaherran menettely)

Muu kirjallisuus:

• - Anteeksi -
• Opetus narrista ja diplomaatista (Opetuksia I)
• Opetus rakkaudesta ja tunteista (Opetuksia II)
• Opetus hyvästä, pahasta ja tuomiosta (Opetuksia III)
• Opetus tekemättä olemisesta (Opetuksia IV)